Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[Oksa]

Tuulivoimalla tuotettiin vuonna 2023 sähköä 14,5 terawattituntia

Jos laskin oikein, niin keskimäärin on tuotettu ~1600 MW. Tuolloinkin taisi olla laskennallinen kapasiteetti vajaa 7000 MW, niin aika pienellä mennään

 

[Paapaa]

Jos laskin oikein, niin keskimäärin on tuotettu ~1600 MW. Tuolloinkin taisi olla laskennallinen kapasiteetti vajaa 7000 MW, niin aika pienellä mennään

Keskimäärin 1650MW teho ei omasta mielestäni ole "aika pieni". Se on enemmän kuin OL3:n tuottama teho. Merkittävä tuotantomuoto siis. Ja kasvamaan päin, tuo luku oli vuodelta 2023. Kapasiteettia on tullut voden aikana lisää 22%, joten vuoden 2024 lukema on varmaan lähempänä 2000 MW:a.

Tuotanto kasvoi vuodesta 2022 vuoteen 2023 noin 26%. Hyvää kasvua sekin.

 

[vemkki]

Jos laskin oikein, niin keskimäärin on tuotettu ~1600 MW. Tuolloinkin taisi olla laskennallinen kapasiteetti vajaa 7000 MW, niin aika pienellä mennään

Vuoden 2023 alussa oli 5200 MW kapasiteettia ja vuoden lopussa 6700 MW, eli keskimäärin noin 5950 MW. Kapasiteettikerroin siis noin noin 26-27%.

 

[Oksa]

Keskimäärin 1650MW teho ei omasta mielestäni ole "aika pieni". Se on enemmän kuin OL3:n tuottama teho. Merkittävä tuotantomuoto siis. Ja kasvamaan päin, tuo luku oli vuodelta 2023. Kapasiteettia on tullut voden aikana lisää 22%, joten vuoden 2024 lukema on varmaan lähempänä 2000 MW:a.

Tuotanto kasvoi vuodesta 2022 vuoteen 2023 noin 26%. Hyvää kasvua sekin.

On toki merkittävä maan kannalta eikä pidä vähätellä, mutta siis kokonaiskapasiteettiin nähden pieni, luokkaa neljäsosa. Mutta tämähän on selvä, ei voi tuulla kovaa 24/7/365.

Kokonaiskapasiteetin hehkutus vaan antaa asiaan perehtymättömälle liian positiivisen kuvan.

 

[kaarlos]

On toki merkittävä maan kannalta eikä pidä vähätellä, mutta siis kokonaiskapasiteettiin nähden pieni, luokkaa neljäsosa. Mutta tämähän on selvä, ei voi tuulla kovaa 24/7/365.

Kokonaiskapasiteetin hehkutus vaan antaa asiaan perehtymättömälle liian positiivisen kuvan.

Samalla tavallahan se on kaikissa tuotantomuodoissa, ja ihan ydinvoimasta lähtien voimalat on tuntemattoman määrän päiviä pois käytöstä vuodesta toiseen.

Ei noistakaan ilmoitella sitä toteutunutta tehoa vaan nimellisteho.

 

[Gespard]

Samalla tavallahan se on kaikissa tuotantomuodoissa, ja ihan ydinvoimasta lähtien voimalat on tuntemattoman määrän päiviä pois käytöstä vuodesta toiseen.

Ei noistakaan ilmoitella sitä toteutunutta tehoa vaan nimellisteho.

Eihän se nyt se pointti ollut.

 

[Oksa]

Samalla tavallahan se on kaikissa tuotantomuodoissa, ja ihan ydinvoimasta lähtien voimalat on tuntemattoman määrän päiviä pois käytöstä vuodesta toiseen.

Ei noistakaan ilmoitella sitä toteutunutta tehoa vaan nimellisteho.

Ymmärrän toki, mutta onko kapasiteettikerroin muissa pyöreästi 25 % vai kenties jotain muuta?

 

[vemkki]

On toki merkittävä maan kannalta eikä pidä vähätellä, mutta siis kokonaiskapasiteettiin nähden pieni, luokkaa neljäsosa. Mutta tämähän on selvä, ei voi tuulla kovaa 24/7/365.

Kokonaiskapasiteetin hehkutus vaan antaa asiaan perehtymättömälle liian positiivisen kuvan.

En minä ole nähnyt kokonaiskapasiteetin hehkutusta kuin ehkä mediassa asiantuntemattomien toimittajien toimesta. Yleensä tuulivoiman kohdalla puhutaan 30 prosentin kapasiteettikertoimesta, ja siihen nähden tuotanto meni hiukan alakanttiin vuonna 2023, muttei paljon. En ihmettele, jos viime vuonna meni enemmän alakanttiin, kun vienti ei vetänyt Estlink 2:n vian takia.

 

[kaarlos]

Ymmärrän toki, mutta onko kapasiteettikerroin muissa pyöreästi 25 % vai kenties jotain muuta?

Vaikea sanoa, eikös se ydinvoimassa tavallisesti ole jotain 80-90 prosentin tietämillä?

 

[Paapaa]

kokonaiskapasiteettiin nähden pieni, luokkaa neljäsosa

En ole koskaan tajunnut, miksi tuota aina tasaisin väliajoin toitotetaan. Eihän tuossa vertailussa ole mitään järkeä. Kuvittele tilanne, että se maksimikapasiteetti olisi 10-kertainen ja todellinen tuotanto olisi ollut vuonna 2023 ihan sama 1650MW. Olisiko se ollut paljon nykyistä huonompi asia? Onko se huono asia, että ne myllyt voivat tarvittaessa generoida valtavasti enemmän tehoa jos tuulee luokkaa taiffuuni joka paikassa? Ei kai se mitllään tavalla huononna tuulivoiman hyötyjä että niiden maksimiteho nousee.

En siis keksi mikä pointti tuolla vertailullasi on. Se ei vaikuta yhtään mihinkään, oli se suhde 20% tai 50%. Se mikä vaikuttaa on se, paljonko se tuulivoima generoi tehoa. Se oli se 1650MW vuonna 2023 ihan riippumatta maksimeista. Ketään tuskin haittaisi jos nykyisten myllyjen maksimi nousisi 10-kertaiseksi ja kesituotanto pysyisi saman.

 

[Oksa]

En ole koskaan tajunnut, miksi tuota aina tasaisin väliajoin toitotetaan. Eihän tuossa vertailussa ole mitään järkeä. Kuvittele tilanne, että se maksimikapasiteetti olisi 10-kertainen ja todellinen tuotanto olisi ollut vuonna 2023 ihan sama 1650MW. Olisiko se ollut paljon nykyistä huonompi asia? Onko se huono asia, että ne myllyt voivat tarvittaessa generoida valtavasti enemmän tehoa jos tuulee luokkaa taiffuuni joka paikassa? Ei kai se mitllään tavalla huononna tuulivoiman hyötyjä että niiden maksimiteho nousee.

En siis keksi mikä pointti tuolla vertailullasi on. Se ei vaikuta yhtään mihinkään, oli se suhde 20% tai 50%. Se mikä vaikuttaa on se, paljonko se tuulivoima generoi tehoa. Se oli se 1650MW vuonna 2023 ihan riippumatta maksimeista. Ketään tuskin haittaisi jos nykyisten myllyjen maksimi nousisi 10-kertaiseksi ja kesituotanto pysyisi saman.

Se pointti minkä aiemminkin kirjoitin että tuon kokonaiskapasiteetin hehkutus (jota en siis äskettäisissä viesteissä havainnut mutta tuli vain mieleen ja päätin kommentoida asiaa) hämää asiaan perehtymättömiä ja antaa väärän kuvan.

Toinen kirjoittaja kommentoi että on havainnut sitä vain asiantuntemattomien toimittajien tekemänä, ehkä mulla on käynyt samoin.

 

[JCSH]

Jos laskin oikein, niin keskimäärin on tuotettu ~1600 MW. Tuolloinkin taisi olla laskennallinen kapasiteetti vajaa 7000 MW, niin aika pienellä mennään

Fingridin sivuilta katsottuna viime vuoden tuotannon keskiarvo oli 2184 MW ja kokonaiskapasiteetin keskiarvo 7426.
Eli nimellistehosta saatiin about 29,5%

 

[JCSH]

Se pointti minkä aiemminkin kirjoitin että tuon kokonaiskapasiteetin hehkutus (jota en siis äskettäisissä viesteissä havainnut mutta tuli vain mieleen ja päätin kommentoida asiaa) hämää asiaan perehtymättömiä ja antaa väärän kuvan.

Meinaat, että keskustelua seuraa vielä jotku sellaiset henkilöt, jotka eivät ole ymmärtäneet, miten tuulivoima toimii?
Eiköhän tuota sähkön hinnan heilahtelua suhteessa tuulisuuteen ole seurattu mediassa niin paljon, että tuollaista hämäystä ei enää tapahdu.

 

[HTK12]

Jos laskin oikein, niin keskimäärin on tuotettu ~1600 MW. Tuolloinkin taisi olla laskennallinen kapasiteetti vajaa 7000 MW, niin aika pienellä mennään

Kannattaa muistaa, että tuulivoima tuottaa enemmän talvella kuin kesällä. Esim. 1.10-31.12.2024 välillä tuulivoima tuotti keskimäärin 3287 MWh/h, kun koko viime vuoden keskiarvo oli 2184 MWh/h. Tuulivoima on siis aika merkittävä meillä sähköntuotannossa nykyisin talvella.

 

[Paapaa]

Fingridin sivuilta katsottuna viime vuoden tuotannon keskiarvo oli 2184 MW

Sama palvelu kertoo että keskituotanto olisi ollut 1430 MW vuonna 2023. Se on aika paljon vähemmän kuin jos 14,5 TWh:sta laskee keskituotannon. Vuodessa on 8760h joten tuosta tosiaan tulisi 1655 MW. Tai sitten lasken jotain väärin. Fingridin lukujen mukaan kasvua tuotannossa olisi jopa yli 50%. Se on melkoinen harppaus.

 

[maxion]

Sama palvelu kertoo että keskituotanto olisi ollut 1430 MW vuonna 2023. Se on aika paljon vähemmän kuin jos 14,5 TWh:sta laskee keskituotannon. Vuodessa on 8760h joten tuosta tosiaan tulisi 1655 MW. Tai sitten lasken jotain väärin. Fingridin lukujen mukaan kasvua tuotannossa olisi jopa yli 50%. Se on melkoinen harppaus.

Yksi hankalasti laskettavissa oleva asia on se kuinka usein myllyt jarrutetaan / sammutetaan koska sähkön hinta on liian halpa. Se laskee tuota tuotantokerrointa.

Näin on ollut nyt kun estlink-2 on ollut alhaalla viime vuonna ja tulee olemaan kans sama tänä vuonna kun tuo on sammuksissa.

Eli 2024 tuo tuotantokerroin on pienempi kuin mitä olisi ollut jos ei venäjä olisi katkennut kaapelit. Ja sama tulee tapahtumaan tänä vuonna.

 

[Oksa]

Meinaat, että keskustelua seuraa vielä jotku sellaiset henkilöt, jotka eivät ole ymmärtäneet, miten tuulivoima toimii?
Eiköhän tuota sähkön hinnan heilahtelua suhteessa tuulisuuteen ole seurattu mediassa niin paljon, että tuollaista hämäystä ei enää tapahdu.

Ennen täällä keskityttiin ampumaan alas salaliittoteorioita, mutta nyt faktoistakin keskustelu oli liian itsestäänselvää ja myös kielletty

Pahoittelut jos oli huonoa keskustelua, mutta ei tämä nyt ainakaan ainoa aihe ollut joka täällä kiertää kehää viikosta ja kuukaudesta toiseen.

 

[JCSH]

Yksi hankalasti laskettavissa oleva asia on se kuinka usein myllyt jarrutetaan / sammutetaan koska sähkön hinta on liian halpa. Se laskee tuota tuotantokerrointa.

Näin on ollut nyt kun estlink-2 on ollut alhaalla viime vuonna ja tulee olemaan kans sama tänä vuonna kun tuo on sammuksissa.

Eli 2024 tuo tuotantokerroin on pienempi kuin mitä olisi ollut jos ei venäjä olisi katkennut kaapelit. Ja sama tulee tapahtumaan tänä vuonna.

Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, että alkaako tuulivoimafirmat asentamaan nyt yhä enemmän akkuja tasaamaan tuota vaihtelua. Akkujen hinnat ovat kuitenkin tulleet alas aika paljon ja ainakin nopeasti tuntuisi siltä, että järkevimmät tahot tuollaisia investointeja tekemään olisi juurikin itse tuulivoimaloita omistavat firmat.

 

[MOS6510]

Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, että alkaako tuulivoimafirmat asentamaan nyt yhä enemmän akkuja tasaamaan tuota vaihtelua. Akkujen hinnat ovat kuitenkin tulleet alas aika paljon ja ainakin nopeasti tuntuisi siltä, että järkevimmät tahot tuollaisia investointeja tekemään olisi juurikin itse tuulivoimaloita omistavat firmat.

Akut ovat edelleen aivan liian kalliita varsinaiseen tuotannon tasaamiseen. Niitä käytetään reservimarkkinoilla (lähinnä taajuussäätöön).

 

[chrisekh]

Akut ovat edelleen aivan liian kalliita varsinaiseen tuotannon tasaamiseen. Niitä käytetään reservimarkkinoilla (lähinnä taajuussäätöön).

Akut eivat ole itenkaan erityisen kalliita vuorokauden sisaiseen tasaamiseen. Suomen vuorokauden sisainen tasaaminen on tehty 12 GWh akulla ja se ei ole nenaa kohti mitenkaan kallis ratkaisu.

 

[JCSH]

Akut ovat edelleen aivan liian kalliita varsinaiseen tuotannon tasaamiseen. Niitä käytetään reservimarkkinoilla (lähinnä taajuussäätöön).

Kiinnostaisi tietää, että minkälaiseen laskelmaan tuo väite perustuu.

 

[kapiteeli]

Kaliforniassa n. klo 6-9 illalla suurin sähköä verkkoon tuottava muoto ovat akut, joten tietyissä olosuhteissa akut eivät ole liian kalliita tuotannon tasaamiseen - hyvä kysymys on sitten se, milloin ne ovat riittävän edullisia tuotannon tasaamiseen Suomessa. Oma näppituntumani on se, että akkumarkkina ylikuumenee, koska reservimarkkinan tuotot arvioidaan liian suuriksi, jolloin osa kapasiteetista "valuu" day-ahead-markkinoille väistämättä.

 

[antti-x]

Kaliforniassa n. klo 6-9 illalla suurin sähköä verkkoon tuottava muoto ovat akut, joten tietyissä olosuhteissa akut eivät ole liian kalliita tuotannon tasaamiseen - hyvä kysymys on sitten se, milloin ne ovat riittävän edullisia tuotannon tasaamiseen Suomessa. Oma näppituntumani on se, että akkumarkkina ylikuumenee, koska reservimarkkinan tuotot arvioidaan liian suuriksi, jolloin osa kapasiteetista "valuu" day-ahead-markkinoille väistämättä.

Jos ollaan Kalifornian tilanteessa jossa sähköä menee kesällä viilennyksen takia enemmän kuin talvella jolloin ei kuitenkaan tarvitse lämmittää, niin aurinkopaneelit + akut ovat aika itsestäänselvä ratkaisu joka toimii koko vuoden. Tuulivoima + akut on vaikeampi yhtälö koska tuulen syklit voivat olla aika paljon pidempiä kuin 24h.

edit: Nyt kun vilkaisin fingridistä niin viimeiseen kuukauteen on osunut yksi 5-6 päivän jakso jona tuullut 0-2,5 GW tehoilla, ja toinen 6 päivän jakso jolloin tuullut vielä vähemmän selvästi alle 1GW keskiarvona (1-6.1.2025). Sitten on viikon jaksoja jolloin tuulee 5GW keskiarvoilla ja melkein koko ajan yli 4GW. Jos 2gigawattia tunnissa haluttaisiin tasata tuuliselta viikolta seuraavalle viikolle, akkuja tarvittaisiin 2 x 24 x 7 GWh...

 

[MOS6510]

Akut eivat ole itenkaan erityisen kalliita vuorokauden sisaiseen tasaamiseen. Suomen vuorokauden sisainen tasaaminen on tehty 12 GWh akulla ja se ei ole nenaa kohti mitenkaan kallis ratkaisu.

12 GWh grid-liitäntäistä akkukapasiteettia maksaa edelleen yli 200 eur/kWh. Tuolla hinnalla kustannus olisi 2,4 miljardia euroa - akkujen elinikä ehkä noin 7 vuotta. Tuolla hinnalla varastoit OL3:n 7,5 h tuotantoa vastaavan energiamäärän. Tuulivoiman vähätuulinen kausi voi kestää viikon, jolloin akkuratkaisun kustannus olisi täysin tolkuton etenkin kun tällaisessa päiviä kestävässä varastoinnissa akun syklien määrä jää erittäin vähäiseksi.

Muistetaan myös, että akkujen "kannattavuus" tässä käytössä tulee vain ja ainoastaan sähkön hintaeroista. Mikäli akkuja olisi riittävä määrä todella tasaamaan hintaa merkittävästi, niiden vähäinenkin kannattavuus katoaisi täydellisesti. Ja nykyisessäkin markkinassa akkujen kannattavuuden mahdollistavia hintaeroja (jos unohdetaan se tasaava vaikutus) löytyy ehkä 1000-2000h ajalta vuodesta.

Tuosta hintaa tasaavasta efektistä esimerkki tästä päivästä:
Oletetaan vaikkapa 7 GWh akkukapasiteettia day-ahead-käyttöön. Ladataan nuo akut tyhjästä täyteen tämän päivän "halvoilla" tunneilla, eli 00:00-08:00 teholla 1000 MW. Nordpoolin hintakäyrien perusteella tuo 1000 MW lisäkulutusta noilla tunneilla nostaisi hinnan luokkaan 1 eur/kWh. Toki tarjontaakin olisi hieman enemmän, joten tilanne ei ehkä olisi noin synkkä, mutta selvää on, että akkuja ei olisi saanut ladattua "halvalla sähköllä", koska akkujen latausenergia olisi nostanut hinnan tasolle, joka ei olisi nähnytkään "halpaa".

Entä 1000 MW:n tehon syöttäminen verkkoon päivän "kalliilla" tunneilla: Tänään kaikilla päivän tunneilla, jolloin sähkön hinta on yli 6 snt/kWh, veisi 1000MW:n tarjouskilpailun voittava lisäteho hinnan negatiiviseksi... Ei siis saatu tälle päivälle akkukapasiteettia. Ja tämä olisi tilanne valtaosan vuodesta.

Ja edelleenkin muistetaan, että akut eivät tuota lainkaan energiaa - ne vain varastoivat sitä. Sillä "kalliilla" ydinvoimalalla olisit myös tuottanut energiaa.

 

[chrisekh]

12 GWh grid-liitäntäistä akkukapasiteettia maksaa edelleen yli 200 eur/kWh. Tuolla hinnalla kustannus olisi 1,2 miljardia euroa - akkujen elinikä ehkä noin 7 vuotta. Tuolla hinnalla varastoit OL3:n 7,5 h tuotantoa vastaavan energiamäärän.

Puhuin vuorokauden sisäisestä hinnan tasaamisesta. Kirjoitit paljon mutta se ei ollut enää vastausta vuorokauden sisäiseen tasaamiseen.

12 * mega * 200 / (3 * mega) / 7

= 114,28571428571428571429

114 euro per veroja maksava suomalainen vuodessa. Kaiken lisäksi 7 vuotta on kovin pessimistinen arvio. Jos mentäisiin 14 vuodella jolloinka tulisi 5000 sykliä mitä voisi nykyisiltä LFP akuilta odottaa niin oltaisiin 60€ per nenä.

Mutta ainoa mitä tästä voi keskustella että onko suomessa vuonna 2035 enemmän vai vähemmän kuin 12 GWh akkua joka on rakennettu yksityisellä rahalla. Itse sanoisin että enemmän koska siinä kohtaa kun ei enää tehdä vuorokauden sisällä rahaa niin siellä on vielä jonkun verran rahaa jäljellä 2 päivän tasauksiin. Se että lasken nenää päälle kustannuksia ei tarkoita että haluisin saada yhteiskunnan niitä maksamaan vaan yritän hahmottaa mittakaavoja. 1,2 Miljardia on todella paljon rahaa mutta ei se sitten olekkaan suomessa jos 10 firmaa alkavat kilpailemaan päivän sisäisistä markkinoista.

 

[vemkki]

Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, että alkaako tuulivoimafirmat asentamaan nyt yhä enemmän akkuja tasaamaan tuota vaihtelua. Akkujen hinnat ovat kuitenkin tulleet alas aika paljon ja ainakin nopeasti tuntuisi siltä, että järkevimmät tahot tuollaisia investointeja tekemään olisi juurikin itse tuulivoimaloita omistavat firmat.

Onhan noita hybridipuistoja jonkin verran tekeillä, tosin akkujen osuus on pieni.

Hybridipuisto valjastaa tuulen ja auringon voimat energiaksi

Suomen suurin hybridipuisto valmistuu kovaa vauhtia Alajärvelle. Joulukuussa 2023 saatiin valmiiksi tuulivoimapuisto, jonka rinnalle tulee kosolti aur...

www.epressi.com

 

[chrisekh]

Onhan noita hybridipuistoja jonkin verran tekeillä, tosin akkujen osuus on pieni.

Hybridipuisto valjastaa tuulen ja auringon voimat energiaksi

Suomen suurin hybridipuisto valmistuu kovaa vauhtia Alajärvelle. Joulukuussa 2023 saatiin valmiiksi tuulivoimapuisto, jonka rinnalle tulee kosolti aur...

www.epressi.com

Minulle on jäänyt jostain mieleen että Suomen laki on jotenkin ongelmallinen sen kanssa että tuulipuistoissa olisi akkuja. Tyyliin että tuulipuiston olisi täytynyt maksaa veroja tai sen luontoisia siitä että latailee tai purkaa omia akkujaa. Mutta sama muistikuva sanoo että se on kuulemma muuttumassa.

 

[Paapaa]

Tuulivoiman vähätuulinen kausi voi kestää viikon

Voi jeesus. Tai vaikka vuoden! Toistelet tätä kuin papukaija. Kyllä kai lyhyempienkin piikkien tasaaminen on järkevää vaikka se kuukauden tai vuoden tyyni jakso ei akuilla vielä tasaannukaan...

 

[JCSH]

Voi jeesus. Tai vaikka vuoden! Toistelet tätä kuin papukaija. Kyllä kai lyhyempienkin piikkien tasaaminen on järkevää vaikka se kuukauden tai vuoden tyyni jakso ei akuilla vielä tasaannukaan...

Etenkin jos sama yritys operoi niitä akkuja kuin tuulivoimaloita. Tuolloin voi ladata ne akut sillä omakustannehinnalla (eli käytännössä nolla hinnalla) ja luoda paljon enemmän ennustettavuutta siihen omaan tuotantoon. Tasapainoilla sen välillä, että kannattaako myydä sähköt suoraan vai ladata akkuja tai tehdä molempia jollain tietyillä osuuksilla.

 

[chrisekh]

Voi jeesus. Tai vaikka vuoden! Toistelet tätä kuin papukaija. Kyllä kai lyhyempienkin piikkien tasaaminen on järkevää vaikka se kuukauden tai vuoden tyyni jakso ei akuilla vielä tasaannukaan...

Olikohan se 2023 marraskuu kun oli kuukauden tyyni jakso. En vastaavaa muista sen jälkeen olleen. En nyt tietenkään kovinkaan tarkkaan seuraa mutta tuntuisi että joka viikko on ainakin muutama tuulinen päivä.

 

[antti-x]

Jos ajatellaan että akku maksaa 200€/kWh ja kestää 6000 sykliä niin se tekee 3,34 senttiä per sykli, eli sen verran pitää maksajan hyötyä syklistä saadakseen akun maksuun, ja tässä ei vielä tule mitään sijoitetun pääoman tuottoa. Ja on epävarmaa kestääkö akku tosiaan tuon jos aikaa menee 15-20 vuotta.


Yksityistaloudessa omat siirtohinnat veroineen ovat nyt jo yli 8 senttiä ilman perusmaksua. Eli aurinkosähkön varastointi yötä varten tuottaa ilman mitään hintavaihteluita tai sähkön hintaa jo tuon 8 senttiä mutta siitä täysiä syklejä ei herkästi tule kuin maks 180 vuodessa.

 

[B12]

Vuorokautisen hinnan hyödyntäminen kalliilla akuilla vaatii riittävän ison eron ja riittävän monta "halpaa" tuntia, jotta akut ehtii lataamaan. Tosiaan riittävän isolla teholla lataaminen sitten muuttaa ne halvat tullit ei halvoiksi ja ne kalliit piikkitunnit ei enää niin kalliiksi. Erinomaisen esimerkillinen muna/kana-keissi.

Sähkön hintapuntaria syrjäsilmällä seuraillut ja tyynet tai erittäin vähätuuliset kaudet ovat aika tyypillisesti 2-4vrk. harvoin viikkoa ja harvoin yhtä päivää. Akuilla aika hankala hoitaa, jos halutaan oikeasti energiaa tarjolle tyynellä.

 

[MOS6510]

Etenkin jos sama yritys operoi niitä akkuja kuin tuulivoimaloita. Tuolloin voi ladata ne akut sillä omakustannehinnalla (eli käytännössä nolla hinnalla) ja luoda paljon enemmän ennustettavuutta siihen omaan tuotantoon. Tasapainoilla sen välillä, että kannattaako myydä sähköt suoraan vai ladata akkuja tai tehdä molempia jollain tietyillä osuuksilla.

Ei sen tuulivoimalan tuottaman sähkön "omakustannushinta" ole nolla, vaikka se nollalla Nordpooliin myytäisiinkin. On todella huono businesscase alkaa olettamaan omatuotannolle nollahintaa, kun kuitenkin kaikki investointien kuoletukset, huollot, maavuokrat tms. juoksevat jokaiselle tuotetulle megawattitunnille. Järkevämpää tuo olisi jollekin muulle firmalle kuin tuulituotantoa tekevälle, koska kyseinen firma voi poimia vain "rusinat pullasta" ostamalla sen toisen tappiolla Nordpooliin myymän sähkön nollahintaan.

Mutta siltikään vain harvoin syntyy riittävää hintaeroa, jotta tuo kannattaisi.

 

[Paapaa]

Vuorokautisen hinnan hyödyntäminen kalliilla akuilla vaatii riittävän ison eron ja riittävän monta "halpaa" tuntia, jotta akut ehtii lataamaan. Tosiaan riittävän isolla teholla lataaminen sitten muuttaa ne halvat tullit ei halvoiksi ja ne kalliit piikkitunnit ei enää niin kalliiksi. Erinomaisen esimerkillinen muna/kana-keissi.

No ei ole mikään muna-kana vaan ihan markkinataloutta. Ei se ole mikään muna-kana-ongelma että nyt sille akkubisnekselle olisi hyvät markkinat ja kysyntää (ja siksi niitä on alettukin rakentaa).

Sähän toitotat joka toisella sivulla kuinka tuulisena päivänä hinta on niin halpaa ettei tuotanto kannata, ja tuulettomana taas ei myydä mitään. Nyt sitten väität akuilla ei voi tehdä tulosta koska ne tasaavat markkinat. Koeta jo päättää... Mutta sehän tarkoittaa että tuulivoiman tuottamisesta tulee taas kannattavampaa. Ja totuus on, että ei ole mitään mustavalkoista joo-ei-tilannetta. Vaan jokaine yksittäinen akku tasaa vain hieman niitä hintoja ja seuraava investoija tekee uudet laskelmat kunnes saavutetaan tasapaino. Sama toimii toisinpäin tuulivoiman rakentamisessa.

Ne jotka sitä hintaeroa tehokkaimmin osaavat hyödyntää ja ovat ajoissa liikkeellä, saavat tuotot. Hiljalleen hyöty laskee ja uusia yrittäjiä (akustojen käyttäjiä) ei tule markkinoille. Ja kun hinnat tasaantuvat, kannattaa taas rakentaa tuulivoimaloita enemmän.

Se ei ole mikään muna-kana-ongelma, että on markkinat jota voi hyödyntää. Se on markkinataloutta ja pätee ihan joka paikkaan: tarjonta laskee hintoja, kysyntä nostaa niitä, koko ajan haetaan uutta tasapainoa.

Sähkön hintapuntaria syrjäsilmällä seuraillut ja tyynet tai erittäin vähätuuliset kaudet ovat aika tyypillisesti 2-4vrk. harvoin viikkoa ja harvoin yhtä päivää. Akuilla aika hankala hoitaa, jos halutaan oikeasti energiaa tarjolle tyynellä.

Taas kerran, ei ole mitään "oikeasti tarjolle". Vaan jokainen minuutti tai tunti jonka voi kannattavasti akuilla varastoida ja myydä auttavat. Meidän ei tarvitse ratkaista jokaista piikkituntia kerralla. Sekin auttaa, että osa niistä tasoittuu.

 

[MOS6510]

Puhuin vuorokauden sisäisestä hinnan tasaamisesta. Kirjoitit paljon mutta se ei ollut enää vastausta vuorokauden sisäiseen tasaamiseen.

12 * mega * 200 / (3 * mega) / 7

= 114,28571428571428571429

114 euro per veroja maksava suomalainen vuodessa. Kaiken lisäksi 7 vuotta on kovin pessimistinen arvio. Jos mentäisiin 14 vuodella jolloinka tulisi 5000 sykliä mitä voisi nykyisiltä LFP akuilta odottaa niin oltaisiin 60€ per nenä.

Mutta ainoa mitä tästä voi keskustella että onko suomessa vuonna 2035 enemmän vai vähemmän kuin 12 GWh akkua joka on rakennettu yksityisellä rahalla. Itse sanoisin että enemmän koska siinä kohtaa kun ei enää tehdä vuorokauden sisällä rahaa niin siellä on vielä jonkun verran rahaa jäljellä 2 päivän tasauksiin. Se että lasken nenää päälle kustannuksia ei tarkoita että haluisin saada yhteiskunnan niitä maksamaan vaan yritän hahmottaa mittakaavoja. 1,2 Miljardia on todella paljon rahaa mutta ei se sitten olekkaan suomessa jos 10 firmaa alkavat kilpailemaan päivän sisäisistä markkinoista.

Vuoden päivistä suurimmalla osalla ei synny edes ilman akkuja riittävää hintaeroa, jotta päivän sisäinen tasaaminen akuilla olisi kannattavaa. Ja jos akkuja olisi jollakin tavoin merkityksellinen määrä, veisivät akut itsessään pelkällä osallistumisellaan markkinaan suurimmasta osasta loppuja päiviä akkujen kannattavuuden. Akkujen kannalta järkevää hintaeroa syntyy niin harvoin, ettei pelkästään näillä saa mitenkään kannattavaa liiketoimintaa.

Akut vanhenevat sekä käytettyjen syklien perusteella että ikääntymisen kautta (calendar aging). Jos syklejä ei ole tullut riittävästi kannattavaan toimintaan, vie ikääntyminen käytännössä loput syklit hukkaan, jolloin grid-akusto ei ollut koskaan kannattava.

 

[vemkki]

Voisin kuvitella, että akuista on eniten iloa omistajalleen puolet vuodesta, eli keväästä syksyyn. Aurinkovoima painaa hintoja kohti nollaa varsinkin alkuiltapäivällä, kun taas aamulla ja illalla sähkön hinta voi olla paljon korkeampi vähätuulisena päivänä.

 

[MOS6510]

No ei ole mikään muna-kana vaan ihan markkinataloutta. Ei se ole mikään muna-kana-ongelma että nyt sille akkubisnekselle olisi hyvät markkinat ja kysyntää (ja siksi niitä on alettukin rakentaa).

Sähän toitotat joka toisella sivulla kuinka tuulisena päivänä hinta on niin halpaa ettei tuotanto kannata, ja tuulettomana taas ei myydä mitään. Nyt sitten väität akuilla ei voi tehdä tulosta koska ne tasaavat markkinat. Koeta jo päättää... Mutta sehän tarkoittaa että tuulivoiman tuottamisesta tulee taas kannattavampaa. Ja totuus on, että ei ole mitään mustavalkoista joo-ei-tilannetta. Vaan jokaine yksittäinen akku tasaa vain hieman niitä hintoja ja seuraava investoija tekee uudet laskelmat kunnes saavutetaan tasapaino. Sama toimii toisinpäin tuulivoiman rakentamisessa.

Nyt unohdat tuulivoiman luonteen ja toisaalta akkukapasiteetin järkevät rajat:
Tuulivoiman vaihtelu on luonteentaan sellaista, että kun ei tuule, niin lisäkapasiteetti ei sitä tilannetta juurikaan muuta. Kun taas tuulee, sitä sähköä syntyy niin paljon, ettei mikään akusto pysty sitä sähköä varastoimaan ja vaikutusta hintaan ei juurikaan ole.
Tämä alkuvuosi on hyvä esimerkki: On tuullut niin vähän, että yön "halvat" tunnit muuttuisivat kalliiksi, jos tehoa käytettäisiin akkujen lataamiseen. Jos taas tuulivoimaa rakennettaisiin lisää (esim 2x nykyiseen), olisi tällä ollut vaikutusta toki yön tarjolla olevaan kapasiteettiin, mutta älyttömän ylituotannon tuntien määrä kasvaisi toisesta päästä selvästi lisää. Nollahintaisia tunteja oli jo vuonna 2024 lähes tuhat ja vuonna 2025 mennään selvästi yli tuhannen.

Kalifornia & akut ovat selvästi ennustettavampi yhtälö: Siellä on pilvistä harvoin ja suurin osa ylimääräisestä uusiutuvasta energiasta muodostuu kellontarkasti aurinkosähköllä joka päivä. Akkujen kannattavuuden kannalta siellä on kaksi olennaista eroa Suomeen:
- Sykli syntyy sydäntalvea ja pilvisimpiä päiviä lukuunottamatta lähes joka päivä
- Hintaero on säännöllinen ja ennustettava

Suomessa ei tuulivoiman luonteen vuoksi tällaista sykliä synny ja muutenkaan tuollainen kuvio, jossa sähkön hinta olisi pirun kallista joka ikinen ilta ei ole todellakaan toivottava tilanne. Kaliforniassakin akkujen lisärakentaminen vähitellen tasaa tuota päivän sisäistä hintaeroa niin paljon, että kannattavuus katoaa.

Duck curves: US power price duckiness over time? - Thunder Said Energy

On average, power prices rise from $40/MWH at noon to $65/MWH at 6-8pm. US duck curves are getting 25-30% duckier every year.

thundersaidenergy.com

 

[MOS6510]

Voisin kuvitella, että akuista on eniten iloa omistajalleen puolet vuodesta, eli keväästä syksyyn. Aurinkovoima painaa hintoja kohti nollaa varsinkin alkuiltapäivällä, kun taas aamulla ja illalla sähkön hinta voi olla paljon korkeampi vähätuulisena päivänä.

Kesäaikaan akuista on kaikkein vähiten iloa kenellekään. Sähkön päivän sisäinen hintaero on niin pieni, että jokainen akun sykli maksaa enemmän kuin hintaerossa saavutettu säästö. Paljon kannattavampaa on ajoittaa paljon kulutusta aiheuttavat kohteet (kuten lvv ja sähköauton lataus) aurinkosähkön tuotannon mukaan.

Näkisin mielelläni käytännön laskelman, jolla joku on saanut kotiakustostaan oikeasti kannattavan. Harrastuksille ei voi laskea hintaa ja niitä ei huomioida.

 

[Mooses]

Kesäaikaan akuista on kaikkein vähiten iloa kenellekään. Sähkön päivän sisäinen hintaero on niin pieni, että jokainen akun sykli maksaa enemmän kuin hintaerossa saavutettu säästö. Paljon kannattavampaa on ajoittaa paljon kulutusta aiheuttavat kohteet (kuten lvv ja sähköauton lataus) aurinkosähkön tuotannon mukaan.

Näkisin mielelläni käytännön laskelman, jolla joku on saanut kotiakustostaan oikeasti kannattavan. Harrastuksille ei voi laskea hintaa ja niitä ei huomioida.

No hintaeroon tulee aina vähintään 7snt lisää ja joillain alueilla paljon enemmän, kun siirtomaksu on korkea. Eli 3snt spot erolla 10snt.

 

[BongisKhan]

Nyt unohdat tuulivoiman luonteen ja toisaalta akkukapasiteetin järkevät rajat:
Tuulivoiman vaihtelu on luonteentaan sellaista, että kun ei tuule, niin lisäkapasiteetti ei sitä tilannetta juurikaan muuta. Kun taas tuulee, sitä sähköä syntyy niin paljon, ettei mikään akusto pysty sitä sähköä varastoimaan ja vaikutusta hintaan ei juurikaan ole.
Tämä alkuvuosi on hyvä esimerkki: On tuullut niin vähän, että yön "halvat" tunnit muuttuisivat kalliiksi, jos tehoa käytettäisiin akkujen lataamiseen. Jos taas tuulivoimaa rakennetaisiin lisää (esim 2x nykyiseen), olisi tällä ollut vaikutusta toki yön tarjolla olevaan kapasiteettiin, mutta älyttömän ylituotannon tuntien määrä kasvaisi toisesta päästä selvästi lisää. Nollahintaisia tunteja oli jo vuonna 2024 lähes tuhat ja vuonna 2025 mennään selvästi yli tuhannen.

Kalifornia & akut ovat selvästi ennustettavampi yhtälö: Siellä on pilvistä harvoin ja suurin osa ylimääräisestä uusiutuvasta energiasta muodostuu kellontarkasti aurinkosähköllä joka päivä. Akkujen kannattavuuden kannalta siellä on kaksi olennaista eroa Suomeen:
- Sykli syntyy sydäntalvea ja pilvisimpiä päiviä lukuunottamatta lähes joka päivä
- Hintaero on säännöllinen ja ennustettava

Suomessa ei tuulivoiman luonteen vuoksi tällaista sykliä synny ja muutenkaan tuollainen kuvio, jossa sähkön hinta olisi pirun kallista joka ikinen ilta ei ole todellakaan toivottava tilanne. Kaliforniassakin akkujen lisärakentaminen vähitellen tasaa tuota päivän sisäistä hintaeroa niin paljon, että kannattavuus katoaa.

Duck curves: US power price duckiness over time? - Thunder Said Energy

On average, power prices rise from $40/MWH at noon to $65/MWH at 6-8pm. US duck curves are getting 25-30% duckier every year.

thundersaidenergy.com

Tähän lisäksi vielä se seikka, että silloin kun Suomessa lämmitystarve, ja sitä kautta myös tarve tuulivoimalle on kaikista suurin, on usein hyvin tyyntä. On sinänsä totta, että talvella tuulee keskimäärin enemmän kuin kesällä, mutta tämä koskee lähinnä loppusyksyä ja alkutalvea. Sydäntalvella, pidempien pakkasjaksojen aikana vallitsee yleensä korkeapaine, jolloin ei vaan tuule. Toki voi olla myös kovia pakkasia, jolloin tuulee, mutta nämä ovat harvinaisempia ja lyhytikäisempiä sääilmiöitä.

No hintaeroon tulee aina vähintään 7snt lisää ja joillain alueilla paljon enemmän, kun siirtomaksu on korkea. Eli 3snt spot erolla 10snt.

Pointti taisi olla se, että luultavasti on taloudellisesti huomattavasti kannattavampaa pyrkiä siirtämään kulutusta päivälle, kuin tuotantoa akuston avulla yölle. Siirtohinta ei liity asiaan oikeastaan mitenkään.

 

[JCSH]

Ei sen tuulivoimalan tuottaman sähkön "omakustannushinta" ole nolla, vaikka se nollalla Nordpooliin myytäisiinkin. On todella huono businesscase alkaa olettamaan omatuotannolle nollahintaa, kun kuitenkin kaikki investointien kuoletukset, huollot, maavuokrat tms. juoksevat jokaiselle tuotetulle megawattitunnille. Järkevämpää tuo olisi jollekin muulle firmalle kuin tuulituotantoa tekevälle, koska kyseinen firma voi poimia vain "rusinat pullasta" ostamalla sen toisen tappiolla Nordpooliin myymän sähkön nollahintaan.

Mutta siltikään vain harvoin syntyy riittävää hintaeroa, jotta tuo kannattaisi.

Siis tarkoitan tässä tilannetta, missä jo tuulivoimaa rakentaneet tahot rakentaisivat akkukapasiteettia niiden tuulivoimaloiden kylkeen. Ideana se, että sen sijaan, että joko pitävät ne laitokset seisakissa tai puskevat sähköä pörssiin nollahinnalla, ne lataisivat akkunsa ja sitten myyvät sen silloin, kun laitokset eivät tuota sähköä.

 

[Paapaa]

Tähän lisäksi vielä se seikka, että silloin kun Suomessa lämmitystarve, ja sitä kautta myös tarve tuulivoimalle on kaikista suurin, on usein hyvin tyyntä. On sinänsä totta, että talvella tuulee keskimäärin enemmän kuin kesällä, mutta tämä koskee lähinnä loppusyksyä ja alkutalvea

Lämmityskaudella tuulee nimenoaan enemmän kuin lämmityskauden ulkopuolella. Tämä on loputtomia kertoja osoitettu ja todistettu tässäkin ketjussa. Tämä siitä huolimatta, että ne pari kovaa pakkaspäivää voivat olla joskus myös tyyniä. Mutta keskimäärin tuulee juuri silloin kuin sitä energiaa kuluukin. Ja energiaa kuluu aina syksystä pitkälle kevääseen lämmitykseen. Lämmitykseen kuluu energiaa muulloinkin kun tyynenä -30 asteen päivänä.

Sen pohjalta on melkoista epärehellisyyttä väittää että "silloin kun Suomessa lämmitystarve...on hyvin tyyntä". Tuulivoima laskee siis ennen kaikkea talvikauden sähkölaskun hintaa. Kesällä vaikutus on pienempi. Tämä ei muutu miksikään, vaikka on ne muutama ääri-ilmiötä jolloin on sekä hyvin kylmää että hyvin tyyntä.

Rehellistä on siis sanoa: lämmityskaudella tuulivoimaa tuotetaan enemmän kuin sen ulkopuolella, joinain kaikkein kylmimpinä päivänä tuotanto laskee.

 

[BongisKhan]

Lämmityskaudella tuulee nimenoaan enemmän kuin lämmityskauden ulkopuolella. Tämä on loputtomia kertoja osoitettu ja todistettu tässäkin ketjussa. Tämä siitä huolimatta, että ne pari kovaa pakkaspäivää voivat olla joskus myös tyyniä. Mutta keskimäärin tuulee juuri silloin kuin sitä energiaa kuluukin. Ja energiaa kuluu aina syksystä pitkälle kevääseen lämmitykseen. Lämmitykseen kuluu energiaa muulloinkin kun tyynenä -30 asteen päivänä.

Sen pohjalta on melkoista epärehellisyyttä väittää että "silloin kun Suomessa lämmitystarve...on hyvin tyyntä". Tuulivoima laskee siis ennen kaikkea talvikauden sähkölaskun hintaa. Kesällä vaikutus on pienempi. Tämä ei muutu miksikään, vaikka on ne muutama ääri-ilmiötä jolloin on sekä hyvin kylmää että hyvin tyyntä.

Nämä kaksi asiaa eivät ole millään tavalla toisensa poissulkevia. On totta, että lämmityskaudella tuulee keskimäärin enemmän kuin sen ulkopuolella, mutta lämmityskauden kylmimpinä aikoina taas tuulee keskimäärin vähemmän, mikä on huono yhdistelmä sen kanssa, että lämpöhäviöt vielä voimistuvat entisestään korkeapaineen aikana, eli lämmitystarve kasvaa suhteessa vieläkin lisää. Tämä on ihan perusfysiikkaa. Jos jotain, niin paljon epärehellisempää mielestäni on hokea sitä, että talvella tuulee eniten, koska se on vain osatotuus.

Tämän faktan implikaatiot taas on huomattavasti moniulotteisemmat. Suomen tiheimmin asutuilla alueilla pitkiä korkeapaineen pakkasjaksoja on varsin vähän ja vaikka tämä yhdistelmä voi johtaa hetkellisesti todella koviin sähkön hintoihin, vuositasolla puhutaan kuitenkin aika pienistä summista yksityistalouksien osalta. Toisaalta valtakunnan tasolla se voi, tai oikeastaan aika varmasti tulee, jossain vaiheessa johtamaan hetkelliseen kapasiteetin loppumiseen. Sekin on sitten taas kokonaan oma matopurkkinsa, että kuinka paljon rahaa ja effortia tämän välttämiseen kannattaa loppuviimein laittaa, koska todennäköisesti tämä vaatisi yhdistelmän: pidempi pakkasjakso ja häikkää siirtoyhteyksissä ja/tai ydinvoimaloissa. Todennäköisyys kuitenkin kasvaa mitä enemmän sääriippumatonta tuotantoa meiltä poistuu ja mitä enemmän sähköriippuvaista lämmitystä meillä on. Jos sähkön loppuminen ja siitä seuraavat hetkelliset kiertävät katkot on kerran vuosikymmenessä tapahtuva juttu, niin silloin toki ihan hirveästi niiden välttämiseen ei kannata panostaa.

 

[Svaiski]

mutta lämmityskauden kylmimpinä aikoina taas tuulee keskimäärin vähemmän,

Viime vuoden tammikuun -30 viikon aikana tuulituotanto oli luokkaa OL3 verran myös silloin 2€ piikkituntien aikaan. Mihin tämä "keskimäärin vähemmän" -väite perustuu? Täällä on ollut aiemminkin linkkejäkin aiheesta miten talvella kylmä ilma on tiiviimpää ja tuulet ovat korkeammalla, jolloin niiden havaitseminen maan pinnalla on hankalampaa. Alla yksi vastaava linkki. Toki hivenen on alla olevalla ry:llä "oma lehmä ojassa", mutta pikaisella kaivelulla faktat viittaa VTT:n tuotantotilastoihin joita pitäisin luotettavana lähteenä.

Talvella tuulee eniten - Suomen uusiutuvat ry

Tuulivoimalla tuotetaan sähköä eniten talvella. Kylmällä ilmalla ilma on tiheämpää ja sama tuuli tuottaa myös enemmän energiaa kuin lämpimällä ilmalla.

suomenuusiutuvat.fi

 

[MOS6510]

Viime vuoden tammikuun -30 viikon aikana tuulituotanto oli luokkaa OL3 verran myös silloin 2€ piikkituntien aikaan. Mihin tämä "keskimäärin vähemmän" -väite perustuu? Täällä on ollut aiemminkin linkkejäkin aiheesta miten talvella kylmä ilma on tiiviimpää ja tuulet ovat korkeammalla, jolloin niiden havaitseminen maan pinnalla on hankalampaa. Alla yksi vastaava linkki. Toki hivenen on alla olevalla ry:llä "oma lehmä ojassa", mutta pikaisella kaivelulla faktat viittaa VTT:n tuotantotilastoihin joita pitäisin luotettavana lähteenä.

Talvella tuulee eniten - Suomen uusiutuvat ry

Tuulivoimalla tuotetaan sähköä eniten talvella. Kylmällä ilmalla ilma on tiheämpää ja sama tuuli tuottaa myös enemmän energiaa kuin lämpimällä ilmalla.

suomenuusiutuvat.fi

Tuossa graafi vuodelta 2021, jossa vertailu tuulivoimatuotanto vs. Helsingin lämpötila samaan aikaan tuntitasolla. Kun jaksan, teen saman graafin vuodelle 2024.

Graafista näkee, että sekä kaikkein kuumimpien tuntien (seisova korkeapaine) että kylmimpien tuntien (seisova korkeapaine) on tuulivoimatuotanto olematonta. Kaikki kylmät tunnit eivät ole tuulivoimatuotannoltaan heikkoja, mutta suuri riski sille on. Ja toisin päin käännettynä: Kun Suomessa on pirun kylmä, ei ole mitään takeita sille, että tuulivoima tuottaa juuri mitään - saattaa tuottaa, mutta voi olla tuottamattakin.

 

[Tonnin Seteli]

No hintaeroon tulee aina vähintään 7snt lisää ja joillain alueilla paljon enemmän, kun siirtomaksu on korkea. Eli 3snt spot erolla 10snt.

Joo, mutta tämä vältetyn siirtomaksun etu saadaan melko tehokkaasti ulosmitattua jo pelkällä aurinkopaneelijärjestelmällä ja kulutusta ajoittain. Tällöin akkujen lisäarvo kutistuu.

 

[antti-x]

Fingridistä voi tosiaan helposti seurata eri tuotantomuotojen osuuksia, ja näkee että tuulivoiman tuotannossa voi olla viikkotasolla helposti satojen gigawattittuntien heittelyä suuntaan tai toiseen.

Yksi olennianen seikka on se, että yhteistuotanto teollisuudessa ja kaukolämmössä tasaa muutoksia edelleen tosi paljon. Uudenvuoden tienoilla tuuli paljon ja sähkön yhteistuotanto tippui 1,5 gigawatin kahinoille. Pari päivää myöhemmin yhtestuotantoa oli 3,5 gigawattia eli 2 gigaa enemmän. Yhteistuotanto pystyy siis edelleen tasaamaan about saman verran kuin vesivoima.

Jos se yhteistuotanto ajetaan kannattamattomaksi / pos pelistä niin yhteistuotannon yhden päivän tasauskapasiteettia varten tarvitaan 48 GWh varastoitua energiaa jos se tosiaan varastoidulla energialla pyrittäisiin korvaamaan.

 

[MOS6510]

No hintaeroon tulee aina vähintään 7snt lisää ja joillain alueilla paljon enemmän, kun siirtomaksu on korkea. Eli 3snt spot erolla 10snt.

Ja siirtämällä kulutuksen päivälle mahdollisuuksien mukaan saa huomattavasti suuremman hyödyn. Mihin ylipäätään tarvitsee kesäpäivänä omakotitalossa sähköä? Netfixin katsominen illalla ei oikein riitä perusteluksi akku-investoinnille.

Ajastaa voit:
- Astianpesukoneen
- Pyykinpesukoneen
- LVV:n
- Sähköauton latauksen

 

[antti-x]

Ja siirtämällä kulutuksen päivälle mahdollisuuksien mukaan saa huomattavasti suuremman hyödyn. Mihin ylipäätään tarvitsee kesäpäivänä omakotitalossa sähköä? Netfixin katsominen illalla ei oikein riitä perusteluksi akku-investoinnille.

Ajastaa voit:
- Astianpesukoneen
- Pyykinpesukoneen
- LVV:n
- Sähköauton latauksen

Erillinen iso LVV joka lämpeää suoralla sähköllä ei ehkä ole varsinaisesti yleistyvä kuvio, mutta varmaan monella edelleen käytössä. Jos sähköauto on niin sillä luultavasti käydään töissä suurimman osan kesästä. Ei sitä varmaan osteta kauppakassiksi jolla ei olla arkena ajossa.
No joo, saa ajastaa ja varmasti siitä hyötyy mutta itse ajattelisin että kunhan 12kW:n paneelit ja 20 kWh akkua asennettuna alkaa saamaan yhteensä 10 000€:lla niin pistän koko setin kerralla, voi olla että jo 2026.

 

[HTK12]

Ja siirtämällä kulutuksen päivälle mahdollisuuksien mukaan saa huomattavasti suuremman hyödyn. Mihin ylipäätään tarvitsee kesäpäivänä omakotitalossa sähköä? Netfixin katsominen illalla ei oikein riitä perusteluksi akku-investoinnille.

Ajastaa voit:
- Astianpesukoneen
- Pyykinpesukoneen
- LVV:n
- Sähköauton latauksen

Miten lataat sitä sähköautoa päivällä kotona, jos pitäisi olla töissä? Saunassakin on vähän nikeä käydä silloin kun aurinko tuottaa eniten, yleensä tuppaa arkena olemaan silloin muutakin tekemistä työt ym. Toki kotiakkujen hinta on vielä turhan korkea, että olisi taloudellisesti järkeä. Akkujen hinta kyllä laskee aika kovalla tahdilla, joten vuosikymmenen lopulla kotiakutkin voi olla jo sen hintaisia, että on kannattava sijoitus. Siirtomaksut on meillä niin suuret, että jo niiden pienentäminen yksistään tuo monille melkoisen säästön. Samaa akkua voi talvella sitten ladata niinä halpoina tunteina ja purkaa sitten kalliiseen aikaan.