Näköjään Oskarshamn 3 huolto/vianhaku menikin nopeammin kuin ennakoitu, kun huollon kesto tippu 9pv->6pv. Tuo 1,4GW lisää tuotantoa SE3:lle kyllä auttaa pitämään hintoja paremmin kurissa myös Suomessa.
-
TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta
- Keskustelun aloittaja Juha Kokkonen
- Aloitettu
-
- Avainsanat
- sähkö sähköenergia sähköntuotanto
No joo nyt kun asiaa mietin niin varmaan osaltaan niin, toki en usko että nykyinen kiinteiden sopimusten hinnan lasku olisi kiinni siitä että kiinnityksiä/kiinteitä sopimuksia olisi vähennetty.
Mutta edelleen en näe selvästi ylihintasia sähkösopimuksia (koska ihmisillä ei ole varaa ottaa riskiä) ratkaisuna jos ajatellaan poikkeustilanteita. Kuten erilaisissa veden saatavuuden ongelmissakin, poikkeustilanteissa pitäisi olla mekanismit ohajta kulutusta jotka eivät ole mitään puhdasta markkinaohjausta. Eikä niin että "minähän kastelen nurmikkoani ihan yötä päivää jos haluan vaikka miten olisi pohjavesi alhaalla"
Viimeksi muokattu:
Lämmön varastoiminen toki on kertaluokkaa halvempaa. Esimerkkejä:
- Karlstad, Ruotsi: 2000 MWh ja 19,2 miljoonaa euroa -> 9,6 €/kWh
- Varanto, Vantaa: 90 GWh ja 300 miljoonaa euroa -> 3,3 €/kWh.
Takaisin sähkökemiallisiin akkuihin. Yhtään ei romanialaisten kannata hävetä:
- 200 MW/400MWh
- Romanian suurin akkuvarasto
- Hankkeesta tiedotettiin 22.7.2025 ja laitos vastaanotettiin viime viikolla.
Hieman suurempi (250 MW/ 500 MWh) laitos on jo työn alla toisen firman toimesta ja otetaan käyttöön ensi vuoden puolivälin paikkeilla. Tälle patterille on saatu 60 miljoonaa rahoitusta, jolloin hinnaksi tulisi 120 €/kWh, mutta en tiedä onko tuo 60 miljoonaa koko hinta.
Pattereiden ilosanoma näyttää levinneen myös Keski-Aasiaan. Azerbaidžaniin saapui Kiinasta kontteja, joiden sisältä paljastui 250 MW/500 MWh akkuvarasto. Se otetaan käyttöön huhtikuuhun mennessä. Kirgisiassa on tällä hetkellä naurettavan kokoinen 100 kW pilot-akku, mutta koska akkujen käytöstä on kirjoitettu MoU muun muassa CATL:n kanssa, voi olettaa, että kohta siirrytään merkitykselliseen mittakaavaan.
Lämpöakuista (oli sitten hiekkaa, vettä tai muuta) täytyy sanoa että onhan ne halpoja, mutta jos ne korvaa CHP:tä niin nehän aika puhtaasti leikkaa kylmän talvipäivän tuotantoa, kun hoitavat kaukolämmön ilman että tulee sitä sähköä rinnalla. Jos lämpöakku syöttää lämpöä kiinteistöön joka tähän asti on vaatinut sähkölämmitystä paukkupakkasilla niin sitten se tietty vähentää oikeasti kriittisten hetkien kulutusta. Olemassaolevien kaukolämpökiinteistöjen kanssa se taas on nollasummapeliä. Ja jotenkin on mielestäni vanhanaikaista/tehotonta käyttää sähköä lämmitykseen alle yhden hyötysuhteella vaikka sähkö halpaa olisikin. Hyvä kysymys on että mitä tapahtuu silloin jos halpaa sähköntuotantoa ja varastointikysyntää on tosi paljon, ja normikysynnät kuten sähköautot päälle, niin jaksaako verkko siirtää kaiken? Ja jos sähköä silloin siirretään verkon limiittiä vasten niin kai lämpöakun omistajat maksaa isoja tehomaksuja?
Siinä että sähkön akkuvarastot kasvaa isommiksi ja halvemmiksi en juuri näe negatiivisia puolia. Hyvää kehitystä.
Siinä että sähkön akkuvarastot kasvaa isommiksi ja halvemmiksi en juuri näe negatiivisia puolia. Hyvää kehitystä.
Viimeksi muokattu:
Oli ihan uuden viestin arvoinen ajatus mielestäni se että jatkossa energiaa liikku aktiivisimmillaan silloin kun sen tarjonta on kovimmillaan ja hinta alimmillaan (eli kun tuulee kunnolla leudolla kelillä). Silloin ladataan lämpöakut, kotiakut, sähköäutot, kotien varaajat jne. Eli niiden jotka ajastavat kulutuksen halpoihin hintohin, pitäisi kaikella logiikalla enimmäkseen maksaa tehomaksut jos sellaisia tarvitaan. Se harvinainen urpo jonka on pakko kuluttaa vaikka sähkö on tosi kallista, ei sitä verkkoa liikaa rasita.
Tämä keskustelu yleensä paikallisena ongelmana kuuluu Sähkönsiirto ketjuun.
Jossa on jo todettu että ongelma ei ole määrä vaan huipputeho joka pahimmillaan kaataa verkon paikallisesti.
Siirryn jatkossa sinne mutta täytyy lisätä että ei yksittäisen kuluttajan huipputeho ole ongelma jos ajoittuu muualle kuin muiden. Liittymä on tietenkin mitoitettu kestämään se huipputeho. Kyllähän hintaan sopeutuva kulutus ohjaa kaikkien huipputehon samaan kohtaan mikä rasittaa sitä verkkoa jatkossa enemmän kuin kulutustottumukset (kaikilla kiuas päällä tms).
edit: lisään tähän vielä ajatelman kylmästä tuulisesta talviyöstä. Tuuli itsessään lisää monessa paikassa lämmitystarvetta kun puhaltaa vähän kuitenkin läpi monista ulkoseinistä, eli sähköä menee ihan kunnolla perus lämmitykseenkin. Sitten on taajamat joissa halvin sähkö lämmittää täydellä teholla pörssiohjatut varaajat ja lataa autot, ja siihen päälle täydellä teholla lämmittää uudet lämpökattilat joita pitää suhteessa halvalla sähköllä ladata jokusen megawatin vastuksilla. Verkko on tuolloin vähän isommallakin alueella aikamoisella rasituksella.
Viimeksi muokattu:
Totta oma liittymä on mutta esim. paikallismuuntaja perustuu keskiarvoon.
Mut jatketaan muualla kantaverkkoa me ei varmaan saada kaadettua
- Liittynyt
- 07.02.2019
- Viestejä
- 925
Eniten yllättää että uutta tuulivoimaa rakennetaan edelleen pohjanmaalle. Kun lähes kaikki suomen tuulivoimalat on jo tuolla seudulla, niin tuotto on kaikista huonointa juuri siellä. Paikallinen sähköverkkokin lienee täynnä. Tuulivoima tarttis enemmän maantieettelistä hajautusta.Ehkä vähän yllättäen OX2 ilmoitti investoivansa yhä lisää tuulivoimaan, noin 400 miljoonalla eurolla:
Sähkön hinta | Amazon osti isojen tuulipuistojen tuotannon, ja suomalaiset saavat siksi halvempaa sähköä
OX2 rakentaa taas 400 miljoonalla uutta tuulivoimaa. Edellinen 700 miljoonan euron investointi kerrottiin huhtikuussa. Miksi OX2 investoi, vaikka muut eivät?www.hs.fi
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 5 131
Tässä odotellaan sitä että niihin tuulivoimaloihin voidaan integroida sotilastutkia niin voidaan sen jälkeen kylvää koko itäraja täyteen.
Voisikohan johtua siitä, että sinne on helpointa kaavoittaa tuulivoimaa isoja kokonaisuuksia, ja tuuliolosuhteet ovat hyvät?
Tarkoitatko tällä että tuulivoimalat lähekkäin ollessaan heikentäisivät toistensa hyötysuhdetta? Vai että samalla alueella ollessaan kannibalisoivat sähkön hintaa enemmän kuin jos olisivat hajautettuna? Vai jotakin muuta?
- Liittynyt
- 07.02.2019
- Viestejä
- 925
Kannibalisaatio on voimakkaampaa mitä lähempänä muita tuulivoimaloita ollaan.
Siksi, että CHP-tuotannon - kuten kaiken tuotannon - kannattavuus edellyttää myös riittäviä käyttötunteja. Jokaisella voimalalla on kiinteitä kuluja sekä muuttuvia kuluja. Pelkkä muuttuvien kulujen kannattavuus tuntitasolla ei riitä, vaan niitä kannattavia tunteja muuttuvien kulujen näkökulmasta on oltava riittävästi, jotta myös kiinteät kulut saadaan katettua vuositasolla.
Eli: Tiettyjen tuntien hinta voi nousta merkittävästi(kin), mutta silti voimala on kannattamaton.
Samaa olen ihmetellyt. Tällä hetkellä parhaat tuulet näkyvät olevan Vaasa - Pori, Ahvenanmaa ja kaakkois-Suomi. Forecan sivuilla näkee tuulivoimaloiden käyttöasteet, vihreä on tuulista.
Sähkön hintapuntari
Katso miten sääolosuhteiden ennustetaan vaikuttavan pörssisähkön tuntihintoihin 10 päivää eteenpäin.
www.foreca.fi
Mä en kyllä tuosta niin tiedä, kun drooneilla olisi halpaa posautella niitä tutkia. Mitä enemmän niitä on, sitä vaikeampi niitä on puolustaa, ja tutka on kalliimpi kuin parvi drooneja.
Ei tuollaisessa ole mitään järkeä. Nykyinen sota on liikkuvaa ja tuollaiset kiinteät tutkat tuulivoimaloissa on helpoimmat mahdolliset maalitaulut.
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 5 131
Sen jalkeen kun siihen tuulivoimalan tutkaan on isketty on myos ihan ok kaataa se tolppa hairitsemasta paatutkia.
Menee ihan hitosta rahaa hukkaan tutkiin, jotka tuhotaan heti. Kuten edellä todettiin, niin drone joilla ne voidaan tuho on ihan ilmaisia vrt. tutkat. Muut tolpat on edelleen pystyssä -> ne muut tutkat ei edelleenkään toimi. Paljon järkevämpi laittaa ne rahat tutkiin, joista on jotain oikeaa hyötyä sodan aikana.
- Liittynyt
- 07.02.2019
- Viestejä
- 925
Yhtä lailla ne nykyisetkin ei-tuulivoimaloissa olevat KAVA tutka-asemat on kiinteitä ja dronetettavissa.
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 5 131
Tulee tunne etta olet sita mielta etta sota on 100% varma. Kylla se tolpan pystyttaja se tutkan maksaa rauhan ajaksi.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 25 390
Alkuperäinen ehdotus taisi olla sarkastinen, liittyen siihen että PV on vastaan myllyjen sijoittamista itärajalle, ja siihen että siellä jotkut ehdotelleet jotain ratkaisua ongelman kiertämiseen, jonka rahoittaisi tuuliyhtiöt.
Drooni muuriajatus tullut sen jälkeen uutisvirtaan, oletko pohtinut siltäkantilta, eli rauhan ajan toteutuksia. Pysyvä verkko, tornit tulisi tuuli yhtiöiltä. säätöä vs että PV rakenteisia omaa torniverkkoa.
Tarvisi edelleen PVlle sen napin millä isommassa kriisissa tolpat saiti pois tieltä.
(PV puolustuvoimat yms tahoa)
Pienellä määrälle tutka-asemia on mahdollista järjestää ilmatorjuntaa, isolle määrällä tuulimyllyissä oleviin aika kallista.
En toki, mutta jos aletaan tutkia virittämään itä-rajalle, niin mitä muuta käyttöä niille olisi kuin mahdollinen sota? En itse ainakaan keksi noille muuta käyttöä. Vähän epäilen, että se tolpan pystyttäjä maksaa niitä tutkia. Ei se tuulivoima nyt niin kannattavaa bisnestä kuitenkaan ole.
Ei hääppöisen. Ja sen myllyn takana oleva sotilastason liikuteltava tutka häiriintyy edelleen siitä tiellä seisovasta myllystä ennen kuin pioneerit räjäyttävät sen pois häiritsemästä.
Ukrainassa tunnistetaan tulevia drooneja äänen perusteella: Alueelle on sijoitettu sopiviin paikkoihin mikrofoneja ja tekoäly laskee droonin sijaintia ja liikettä äänen vaihe-erojen perusteella. Tätä(kin) mittaustapaa nuo myllyt häiritsevät.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 25 390
Jos kaataminen on suunniteltu valmius, niin siinä lähinnä kyse siitä missä tilanteessa saa kaadetaan ja kenenkä piikkiin.
Se taasen nostaa hankkeen riskiä, rahoituskustannuksia, se ono se paljon vs mahdollinen sota riski. Muuten kriisi tilanteessa ne saisi jäädä pystyyn, riski lähinnä vihollisen mahdolliset iskut.
Se ei taida olla ylitsepääsemätön ongelma, Kuinka pitkälle se pari kolmesataa metrisen voimalan häiritsisi tuota mentelmää. Ja ehdotukseen kuului se että sitä voimal infraa käytettäisiin valvonta verkon toteuttamiseen.
(Seuraavaksi sinne varmaan luvataan jotain torjunta tekniikkaakin)
Puolustuvoimat miettii varmaan myös pitällä tähtäimellä, heillä varmaan tarve myös kaukovalvontaa, ja tuskin haluat tuntemattomia riskejä, eli ei riitä pelkästään nykytietämyksen haasteiden selättäminen, halutaan myös turvaa myöhemmin mahdollisesti syntyvistä ongelmista.
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 5 131
Sodan estaminen. Ne myllyt ja niiden tutkat ovat arvottomia sodan syttyessa. Tasta aiheesta oli kylla joku tutkimus vuosi kaksi sitten ja oma muistikuva siita on sellainen etta ne tutkat olivat liian kalliita tuulivoima busineksen ostettavaksi. Olen pahoillani kun en muista siita tutkimukseta oikein muuta kuin sen etta talla hetkella ei ole toivoa saada itarajalle myllyja. Eli ei auta kuin odottaa halvempia tutkia jonka tuulivoima on valmis hankkimaan tai sitten etta venaja keksii taman ja rakentaa rajan tayteen myllyja.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 25 390
Tuossa viestissä oli joku linkki
Sitten oli jotain postauksia missä oli tuotanto puolen "ratkaisuja", muistikuva että jäi vähän höttöiseksi.
Edit lainauksen linkki kuollut
Työryhmä selvitti edellytykset itäisen Suomen laajemmalle tuulivoimarakentamiselle Tuossa tuoreempaa ja siellä linkki varsinaiseen PDF tiedostoon Itäisen Suomen tuulivoimarakentamisen työryhmän loppuraportti
Viimeksi muokattu:
Miten ne tuulivoimaloissa olevat tutkat estää tuota itänaapuria hyökkäämästä (eihän tuossa tulisi varmaan mitään lisäkyvykkyyksiä nykytutkiin verrattuna)? Toki armeijan vahvistaminen toimii pelotteena, mutta nuohan vaan helpottaa hyökkäämistä. Tuhoat niistä tutkat droneilla (tutkan voit tuhota ihan pienellä räjähteellä joka ei tuhoa myllyä) -> takana olevat tutkat ei näe myllyjen takia mitä siellä rajalla tapahtuu. Vaatii pioneerit räjäyttämään ne myllyt (ellei näitä tolppia sitten varusteta räjähteillä jo valmiiksi jota pidän epätodennäköisenä). Siitä olen samaa mieltä, että ovat liian kallis tuulivoiman pystyttäjän maksettavaksi ja armeijan resursseja tuohon ei kannata käyttää, joten olemme jatkossakin ilman tuulivoimaan Itä-Suomessa.
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 5 131
Samalla tapaa kuin ne nykyiset tutkat estavat hyokkaamasta. Ovat osa uskottavaa puolustusta.
Itse vähän epäilen ettei niillä tolppaan sijoitetuilla tutkilla ole samoja kyvykkyyksiä ja niiden hajottua ne tolpat toimii tehokkaasti estääen muita puolustusvoimien tutkien toimintaa -> heikentävät sitä puolustusta. No oli miten oli, itse en näe tässä mitään järkeä.
Pohjanmaan maakunnat ovat kaikkiaan reilu viidennes maan kokonaispinta-alasta. Kun istahdat autoon Isojoella ja ajelet Kuusamoon, olet tehnyt matkaa 7,5 tuntia poistumatta Pohjanmaalta. Myllyillä on maantieteellistä hajautusta, koska ne ovat hajallaan maakunnan sisällä. Joillakin alueilla kieltämättä alkaa jo olla täyttä.
Tuulisuus
Riittävä tila
Luvitus
Verkkoliityntä
Nuo merkkaa kovin paljon. Jossain länsirannikolla on monen kohdan osalta enemmän haasteita.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 25 390
Onko tuo tutka juttu niin vakavasti. Varmaan siinä jotain yksikkö säästöjä vo hakea jos tiheä suht korkea tolppaverkosta , onko tegnologiaa että ne voi asentaa ylös, siis pärjätä sen pyörivä ropellin takana.
Jos niiden kanssa saadaan tehokas rauhana-ajan valvonta ilman että sodanajan yhtään kärsisi. Sillä on sitten hintalappu. jonka mukaan kannattavuuksia.
Jos mukaan se että puolustuvoimat voivat ne tarvittaessa kaataa panssariesteiksi, niin suunnitelussa valmis, ei siellä tarvi räjähteitä hillota, ne laitetaan kun tarvitaan.
Olen ymmärttänyt että tälläiset ajatukset ei ole vakavasti otettavia, vaan haussa on jotain kustannustehokkaampaa.
En nyt ota kantaa siihen että onko fiksua sijoittaa myllyihin tutkia, mutta olettaisin kuitenkin että noissa myllyissä lähinnä ne pyörivät lavat tuottaa haastetta niiden takana oleville tutkille, ne paikallaan olevat tolpat haittaavat jonkinverran, mutta tuskin ne tolppien takana olevia tutkia totaalisen sokeiksi kuitenkaan tekee ==> Josko havaitaan jotakin epäilyttävää toimintaa, voi PV pysäyttää ropellit jolloin tutkanäkyvyys paranee.
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 5 131
No kuitenniin tuli käytyä lävitse se että Pohjanmaa täytyy myllyistä koska niitä ei saa itärajalle koska ei ole kustannustehokasta tapaa ratkaista Suomen tutka ongelmaa. Balttian maat tästä kärsivät paljon enemmän ja siellä saattaa olla paljon enemmän mielenkiintoa ratkaista ongelmaa joka sitten saattaa levitä Suomeen.
EDF on arvioinut kustannuksia uusille EPR2-reaktoreille. Kuuden reaktorin kerrotaan maksavan 72,8 miljardia euroa, mikä tekee noin 12 miljardia per reaktori. Ennen kuin mitään päätöksiä reaktoreiden rakentamisesta on saatu aikaiseksi, on kustannus noussut jo noin 40 %:lla, sillä alkuperäinen arvio oli 51,7 miljardia. OL3:n lopullinen hinta oli noin 12,7 miljardia euroa, eli nyt on harjoiteltu reaktorien rakentamista 20 vuoden ajan ja kustannuksia ei ole saatu käytännössä yhtään alas. EDF:n tavoitteeseen 8 vuoden rakennusajasta voinemme suhtautua lähinnä huumorilla, ottaen huomioon heidän track recordinsa.
Rakennusaikojen lisäksi huumorilla kannattaa suhtautua noihin EDF kustannusarvioihin. Näin referenssiksi OL3 alkuperäinen arvio oli 3,2 miljardia, eli noin neljällä sai kertoa, että sai lopulliset kulut. Eiköhän tuo ERP2 hintakin nouse näistä arvioita kunhan se rakentaminen alkaa oikeasti.
- Liittynyt
- 07.02.2019
- Viestejä
- 925
EPR:n taru on kyllä ollut melko surkuhupaisa. Mutta jos niitä taputellaan nyt 6x sarjatuotantona samaan maahan, samalla sääntelyllä, samalla turbiinilla, samalla automaatiolla samalle asiakkaalle niin ainakin loppupään laitokset rupee jo valmistautumaan aikataulussa ja budjetissa. Väkisinkin.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 873
Ei nyt väkisin, mutta todennäköisesti. Kannattaa huomata että se pilotti EPR2 tulee maksamaan todennäköisesti todella paljon ja sen rakennusaika tulee olemaan pitkä.
Mitä tulee tuohon OL3:n rakennushintaan niin merkittävä osa kuluista tuli ylimääräisistä rahoituskustannuksista, ei varsinaisesta materiaalien ja työn osuudesta. Eli jos aikataulussa pysytään (EDF:n historia tuntien...) niin ei tuo 12 miljardia per reaktori varmaankaan mikään mahdottomuus ole.
Ei välttämättä, jos jokaisen maan STUK vaatii voimalaan tuhansia muutoksia kuten tähän asti on tapahtunut. Koko ydinvoimalan turvallisuushyväksynnän prosessi on täysin rikki Euroopassa. Perushyväksyntä pitäisi tehdä kerran ja maiden säteilyturvallisuusviranomaiset vain vahtivat, että rakentaminen tapahtuu sen mukaisesti - toki maakohtaiset erovaisuuden huomioiden, kuten aivan erilaiset tarpeet maanjäristyksen kestolle Etelä-Euroopassa.
EDF:n mukaan esimerkiksi ONR vaati Hinkley Point C:hen noin 7000 muutosta. Osa on tietysti triviaaleja, mutta osa merkittäviä. Kaikkien näiden vieminen suunnitelmiin maksaa ja hidastaa voimalan rakentamista. Lisäksi eri voimalat eivät näin suuren muutosmäärän jälkeen edusta enää täsmälleen samaa voimalatyyppiä, vaan maakohtaisesti räätälöityä täsmädesignia - artesaanityön taidonnäytettä. Esimerkiksi automaatio ei todellakaan ole samanlainen eri maiden voimaloissa. Itse automaatioarkkitehtuuri poikkeaa eri maiden vaatimuksista johtuen maittain (jopa automaation toiminnan filosofia on erilainen eri maissa) ja esimerkiksi valvomoiden käyttöliittymät on rakennettu kussakin maassa paikallisen viranomaisen vaatimusten mukaiseksi.
EPR on varmasti surkuhupaisa design (johtuen mm. saksalaisten vaatimuksesta voimalatyyppiin siinä vaiheessa, kun se oli vielä alun perin piirustuspöydällä), mutta vielä surkuhupaisampaa on ydinturvallisuusvalvonta Eurooppatasolla.
PS. Turbiinitkaan eivät muuten ole identtisiä, vaan jokaisen maan voimalassa on eri turbiinitoimittaja:
- OL3 (Suomi): Siemens (nyk. Siemens Energy)
- Flamanville (Ranska): Alstom → GE
- Hinkley Point C (UK): Arabelle / GE Steam Power
- Taishan (Kiina): Alstom/GE, osin paikallisin mukautuksin
Viimeksi muokattu:
EDF historia tuntien olisin hyvin yllättynyt jos pysyisivät jossain reaktori projektissaan aikataulussa tai budjetissa. Varmaan joku onnistuu tuolla budjetilla rakentamaan, mutta se tuskin on EDF.
No jos eivät nyt pysty kuutta samanlaista reaktoria tekemään kotimaahansa ilman fiaskoa, niin sitten kyllä voidaan todeta, että ranskalaiset ei yksinkertaisesti osaa rakentaa ydinvoimaa kaupallisesti kannattavasti. EDF nyt ei vaan tunnu onnistuvan missään ydinvoima projektissaan. Kyllä minä näkisin syyksi enemmän rasnkalaisten kykenemättömyyden kuin viranomaiset.
- Liittynyt
- 07.02.2019
- Viestejä
- 925
Samaa mieltä kirjoittamistasi asioista. Mutta miten ne on relevanttia keskusteluun, joka alkoi siitä että EDF suunnitelee rakentavansa 6x EPR2 reaktoria Ranskaan?
No joo, kommentoin vastausta lukematta mihin se oli kommentti.
- Liittynyt
- 29.10.2016
- Viestejä
- 304
Oletteko huomannut että loppuvuodesta kun on ollut tuulista niin pörssihinta on tippunut halvimmilaan tasan nollaan, mutta ei näytä menevän enää miinukselle, kuten vielä keväällä meni. Viime yönä ja ensi yönä sama juttu. Joko sähkökattilat imee kaiken halvan sähkön niin tehokkaasti vai ovatko oppineet ohjaamaan tuotantoa paremmin? Vai hinnoittelussa jokin muutos?
Tuulivoima ei aja enää negatiivisella hinnalla vaan myllyt laitetaan seis.
- Liittynyt
- 29.10.2016
- Viestejä
- 304
Kuulostaa ihan järkevältä, mutta mikä siellä on muuttunut että nyt toimitaan toisin kuin ennen?
Varmaan herätty siihen, että tässähän voi tulla persnettoa ja että heittämällä tuotantotarjoukset ns. laitaan (eli minimihinnalla) niin myös käy yhä todennäköisemmin tuulivoiman kannibalisoidessa itse itseään.
Tiedätkö, muuten, miten valitaan kuka saa tuottaa tilanteessa, jossa esimerkiksi tarjotaan 5000 MW tuulivoimaa pörssiin hinnalla nolla, mutta ostajia on vain 3000 MW tuotannolle samalla hintatasolla? Kenen tarjous voittaa?
Eikös se mene tasan tarjoajien kesken ellei tarjouksissa ole ehtoja eli esimerkiksi osa blokkitarjousta?