• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Enpä tiedä mikä household consumers hinta eri maissa on. Vaikea uskoa että Virossa sähkön veroton osuus olisi halvempi kuin Suomessa kun pörssisähkö on huomattavasti kalliimpaa. Vai subventoiko Viron valtio kotitalouksien sähköjä jotenkin?

Teollisuus tuskin noilla hinnoilla sähkönsä ostaa. Pörssihinta oli kuitenkin koko vuonna 2024 kolmanneksi halvin. Eipä nuo kotitalouksien sähköverot Suomessa mitenkään poikkeuksellisen kovia muihin EU maihin verattuna ole...

Sieltä vain lukemaan. On myös erikseen teollisuuden maksamat keskimääräiset hinnat.
 
Suomessa siis energian hinta+ perusmaksu ja niistä molemmista alv. Siirron perusmaksu, siirtomaksu sähköenergiasta, sähkövero ja koko roskasta alv, siis myös myös sähköverosta maksetaan alv. Kyllä siitä mojova potti alkaa kertyä ja pörssihinta alkaa hukkua kohinaan.
 
Huomista ei kannata verrata talviaikaan, jolloin käytännössä kaikki tuotanto olisi linjoilla eikä voimalaitoksia tai siirtolinjoja ole huollossa. On siis populistista peilata talveen.
Kuinka suuri noiden vaikutus on? Vastahan se Väre oli arvioinut, että OL3:n pörssisähkön keskihintaa laskeva vaikutus on tällä hetkellä verollisena noin 1,3 senttiä kilowattitunnilta. Ja kyseessä taitaa kuitenkin olla Euroopan suurin yksikkö, joten OL2:n vaikutus on arvatenkin vähäisempi? Fingridin mukaan tällä hetkellä Suomeen tuodaan siirtoyhteyksien kautta n. 1600 MW eli suunnilleen OL3:n kapasiteetin verran, ja Nordpoolin mukaan Suomen hinta aivan selkeästi suurempi kuin NO/SE-alueilla.

Jonkin Ylen uutisen mukaan kulutus voi kovalla pakkasella nousta reiluun 14000 MW:iin, eli 5000 MW nykyisestä. Jos silloin on OL2 + OL3 toiminnassa niin kotimaista kapasiteettia on 2500 MW enemmän mutta toisaalta tuulivoimaa ei välttämättä nimeksikään (nyt 1900 MW). Tuolloin varmaan NO/SE-alueillakin se hinta on korkeampi ja tuontienergiaan turvautuminen vieläkin kalliimpaa?
 
Jos silloin on OL2 + OL3 toiminnassa niin kotimaista kapasiteettia on 2500 MW enemmän mutta toisaalta tuulivoimaa ei välttämättä nimeksikään (nyt 1900 MW).
Olkiluodon yksiköt eivät ole ainoat, jotka ovat nyt pois pelistä. Esim. kaukolämpöä puuttuu linjoilta ja jokunen huoltokin on alkanut huhtikuun kunniaksi. Lisäksi aiemmin jo viitattiin Ruotsin yhteysrajoituksiin. UMM-viesteistä löytyy lisätietoa.
 
Ehkä se keskihinta tulee siitä, kun lasketaan sähkölaskun ja siirtolaskun summat rivin alta kilowattitunneilla. Ei sähkön käyttäminen siitä halpene, että se pilkotaan useaan osatekijään, jotka lasketaan laskuissa yhteen.

Voihan sen myydä vaikka niin, että laskulla on sähköenergian hinta 1snt/kWh ja ”sähkön tuotantomaksu” 9snt/kWh. Silloin voidaan ylpeillä Euroopan halvimmalla sähköllä.

Väärä ketju siirtohinnoista keskusteluun ja sähköenergian hinta Suomessa ei ole keskihintaista Euroopassa.

Hintapuntari ennustaa loppukuulle aika monta punaista tuntia. Nuo huomisen hinnat kun toistuvat loppukuun ajan, niin siinä on kyllä alkukuun pörssissä kertyneet säästöt äkkiä syöty. Olisi varmaan pitänyt ottaa se Lumpeen 4,x snt/kWh hintaturva...
Sehän tuossa pörssissä on ideana, että hinnat vaihtelevat. Välillä halpaa ja välillä kallista, mutta keskihinta sitten jotain siltä väliltä. Välillä tuntuu, että ihmiset luulevat pörssisähkön ottaessaan saavan pelkkää halpaa sähköä..

Katselin juuri viime vuoden hinnat liukurilla ja 0,5 marginaalilla tuli koko vuoden keskihinnaksi 5,1snt/kWh. Ja useita parin sentin kuukausia siellä oli ja talvelta/keväältä pari kallista kuukautta "söi säästöt", mutta ihan tyytyväinen tuohon, kun vertaa kiinteiden hintoihin.
 
Viimeksi muokattu:
Sehän tuossa pörssissä on ideana, että hinnat vaihtelevat. Välillä halpaa ja välillä kallista, mutta keskihinta sitten jotain siltä väliltä. Välillä tuntuu, että ihmiset luulevat pörssisähkön ottaessaan saavan pelkkää halpaa sähköä..
Luonnollisesti ymmärrän, ettei pörssisähkö ole aina halpaa. Enkä väitä, että pörssisähkö olisi hulluutta tai huijausta. Kyseessä oli enemmänkin ihan vain sellainen pohdinta. Varsinkin sitä taustaa vasten, kun aiemmin arvoin juuri pörssin ja hintakiinnityksen välillä ja pohdiskelin näitä huoltoseisokkeja sekä mahdollisia vikaantumisia.
 
Kuinka suuri noiden vaikutus on? Vastahan se Väre oli arvioinut, että OL3:n pörssisähkön keskihintaa laskeva vaikutus on tällä hetkellä verollisena noin 1,3 senttiä kilowattitunnilta. Ja kyseessä taitaa kuitenkin olla Euroopan suurin yksikkö, joten OL2:n vaikutus on arvatenkin vähäisempi? Fingridin mukaan tällä hetkellä Suomeen tuodaan siirtoyhteyksien kautta n. 1600 MW eli suunnilleen OL3:n kapasiteetin verran, ja Nordpoolin mukaan Suomen hinta aivan selkeästi suurempi kuin NO/SE-alueilla.
Tuo 1,3 snt/kWh:han ei tarkoita, että jos pörssihinta tietyllä kellonlyömällä on 30 snt/kWh, niin että se olisi OL3:n kanssa sitten 28,7 snt/kWh, vaan kyse on keskimääräisestä vaikutuksesta vuositasolla. Yksittäisen tunnin aikana vaikutus voi olla suuri.
 
Yksittäisen tunnin aikana vaikutus voi olla suuri.
Joo, ymmärrän senkin. Mutta jos se vaikutus on keskimäärin sen 1,3 snt/kWh, niin eihän sillä keskimäärin silloin voi olla kovin suurta vaikutusta myöskään hintoja hillitsevään suuntaan? Toisaalta sanotaan, että talvi on eri asia, koska silloin ei ole huoltoja eikä siirtoyhteyksien rajoituksia, mutta toisaalta taas sanotaan, että pelkkä OL3:n vaikutuskin saattaa olla suuri, vaikka keskimäärin ei olekaan. Esim. tällä hetkellä Nord Poolin FI-hinta on 300 € / MWh, muulla pörssin alueella selvästi vähemmän. Puolenpäivän aikoihin FI-hinta on useamman tunnin lähes kolminkertainen verrattuna muihin alueisiin. Tällä hetkellä energiaa tuodaan Suomeen noin 1900 MW:n teholla eli reilun OL3:n kapasiteetin verran ja ennusteiden mukaan se siitä hienoisesti kasvaa, kun tuulivoiman tuotanto vielä hieman laskee. Toisaalta myös lämmitykseen käytettävän sähkön kulutus laskee, eli varmaankin se vajaus kapasiteetissa on tuollaista 2000 MW:n suuruusluokkaa.

Omaa tuotantoa on Fingridin mukaan nyt sellaiset 7700 MW josta tuulivoima vähän alle 1000 MW. Jos oletetaan, että OL2 + OL3 + kaukolämpö + muut ovat kaikki käytössä mutta tuulta ei ole, niin onko se sitten sellaiset 10000+ MW omaa tuotantoa? Toisaalta tuulettomana pakkaspäivänä se kulutus voi olla päälle 14000 MW, eli tuontia tarvitaan vielä enemmän. Ja arvatenkin tuolloin myös muilla pörssin alueilla hinnat ovat korkeampia. Eli nyt maksetaan melkein 40 snt/kWh hintaa, selkeästi enemmän kuin muualla pörssissä, ja osasyy siihen on huoltoseisokit ym. mutta toisaalta tilanne on talvella erilainen vaikka vajaus kapasiteetissa voi olla vielä suurempi.

Edit: No joo, turha tästä on vääntää. Oma äly ei riitä pörssisähkön hinnan määräytymisen ymmärtämiseen ja sillä selvä. Ei tarvitse kenenkään ottaa kierroksia ylläolevasta, tunnustan tappioni.
 
Viimeksi muokattu:
Edit: No joo, turha tästä on vääntää. Oma äly ei riitä pörssisähkön hinnan määräytymisen ymmärtämiseen ja sillä selvä. Ei tarvitse kenenkään ottaa kierroksia ylläolevasta, tunnustan tappioni.
Eikös ne määräydy huutokaupassa osto- ja myyntitarjousten mukaan? Ei siihen voi mitään kaavaa käyttää paljonko on esim tuotanto/kulutus.
 
Omia kulutuksia kun tutkin niin keskihinta ollut abt 4-5senttiä eli niissä hinnoissa missä oli silloin joskus pitkillä määräaikaisilla sopimuksilla. Ei valittamista, sähköä käytetään kun tarvitaan. Eli nyt kun hyppii perusmaksuttomasta pörssistä toiseen niin hinta pysynee tuossa. Toki joitain piikkejä ollut ja ilmeisesti miinus ja nollahintojakin joskus. Sähkölasku ei kuitenkaan koskaan ole ollut yli 15€
 
Sähkölasku ei kuitenkaan koskaan ole ollut yli 15€
Varmaan sinun tapauksessasi ei väliä, onko lasku 10€, 15€ vai 20€. Jollekin toiselle voi olla väliä, onko se 500€ vai 1000€. Noin vaan niinkuin mittapuuna. Varmasti joku kerrostaloasuja, jolla sähköä menee tietokoneeseen ja kahvinkeittimeen ihmettelee, miksi jotkut jaksavat puhista ja välittää sähkön hinnasta, kun se on halpaa joka tapauksessa.
 
Varmaan sinun tapauksessasi ei väliä, onko lasku 10€, 15€ vai 20€. Jollekin toiselle voi olla väliä, onko se 500€ vai 1000€. Noin vaan niinkuin mittapuuna. Varmasti joku kerrostaloasuja, jolla sähköä menee tietokoneeseen ja kahvinkeittimeen ihmettelee, miksi jotkut jaksavat puhista ja välittää sähkön hinnasta, kun se on halpaa joka tapauksessa.
Toki mutta noita kohtuuhintaisia tyyliin 7snt sopimuksia on näkynyt paljonkin., eikös sellainen kannata suojaamaan tuolta skenaariolta?
 
Varmaan sinun tapauksessasi ei väliä, onko lasku 10€, 15€ vai 20€. Jollekin toiselle voi olla väliä, onko se 500€ vai 1000€. Noin vaan niinkuin mittapuuna. Varmasti joku kerrostaloasuja, jolla sähköä menee tietokoneeseen ja kahvinkeittimeen ihmettelee, miksi jotkut jaksavat puhista ja välittää sähkön hinnasta, kun se on halpaa joka tapauksessa.
Siksi en kovin usein pidä kerrostaloasujien kommentteja kovin relevantteina tässä asiassa. Tässäkin ketjussa on näitä äänekkäitä tyyppejä, joilla sähkölasku pyörii siellä 10–20 €/kk.
 
Eikös ne määräydy huutokaupassa osto- ja myyntitarjousten mukaan? Ei siihen voi mitään kaavaa käyttää paljonko on esim tuotanto/kulutus.
Kyllä, mutta en ymmärrä myöskään sitä, miten ne tarjoukset lopulta määräytyvät. Koko keskusteluhan lähti siitä, että talvi on eri asia, koska silloin tuotantoa on enemmän. Mutta oman käsitykseni mukaan kapasiteetista saattaa silti olla vielä enemmän vajausta kuin nyt. Olin ajatellut, että keskeistä on markkinoiden olettamus siitä kuinka paljon sähköenergiaa tuotetaan ja kuinka paljon sitä tarvitaan ja tarjoukset määräytyvät sen mukaan ja vajaus oletetussa kapasiteetissa nostaa tarjouksia ja sen seurauksena pörssin hintoja. Tämän pohjalta en siis ymmärtänyt, minkä vuoksi talvea ja kesää ei voi verrata. (Ja ihan yleisesti ottaen totean edelleenkin, että tiedostan vian olevan omassa ymmärryksessäni.)
 
Kyllä, mutta en ymmärrä myöskään sitä, miten ne tarjoukset lopulta määräytyvät. Koko keskusteluhan lähti siitä, että talvi on eri asia, koska silloin tuotantoa on enemmän. Mutta oman käsitykseni mukaan kapasiteetista saattaa silti olla vielä enemmän vajausta kuin nyt. Olin ajatellut, että keskeistä on markkinoiden olettamus siitä kuinka paljon sähköenergiaa tuotetaan ja kuinka paljon sitä tarvitaan ja tarjoukset määräytyvät sen mukaan ja vajaus oletetussa kapasiteetissa nostaa tarjouksia ja sen seurauksena pörssin hintoja. Tämän pohjalta en siis ymmärtänyt, minkä vuoksi talvea ja kesää ei voi verrata. (Ja ihan yleisesti ottaen totean edelleenkin, että tiedostan vian olevan omassa ymmärryksessäni.)

Yksi syy miksi talven ulkopuolella tuollaisista piikeistä tulee korkeampia kuin talvella, vaikka kulutus on pienempää, on kaukolämmön yhteistuotanto.
Talvella nuo voimalat myyvät sen lämmön ja sähkön. Nyt jos niillä joudutaan paikkaamaan tuota tuotannon vajetta, sille lämmölle ei ole juurikaan tarvetta. Joten jotta noiden voimaloiden ajaminen on kannattavaa, ne tarvii paljon korkeamman hinnan siitä sähköstä.
Tuo nähdään esim. tän päivän tuotannosta. Vielä yöllä kaukolämmön yhteistuotanto tuotti alle 300 MW sähköä. Nyt ollaan yli 1200 MW:ssä.
 
Kuinka suuri noiden vaikutus on? Vastahan se Väre oli arvioinut, että OL3:n pörssisähkön keskihintaa laskeva vaikutus on tällä hetkellä verollisena noin 1,3 senttiä kilowattitunnilta. Ja kyseessä taitaa kuitenkin olla Euroopan suurin yksikkö, joten OL2:n vaikutus on arvatenkin vähäisempi? Fingridin mukaan tällä hetkellä Suomeen tuodaan siirtoyhteyksien kautta n. 1600 MW eli suunnilleen OL3:n kapasiteetin verran, ja Nordpoolin mukaan Suomen hinta aivan selkeästi suurempi kuin NO/SE-alueilla.

Jonkin Ylen uutisen mukaan kulutus voi kovalla pakkasella nousta reiluun 14000 MW:iin, eli 5000 MW nykyisestä. Jos silloin on OL2 + OL3 toiminnassa niin kotimaista kapasiteettia on 2500 MW enemmän mutta toisaalta tuulivoimaa ei välttämättä nimeksikään (nyt 1900 MW). Tuolloin varmaan NO/SE-alueillakin se hinta on korkeampi ja tuontienergiaan turvautuminen vieläkin kalliimpaa?
Tuo Väreen malli on täysin pöljä.

Silloin kun tuulivoiman tuotanto on vähäistä ja on lämmityskausi, niin OL3:n vaikutus voi olla kymmeniä senttejä tai jopa euroja per kWh. Silloin kun sähkön tarve on muutoinkin vähäinen (= kesä) ja/tai tuulivoiman tuotanto on suurta, on OL3:n vaikutus vähäinen.
 
Tuo Väreen malli on täysin pöljä.

Silloin kun tuulivoiman tuotanto on vähäistä ja on lämmityskausi, niin OL3:n vaikutus voi olla kymmeniä senttejä tai jopa euroja per kWh. Silloin kun sähkön tarve on muutoinkin vähäinen (= kesä) ja/tai tuulivoiman tuotanto on suurta, on OL3:n vaikutus vähäinen.
Eli nyt jos OL3 pyörähtäisi huomenna käyntiin hinnat tippuisivat kuitenkin rutkasti koska ei juuri tuule vaikka kevättä eletäänkin?
 
Toki mutta noita kohtuuhintaisia tyyliin 7snt sopimuksia on näkynyt paljonkin., eikös sellainen kannata suojaamaan tuolta skenaariolta?
Kun sähkölasku sulla ei koskaan ole ollut yli 15€, niin väitän, että kannattaa sitä kuukausimaksua enemmän katsoa kuin sitä sentin kymmenystä. Sulla varmaan voi se kk-maksu näytellä yli puolta laskusta. Näissä tilanteissa se pörssi voi monesti olla halvin kun sen saa yleensä aina ilman kk-maksua tarjousajan.

Tuo Väreen malli on täysin pöljä.

Silloin kun tuulivoiman tuotanto on vähäistä ja on lämmityskausi, niin OL3:n vaikutus voi olla kymmeniä senttejä tai jopa euroja per kWh. Silloin kun sähkön tarve on muutoinkin vähäinen (= kesä) ja/tai tuulivoiman tuotanto on suurta, on OL3:n vaikutus vähäinen.

Joo ei tuo Väreen malli kerro oikein mitään. Sanoisin, että ihan mahdoton sanoa sentin kymmenyksien tarkkuudella paljonko yksittäinen voimalaitos vaikuttaa hintaan.

Eli nyt jos OL3 pyörähtäisi huomenna käyntiin hinnat tippuisivat kuitenkin rutkasti koska ei juuri tuule vaikka kevättä eletäänkin?

Esim. tänään ei olisi tälläisiä hintoja, jos OL3 olisi käynnissä täydellä teholla.
 
Kyllä, mutta en ymmärrä myöskään sitä, miten ne tarjoukset lopulta määräytyvät. Koko keskusteluhan lähti siitä, että talvi on eri asia, koska silloin tuotantoa on enemmän. Mutta oman käsitykseni mukaan kapasiteetista saattaa silti olla vielä enemmän vajausta kuin nyt. Olin ajatellut, että keskeistä on markkinoiden olettamus siitä kuinka paljon sähköenergiaa tuotetaan ja kuinka paljon sitä tarvitaan ja tarjoukset määräytyvät sen mukaan ja vajaus oletetussa kapasiteetissa nostaa tarjouksia ja sen seurauksena pörssin hintoja. Tämän pohjalta en siis ymmärtänyt, minkä vuoksi talvea ja kesää ei voi verrata. (Ja ihan yleisesti ottaen totean edelleenkin, että tiedostan vian olevan omassa ymmärryksessäni.)
Fingridillä on hieman parempi arvio saatavilla olevasta kapasiteetista kulunutta talvea koskien. Ja Euroopan laajuiset REMIT-säädökset estävät sähkön tuottajia nostamaan omia tarjouksiaan tuotantovajetilanteissa. Hinnoittelu pitää aina perustua muuttuviin kustannuksiin ja näin keväällä yhteistuotantolaitoksilla ei ole niin paljoa lämpökuormaa ja osa ei olekaan käytössä joka päivä enää, minkä myötä sähköntuotantokin vähenee ja mahdolliset laitosten käynnistykset hinnoitellaan tarjouksiin mukaan.

Ja kun katsotaan Suomen tarjouskäyriä tälle päivälle, niin aika helppo on sanoa, että OL3 laskisi kyllä hintaa aika reilusti Ruotsin hintatasoon vähintään.
1745308717050.png
 
Eikös ne määräydy huutokaupassa osto- ja myyntitarjousten mukaan? Ei siihen voi mitään kaavaa käyttää paljonko on esim tuotanto/kulutus.
Näistä osto/myynti-tarjouksista voi tuon OL3 hintavaikutuksen karkeasti arvioida. Tosin jos markkinat tietäisivät että OL3:sta ei olisi myyntitarjoukset olisivat erillaisia kuin nykyisessä tilanteessa. Tämän vaikutuksen arviointi on sitten vaikeampaa.
 
Huomenna testaillaan OL1:stä. Ajankohta on mitä on, mutta säännölliset testaukset tehtävä aikataulussa

2025-04-22T09:05:43from 2025-04-23T12:15to 2025-04-23T13:301 hour
15 minutes
PlannedForeseen maintenancePeriodic testsAfter Event Stop the unit will be technically available to increase the power and full capacity can be reached within appr. 1,5 hours.


 
Viimeksi muokattu:
Euroopan volatiileimmat sähkön hinnat näyttävät parastaan: pyöristettynä aamulla 44 senttiä, iltapäivällä 0.

Mutta kuten todettu niin kiinteät sopimukset eivät ole enää järjettömän hintaisia, niillä pääsee tästä tuskailusta eroon :)
 
Euroopan volatiileimmat sähkön hinnat näyttävät parastaan: pyöristettynä aamulla 44 senttiä, iltapäivällä 0.

Mutta kuten todettu niin kiinteät sopimukset eivät ole enää järjettömän hintaisia, niillä pääsee tästä tuskailusta eroon :)
Sellainenkin asia kannattaa huomioida, että hyvin kalliita tunteja ei ole klo 22-07 välillä ja suurin osa "piikkitunneista" on klo 07-10 ja 17-20. Nuo kun väistää, niin aika vähän ahdistaa hintavaihtelut.

Toki huominen on kieltämättä omaa luokkaansa vaihtelun osalta. Taitaa aamuun vaikuttaa myös OL1 testit.
 
Euroopan volatiileimmat sähkön hinnat näyttävät parastaan: pyöristettynä aamulla 44 senttiä, iltapäivällä 0.

Mutta kuten todettu niin kiinteät sopimukset eivät ole enää järjettömän hintaisia, niillä pääsee tästä tuskailusta eroon :)
Joo kiinteällä pääsee piikeistä mutta kummallista että täällä ei voi tuota volatiliteettia kritisoida ilman että tulee kommenttia kerrostaloasujista ja pienistä sähkölaskuista, saunomisen väliin jättämisestä, sähköauton lataamisesta jne. :p Ei se sähkö kuitenkaan sen halvempaa per kilowattitunti ole pienikulutuksisellekaan vaikka miten olisi pieni lasku verrattuna okt-sähkölämmittäjään. Kyllä tuo järjetön hintaheittely on ongelma vaikka miten joku sähköautoaan lataisi tai saunoisi yöllä tms. Ei nyt sinuun kohdistettu krittiikki vaan yleensä keskusteluun täällä.
 
Joo kiinteällä pääsee piikeistä mutta kummallista että täällä ei voi tuota volatiliteettia kritisoida ilman että tulee kommenttia kerrostaloasujista ja pienistä sähkölaskuista, saunomisen väliin jättämisestä, sähköauton lataamisesta jne. :p Ei se sähkö kuitenkaan sen halvempaa per kilowattitunti ole pienikulutuksisellekaan vaikka miten olisi pieni lasku verrattuna okt-sähkölämmittäjään. Kyllä tuo järjetön hintaheittely on ongelma vaikka miten joku sähköautoaan lataisi tai saunoisi yöllä tms. Ei nyt sinuun kohdistettu krittiikki vaan yleensä keskusteluun täällä.
Ei se ole kaikille ongelma ja todella monelle tuo on toivotumpi tilanne, kuin tasainen (mutta kalliimpi) keskihinta. Ja tosiaan kaikille kyllä löytyy vaihtoehtoja, kun on kiinteitä-, kulutusvaikutus- ja pörssisoppareita.
 
Joo kiinteällä pääsee piikeistä mutta kummallista että täällä ei voi tuota volatiliteettia kritisoida ilman että tulee kommenttia kerrostaloasujista ja pienistä sähkölaskuista, saunomisen väliin jättämisestä, sähköauton lataamisesta jne. :p Ei se sähkö kuitenkaan sen halvempaa per kilowattitunti ole pienikulutuksisellekaan vaikka miten olisi pieni lasku verrattuna okt-sähkölämmittäjään. Kyllä tuo järjetön hintaheittely on ongelma vaikka miten joku sähköautoaan lataisi tai saunoisi yöllä tms. Ei nyt sinuun kohdistettu krittiikki vaan yleensä keskusteluun täällä.
Kenelle se on ongelma? Ei ainakaan minulle. Kuluttamani sähkön keskihinta on se, joka minua kiinnostaa, ja tämän vuoden osalta se on ollut n. 5snt/kWh. Minulle hintavaihtelut ovat täysin yhdentekeviä. Jos eivät olisi, ottaisin kiinteähintaisen sopimuksen.
 
Ei se ole kaikille ongelma ja todella monelle tuo on toivotumpi tilanne, kuin tasainen (mutta kalliimpi) keskihinta. Ja tosiaan kaikille kyllä löytyy vaihtoehtoja, kun on kiinteitä-, kulutusvaikutus- ja pörssisoppareita.
Kenelle se on ongelma? Ei ainakaan minulle. Kuluttamani sähkön keskihinta on se, joka minua kiinnostaa, ja tämän vuoden osalta se on ollut n. 5snt/kWh. Minulle hintavaihtelut ovat täysin yhdentekeviä. Jos eivät olisi, ottaisin kiinteähintaisen sopimuksen.
Se on systeeminen ongelma joka ilmeisesti tulee pahenemaan jos asialle ei tehdä mitään vaikka miten säästä riippumattoman tuotannon rakentaminen olisi juuri nyt kallista.. Ne kiinteätkin sopparit varmaan kallistuvat lopulta jos pörssissä on yhä korkeampia piikkejä yhä useammin. Sekä lieneekö tulevaisuudessa mahdollista tilanne, että hinta heittelee kymmenien senttien ja eurojen välillä eikä painukaan enää välillä nollaan tai sen alle jos ollaan kovin hirttäydytty sääriippuvaiseen tuotantoon ja ns. kakka osuu faniin. Silloin sen sääriippumattoman tuotannon rakentamisen aloittaminen on jo myöhäistä kun ollaan kehitysmaameiningeissä (kiertävät katkot/sähköön varaa vain muropalkoilla).
 
Joo kiinteällä pääsee piikeistä mutta kummallista että täällä ei voi tuota volatiliteettia kritisoida ilman että tulee kommenttia kerrostaloasujista ja pienistä sähkölaskuista, saunomisen väliin jättämisestä, sähköauton lataamisesta jne. :p Ei se sähkö kuitenkaan sen halvempaa per kilowattitunti ole pienikulutuksisellekaan vaikka miten olisi pieni lasku verrattuna okt-sähkölämmittäjään. Kyllä tuo järjetön hintaheittely on ongelma vaikka miten joku sähköautoaan lataisi tai saunoisi yöllä tms. Ei nyt sinuun kohdistettu krittiikki vaan yleensä keskusteluun täällä.

Minun puolesta saa ja kuuluukin kritisoida ja teen sitä itsekin. Fakta on että säästä riippumatonta tuotantoa on kylmään maahan liian vähän, ihan sama millä faniklubi tämän yrittää kumota. Mutta kokonaistilanne on kuluttajahintojen osalta kuitenkin ihan ok, eikä asiaa ole nähtävästi mahdollista korjata seuraavan kymmenen vuoden aikana kun virheet on tehty jo aiemmin.

Sellainenkin asia kannattaa huomioida, että hyvin kalliita tunteja ei ole klo 22-07 välillä ja suurin osa "piikkitunneista" on klo 07-10 ja 17-20. Nuo kun väistää, niin aika vähän ahdistaa hintavaihtelut.

Toki huominen on kieltämättä omaa luokkaansa vaihtelun osalta. Taitaa aamuun vaikuttaa myös OL1 testit.

Minulla ei uskallus riitä omakotitalossa pörssillä läpi vuoden kun varaaminen onnistuu vaan käyttöveteen ja sähköauton akkuun. Koen että sopivan sääjakson ja voimalan vikaantumisen kanssa on enemmän hävittävää kuin pörssillä voitettavaa vs. kiinteä. Kerrostalossa olisi tosiaan kiva mennä pörssisähköllä.

Kenelle se on ongelma? Ei ainakaan minulle. Kuluttamani sähkön keskihinta on se, joka minua kiinnostaa, ja tämän vuoden osalta se on ollut n. 5snt/kWh. Minulle hintavaihtelut ovat täysin yhdentekeviä. Jos eivät olisi, ottaisin kiinteähintaisen sopimuksen.

Sähköpörssisäkään mennyt ei ole tae tulevasta ja talvella riski pidemmästä törkykalliista jaksosta voi realisoitua, vaikka ei todennäköinen olekaan. Olen nyt kaksi talvea hävinnyt kiinteällä sille mitä olisi pörssillä maksanut, mutta näissä kotimaan olosuhteissa en yksinkertaisesti uskalla ottaa riskiä. Lännessä sijaitsevilla naapureilla tämä riski on huomattavasti pienempi.
 
Minun puolesta saa ja kuuluukin kritisoida ja teen sitä itsekin. Fakta on että säästä riippumatonta tuotantoa on kylmään maahan liian vähän, ihan sama millä faniklubi tämän yrittää kumota. Mutta kokonaistilanne on kuluttajahintojen osalta kuitenkin ihan ok, eikä asiaa ole nähtävästi mahdollista korjata seuraavan kymmenen vuoden aikana kun virheet on tehty jo aiemmin.
En kyllä osta tätä argumenttia tästä säästä riippumattoman tuotannon riittämättömyydestä. Oletetaan että meillä olisi 10GW enemmän ydinvoimaa, mutta samalla 10GW korkeampi teollisuuden kulutus alhaisesta energian hinnasta nauttivien konesalien takia. Eroaisiko tilanne mielestäsi ratkaisevasti nykyhetkestä?

Väittäisin että potentiaalinen pula on siitä kalliista säätöenergiasta, jota voitaisiin tuottaa vaikka niillä kaasuturbiineilla, joka ei kelpaisi teollisuuden perusenergiaksi.
 
Se on systeeminen ongelma joka ilmeisesti tulee pahenemaan jos asialle ei tehdä mitään vaikka miten säästä riippumattoman tuotannon rakentaminen olisi juuri nyt kallista.. Ne kiinteätkin sopparit varmaan kallistuvat lopulta jos pörssissä on yhä korkeampia piikkejä yhä useammin. Sekä lieneekö tulevaisuudessa mahdollista tilanne, että hinta heittelee kymmenien senttien ja eurojen välillä eikä painukaan enää välillä nollaan tai sen alle jos ollaan kovin hirttäydytty sääriippuvaiseen tuotantoon ja ns. kakka osuu faniin. Silloin sen sääriippumattoman tuotannon rakentamisen aloittaminen on jo myöhäistä kun ollaan kehitysmaameiningeissä (kiertävät katkot/sähköön varaa vain muropalkoilla).
Tuskinpa hinnat kerralla tuonne jatkuvaan kymmenien senttien ja eurojen luokkaan nousee. Ja kun keskihinta nousee, niin siitä sääriippumattomastakin tuotannosta tulee kannattavampaa. Jos tämä hintojen vaihtelu korvataan nyt rakentamalla todella kallista tuotantoa, niin sen maksaa suomalaiset ja suurin osa ajasta me viedään tuo uusi vakaa tuotanto naapureille, jotka kiittelevät meidän maksamasta sähköstä.

Toki näitä saa kritisoida, mutta en tiedä tuoko se mitään uutta keskusteluun, että samat nimimerkit palaavat jokaisen korkeamman piikin kohdalla tähän samaan aiheeseen. Jos oli mahdollista saada vähemmän vaihtelua, mutta sama tai matalampi keskihinta, niin tottakai tämä kelpaisi, mutta tämä nyt vain ei ole mahdollista. Kritisoinnin kanssa olisikin kiva kuulla ratkaisuehdotuksia millä tämä tilanne muuttuisi teidän mielestä paremmaksi. Tähän mennessä ehdotetut ratkaisut ovat olleet pääasiassa "nostetaan sähkön minimihinta 10snt kaikille ja rakennetaan ydinvoimala tms". Tyhmempikin ymmärtää, että tämä veisi teollisuuden ja työpaikat suomesta ja tuplaisi kuluttajien sähköenergialaskut.
 
En kyllä osta tätä argumenttia tästä säästä riippumattoman tuotannon riittämättömyydestä. Oletetaan että meillä olisi 10GW enemmän ydinvoimaa, mutta samalla 10GW korkeampi teollisuuden kulutus alhaisesta energian hinnasta nauttivien konesalien takia. Eroaisiko tilanne mielestäsi ratkaisevasti nykyhetkestä?

Väittäisin että potentiaalinen pula on siitä kalliista säätöenergiasta, jota voitaisiin tuottaa vaikka niillä kaasuturbiineilla, joka ei kelpaisi teollisuuden perusenergiaksi.

En tiedä tarkemmin mutta ei kai asiaa niin voi laskea että suurempi määrä ydinvoimaa olisi tuonut yksi yhteen enemmän datakeskuksia tai teollisuutta?

Energiateollisuuden tiedotteessa alkutalvesta on jouduttu edelleen mainitsemaan aihe:


Viime talvi osoitti suomalaisten sähkön käyttäjien valmiuden joustaa kulutuksestaan tarvittaessa. Kulutuksen joustoilla on merkitystä toimitusvarmuuteen erityisesti niukkuustilanteissa. Jos tuotantokapasiteetissa on vajetta esimerkiksi tyynen sään vuoksi, Energiavirasto uskoo korkeiden hintojen seurauksena kulutuksen joustavan huipuista viime tammikuun hintapiikkien tapaan tarvittaessa useita satoja megawatteja, eikä näe välitöntä sähköpulan riskiä.

Eli tuulivoimaan nojataan huippukulutuksen päivinä. Jos tilanne olisi hyvä, olisi niukkuustilanteen todennäköisyys niin pieni, ettei siitä rustattaisi erikseen tiedotetta. Saati pitäisi joustaa megahinnoilla.
 
Kun sähkölasku sulla ei koskaan ole ollut yli 15€, niin väitän, että kannattaa sitä kuukausimaksua enemmän katsoa kuin sitä sentin kymmenystä. Sulla varmaan voi se kk-maksu näytellä yli puolta laskusta. Näissä tilanteissa se pörssi voi monesti olla halvin kun sen saa yleensä aina ilman kk-maksua tarjousajan.
Juuri näin. Lähtokohta neuvottelulla että hyväksyn vain perusmaksuttomat tuotteet. koska perusmaksun osa on niin suuri ja siksi pmpin pörssistä toiseen ilmaisten kausien perässä. Nyt soitteli fortum ja tarjosi 4kk ilmaista perusmaksua ja SEN SAA SITTEN SIIRRON KANSSA SAMALLE LASKULLEE WOOU. OIkeesti siltä ei oo välie kun e-laskut hoidan aikaajoin.
 
En kyllä osta tätä argumenttia tästä säästä riippumattoman tuotannon riittämättömyydestä. Oletetaan että meillä olisi 10GW enemmän ydinvoimaa, mutta samalla 10GW korkeampi teollisuuden kulutus alhaisesta energian hinnasta nauttivien konesalien takia. Eroaisiko tilanne mielestäsi ratkaisevasti nykyhetkestä?

Väittäisin että potentiaalinen pula on siitä kalliista säätöenergiasta, jota voitaisiin tuottaa vaikka niillä kaasuturbiineilla, joka ei kelpaisi teollisuuden perusenergiaksi.
Mä luulen, että jos saataisiin taikasauvalla 10 GW lisää ydinvoimaa ja samalla 10 GW lisää teollisuuden kulutusta, niin se olisi Suomen sähköverkon kannalta erinomainen juttu. Tuo mahdollistaisi kulutusjoustot ihan eri malliin kuin nykyään. Harmi vain, ettei tuollaisella skenaariolla ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
 
Sellainenkin asia kannattaa huomioida, että hyvin kalliita tunteja ei ole klo 22-07 välillä ja suurin osa "piikkitunneista" on klo 07-10 ja 17-20. Nuo kun väistää, niin aika vähän ahdistaa hintavaihtelut.

Toki huominen on kieltämättä omaa luokkaansa vaihtelun osalta. Taitaa aamuun vaikuttaa myös OL1 testit.
Laitoin ilmalämpöpumput 15 asteen pyynnille 7-11, niin ei sähköä mene kuin jääkaappi ja pakastin. Automatiikka blokkaa muut. Tuollaiset muutaman tunnin piikit eivät haittaa mitään näin plussakeleillä.
 
Fakta on että säästä riippumatonta tuotantoa on kylmään maahan liian vähän, ihan sama millä faniklubi tämän yrittää kumota.
Ei tämä ole mikään fakta, vaan sinun mielipiteesi.

Jätät äärettömän tärkeän asian huomiotta: paljonko se sääriippumaton tuotanto maksaa?

Jos se maksaa 100M€ per 100MW ja tuotetun sähkön tuotantokustannus on 50snt/kWh, niin meillä ei todellakaan ole sitä liian vähän - enempään kun ei ole varaa.
 
Kuuluuko eu;n päästökauppa rajat ylittävään sähkökauppaan? Eli lasketaanko vaikka Virosta tänne tuotu öljynmusta sähkö Suomen päästöihin ja sen myötä eu;lle syydettäviin rahoihin jollain mekanismilla?
 
Kuuluuko eu;n päästökauppa rajat ylittävään sähkökauppaan? Eli lasketaanko vaikka Virosta tänne tuotu öljynmusta sähkö Suomen päästöihin ja sen myötä eu;lle syydettäviin rahoihin jollain mekanismilla?
Ei mitään rahoja mihinkään syydetä. Viron laitos ostaa päästöoikeudet omaan tuotantoonsa ja sillä hyvä.
 
Minun puolesta saa ja kuuluukin kritisoida ja teen sitä itsekin. Fakta on että säästä riippumatonta tuotantoa on kylmään maahan liian vähän, ihan sama millä faniklubi tämän yrittää kumota.
Kerro nyt aluksi, että kenenkä rahoilla se säästä riippumaton tuotanto pitäisi rakentaa? Koska kyllä mitä vaan rakennetaan, jos löytyy rahaa. Pitäisikö raha ottaa veroista jolloinka kerrostaloasujat alkavat maksamaan omakotitaloasujien sähkölaskuja?

Voisit muutenkin hiukan perustella "faniklubi" sanomisiasi. Ainoa mitä täällä fanitetaan on halpa sähkö keskimäärin ja onko se niin väärin? Tietenkin tämä risoo omakotitalojaan sähköllä lämmittäviä koska he eivät tästä pääse hyötymään koska lämmityskauden korkeat hinnat tappavat heillä kaikki säästönsä. Ne jotka käyttävät sähköä tasaisesti ovat nyt saamapuolella. Ongelmaksi tulee se, että ainoa tapa ratkaista omakotitalo asujien ongelmat on mennä muiden pussille.

Omakotiasujille on kyllä jotain ratkaisuja olemassa mutta kun ne täytyisi itse maksaa niin paljon kivempi vinkua yhteiskunnalta tukea.
 
Viimeksi muokattu:
Ei tämä ole mikään fakta, vaan sinun mielipiteesi.

Jätät äärettömän tärkeän asian huomiotta: paljonko se sääriippumaton tuotanto maksaa?
Kerro nyt aluksi, että kenenkä rahoilla se säästä riippumaton tuotanto pitäisi rakentaa? Koska kyllä mitä vaan rakennetaan, jos löytyy rahaa. Pitäisikö raha ottaa veroista jolloinka kerrostaloasujat alkavat maksamaan omakotitaloasujien sähkölaskuja?

Enhän minä yrittänyt faktana väittää, että asia olisi helposti korjattavissa tai että jotain pitäisi tehdä jonkun rahoilla juuri nyt. Totesin vain että nykytilanne (johon on vuosien saatossa erinäisten päätösten ja sattumusten jälkeen tultu, Venäjä, Hanhikivi jne.) ei ole optimaalinen.

Ymmärrän kyllä ongelman uuden ydinvoiman rahoittamisen kanssa. Se fakta jota tarkoitin on että tietyissä olosuhteissa sydäntalvella mennään sähkön riittävyyden kanssa veitsenterällä joka ei kuulu länsimaiseen valtioon. Turvamarginaalia pitäisi olla niin ettei se legendaarinen tuuleton pakkassää (jota on varmasti viljelty tässä ketjussa riittämiin) aiheuta ongelmia. Mutta kun nopeaa korjausta ei ole niin ei auta kuin sopeutua.
 
Eli Suomelle oli aiemmin erinomainen diili hankkia ryssiltä edullista (?) sähköä piuhat punaisena. Ei paljon CO2-päästöt painaneet siinä hommassa.
Mulla on utuinen muistikuva, että tähän olisi tullut lakimuutos, eli että enää ei sama onnistuisi (vaikka Venäjältä ostettaisiinkin sähköä), mutta mitään lähdettä mulla ei ole.
 
Eli Suomelle oli aiemmin erinomainen diili hankkia ryssiltä edullista (?) sähköä piuhat punaisena. Ei paljon CO2-päästöt painaneet siinä hommassa.
Tämä on ollut eri asia, koska Venäjä ei ollut päästökaupan piirissä.

Venäjältä tuonti oli järkyttävän halpaa ja se on yksi tärkeimmistä syistä siihen miksi suomesta ajettiin ”sääriippumaton” ja kallis lauhdevoima alas.
 
Enhän minä yrittänyt faktana väittää, että asia olisi helposti korjattavissa tai että jotain pitäisi tehdä jonkun rahoilla juuri nyt. Totesin vain että nykytilanne (johon on vuosien saatossa erinäisten päätösten ja sattumusten jälkeen tultu, Venäjä, Hanhikivi jne.) ei ole optimaalinen.
Naiset tykkäävät keskustella ongelmista ja miehet ratkoa ongelmia. Complaining about a problem without posing a solution is called whining. En sitten tiedä miksi en osaa olla ottamatta kiinni näihin "jotain varmaan täytyisi tehdä mutta faniklubi voi vetää vitun päähänsä" viesteihin. Ehkä jos olisit jättänyt sen faniklubi jutun pois niin olisi tyynyt katsomaan vierestä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
275 485
Viestejä
4 743 625
Jäsenet
77 339
Uusin jäsen
eltsu37

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom