Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[vemkki]

Ruotsissahan on aikomuksena lapata veronmaksajien rahaa urakalla uusiin ydinvoimaloihin.

Ydinvoimaa valtion rahalla ja riskillä - olisiko Ruotsin mallissa järkeä? · Kalevi Sorsa -säätiö

Ruotsin hallitus päättää lähiaikoina, yrittääkö se käynnistää ydinvoiman lisärakentamisen tukemalla voimalayhtiöiden investointeja. Elokuussa siellä valmistui hallituksen tilaama selvitys mahdollisesta tukimallista, jossa valtio rahoittaisi pääosan uusien voimaloiden rakentamisesta ja kantaisi...

sorsafoundation.fi

 

[samsungaaja]

Kokonaisuutenahan Suomen sähkö ei ole mitenkään erityisen kallista.

--

Kohta ne kerrostaloasujatkin maksavat sähköllä tehdyssä kaukolämmössään tai lämpöpumpuissaan sähkön hinnan ja sen heilunnan sivuvaikutukset. Tämä koskee ihan kaikkia, ei pelkästään omakotitaloja.

Katsopa mitä sähkö maksaa nyt pörssissä kun hereillä olevat ihmiset sitä tarvitsevat. Toki keskimäärin on halpaa jos yöllä olisi hinta nollasssa mutta useimmat latautunevat (heh) silloin seuraavaan työpäivään. Maksan jo nyt törkyhintaa kaukolämmöstä (Helen) mm. ylimääräisten vastikkeiden muodossa.

 

[haukionkala22]

Minulle tavallaan kelpaisi ratkaisu jossa sahkon hintaan lyotaisi 1 sentti lisaa veroa niin silla voisi sitten rahoittaa uuden ydinvoimalan 10 vuodessa. Silloin sen ydinvoimalan maksaisi kuluttajat eivatka veronmaksajat. Se on sitten eri asia etta laskeeko sahkon hinta uuden voimalan myota seuraavaksi 10 vuodeksi 1 sentilla.

Nää kohdennetut veron onkin aina olleet toimiva ratkaisu. Autoilijoilta kyllä kerätään veroa mutta aika vähän palautuu takaisin. Ja eikö kuluttajat ole yhtäkuin veronmaksajat?

 

[Grez]

Nää kohdennetut veron onkin aina olleet toimiva ratkaisu. Autoilijoilta kyllä kerätään veroa mutta aika vähän palautuu takaisin. Ja eikö kuluttajat ole yhtäkuin veronmaksajat?

Veronmaksajia toki, mutta ajattelisin että chrisekh:n pointti oli että maksut menisi suhteessa sähkön kulutukseen eikä vaikkapa palkkaan.

 

[MOS6510]

OL3:n tehot tippuivat puoli tuntia sitten tasolle 960 MW. Remit-viestissä ainoa selitys on "Technical problems". Toivottavasti ei nyt menetetä OL3:sta verkosta - oltaisiin jokseenkin suurissa ongelmissa.

Nord Pool - UMM Platform

umm.nordpoolgroup.com

 

[chrisekh]

Nää kohdennetut veron onkin aina olleet toimiva ratkaisu. Autoilijoilta kyllä kerätään veroa mutta aika vähän palautuu takaisin. Ja eikö kuluttajat ole yhtäkuin veronmaksajat?

Jokin AI- tai datakeskus, jonka voitot valuvat ulkomaille tapaus on selkeästi sellainen, jossa veronmaksaja ei ole sama kuin kuluttaja.

 

[B12]

Katsopa mitä sähkö maksaa nyt pörssissä kun hereillä olevat ihmiset sitä tarvitsevat. Toki keskimäärin on halpaa jos yöllä olisi hinta nollasssa mutta useimmat latautunevat (heh) silloin seuraavaan työpäivään. Maksan jo nyt törkyhintaa kaukolämmöstä (Helen) mm. ylimääräisten vastikkeiden muodossa.

Minulla on pörssisähkö ja katsoin jo eilen mitä sähkö maksaa tänään. En ole tämän päivän hinnasta onnessani.

Helsinki on cityvihreiden luvattu maa ja pääkaupunki ja Helen on eturivissä siirtymässä sähkökaukolämpöön.

 

[B12]

Veronmaksajia toki, mutta ajattelisin että chrisekh:n pointti oli että maksut menisi suhteessa sähkön kulutukseen eikä vaikkapa palkkaan.

Se on tällä hetkellä nimeltään sähkövero. Minne lie meneekin. Kotouttamiseen varmaan.

 

[B12]

OL3:n tehot tippuivat puoli tuntia sitten tasolle 960 MW. Remit-viestissä ainoa selitys on "Technical problems". Toivottavasti ei nyt menetetä OL3:sta verkosta - oltaisiin jokseenkin suurissa ongelmissa.

Nord Pool - UMM Platform

umm.nordpoolgroup.com

Ihan perinteistä ja tuulivoima perinteitä kunnioittaen nolla kun näin käy.

 

[mölyä]

OL3:n tehot tippuivat puoli tuntia sitten tasolle 960 MW. Remit-viestissä ainoa selitys on "Technical problems". Toivottavasti ei nyt menetetä OL3:sta verkosta - oltaisiin jokseenkin suurissa ongelmissa.

Nord Pool - UMM Platform

umm.nordpoolgroup.com

Vielä jos ehtii vaikuttaa huomisen hintojen määräytymiseen... Noh, onneksi huomiselle on luvattu parempaa tuulta.

 

[vemkki]

OL3:n kohdalla kannattaa muistaa se, että 300 MW tuontikapasiteetista on varattu OL3:n systeemisuojaksi, joten tuonti saa lisääntyä 300 MW:llä silloin kun OL3 on alhaalla. Suomen kokonaiskapasiteettiin OL3:lla on siis vain 1300 MW vaikutus.

 

[Grez]

Mua tavallaan hieman huvittaa kuinka tuulivoimasta puhutaan tuurivoimana ja sitten nämä vakaat ydinvoimalat tippuu ennalta varoittamatta linjoilta milloin sattuu. Tuulia sentään osataan vähän ennustaa.

 

[Markkanen]

Mua tavallaan hieman huvittaa kuinka tuulivoimasta puhutaan tuurivoimana ja sitten nämä vakaat ydinvoimalat tippuu ennalta varoittamatta linjoilta milloin sattuu. Tuulia sentään osataan vähän ennustaa.

Tätähän se Fingridin entinen TJ Jukka Ruusunen sanoi. Ydinvoima, varsinkin OL3 on suurempi riski suomen voimajärjestelmälle kuin tuulivoima koska tuulivoiman muutoksiin ehditään varautua, ydinvoimalan tippumiseen ei.

 

[MOS6510]

Tätähän se Fingridin entinen TJ Jukka Ruusunen sanoi. Ydinvoima, varsinkin OL3 on suurempi riski suomen voimajärjestelmälle kuin tuulivoima koska tuulivoiman muutoksiin ehditään varautua, ydinvoimalan tippumiseen ei.

Puhutaan nyt eri kohtaan liittyvästä riskistä. Tuulivoiman kohdalla ongelma on, ettei tuulen mukaan säätyvää muuta tuotantoa ole Suomessa vesivoiman ja tuonnin lisäksi juurikaan - etenkin, kun on kyse säädöstä ylöspäin eikä alassäädöstä tuulen tieltä. Tuulivoiman kohdalla on aivan "normaalia", että tuotanto on mitä tahansa 0-85%:n välillä nimikilpikapasiteetista. Ydinvoimalla ei koskaan ole ollut tilannetta, jossa esimerkiksi yli puolet kapasiteetista olisi pois linjalta.

Ydinvoiman kohdalla ongelma on lähinnä suuren yksikön tippuminen kerralla linjalta. Tämä ei liity varsinaisesti ydinvoimaan millään muulla tavalla kuin siten, että ne suurimmat yksiköt nyt sattuvat olemaan ydinvoimaa. Mutta sama koskee mm. Ruotsin siirtolinjoja.

Ruusuinen ajattelee Fingridin näkökulmasta. Fingridin maailmassa ongelma ovat verkon äkilliset muutokset - ei se, ettei kaupallista kapasiteettia ole riittävästi.

 

[eurokeitai]

Jos nyt nopeasti pitäisi sitä kustannustehokasta säätövoimaa saada piikkien tasaamiseen, niin eipä taida mitään muuta olla oikein tarjolla kuin siirtolinjojen parantaminen Ruotsiin. Fingrid tuntuu olevan pari askelta perässä niin Suomen kantaverkon kuin siirtoyhteyksien rakentamisessa. Nyt pitäisi mahdollisimman äkkiä saada 2 000MW (Aurora Line lisäksi) siirtokapasiteettia rakenteille SE1:lle, jos tätä vihersiirtymää aiotaan valitulla tiellä jatkaa. Aurora Line 2 on vasta selvitysvaiheessa ja toteutumisessa menee vielä varmaan pitkään.

Vai että Fingrid on pari askelta jäljessä. Suomen kantaverkko ja siirtoyhteydet on muihin euroopan maihin verrattuna huipputasolla. Ruotsikin on jakautunut neljään hinta-alueeseen ja siirto alueiden välillä tökkii. Fingrid oli monta askelta muita edellä Aurora line-hankkeen suunnitteluun alkaessa 2020 paikkeilla...

Pari sivua sitten oli hirveät ulinat kuinka aurora line on huono idea jolla ruotsalaiset vievät suomalaisen sähkön omalle teollisuudelleen, niin että talvella sähkön hinta nousee entisestään. Nyt sitten pitäisi olla Aurora line 2 valmis jo eilen.

 

[vemkki]

Vai että Fingrid on pari askelta jäljessä. Suomen kantaverkko ja siirtoyhteydet on muihin euroopan maihin verrattuna huipputasolla. Ruotsikin on jakautunut neljään hinta-alueeseen ja siirto alueiden välillä tökkii. Fingrid oli monta askelta muita edellä Aurora line-hankkeen suunnitteluun alkaessa 2020 paikkeilla...

Pari sivua sitten oli hirveät ulinat kuinka aurora line on huono idea jolla ruotsalaiset vievät suomalaisen sähkön omalle teollisuudelleen, niin että talvella sähkön hinta nousee entisestään. Nyt sitten pitäisi olla Aurora line 2 valmis jo eilen.

En ole nähnyt kovin monelta valituksia Aurora linestä. Toki tämä yksi kaukolämpökodissa asuva, mutta kynttilänvalossa korkean sähkön hinnan aikoina elävä tyyppi on siitä huolissaan, ja sitten joku käyttää Ruotsin vihreän teräksen projekteja keppihevosena ajaakseen ydinvoimaa Suomessa.

 

[HTK12]

Vai että Fingrid on pari askelta jäljessä. Suomen kantaverkko ja siirtoyhteydet on muihin euroopan maihin verrattuna huipputasolla. Ruotsikin on jakautunut neljään hinta-alueeseen ja siirto alueiden välillä tökkii. Fingrid oli monta askelta muita edellä Aurora line-hankkeen suunnitteluun alkaessa 2020 paikkeilla...

Pari sivua sitten oli hirveät ulinat kuinka aurora line on huono idea jolla ruotsalaiset vievät suomalaisen sähkön omalle teollisuudelleen, niin että talvella sähkön hinta nousee entisestään. Nyt sitten pitäisi olla Aurora line 2 valmis jo eilen.

Me ollaan oltu riippuvaisia ulkomaan tuonnista ainakin 70-luvulta asti, eli siirtolinjat on pakko olla kunnossa. Nyt jos siirtolinjoihin tulee talvella vikaa ollaan aika ikävässä tilanteessa. Se, että muualla asiat on hoidettu todella huonosti ei mielestäni kerro, että meillä ne olisi hoidettu hyvin.

Täällä taisi lähinnä se yksi valittaja valittaa, että Ruotsalaiset vie meidän sähköt. Itse olen ainakin ollut sitä mieltä, että niitä SE1 siirtoyhteyksiä pitäisi lisätä, koska meillä ei itsellä ole kustannustehokasta säätövoimaa eikä sellaista voi rakentaa. SE1:llä on sitä vesivoimaa paljon enemmän kuin heillä on käyttöä ja siellä hintavaihtelut on todella pienet sekä keskimääräinen hinta on huomattavasti Suomen hintaa halvempi. Tuulivoima tarvitsee kaverikseen säätövoimaa ja sitä on saatavilla Pohjois-Ruotsista vesivoiman muodossa. En minä nyt sanonut, että pitäisi Aurora Line 2 olla valmis, mutta rakenteilla saisi kyllä jo olla koska siinäkin menee äkkiä se 2 vuotta ja meillä kokoajan poistuu CHP-kapasiteettia ja samalla kaikki sähköistyy. Tuulivoimakapasiteettia on nyt niin paljon, että hintojen tasaamiseen tarvittaisiin paljon enemmän säätövoimaa. Nykyinen kehitys hiilivoimasta poistumiseen Suomessa tämän vuosikymmenen loppuun mennessä on ollut tiedossa jo 2019 (silloin tehtiin jo päätös). Nyt tätä tahtia on vielä kiristetty ja taitaa melkein kaikki hiilivoima poistua jo ensi vuonna. Samaan aikaan on ollut tiedossa tuulivoiman lisärakentaminen ja säätövoiman tarpeen voimakas kasvu.

 

[peksii]

Puhutaan nyt eri kohtaan liittyvästä riskistä. Tuulivoiman kohdalla ongelma on, ettei tuulen mukaan säätyvää muuta tuotantoa ole Suomessa vesivoiman ja tuonnin lisäksi juurikaan - etenkin, kun on kyse säädöstä ylöspäin eikä alassäädöstä tuulen tieltä. Tuulivoiman kohdalla on aivan "normaalia", että tuotanto on mitä tahansa 0-85%:n välillä nimikilpikapasiteetista. Ydinvoimalla ei koskaan ole ollut tilannetta, jossa esimerkiksi yli puolet kapasiteetista olisi pois linjalta.

Ydinvoiman kohdalla ongelma on lähinnä suuren yksikön tippuminen kerralla linjalta. Tämä ei liity varsinaisesti ydinvoimaan millään muulla tavalla kuin siten, että ne suurimmat yksiköt nyt sattuvat olemaan ydinvoimaa. Mutta sama koskee mm. Ruotsin siirtolinjoja.

Ruusuinen ajattelee Fingridin näkökulmasta. Fingridin maailmassa ongelma ovat verkon äkilliset muutokset - ei se, ettei kaupallista kapasiteettia ole riittävästi.

Suomen osalta viimeksi tämän vuoden huhti-toukokuussa oli reilu puolet Suomen ydinvoimakapasiteetista poissa pelistä, kun OL3 vuosihuolto pidentyi ja OL2 ja OL1 huollot käynnistyivät aikataulujensa mukaisesti. Ja on niitä ydinvoimaloiden vikaantumisia tapahtunut aiemminkin samaan aikaan tai toisen vuosihuollon aikana, mutta ei ole tosiaan kuin max muutamien päivien ajan tällaisia tilanteita ollut onneksi.

Ja kyllä se Fingrid vastaa ihan siitä sähkön riittävyydestäkin Suomessa eli kyllä heitä koskettaa se kaupallisen kapasiteetin riittävyys. Ja Ruusunen on siinä oikeassa, että lähipäiville on helpompi ennustaa tuulivoiman putoaminen nollaan, kuin että OL3:sen turbiiniin tulee vika. Tällöin markkinatoimijat voivat valmistautua paremmin.

 

[JCSH]

Ydinvoimalla ei koskaan ole ollut tilannetta, jossa esimerkiksi yli puolet kapasiteetista olisi pois linjalta.

Tosin juuri nyt on about 48% pois linjalta.

 

[Jooga]

Tosiasiassa tämä hinnan romauttaminen voisi johtaa sihen, että sitä jatkuvaa kulutusta löytyisi teollisuuden piiristä jollain aikavälillä se 1500MW lisää ja oltaisiin taas uudessa nykytilaa vastaavassa nollapisteessä.

Mitäs seuraavaksi, 1500MW voimaloita tulille ad infinitum? Mitään ongelmaahan tässä ei olisi jos noiden rakentaminen tehtäisiin jollain muulla kuin verovaroilla, mutta verovarojen tapauksessa ne olisivat suoraa tulonsiirtoa veronmaksajilta niille yrityksille jotka sen halvan sähkön syövät markkinoilta.

Tämähän olisi loistavaa, sillä yleensä sillä energian kulutuksella saadaan myös jotakin hyödyllistä aikaan minkä pitäisi myös tuottaa verovaroja takaisin valtiolle kiertoon.

 

[JCSH]

Tämähän olisi loistavaa, sillä yleensä sillä energian kulutuksella saadaan myös jotakin hyödyllistä aikaan minkä pitäisi myös tuottaa verovaroja takaisin valtiolle kiertoon.

Mitäs luulet kuinka paljon vaikkapa Googlen ja Microsoftin datakeskukset tuottavat verovaroja takaisin valtiolle verrattuna siihen, että dumpattaisiin vuositasolla pari sataa miljoonaa euroa verorahoja niiden sähkölaskuihin?

 

[MOS6510]

Täällä taisi lähinnä se yksi valittaja valittaa, että Ruotsalaiset vie meidän sähköt. Itse olen ainakin ollut sitä mieltä, että niitä SE1 siirtoyhteyksiä pitäisi lisätä, koska meillä ei itsellä ole kustannustehokasta säätövoimaa eikä sellaista voi rakentaa. SE1:llä on sitä vesivoimaa paljon enemmän kuin heillä on käyttöä ja siellä hintavaihtelut on todella pienet sekä keskimääräinen hinta on huomattavasti Suomen hintaa halvempi. Tuulivoima tarvitsee kaverikseen säätövoimaa ja sitä on saatavilla Pohjois-Ruotsista vesivoiman muodossa. En minä nyt sanonut, että pitäisi Aurora Line 2 olla valmis, mutta rakenteilla saisi kyllä jo olla koska siinäkin menee äkkiä se 2 vuotta ja meillä kokoajan poistuu CHP-kapasiteettia ja samalla kaikki sähköistyy. Tuulivoimakapasiteettia on nyt niin paljon, että hintojen tasaamiseen tarvittaisiin paljon enemmän säätövoimaa. Nykyinen kehitys hiilivoimasta poistumiseen Suomessa tämän vuosikymmenen loppuun mennessä on ollut tiedossa jo 2019 (silloin tehtiin jo päätös). Nyt tätä tahtia on vielä kiristetty ja taitaa melkein kaikki hiilivoima poistua jo ensi vuonna. Samaan aikaan on ollut tiedossa tuulivoiman lisärakentaminen ja säätövoiman tarpeen voimakas kasvu.

Nyt vain on tilanne sellainen, että kun SSAB:n investoinnit Pohjois-Ruotsissa valmistuvat, ei siellä enää ole sanottavasti ylimääräistä sähköä myytäväksi Suomeen.

 

[JuhaPekka79]

Nyt vain on tilanne sellainen, että kun SSAB:n investoinnit Pohjois-Ruotsissa valmistuvat, ei siellä enää ole sanottavasti ylimääräistä sähköä myytäväksi Suomeen.

SSAB investoi myös Raahen tehtaaseen, 5-10 vuoden sisään, samanlaisen sähköisen prosessin mitä tekee Luulajan tehtaalle. Se ruotsin sähköistys tehdään ensin. Kuulin tämän tänään ja näin myös alustavat suunnitelmat.

Edit. Ei näitä tehtäisi ja suunniteltaisi jos sähkön pelätään loppuvan tai hinnan aketoivan.

 

[B12]

Nyt vain on tilanne sellainen, että kun SSAB:n investoinnit Pohjois-Ruotsissa valmistuvat, ei siellä enää ole sanottavasti ylimääräistä sähköä myytäväksi Suomeen.

Voidaanhan samoja linjoja pitkin myydä nollahinnalla tuulisähköä Ruotsiin silloin kun tuulee.

 

[HTK12]

Nyt vain on tilanne sellainen, että kun SSAB:n investoinnit Pohjois-Ruotsissa valmistuvat, ei siellä enää ole sanottavasti ylimääräistä sähköä myytäväksi Suomeen.

Vesivoimaa ei voida ajaa 24/7 täydellä teholla, mutta jos siirtoyhteydet on kunnossa FI-SE1, niin voidaan sitä tuulivoimaa hyödyntää tehokkaasti ja kun ei tuule ajaa vesivoimaa isolla teholla, jolloin sitä saadaa hetkellisesti säätövoimaksi enemmän tehoa. Osa niistä Ruotsin investoinneista toteutuu ja osa ei. Itse en oikein usko, että sinne tulee niin paljon teollisuutta, että sähkö loppuisi, jos välillä hyödynnetään sitä tuulivoimaa. Eiköhän jokaisen investoinnin kohdalla lasketa aika tarkkaan riittääkö siellä halpa sähkö vai ei. Paremmat siirtoyhteydet myös kiinnittäisivät Suomen hinnat paremmin SE1 hintoihin, jolloin heilunta vähenisi Suomessa.

 

[B12]

Ruotsissahan on aikomuksena lapata veronmaksajien rahaa urakalla uusiin ydinvoimaloihin.

Ydinvoimaa valtion rahalla ja riskillä - olisiko Ruotsin mallissa järkeä? · Kalevi Sorsa -säätiö

Ruotsin hallitus päättää lähiaikoina, yrittääkö se käynnistää ydinvoiman lisärakentamisen tukemalla voimalayhtiöiden investointeja. Elokuussa siellä valmistui hallituksen tilaama selvitys mahdollisesta tukimallista, jossa valtio rahoittaisi pääosan uusien voimaloiden rakentamisesta ja kantaisi...

sorsafoundation.fi

Mihin Ruotsi tarvitsee kallista ja kannattamatonta lisäydinvoimaa, kun siellä hukutaan halpaan vesivoimaylijäämään, eivätkä siirtolinjat riitä dumppaamaan sitä ulos maasta.?

 

[JaniKari]

Mihin Ruotsi tarvitsee kallista ja kannattamatonta lisäydinvoimaa, kun siellä hukutaan halpaan vesivoimaylijäämään, eivätkä siirtolinjat riitä dumppaamaan sitä ulos maasta.?

Ruotsi haluaa taata teollisuutensa kilpailukyvyn tulevaisuudessakin. Suomessahan halutaan lähinnä ajaa teollisuus alas ja alkaa elää puiden halailulla. Ei siihen sähköä tarvita.

 

[Grez]

Se, että muualla asiat on hoidettu todella huonosti ei mielestäni kerro, että meillä ne olisi hoidettu hyvin.

Toisaalta täytyy muistaa että aina systeemit voisi hoitaa varmemmiksikin, mutta siinä ei välttämättä ole järkeä. Eli ainakin minulla on kyllä se käsitys, että Suomen sähköverkko on nimenomaan hoidettu hyvin. Sekin jos hirmusummia investoitaisiin erittäin epätodennäköisiä ja epäkatstrofaalisia uhkia vastaan varautumiseen olisi huonommin hoitamista.

 

[HTK12]

Toisaalta täytyy muistaa että aina systeemit voisi hoitaa varmemmiksikin, mutta siinä ei välttämättä ole järkeä. Eli ainakin minulla on kyllä se käsitys, että Suomen sähköverkko on nimenomaan hoidettu hyvin. Sekin jos hirmusummia investoitaisiin erittäin epätodennäköisiä ja epäkatstrofaalisia uhkia vastaan varautumiseen olisi huonommin hoitamista.

No lähinnä viittasin esim siihen, että runkoverkkoon ei voi liittyä kaikki tuulivoima, joka sinne haluaisi liittyä. En siis kommentoinut verkon varmuutta tms.

 

[haukionkala22]

Veronmaksajia toki, mutta ajattelisin että chrisekh:n pointti oli että maksut menisi suhteessa sähkön kulutukseen eikä vaikkapa palkkaan.

Mutta millä varmistat sen että kerätty vero käytetään siihen mihin sitä suunniteltiin eli tässä tapauksessa vaikka siihen ydinvoimalaan? Mielestäni tämä maa ei kaipaa enää yhtään uutta veroa.

 

[kapiteeli]

Mihin Ruotsi tarvitsee kallista ja kannattamatonta lisäydinvoimaa, kun siellä hukutaan halpaan vesivoimaylijäämään, eivätkä siirtolinjat riitä dumppaamaan sitä ulos maasta.?

Laittoivat veron ydinvoimaloille ja niitä ajettiin alas etelässä. Eivät ole kyenneet rakentamaan siirtolinjoja pohjoisesta etelään riittävästi.

 

[noreth]

Mihin Ruotsi tarvitsee kallista ja kannattamatonta lisäydinvoimaa, kun siellä hukutaan halpaan vesivoimaylijäämään, eivätkä siirtolinjat riitä dumppaamaan sitä ulos maasta.?

Tämä on täällä ollut ennenkin, mutta tässä ruotsalaisten oma näkemys heidän verkon tilanteesta.

 

[Shajk]

Puhutaan nyt eri kohtaan liittyvästä riskistä. Tuulivoiman kohdalla ongelma on, ettei tuulen mukaan säätyvää muuta tuotantoa ole Suomessa vesivoiman ja tuonnin lisäksi juurikaan - etenkin, kun on kyse säädöstä ylöspäin eikä alassäädöstä tuulen tieltä.

Alassäätöä tarjottu tänään 712 - 1175MW.
Ylössäätöä tarjottu 1228 - 1668MW.

Ylössäätöä aktivoitu tänään aamuyöllä ennen klo 8 maks 250MW.
Kello 9 lähtien alasäätöä maks 150MW joka loppui suunnilleen samaan aikaan kun OL3n tehot tippui.

Ylössäätöä ei ole tarvittu vaikka OL3 vikaantui.