Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[Paapaa]

mutta eihän mekanismina joka määrittää kiinteiden hinnat ole menneet kysyntäpiikit tai se miten moni kiinteitä sopimuksia haluaa

Totta kai kiinteiden sopimusten kasvava kysyntä näkyisi futuurimarkkinoilla. Futuureillahan se kiinteähintainen sähkö suojataan. Jos nyt yhtäkkiä puolet pörssisähköä käyttävistä kotitalouksista alkaa ostaa pää märkänä kiinteähintaisia, niin hinnat (sekä futuurien että niiden kiinteiden soppareiden) nousisivat taas todella nopeasti. Kuten viimeksi kun nähtiin niitä kymmenien senttien hintoja.

 

[HTK12]

Näköjään Oskarshamn 3 huolto/vianhaku menikin nopeammin kuin ennakoitu, kun huollon kesto tippu 9pv->6pv. Tuo 1,4GW lisää tuotantoa SE3:lle kyllä auttaa pitämään hintoja paremmin kurissa myös Suomessa.

 

[antti-x]

Totta kai kiinteiden sopimusten kasvava kysyntä näkyisi futuurimarkkinoilla. Futuureillahan se kiinteähintainen sähkö suojataan. Jos nyt yhtäkkiä puolet pörssisähköä käyttävistä kotitalouksista alkaa ostaa pää märkänä kiinteähintaisia, niin hinnat (sekä futuurien että niiden kiinteiden soppareiden) nousisivat taas todella nopeasti. Kuten viimeksi kun nähtiin niitä kymmenien senttien hintoja.

No joo nyt kun asiaa mietin niin varmaan osaltaan niin, toki en usko että nykyinen kiinteiden sopimusten hinnan lasku olisi kiinni siitä että kiinnityksiä/kiinteitä sopimuksia olisi vähennetty.

Mutta edelleen en näe selvästi ylihintasia sähkösopimuksia (koska ihmisillä ei ole varaa ottaa riskiä) ratkaisuna jos ajatellaan poikkeustilanteita. Kuten erilaisissa veden saatavuuden ongelmissakin, poikkeustilanteissa pitäisi olla mekanismit ohajta kulutusta jotka eivät ole mitään puhdasta markkinaohjausta. Eikä niin että "minähän kastelen nurmikkoani ihan yötä päivää jos haluan vaikka miten olisi pohjavesi alhaalla"

 

[kapiteeli]

Akkuvarastojen rakentamisesta sen sijaan on kovaa dataa ja numeroita. Tongliao, Kiina:
- 500 MW/2000 MWh
- 91 €/kWh (182 miljoonaa euroa)

Lämmön varastoiminen toki on kertaluokkaa halvempaa. Esimerkkejä:
- Karlstad, Ruotsi: 2000 MWh ja 19,2 miljoonaa euroa -> 9,6 €/kWh
- Varanto, Vantaa: 90 GWh ja 300 miljoonaa euroa -> 3,3 €/kWh.

- Rakentaminen alkoi 28.6.2025 ja laitos vastaanotettiin 28.11.2025.
- Kiinan suurin standalone-varasto.

Takaisin sähkökemiallisiin akkuihin. Yhtään ei romanialaisten kannata hävetä:
- 200 MW/400MWh
- Romanian suurin akkuvarasto
- Hankkeesta tiedotettiin 22.7.2025 ja laitos vastaanotettiin viime viikolla.

Hieman suurempi (250 MW/ 500 MWh) laitos on jo työn alla toisen firman toimesta ja otetaan käyttöön ensi vuoden puolivälin paikkeilla. Tälle patterille on saatu 60 miljoonaa rahoitusta, jolloin hinnaksi tulisi 120 €/kWh, mutta en tiedä onko tuo 60 miljoonaa koko hinta.

Pattereiden ilosanoma näyttää levinneen myös Keski-Aasiaan. Azerbaidžaniin saapui Kiinasta kontteja, joiden sisältä paljastui 250 MW/500 MWh akkuvarasto. Se otetaan käyttöön huhtikuuhun mennessä. Kirgisiassa on tällä hetkellä naurettavan kokoinen 100 kW pilot-akku, mutta koska akkujen käytöstä on kirjoitettu MoU muun muassa CATL:n kanssa, voi olettaa, että kohta siirrytään merkitykselliseen mittakaavaan.

 

[antti-x]

Lämpöakuista (oli sitten hiekkaa, vettä tai muuta) täytyy sanoa että onhan ne halpoja, mutta jos ne korvaa CHP:tä niin nehän aika puhtaasti leikkaa kylmän talvipäivän tuotantoa, kun hoitavat kaukolämmön ilman että tulee sitä sähköä rinnalla. Jos lämpöakku syöttää lämpöä kiinteistöön joka tähän asti on vaatinut sähkölämmitystä paukkupakkasilla niin sitten se tietty vähentää oikeasti kriittisten hetkien kulutusta. Olemassaolevien kaukolämpökiinteistöjen kanssa se taas on nollasummapeliä. Ja jotenkin on mielestäni vanhanaikaista/tehotonta käyttää sähköä lämmitykseen alle yhden hyötysuhteella vaikka sähkö halpaa olisikin. Hyvä kysymys on että mitä tapahtuu silloin jos halpaa sähköntuotantoa ja varastointikysyntää on tosi paljon, ja normikysynnät kuten sähköautot päälle, niin jaksaako verkko siirtää kaiken? Ja jos sähköä silloin siirretään verkon limiittiä vasten niin kai lämpöakun omistajat maksaa isoja tehomaksuja?

Siinä että sähkön akkuvarastot kasvaa isommiksi ja halvemmiksi en juuri näe negatiivisia puolia. Hyvää kehitystä.

 

[antti-x]

Oli ihan uuden viestin arvoinen ajatus mielestäni se että jatkossa energiaa liikku aktiivisimmillaan silloin kun sen tarjonta on kovimmillaan ja hinta alimmillaan (eli kun tuulee kunnolla leudolla kelillä). Silloin ladataan lämpöakut, kotiakut, sähköäutot, kotien varaajat jne. Eli niiden jotka ajastavat kulutuksen halpoihin hintohin, pitäisi kaikella logiikalla enimmäkseen maksaa tehomaksut jos sellaisia tarvitaan. Se harvinainen urpo jonka on pakko kuluttaa vaikka sähkö on tosi kallista, ei sitä verkkoa liikaa rasita.

 

[Ogeli]

Oli ihan uuden viestin arvoinen ajatus mielestäni se että jatkossa energiaa liikku aktiivisimmillaan silloin kun sen tarjonta on kovimmillaan ja hinta alimmillaan (eli kun tuulee kunnolla leudolla kelillä). Silloin ladataan lämpöakut, kotiakut, sähköäutot, kotien varaajat jne. Eli niiden jotka ajastavat kulutuksen halpoihin hintohin, pitäisi kaikella logiikalla enimmäkseen maksaa tehomaksut jos sellaisia tarvitaan. Se harvinainen urpo jonka on pakko kuluttaa vaikka sähkö on tosi kallista, ei sitä verkkoa liikaa rasita.

Tämä keskustelu yleensä paikallisena ongelmana kuuluu Sähkönsiirto ketjuun.
Jossa on jo todettu että ongelma ei ole määrä vaan huipputeho joka pahimmillaan kaataa verkon paikallisesti.