• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Tuliko yllätyksenä, että ei varttihinnoittelu tilannetta paranna?
Muutenkin tuon osalta laahataan mittareiden kanssa perässä kun kaikkialla ei ole edes sitä tukevaa mittaria ja keskihinta lasketaan kaikkien varttien osalta tunnin sisällä ja sen mukaan sitten lasku perään vaikka käyttäisi vain ekan halvan vartin sähköä.
 
Tuliko yllätyksenä, että ei varttihinnoittelu tilannetta paranna?
Muutenkin tuon osalta laahataan mittareiden kanssa perässä kun kaikkialla ei ole edes sitä tukevaa mittaria ja keskihinta lasketaan kaikkien varttien osalta tunnin sisällä ja sen mukaan sitten lasku perään vaikka käyttäisi vain ekan halvan vartin sähköä.
No ei se kotitalousmittari paljoa hetkauta kokonaisuuksissa
 
Ei mutta se, että et voi hyödyntää uutta varttihinnoittelua kun mittari ei tätä tue tai sähköyhtiö ei voi laskuttaa sinua koska heillä ei ole varttilaskutusta.
Ja vähemistöllä on kotitalouksissakin enää ei varttia tukevia, ja siitä suurella osalla tuskin on edes hajua asiasta...
 
No pitihän se arvata että ei tämä varttikikkailu mikään kuluttajan etu ainakaan ole..
Kyllä se vain on etu niille kuluttajille, jotka säätävät kulutusta sähkön hinnan perusteella, kun taas muille, kuten sinulle, sillä ei ole mitään merkitystä. Vartin hintapiikki on paljon vaivattomampaa välttää kuin tunnin kestävä. Varttihinnoitellun pörssisähkön keskihintaa on näin helpompi saada laskemaan kuin tuntihinnoitellun.
 
Automatiikka hoitaa säädöt varmaan yhtä hyvin oli sitten tunti tai varttimittaus. Se minua kyllä kiinnostaa että kuka jaksaa päivittäistä omaa tekemistään sopeuttaa varttikohtaisesti jos niitä vartin piikkejä olisi vaikka kolme sinä aikana kun on hereillä kotona? Ja pistetäänkö silloin pesukoneen ohjelma tauolle vai mitä, kiuas pois päältä hetkeksi kesken saunomisen?
 
Automatiikka hoitaa säädöt varmaan yhtä hyvin oli sitten tunti tai varttimittaus. Se minua kyllä kiinnostaa että kuka jaksaa päivittäistä omaa tekemistään sopeuttaa varttikohtaisesti jos niitä vartin piikkejä olisi vaikka kolme sinä aikana kun on hereillä kotona? Ja pistetäänkö silloin pesukoneen ohjelma tauolle vai mitä, kiuas pois päältä hetkeksi kesken saunomisen?
Tottakai!!! No eikai nyt sentään, vaan suunnitellaan pesukoneen käyttö siihen aikaan milloin se on halpaa, kuin myös saunominen.
 
Eikös kunnon hifistelijät selvitä, missä vaiheessa ohjelmaa ne koneet haukkaa eniten virtaa ja sen perusteella sitten päätös, milloin laitetaan ohjelma pyörimään...
 
Eikös kunnon hifistelijät selvitä, missä vaiheessa ohjelmaa ne koneet haukkaa eniten virtaa ja sen perusteella sitten päätös, milloin laitetaan ohjelma pyörimään...
Vieläkö naurattaa, kun kerron, että aika kevyttä automaatiota käyttäen sähkön keskihinta on ollut tänä vuonna tähän mennessä 4,63 snt/kWh (sis. Alv ja marginaali). Taloudessa on vieläpä suora sähkölämmitys, joka joidenkin mielestä ei ole kovin yhteensopiva pörssisähkön kanssa.
 
Vieläkö naurattaa, kun kerron, että aika kevyttä automaatiota käyttäen sähkön keskihinta on ollut tänä vuonna tähän mennessä 4,63 snt/kWh (sis. Alv ja marginaali). Taloudessa on vieläpä suora sähkölämmitys, joka joidenkin mielestä ei ole kovin yhteensopiva pörssisähkön kanssa.
Kun kerrot sähkön kokonaismäärän ja mitä aktiivista sopeutumista teet ja paljonko siihen menee aikaa niin on helpompi arvioida. Itsellä 15 megawatilla vuodessa ja nykyisellä 6,9 kiinteällä erotus sinun hintaasi olisi vajaa euron päivässä 5 hengen kotitaloudessa, eli 5 ihmisen tekemisiin en ainakaan kovin paljoa viitsisi yrittää mahduttaa sopeutumista @ 20/senttiä/hlö/pvä
 
Vieläkö naurattaa, kun kerron, että aika kevyttä automaatiota käyttäen sähkön keskihinta on ollut tänä vuonna tähän mennessä 4,63 snt/kWh (sis. Alv ja marginaali). Taloudessa on vieläpä suora sähkölämmitys, joka joidenkin mielestä ei ole kovin yhteensopiva pörssisähkön kanssa.
Ei viitsi naureskella kun osuu omaan nilkkaan. Shellyt ja Raspit eivät ole täälläkään ihan tuntemattomia ;)
 
Kun kerrot sähkön kokonaismäärän ja mitä aktiivista sopeutumista teet ja paljonko siihen menee aikaa niin on helpompi arvioida. Itsellä 15 megawatilla vuodessa ja nykyisellä 6,9 kiinteällä erotus sinun hintaasi olisi vajaa euron päivässä 5 hengen kotitaloudessa, eli 5 ihmisen tekemisiin en ainakaan kovin paljoa viitsisi yrittää mahduttaa sopeutumista @ 20/senttiä/hlö/pvä
Kulutus on n. 17000kWh vuodessa, LVV lämpenee vuorokauden 3 - 4 halvimpana tuntina ja huonelämpö säätyy sähkön hinnan mukaan välillä 19 - 24 astetta. Vuosi sitten halvimmat kiinteiden hinnat olivat 12 kuukauden sopimuksille 8,99snt/kWh ja 24kk 8,74snt/kWh. Jos mitään erikoista/poikkeuksellista ei tapahdu pörssihinnoissa, säästän tänä vuonna n. 750 verrattuna siihen, että olisin tehnyt viime syksynä vuoden määräaikaisen ja kiinteähintaisen sopimuksen. Eihän se mikään omaisuus ole, mutta kun ottaa huomioon, että tämä on minulle enemmänkin harrastus, niin ainakin minusta summa on ihan kiva.
 
Kulutus on n. 17000kWh vuodessa, LVV lämpenee vuorokauden 3 - 4 halvimpana tuntina ja huonelämpö säätyy sähkön hinnan mukaan välillä 19 - 24 astetta. Vuosi sitten halvimmat kiinteiden hinnat olivat 12 kuukauden sopimuksille 8,99snt/kWh ja 24kk 8,74snt/kWh. Jos mitään erikoista/poikkeuksellista ei tapahdu pörssihinnoissa, säästän tänä vuonna n. 750 verrattuna siihen, että olisin tehnyt viime syksynä vuoden määräaikaisen ja kiinteähintaisen sopimuksen. Eihän se mikään omaisuus ole, mutta kun ottaa huomioon, että tämä on minulle enemmänkin harrastus, niin ainakin minusta summa on ihan kiva.
Jos tuo tapahtuu automaattisesti niin ei kai sillä väliä onko vartti- vai tuntiveloitus, ja jos ei tapahdu automaattisesti niin paljonko siis menee päivässä aikaa? Ja toisaalta omasta mielestäni suora sähkö ja tavallinen lämminvesivaraaja on ihan kohtuullinen ajatellen kulutuksen jaksottamista. Esim. ulkona seisovat illmalämpöpumput joita ei ehkä kannata talvella ajastaa toimimaan vain kylmimpään aikaan ovat heikompi vaihtoehto, ja poistoilmalämpöpumppu jo aika mahdoton.

edit: Google AI:n mukaan "Sähkön keskihinta tammi-syyskuussa 2025 oli noin 4,89 snt/kWh (sisältäen arvonlisäveron) "
 
Jos tuo tapahtuu automaattisesti niin ei kai sillä väliä onko vartti- vai tuntiveloitus, ja jos ei tapahdu automaattisesti niin paljonko siis menee päivässä aikaa? Ja toisaalta omasta mielestäni suora sähkö ja tavallinen lämminvesivaraaja on ihan kohtuullinen ajatellen kulutuksen jaksottamista. Esim. ulkona seisovat illmalämpöpumput joita ei ehkä kannata talvella ajastaa toimimaan vain kylmimpään aikaan ovat heikompi vaihtoehto, ja poistoilmalämpöpumppu jo aika mahdoton.

edit: Google AI:n mukaan "Sähkön keskihinta tammi-syyskuussa 2025 oli noin 4,89 snt/kWh (sisältäen arvonlisäveron) "
Kaikki tapahtuu automaattisesti, eli minun ei tarvitse tarkkailla pörssihintoja. Varttihintojen etu on siinä, että niin lyhyt piikki ohittuu helpommin kuin kokonaisen tunnin kestävä, joten oletan, että keskihinta hieman laskee. Vaikutus ei varmaankaan kovin iso kyllä ole. Ilppejä (joita minulla ei ole) ei kannata säätää on/off-periaatteella, vaan termostaatin tavoitelämpötilaa muuttamalla.

Tuo 4,89 snt/kWh (+ marginaali) on pörssin keskihinta. Mainitsemani 4,63 on keskihinta, jonka minä olen maksanut. Sitä en osaa sanoa, paljonko keskihinta olisi ollut ilman automaatiota.

Edit: Olen laittanut viime marraskuussa viestin ketjuun "Kotiautomaatio" tekemästäni skriptistä, joka laskee tavoitelämpötilan hinnan perusteella. Ehkä siitä on jollekulle jotain iloa: Kotiautomaatio
 
Viimeksi muokattu:
Ei mutta se, että et voi hyödyntää uutta varttihinnoittelua kun mittari ei tätä tue tai sähköyhtiö ei voi laskuttaa sinua koska heillä ei ole varttilaskutusta.
Voi "hyödyntää
Kulutus on n. 17000kWh vuodessa, LVV lämpenee vuorokauden 3 - 4 halvimpana tuntina ja huonelämpö säätyy sähkön hinnan mukaan välillä 19 - 24 astetta. Vuosi sitten halvimmat kiinteiden hinnat olivat 12 kuukauden sopimuksille 8,99snt/kWh ja 24kk 8,74snt/kWh. Jos mitään erikoista/poikkeuksellista ei tapahdu pörssihinnoissa, säästän tänä vuonna n. 750 verrattuna siihen, että olisin tehnyt viime syksynä vuoden määräaikaisen ja kiinteähintaisen sopimuksen. Eihän se mikään omaisuus ole, mutta kun ottaa huomioon, että tämä on minulle enemmänkin harrastus, niin ainakin minusta summa on ihan kiva.
LVV on mitä ihanteellisin sähkön käytön optimointiin. Varsinkin jos vähänkin isompi varaaja kyseessä. Suorasähkölämmittäjillä on sitten vaikeampaa tuo pörssisähkön optimointi.
Mutta kannatettava harrastushan tämä on riippumatta lämmitysmuodosta.
 
Eipähän raaski imuroida sitten tänäänkään :D Mieltä lämmittää lisäksi särkylääkkeitten voimalla työstetty klapivarasto ja temppuileva moottorisaha.

24.11.2023 kun hinta oli jotain 50c miinuksella, niin onnistuin kuluttamaan 14kwh/h...sillä kulutuksella pääsisi kai tänään liki -200€:n päiväsaldoa siirtohintoineen. Tuolta parin vuoden takaiselta perjantailta taisi jäädä siirtohintojen jälkeen jotain 100€ plussalle (se kertaantui ihan pikkasen kun sai vielä isoista sähkökatkoista seuraavana vuonna hyvitystä kulutuksen perusteella).... miinus yksi sulanut ulkopistorasia :D Tulipahan testattua sähköjärjestelmän kunto samalla.

Jotkut paheksuivat silloin tarkoituksellista tuhlaamista ihan vakavissaan. Ei tää ole niin haudan vakavaa. Kuumia löylyjä 🧖‍♀️
 
Miksi sähköyhtiöt eivät nyt varoita korkeista hinnoista kun silloin -50 c/kWh -päivänä tuli itkuista kirjettä että älkää nyt kuluttako pliis.. :think:
 
Miksi sähköyhtiöt eivät nyt varoita korkeista hinnoista kun silloin -50 c/kWh -päivänä tuli itkuista kirjettä että älkää nyt kuluttako pliis.. :think:
Kyllähän sähkön hinnasta kiinnostuneet saavat median kautta tietoa, jos hinnat käyvät korkealla. Tällaisilla hinnoilla ihmisillä itselläänkin on ihan rahasyistä motivaatiota vähentää sähkönkulutusta, jos ei ole kiinteä sopimus. Sen sijaan -50 c/kWh päivänä ei ollut yllin kyllin sähköä tarjolla, mutta monet ihmiset laittoivat maksimaaliset sähkötörsäykset päälle kun kaikki oli kotiin päin.
 
Kyllähän sähkön hinnasta kiinnostuneet saavat median kautta tietoa, jos hinnat käyvät korkealla. Tällaisilla hinnoilla ihmisillä itselläänkin on ihan rahasyistä motivaatiota vähentää sähkönkulutusta, jos ei ole kiinteä sopimus. Sen sijaan -50 c/kWh päivänä ei ollut yllin kyllin sähköä tarjolla, mutta monet ihmiset laittoivat maksimaaliset sähkötörsäykset päälle kun kaikki oli kotiin päin.
Motivaatiota varmasti, mutta tahdossa on parannettavaa. Kuluttajat pilaa aina kaikein. Ensin ne juonitelivat sähkölaskussa kotiinpäin ja nyt häiriökäyttäytyminen on eskaloitunut uhkaamaan jo koko valtiontaloutta pihtaamalla ja synkistelemällä. On kansalaisvelvollisuus kuluttaa, investoida ja polkaista Suomi nousuun ja vienti vetämään.

(ei maksa vaivaa argumentoida tämän kommentin sisältöä. Se menee tälläkin erää suoraan toisesta korvasta ulos, kulkematta sarkasmifiltterin kautta. Pohjois-Koreassa ei olisi tätäkään ongelmaa)
 
Miksi sähköyhtiöt eivät nyt varoita korkeista hinnoista kun silloin -50 c/kWh -päivänä tuli itkuista kirjettä että älkää nyt kuluttako pliis.. :think:
Korkeat hinnat on normalisoitu. Ennen vuotta 2022 oli äärimmäisen epänormaalia, että piikit kävivät yli 10 c/kWh, sen jälkeen hintapiikit ovat käyneet säännöllisesti yli 20 c/kWh. Nykyään yli 50 c/kWh ei ole enää iso uutinen. Näemmä 70 c/kWh aiheuttaa jonkin verran pulinaa. Sinänsä ymmärrettävästi, koska tuolla hinnalla sähköä voi tuottaa tyyliin dieselgeneraattorilla ;) Melkein jollain kotikutoisella pannulla ja verollisella aineella, eli ei mitään järkeä.

Keskihinnat eivät ole nousseet kovin paljon, mutta volatiliteetti on noussut aivan tolkuttomasti. Nykyään on ihan normaalia, että sähkö maksaa 30 c/kWh, mutta toisaalta 0 c/kWh on normihinta sekin.

Edit. Sähköpulaa ei siis ole, tänään kun sähkö maksoi päälle 70 senttiä per kWh, niin minkäänlaista sähköpulan riskiä ei ollut. Sähköpula ja sähkön hinta eivät korreloi, hinta on se, mikä markkinoilla määräytyy. Niillä markkinoilla, joilla me kuluttajat emme ole mukana markkinaosapuolina. Itse otin täksi talveksi kiinteän sähkön, kun ottaa päähän tämä kuvio. Samaa suosittelen kaikille muillekin, joita periaatteelliset asiat ahdistavat.

Sähkön käyttö ei myöskään korreloi sähkön hinnan kanssa, tämä johtuu siitä, että isot sähkönkuluttajat eivät koskaan tule ostamaan sähköä 70 c/kWh, heillä on kiinteät sopparit.

Ei näy kulutuskäyrissä sähkön hinta juuri lainkaan, yllättyneitä? Jos sähkön hinta olisi aidosti markkinavetoista, niin hinta näkyisi suoraan kulutuksessa, eli korkean hinnan aikaan kulutus olisi vähäisempää ja toisinpäin. Onko markkinatalous rikki vai onko kyseessä monopolimainen markkina (pakko käyttää hinnasta riippumatta)? Vai onko markkinoilla paljon niitä, jotka eivät maksa markkinahintaa (kiinteä hinta)? No tyhmäkin tietää, että kotitaloudet maksavat sen mitä pyydetään ja Rautaruukit kiinteän hinnan.

Ehkä kyse on vain siitä, että ns. pörssisähköä ei ole tarkoitettu tasaamaan kulutusta hinnan perusteella. Datan perusteella se ei ainakaan näytä toimivan ja ideana onkin vähän outo: tuottajat ja kuluttajat sopivat etukäteen hinnan ja tuotannon sekä kulutuksen, mutta korkean sovitun hinnan perusteella kuluttajien kannattaa vähentää kulutusta, eli tavallaan poiketa sovitusta kulutusmäärästä. Tai jos hinta on halpa, niin ei olisi kuitenkaan syytä käyttää sähköä normaalia enempää, kulutettava määrä kun on sovittu jo etukäteen? Pörssihinta ei siis oikeastaan anna kuluttajalle vihjettä siitä, että nyt kannattaa säästää tai käyttää? Luonnollisesti kuluttaja-asiakas käyttää sähköä silloin, kun se on halpaa ja välttää käyttöä silloin, kun se on kallista, mutta onko tämä pörssihinnoittelun kannalta mitenkään edes järkevää? Tuotanto ja kulutus on sovittu etukäteen ja hinta myös. Valaiskaapa asiaa.

Periaatteessa konkreettinen esimerkki oli silloin, kun hinta oli -50c/kWh. Käytännössä joku iso peluri olisi voinut tehdä ison tilin vain kuluttamalla sähköä, vaikka hinta perustui tiettyyn määrään kulutusta ja tiettyyn määrään tuotantoa. Tai jos hinta on 0 c/kWh, niin eihän se sitä tarkoita, että tuotantoa olisi rajattomasti tarjolla. Äkkiä syntyy se sähköpula, jos joku alkaa imemään halpaa virtaa piuhat punaisena.
 
Viimeksi muokattu:
Ei näy kulutuskäyrissä sähkön hinta juuri lainkaan, yllättyneitä? Jos sähkön hinta olisi aidosti markkinavetoista, niin hinta näkyisi suoraan kulutuksessa, eli korkean hinnan aikaan kulutus olisi vähäisempää ja toisinpäin. Onko markkinatalous rikki vai onko kyseessä monopolimainen markkina (pakko käyttää hinnasta riippumatta)? Vai onko markkinoilla paljon niitä, jotka eivät maksa markkinahintaa (kiinteä hinta)? No tyhmäkin tietää, että kotitaloudet maksavat sen mitä pyydetään ja Rautaruukit kiinteän hinnan.
Kun ei vielä olla kunnolla lämmityskaudella, niin kulutuskäyrissä ei sähkön hinta vielä paljoa näy. Talvella tulee kyllä näkymään. Sähkökattilloita alkaa jo olla sen verran, että alkavat lämmityskaudellä näkymään kulutuskäyrissä. Vuoden lopulla arvellaan sähkökattiloiden tehon olevan jo 2GW: "Närhi ennustaa, että tämän vuoden lopulla sähkökattilat tuottavat lämpöä 2000 megawatin teholla. Tällä hetkellä sähkökattiloita on eri puolilla Suomea käytössä noin 50 kappaletta. Niiden sähköteho vaihtelee viiden ja kahdensadan megawatin välillä."
Ehkä kyse on vain siitä, että ns. pörssisähköä ei ole tarkoitettu tasaamaan kulutusta hinnan perusteella. Datan perusteella se ei ainakaan näytä toimivan ja ideana onkin vähän outo: tuottajat ja kuluttajat sopivat etukäteen hinnan ja tuotannon sekä kulutuksen, mutta hinnan perusteella kuluttajajien kannattaa vähentää kulutusta, eli tavallaan poiketa sovitusta. Tai jos hinta on halpa, niin ei olisi syytä käyttää sähköä normaalia enempää? Pörssihinta ei siis oikeastaan anna kuluttajalle vihjettä siitä, että nyt kannattaa säästää tai käyttää? Luonnollisesti kuluttaja-asiakas käyttää sähköä silloin, kun se on halpaa ja välttää käyttöä silloin, kun se on kallista, mutta onko tämä pörssihinnoittelun kannalta mitenkään edes järkevää? Tuotanto ja kulutus on sovittu etukäteen ja hinta myös. Valaiskaapa asiaa.

Tottakai hinta ohjaa kulutusta. Ostajat arvailee mitä seuraavana päivänä menee ja ostavat sähkön day-a-head markkinoilta. Jos riittävän moni on pörssisähkössä ja muuttaa kulutustaa ostajat ostaa vähemmän sähköä -> hinta laskee kalleimpina tunteina. Vastaavasti halvalla hinnalla kulutuksen noustessa ostajat ostaa enemmän sähköä ja sähkön hinta täten nousee. Toki niin kauan kun pörssisopparilla sähkönsä ostavien osuus ei ole riittävän iso ei se tule merkittävästi vaikuttamaan hintaan. Kotitaloudet kuluttavat noin viidenneksen sähköstä ja vain osalla on pörssisopimus, joten ihan mahdottamasti ei kotitaloudet pysty vaikuttamaan hintaan. Läheskään kaikkea kulutusta ei ole mahdollista eikä edes järkevää yrittää ajoittaa hinnan mukaan, joten vaikutus ei ole mitään järisyttävä kotitalouksilla. Tosin sähkökattilat tulee tähän tekemään muutosta kun niiden kulutus tulee nousemaan joka vuosi. Kehitys viime vuosilta sähkökattiloilla: -21 16 GWh, -22 58 GWh, -23 746 GWh, -24 1538 GWh. Osuudet toki vielä pieniä viime vuonna vain 4% kaukolämmöstä tuotettiin sähkökattiloilla.
Periaatteessa konkreettinen esimerkki oli silloin, kun hinta oli -50c/kWh. Käytännössä joku iso peluri olisi voinut tehdä ison tilin vain kuluttamalla sähköä, vaikka hinta perustui tiettyyn määrään kulutusta ja tiettyyn määrään tuotantoa. Tai jos hinta on 0 c/kWh, niin eihän se sitä tarkoita, että tuotantoa olisi rajattomasti tarjolla.
Tämä -50 snt/kWh oli ihan puhdas virhe eräältä toimijalta. Tätä nyt on turha pitää esimerkkinä mistään muusta kuin inhimillisestä virheestä markkinoilla.
 
Kun ei vielä olla kunnolla lämmityskaudella, niin kulutuskäyrissä ei sähkön hinta vielä paljoa näy. Talvella tulee kyllä näkymään. Sähkökattilloita alkaa jo olla sen verran, että alkavat lämmityskaudellä näkymään kulutuskäyrissä. Vuoden lopulla arvellaan sähkökattiloiden tehon olevan jo 2GW: "Närhi ennustaa, että tämän vuoden lopulla sähkökattilat tuottavat lämpöä 2000 megawatin teholla. Tällä hetkellä sähkökattiloita on eri puolilla Suomea käytössä noin 50 kappaletta. Niiden sähköteho vaihtelee viiden ja kahdensadan megawatin välillä."


Tottakai hinta ohjaa kulutusta. Ostajat arvailee mitä seuraavana päivänä menee ja ostavat sähkön day-a-head markkinoilta. Jos riittävän moni on pörssisähkössä ja muuttaa kulutustaa ostajat ostaa vähemmän sähköä -> hinta laskee kalleimpina tunteina. Vastaavasti halvalla hinnalla kulutuksen noustessa ostajat ostaa enemmän sähköä ja sähkön hinta täten nousee. Toki niin kauan kun pörssisopparilla sähkönsä ostavien osuus ei ole riittävän iso ei se tule merkittävästi vaikuttamaan hintaan. Kotitaloudet kuluttavat noin viidenneksen sähköstä ja vain osalla on pörssisopimus, joten ihan mahdottamasti ei kotitaloudet pysty vaikuttamaan hintaan. Läheskään kaikkea kulutusta ei ole mahdollista eikä edes järkevää yrittää ajoittaa hinnan mukaan, joten vaikutus ei ole mitään järisyttävä kotitalouksilla. Tosin sähkökattilat tulee tähän tekemään muutosta kun niiden kulutus tulee nousemaan joka vuosi. Kehitys viime vuosilta sähkökattiloilla: -21 16 GWh, -22 58 GWh, -23 746 GWh, -24 1538 GWh. Osuudet toki vielä pieniä viime vuonna vain 4% kaukolämmöstä tuotettiin sähkökattiloilla.

Tämä -50 snt/kWh oli ihan puhdas virhe eräältä toimijalta. Tätä nyt on turha pitää esimerkkinä mistään muusta kuin inhimillisestä virheestä markkinoilla.
Voidaan unohtaa tuo -50 c/kWh. Idea kuitenkin on, että pörssisähkö ei ohjaa kulutusta hinnan perusteella, jos kuluttaja ei ole markkinoilla. Minä en ole, eli en sovi, että käytän huomenna sähköä x kWh ja olen valmis siitä maksamaan y e. Katson pörssihinnan netistä ja päätän sen perusteella, että paljonko sitä käytän. Ongelma muodostuu siitä, etten tiedä paljonko joku on arvioinut mun käyttävän sähköä ja minkä hinnan olisin siitä valmis maksamaan.

Jos hinta on halpa, niin käytän sitä paljon, vaikka mun yhtiö olisi ostanut sähköä vain vähän, joten yhtiö joutuu kompensoimaan erotuksen? Ja toisinpäin. Ei oikein järkevältä vaikuta. En myöskään voi osallistua jälkimarkkinoille, eli jos hinta vaikka nousee 4e/kWh ja olen luvannut käyttää 100 kWh, niin en voi myydä vaikka 80 kWh omasta poolistani ja kituutella 20 kilowattitunnilla satoja euroja rikkaampana. Olen siis ihan ajopuu, joka maksaa annetun hinnan enkä edes tiedä, että paljonko mun pitäs sähköä käyttää tasapainon vuoksi. Hinta ei sitä kerro. Jos pörssihinta on 0 c/kWh ja imutan sulakkeet kuumina, niin voin aiheuttaa sähköpulan, jos mun edustaja ei oo osannu arvata tätä ja ostanut ennakolta hitosti kapaa.

Kuluttajanäkökulmasta hankala konsepti. Samoin yritysnäkökulmasta, koska ennustettavuus on heikkoa, eli kiinteitä soppareita suositaan, jos sähkön hinta on merkittävä osa liiketoimintaa.
 
Miten tämä onnistuu?

Skenaariot ovat:
- Ei varttimittaria.
- Varttimittari on mutta sähköyhtiöllä ei ole vielä käytössä varttilaskutus vaan lasketaan tunnin keskiarvo.
Henkisesti voi hyödyntää kun saa kallista sähkö halvalla. Joku toinen maksaa sulle kalliin vartin kulutuksen. Veikkaan että tämä riittää jo motivoimaan siirtämään kulutusta kallille vartille aika monen kohdalla 😀
 
Mitä tarkoitat? Eli ilman varttihinnoittelua huomiset tuntikeskihinnat olisivat merkittävästi matalammat? Miksi ihmeessä olisivat?
Viitannee tähän:


Tiivistettynä: varttihinnoittelussa näkyy trendi, että nousevan hinnan aikaan viimeinen vartti on lineaarista nousua korkeammalla hinnalla. Samoin jos hinta on laskeva, alkava vartti on selvästi korkeampi kuin aiempi vartti saati seuraava vartti.
Mistä tämä toistuva piikkimalli johtuu?
 
Henkisesti voi hyödyntää kun saa kallista sähkö halvalla. Joku toinen maksaa sulle kalliin vartin kulutuksen. Veikkaan että tämä riittää jo motivoimaan siirtämään kulutusta kallille vartille aika monen kohdalla 😀
Mutta jos ei ole mittaria tai sähköyhtiö ei voi laskuttaa vartin perusteella niin hyötyä ei saa irti. Esim. oma talo rakennettu 2022 ja mittari vanha 1h perusteinen.
 
Voidaan unohtaa tuo -50 c/kWh. Idea kuitenkin on, että pörssisähkö ei ohjaa kulutusta hinnan perusteella, jos kuluttaja ei ole markkinoilla. Minä en ole, eli en sovi, että käytän huomenna sähköä x kWh ja olen valmis siitä maksamaan y e. Katson pörssihinnan netistä ja päätän sen perusteella, että paljonko sitä käytän. Ongelma muodostuu siitä, etten tiedä paljonko joku on arvioinut mun käyttävän sähköä ja minkä hinnan olisin siitä valmis maksamaan.

Jos hinta on halpa, niin käytän sitä paljon, vaikka mun yhtiö olisi ostanut sähköä vain vähän, joten yhtiö joutuu kompensoimaan erotuksen? Ja toisinpäin. Ei oikein järkevältä vaikuta. En myöskään voi osallistua jälkimarkkinoille, eli jos hinta vaikka nousee 4e/kWh ja olen luvannut käyttää 100 kWh, niin en voi myydä vaikka 80 kWh omasta poolistani ja kituutella 20 kilowattitunnilla satoja euroja rikkaampana. Olen siis ihan ajopuu, joka maksaa annetun hinnan enkä edes tiedä, että paljonko mun pitäs sähköä käyttää tasapainon vuoksi. Hinta ei sitä kerro. Jos pörssihinta on 0 c/kWh ja imutan sulakkeet kuumina, niin voin aiheuttaa sähköpulan, jos mun edustaja ei oo osannu arvata tätä ja ostanut ennakolta hitosti kapaa.

Kuluttajanäkökulmasta hankala konsepti. Samoin yritysnäkökulmasta, koska ennustettavuus on heikkoa, eli kiinteitä soppareita suositaan, jos sähkön hinta on merkittävä osa liiketoimintaa.
Ihan aiheellista pohdintaa, suurin este tavallisen kuluttajan mukaan ottamiseen jälkimarkkinoille on yksittäisen kuluttajan pieni kulutus. Jälkimarkkinoilla tällä hetkellä pienin kauppayksikkö on 0,1 MW, jolloin sähkön myyjät joutuvat aggregoimaan kuluttajia isompiin ryhmiin. Toki pitkällä tulevaisuudessa näkisin automaation lisääntymisen myötä mahdollisuuden kauppayksikön minimin tippumiseen, mikä mahdollistaisi loppukuluttajan osallistumisen kaikille markkinapaikoille, mutta tuo vaatii kyllä jo niin edistynyttä tekniikkaa, että sitä saa vielä hetken odotella.

Sähkön hinta on kyllä hyvinkin ennustettavaa, yksittäisten päivien vaikutus keskihintaan on pieni ja yrityksellä onkin jo useammin mahdollisuus myös aktiivisesti osallistua laajemmin markkinoille esimerkiksi myymällä kulutusjoustoaan tarpeen mukaan.
 
Viitannee tähän:

Kerro vielä, miten tuo juttu ensimmäisen varttihinnoitellun päivän hinnoista liittyy väitteeseen että "ei tämä varttikikkailu mikään kuluttajan etu ainakaan ole"? Eihän kuluttajan etu mihinkään katoa kun kuluttaja näkee ne hinnat etukäteen ja voi halutessaan tarkalleen optimoida oman kulutuksensa piikkien ja kuoppien mukaan. Aivan kuten aikaisemminkin. Parhaimmillaan tuo lisää kuluttajan etua jos tunnin sisällä löytyy aina halpa vartti jonka aikana voi kuormansa sähköistää. Käytännössä vaikutus on aika pieni suuntaan tai toiseen kun sauna lämpiää tuneja, pesukone pyörii tunteja, valot ovat päällä tunteja, autoa ladataan tunteja jne.

Toiseksi, ehkä kannattaa odotella hetki ja seurata vähän pidemmän ajan hintakäyttäytymistä eikä vetää isoja johtopäätöksiä yhden ainoa päivän datan perusteella. Veikkaan että anomaliatkin tasoittuvat ajan myötä kun useammat järjestelmät tulevat tietoisiksi varttihinnoittelusta.

Yhä edelleen tässä vain lisättiin hinnoittelun resoluutiota. Ei nostettu tai laskettu hintoja. Ei lisätty riistoa.
 
Viimeksi muokattu:
Sekä eilisen että tän päivän korkeiden hintojen piikkien aikaan sähköä riitti Suomesta vientiin asti. Tämä lienee niitä flow-based rajasiirtojärjestelmän helmiä.
 
Näemmä 70 c/kWh aiheuttaa jonkin verran pulinaa. Sinänsä ymmärrettävästi, koska tuolla hinnalla sähköä voi tuottaa tyyliin dieselgeneraattorilla ;) Melkein jollain kotikutoisella pannulla ja verollisella aineella, eli ei mitään järkeä.
Joo paitsi että käytännössä ei voi järkevästi jos kerran kuussa on 70 snt piikki. Jos on vaikka 11kW generaattori, niin 15 minuutin aikana ehtisi tuottaa 2,75 kWh sähköä eli säätöpotentiaali 1,5 euroa. Eli vuodessa voisi säästää 18 euroa. Siihen sitten generaattorin hankinta, huolto yms, niin ei olekaan enää kannattavaa.

Sen sijaan jos on muutenkin esimerkiksi sähkökatkojen varalle hankkinut generaattorin, niin kannattaahan se koekäyttää juuri noiden 70 sentin piikkien aikana :D

Kaiken kaikkiaan "silloin tällöin riittävän kallista hetken aikaa" on hankala keissi säätövoimaloille liiketaloudellisesti, josta syystä niitä varmaan ajetaankin alas tai ei ainakaan rakenneta uusia.
 
Veikkaan että anomaliatkin tasoittuvat ajan myötä kun useammat järjestelmät tulevat tietoisiksi varttihinnoittelusta.
Juuri tätä jokainen haastateltavaksi kelpaava asiantuntijakin sanoo.

Vähän asian vierestä ja erittäin subjektiivisesti katsottuna, hyvin marginaalinen vaikutus kokonaiskustannusten kannalta. Vielä enemmän vain omaa napaa tuijottaen, eniten tympäsee joka syksyinen infran hajoilu ja sähkökatkot. Enemmän kuin millintarkkaa mittaria, kaipaisi varmatoimista sähkönjakelua. Infrasta(kin) taitaa olla joku oma ketjunsa, joten tämä tästä kitinästä tällä erää.
 
Voidaan unohtaa tuo -50 c/kWh. Idea kuitenkin on, että pörssisähkö ei ohjaa kulutusta hinnan perusteella, jos kuluttaja ei ole markkinoilla. Minä en ole, eli en sovi, että käytän huomenna sähköä x kWh ja olen valmis siitä maksamaan y e. Katson pörssihinnan netistä ja päätän sen perusteella, että paljonko sitä käytän. Ongelma muodostuu siitä, etten tiedä paljonko joku on arvioinut mun käyttävän sähköä ja minkä hinnan olisin siitä valmis maksamaan.
...
On totta, että jonkun tietyn yksittäisen kotitalouden käyttäytymistä ei voi tarkkaan ennustaa, mutta ei sillä niin väliäkään ole sillä yksittäisen kotitalouden vaikutus sähkön kokonaiskulutukseen on mitättömän pieni ja katoaa kohinaan. Näin ollen voit kyllä kuluttaa ihan niin paljon kuin haluat ja pääsulakkeesi kestävät, eikä se käytännössä näy sähkön kokonaiskulutuksessa. Vaikka ihmisyksilön käyttäytyminen olisikin heikohkosti ennustettavaa, niin samaa ei voi sanoa ihmisjoukoista, sillä joukoilla ei ole ainakaan samassa mielessä vapaata tahtoa kuin yksilöillä. Senpä takia sähkömarkkinoilla on aika hyvä käsitys siitä, paljonko sähköä seuraavana päivänä tulee kulumaan ja miten hinta siihen vaikuttaa.
 
Voidaan unohtaa tuo -50 c/kWh. Idea kuitenkin on, että pörssisähkö ei ohjaa kulutusta hinnan perusteella, jos kuluttaja ei ole markkinoilla. Minä en ole, eli en sovi, että käytän huomenna sähköä x kWh ja olen valmis siitä maksamaan y e. Katson pörssihinnan netistä ja päätän sen perusteella, että paljonko sitä käytän. Ongelma muodostuu siitä, etten tiedä paljonko joku on arvioinut mun käyttävän sähköä ja minkä hinnan olisin siitä valmis maksamaan.

Jos hinta on halpa, niin käytän sitä paljon, vaikka mun yhtiö olisi ostanut sähköä vain vähän, joten yhtiö joutuu kompensoimaan erotuksen? Ja toisinpäin. Ei oikein järkevältä vaikuta. En myöskään voi osallistua jälkimarkkinoille, eli jos hinta vaikka nousee 4e/kWh ja olen luvannut käyttää 100 kWh, niin en voi myydä vaikka 80 kWh omasta poolistani ja kituutella 20 kilowattitunnilla satoja euroja rikkaampana. Olen siis ihan ajopuu, joka maksaa annetun hinnan enkä edes tiedä, että paljonko mun pitäs sähköä käyttää tasapainon vuoksi. Hinta ei sitä kerro. Jos pörssihinta on 0 c/kWh ja imutan sulakkeet kuumina, niin voin aiheuttaa sähköpulan, jos mun edustaja ei oo osannu arvata tätä ja ostanut ennakolta hitosti kapaa.

Kuluttajanäkökulmasta hankala konsepti. Samoin yritysnäkökulmasta, koska ennustettavuus on heikkoa, eli kiinteitä soppareita suositaan, jos sähkön hinta on merkittävä osa liiketoimintaa.

Kuten @ossobucco tuossa sanoi, niin ihmisjoukon kulutus on ennustettavissa. Kun on kallista kulutus vähenee ja kun hinta laskee kulutus nousee. Eli hinta ohjaa kulutusta ja tämän sähkön ostajat ottavat huomioon tarjouksissaan. Se onko se ongelma yritykselle vai ei riippuu täysin yrityksestä. Kaukolämpöä tuottavat ajavat aivan varmasti pörssihinnalla sähkökattiloita.
 
Pörssisähkösoppareita taitaa olla aika pienellä määrällä sähkönkäyttäjistä suomessa eli pieni osa kulutetusta sähköstä menee pörssisoppareiden mukaan. Eli onko siis niin että periaatteessa pörssisähkösopimuksella olevat "hoitaa" sähkön riittävyyden kulutusjoustoilla koska hinta?
 
Pörssisähkösoppareita taitaa olla aika pienellä määrällä sähkönkäyttäjistä suomessa eli pieni osa kulutetusta sähköstä menee pörssisoppareiden mukaan. Eli onko siis niin että periaatteessa pörssisähkösopimuksella olevat "hoitaa" sähkön riittävyyden kulutusjoustoilla koska hinta?

En itse sanoisi pieneksi määräksi.

 
Kahdella kolmasosalla, eli selvällä enemmistöllä, on kuitenkin kiinteähintainen määräaikainen sopimus. Ainakin sähkönmyyntisopimusketjussa yleinen perustelu tuntuu olevan, että määräaikainen sopimus on jonkinlainen vakuutus hintojen nousun varalta ja että siitä kannattaa maksaa. Olen tätä vähän ihmetellyt, kun sitten taas toisessa kohdassa, asuntolainoissa, suomalaiset suosivat vaihtuvakorkoisia lainoja vieläpä lyhyellä tarkistusvälillä (3 kk tai 12 kk). Luulisi, että erityisesti lainojen kohdalla "vakuutus" olisi houkutteleva, koska kyse on useimmiten aika suurista summista.
 
Joo mutta kuinka suuriosa koko Suomen rajojen sisäpuolella kulutetusta sähköstä on pörssisähkösopparilla kulutettu? 33% kotitalouksista ja lämpökattilat? Tämän porukan harteilla on kulutusjousto?
 
Joka päivä teollisuus osallistuu joustoon, kunhan hinta on kohdillaan.
Joku 40 % Suomen sähköstä menee teollisuuteen, 30% kotitalouksiin ja kotitalouksista sitten tuo 30% joissa pörssisähkö tai sen johdannainen käytössä.

Vaikka pysyttäisiin kotitaloussegmentissä, niin näiden sähkönkäytön muutokset näkyy selkeästi jakeluverkko ja ui sitä kautta myös kantaverkkotasolle. Toki tuo teollisuus osallistuu just aika hyvin joustoon hinnan täsmätessä.

Mun mielestä huomattavasti mielenkiintoisampaa on tuo 70% kotitalouksista jotka ei ole pörssisähkössä, koska näistä reippaasti suurinosa on myös sellaisia, jotka eivät ikinä kilpailuta sähkönmyyjäänsä tai vaihda sitä. Heillä on myyjänä se myyjä, kuka siellä on nyt aikojen alussa sattunut olemaan se paikallinen. Iso osa sähkönmyyjistäkin pysyy hyvin pinnalla tän hiljaisen vaihtamattoman joukon avulla. Jos tästä massasta saataisiin leijonaosa oikeasti vaihtamaan sitä sähkönmyyjää tarjousten ja parempien hintojen perässä, niin olisi varmaan markkinakin melkolailla erinäköinen.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
289 886
Viestejä
4 963 276
Jäsenet
79 711
Uusin jäsen
cacicaca

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom