Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[chrisekh]

Hiiltä poltetaan kaukolämmön tuotannossa enää äärimmäisen vähän. Suurin osa poltettavasta on biomassaa tai jätteitä.

Voi olla tyhma kysymys mutta etta Kaukolammossa poltetaan enaan vahan ja suorassa sahkossa kuten Meri-pori ei enaa ollenkaan muuta kuin poikkustapauksissa?

 

[MOS6510]

SUomenojalla on myös maakaasua polttava yksikko, se ilmeisesti jatkaa?

Maakaasua polttava yksikkö jatkaa.

 

[vemkki]

Aika rauhalliseen tahtiin käynnistyvät kyllä vetyprojektit. Hesarissa oli maksumuurin takana juttu Harjavallan vetyprojektista.

Energia | Suomeen ilmestyi tehdas, joka voi olla vallankumouksellinen – näin syntyy puhdasta vetyä

Harjavaltaan avautuu vetytehdas, joka voi jäädä teollisen Suomen historiaan. HS oli paikalla, kun laitos valmistautui tuottamaan ensimmäisiä eriä puhdasta vetyä. Vihreästä vedystä odotetaan maailmalla paljon, ja Suomella voi olla siinä iso rooli.

www.hs.fi

Jutussa ei puhuttu tehoista mitään, mutta mainittiin neljä elektrolyyseriä. Vanhemmasta jutusta selvisi, että yhteisteho on 20 megawattia.

Ensimmäiset elektrolyysilaitteet saapuivat P2X Solutionsin Harjavallan vetylaitokseen – Kemiamedia

Saksalaisen Sunfire-yhtiön toimittamissa elektrolyysereissä vesimolekyyli hajotetaan vedyksi ja hapeksi uusiutuvan sähkön avulla. ”Elektrolyysissä tarvittava laitteisto on vedyntuotannon kannalta laitoksen kriittisintä teknologiaa, jonka saapuminen Harjavaltaan on merkittävä askel kohti vihreän...

www.kemiamedia.fi

P2X Solutionsilla on kuulemma tavoitteena 1 GW:n vedyntuotantokapasiteetti vuoteen 2031 mennessä. Suuri lukema, mutta saa nähdä, että toteutuuko tuohon mennessä, ja aika monta vuotta tuohon kyllä vielä on.

 

[eurokeitai]

1000 MW elektrolyysilaitos maksaa luokkaa miljardin. Tällaista on tarkoitettu ajettavaksi 90% käyttökertoimella. Jos sitä kuitenkin ajetaan tuulivoiman käyttökertoimella (n. 30%), maksaa saman määrän vetyä vuodessa tuottava laitos efektiivisesti kolme miljardia.

Teknisesti vetylaitosta voi hyvinkin säätää, mutta käyttökertoimen lasku tekee siitä kannattamattoman.

Kun katsoo suunniteltujen vetylaitosten ympäristölupia, on kaikissa suunniteltu vuosittainen ajoaika 6500-8300 tuntia. Mitä suurempi (ja kalliimpi) laitos, sitä tärkeämpää on pitää vuosittainen ajoaika suurena. Lisäksi muistetaan, että nämä alkuvaiheessa suunnitellut (pienet) elektrolyyserilaitokset on kaikki rakennettu / rakennetaan suurelta osin yhteiskunnan tuella.

Sinänsä turha hirttäytyä tuulivoimaan käyttökertoimeen, kun suomessa on halpaa sähköä muulloinkin. Näin alkuvaiheessa riittäisi, jos elektrolyysilaitteet kytketään pois pahimpien hintapiikkien aikaan. Siihen tuo 6500h ajoaika riittäisi ihan hyvin (tuskin noiden vuosihuollot kovin pitkään kestää).

Pikaisesti laskettuna tämän vuoden tilastoilla jos jättää käyttämättä kalleimmat 20% vuoden tunneista (ajoaika 7000h), 2024 vuoden sähkön keskihinta laskee 46.3€/MWh -> 23.7€/MWh(!). Tässä laskennassa ei ole tietenkään huomioitu paljonko elektrolyyslaitoksen omat ostotarjoukset noistaisivat tuntihintoja. Näillä ensimmäisillä kymmenien megawattien elektrolyyslaitoksilla kannattaa selkeästä ajaa lähes koko vuosi läpi.

Mutta jos puhutaan gigawattien hankkeista ja/tai yli 8000h ajoajasta, niin sitten vaikutus sähköverkkoon rupeaa olemaan negatiivinen. Saa nähdä tuleeko elektrolyyslaitteiden hinta sarjatuotannon myötä niin alas, että elektrolyysiä kannattaa ajaa isossa mittakaavassa synkronissa uusiutuvien tuotannon kanssa. Vaikka sen tuulivoiman päälle laskee aurinkovoiman, jää käyttökerroin edelleen 50% luokkaan...

 

[Derzu]

1000 MW elektrolyysilaitos maksaa luokkaa miljardin. Tällaista on tarkoitettu ajettavaksi 90% käyttökertoimella. Jos sitä kuitenkin ajetaan tuulivoiman käyttökertoimella (n. 30%), maksaa saman määrän vetyä vuodessa tuottava laitos efektiivisesti kolme miljardia.

Teknisesti vetylaitosta voi hyvinkin säätää, mutta käyttökertoimen lasku tekee siitä kannattamattoman.

Kun katsoo suunniteltujen vetylaitosten ympäristölupia, on kaikissa suunniteltu vuosittainen ajoaika 6500-8300 tuntia. Mitä suurempi (ja kalliimpi) laitos, sitä tärkeämpää on pitää vuosittainen ajoaika suurena. Lisäksi muistetaan, että nämä alkuvaiheessa suunnitellut (pienet) elektrolyyserilaitokset on kaikki rakennettu / rakennetaan suurelta osin yhteiskunnan tuella.

Kuka on tuulivoiman käyttökertoimista puhunut? Nyt oli kyllä paras oppikirjaesimerkki olkiukosta, jota olen aikoihin nähnyt. Kerrot itse että jossakin vireillä olevassa laitoksessa käyttöaika on 6500 h (74%) - se jo haiskahtaa siltä että pyritään välttämään sähkön hintapiikit, mihin tuo käyttöaste riittääkin hyvin.

Yhtäältä puhut 1000 MW laitoksesta ja sitten otat oletuksiesi tueksi 20 MW laitoksen suunnitelman? Fingrid tuskin tulee antamaan edes verkkoon liittymislupaa 1 GW (siis OL3 kokoluokan tehoiselle) laitokselle ilman kysyntäjoustoon perustuvaa käyttösuunnitelmaa.

Laitoksen absoluuttinen hinta, oli se sitten miljardi tai miljoona, ei kerro yhtään mitään. Ainoa mikä merkitsee on kiinteiden kustannusten suhde muuttuviin kustannuksiin. Ensimmäisen prototyyppilaitoksen kiinteät investointikustannukset ovat suhteessa muuttuviin kustannuksiin todella korkeat, joten ei ihme että Harjavallassa (= tuo 8300 h) ajetaan maksimaalinen osa ajasta.

Siksi toisekseen jonkun Harjavallan laitoksen teho on kymmeniä megawatteja, joten eipä sillä myöskään ole mitään käytännön merkitystä Suomen sähkötasapainon kannalta.

Taisi mennä ohi kun edellä puhuttiin siitä, miten ratkaiseva ero on ensimmäisten prototyyppilaitosten ja skaalautuvan suurtuotannon välillä. Näistä ensimmäiseen takertuminen ei edelleenkään todennäköisesti kerro kovin tarkasti jälkimmäisestä. Ei katiskanpidon perusteella ennusteta, kuinka kannattavaa on laittaa rysä vesistöön.