• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Ilmeisesti puhutkin tulevista päivistä etkä siitä akuutista vian aiheuttamasta tehopulasta.

Kyllä viime vuosina kovimmilla pakkasilla on myös ollut reilusti yli 6%:n. Alla kuva tuulivoiman käyttökertoimista pakkasilla lämpötilan suhteen viime vuosilta:
Näyttökuva 2024-09-18 171705.png
Tuo on kuvana epäselvä. Paremman kuvan antaa plottaaminen vuosi kerrallaan.

Ohessa kuva tuulivoiman tuotannosta vs. sähkön kulutuksesta vuosilta 2021 - 2023 vuosittain plotattuna. Ne vaikeimmat tunnit ovat tuolla vasemmassa ylänurkassa.

2021:

Talven kovimman kulutuspiikin aikaan oli tuulivoiman tuotanto vain noin 300 MW.

Scatterplot_wind_usage_2021.jpg


2022:

Vuonna 2022 oli kaksi kulutuspiikkiä. Se talven kovin piikki kyllä osui kohtuullisen hyvän tuulivoimatuotannon aikaan, mutta talvena oli toinen lähes yhtä kova kulutuspiikki, jolloin tuulivoimatuotanto oli vain noin 150 MW.

Scatterplot_wind_usage_2022.jpg


Ja 2023:

Vuonna 2023 osuivat talven kulutuspiikit hyvän tuulivoimatuotannon aikaan, mutta kun mennään tuonne vasempaan ylänurkkaan, niin sieltä löytyy olemattoman tuulivoimatuotannon tunteja vain noin 500 MW pienemmän piikkikulutuksen aikaan. Vuosi 2023 antaa piikkikulutuksesta liian hyvän kuvan - vuosi 2021 tai 2022 kuvaa ongelmaa paljon paremmin.

Scatterplot_wind_usage_2023.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Sen tuosta toki voinee koittaa todeta, että ehkä ne kaikkein kovimmat pakkaset ei välttämättä olekaan se pahin ongelmakohta(koska silloin tuppaa aina vähän tuulemaan)
Niin siis mielestäni tuo olisi juuri virheellinen tulkinta. Ei ole mitään näyttöä siitä että tuo parin päivän alle -25 pakkasjakso vuonna 2024 ei olisi voinut olla jossain muussa kohdassa kuin 20-30 % välillä. Eli jos se olisikin sattunut olemaan 0-10% välillä niin tuo kuvio näyttäisi korostamasi kohdan osalta aivan toisenlaiselta.

Tuossa graafissa hämää myöskin se, että kun pisteet on ilmeisesti tuntikohtaisia, niin lähekkäin toisiaan olevia pisteitä tulee paljon (koska peräkkäiset tunnit ovat usein toistensa kaltaisia), jolloin näyttää siltä että dataa olisi todellista enemmän.

Tuossa @MOS6510:n graafissa merkittävin tehtävissä oleva "havainto" on se, että tuulivoimatuotantoa on vähemmän silloin kun sähkönkulutus on vähäisintä. Tässä uskon syy-seuraussuhteen olevan se, että tuulimyllyjä sammutellaan kun hinta menee liian alas.
 
Kyseenalaistat suoraan Fingridin lukemat eli sinulla on heitä parempi tieto ja näkymä tilanteesta? Onko käytössäsi siis esimerkiksi ajantasainen voimalaitosrekisteri? En siis automaattisesti kyseenalaista näkemystäsi, mutta miten olet nuo mainitsemasi luvut koostanut?
Kaikki käyttämäni data on Fingridin dataa heidän avoimesta APIsta haettuna:
- Vesivoiman lukemat ovat käytännössä talven maksimit
- Kaukolämpö-CHP:n tuotantolukemia (ja niiden laskua) olen seurannut vuosia. Kyse on siis vuoden maksimista, ei sen tammikuun alun poikkeuspäivän maksimista
- Teollisuuden CHP-tuotannon maksimi on viime talvelta. Maksimi ei osunut siihen tammikuun alun piikkiin

Kaupunkien CHP-tuotantokyvykkyys laskee kuin lehmän häntä. Samaan aikaan tämä on ollut Suomen sähköjärjestelmän yksi tukipilari: Mitä kylmempää, sitä enemmän kaukolämpöä tarvitaan ja samalla syntyy myös sivutuotteena enemmän sähköä mm. sähkölämmitteisten asuntojen tarpeisiin. Vuoden 2025 jälkeen (kun mm. Salmisaari ja Suomenoja on suljettu) jäävät vuoden kaukolämpö-CHP:n maksimituotantolukemat alle 2000 MW:n. Eli siinä vaiheessa on hävitetty jo yli 1200 MW kaukolämpö-CHP-sähköntuotantokapasiteettia vuoteen 2016 verrattuna.


CHP Production maximum per year.jpg


Tämän vuoden tammikuun huippukulutustilanteen mukaisella tuotannolla ei ole mitään tekemistä absoluuttisen kokonaistuotantokapasiteetin kanssa, koska silloin oli laitoksia rikki ja huollossa. Jos taas tarkoitat, että kovan pakkasen myötä tuotantokapasiteetti laskee (esim. vesivoimalla), en vetäisi silloinkaan johtopäätöksiä tammikuun ensimmäisen viikon tuotannon perusteella.
Tästä olen samaa mieltä ja siksi nuo lukemat eivät olekaan tuolta poikkeuspäivältä.

Näistä odottaisin näkeväni dataa. Olen itsekin vilkuillut Fingridin sähköjärjestelmän tila -seurannasta tuulivoimatuotantoa ja sehän on välillä ollut miinuksellakin. Lisäksi ihan empiirinen havainto on, että kovalla pakkasella ei 2 metriä korkealla pahemmin tuule. En kuitenkaan yleistä, että kovalla pakkasella ei tuulisi Länsirannikolla ja Pohjois-Pohjanmaalla 150 metriä korkealla edes jonkin verran.
Kaikki on Fingridin API-rajapinnasta saatua dataa, jota olen pyöritellyt eri tavoin vuosia.
 
Viimeksi muokattu:
Tuossa @MOS6510:n graafissa merkittävin tehtävissä oleva "havainto" on se, että tuulivoimatuotantoa on vähemmän silloin kun sähkönkulutus on vähäisintä. Tässä uskon syy-seuraussuhteen olevan se, että tuulimyllyjä sammutellaan kun hinta menee liian alas.
Väärä päätelmä. Oikea päätelmä on, että noina kesäpäivinä on tuullut surkeasti. Keskellä kesää yleisestikin ottaen tuulee heikoiten.
 
Väärä päätelmä. Oikea päätelmä on, että noina kesäpäivinä on tuullut surkeasti. Keskellä kesää yleisestikin ottaen tuulee heikoiten.
Voisin olla samaa mieltä kanssasi, jos olisit laittanut graafin tuulen määrästä tai tuulivoimapotentiaalista. Mainitsemasi asiahan sinänsä pitää paikkansa, mutta sitä ei voi tuosta laittamastasi graafista luotettavasti päätellä.

Laitoit graafin jossa oli tuulivoimatuotanto, johon vaikuttaa myös tietoinen valinta olla tuottamatta kun se ei kannata.
 
Tässä on katsottu myrskytuulia merisääasemilla, mikä voi hieman vääristää asiaa. Mutta ainakin tämän perusteella näyttää nopeasti katsottuna siltä, että kesällä todellakin tuulee yleisesti ottaen vähemmän.

 
Tässä on katsottu myrskytuulia merisääasemilla, mikä voi hieman vääristää asiaa. Mutta ainakin tämän perusteella näyttää nopeasti katsottuna siltä, että kesällä todellakin tuulee yleisesti ottaen vähemmän.

Tuossa esimerkki viime vuodelta tuulivoimatuotannoksi muutettuna.

Wind_utilization_factor_monthly_2023.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Voisin olla samaa mieltä kanssasi, jos olisit laittanut graafin tuulen määrästä tai tuulivoimapotentiaalista. Mainitsemasi asiahan sinänsä pitää paikkansa, mutta sitä ei voi tuosta laittamastasi graafista luotettavasti päätellä.

Laitoit graafin jossa oli tuulivoimatuotanto, johon vaikuttaa myös tietoinen valinta olla tuottamatta kun se ei kannata.
Toki, mutta noina kesäpäivinä on aidosti tuulivoimatuotanto alhaalla. Toiseksi; tämä keskustelu ei koskenut hyvätuulisia tunteja vaan sitä, riittääkö sähkö heikkotuulisina tunteina.
 
Viimeksi muokattu:
Tuo on kuvana epäselvä. Paremman kuvan antaa plottaaminen vuosi kerrallaan.

Ohessa kuva tuulivoiman tuotannosta vs. sähkön kulutuksesta vuosittain vuoden 2023 osalta. Ne vaikeimmat tunnit ovat tuolla vasemmassa ylänurkassa.

Scatterplot_wind_usage_2023.jpg
Kyllä paremman kuvan pakkaskelien tuulisuudesta saa kuvaamalla mahdollisimman paljon dataa siltä kyseiseltä jaksolta eikä katsomalla vain yhtä valikoitua vuotta.
 
Tuo on kuvana epäselvä. Paremman kuvan antaa plottaaminen vuosi kerrallaan.

Ohessa kuva tuulivoiman tuotannosta vs. sähkön kulutuksesta vuosittain vuoden 2023 osalta. Ne vaikeimmat tunnit ovat tuolla vasemmassa ylänurkassa.

Scatterplot_wind_usage_2023.jpg
Tämä käppyrä varmaan vääristyy pikku hiljaa merkityksettömäksi, kun tulee joustavaa kulutusta joka lisää sähkönkäyttöä silloin kun tuuleekin kovasti. Parempi muuttuja kulutuksen sijaan olisi lämmitysenergian tarve, keskilämpötila tms.
 
Tämä käppyrä varmaan vääristyy pikku hiljaa merkityksettömäksi, kun tulee joustavaa kulutusta joka lisää sähkönkäyttöä silloin kun tuuleekin kovasti. Parempi muuttuja kulutuksen sijaan olisi lämmitysenergian tarve, keskilämpötila tms.
Ongelmatunteja eivät ole ne tässä kontekstissa hyvätuuliset tunnit vaan ne heikkotuuliset. "Joustava kulutus" voi auttaa talviaikaan etenkin sähkökattiloiden muodossa tasaamaan sähkön hintaa, mutta tämä "joustava kulutus" ei tuo meille yhtää megawattia lisää sähkötehoa kun ei tuule.

Hyvätuuliset tunnit aiheuttavat toisinaan ylituotannon vuoksi omia ongelmiaan, mutta nyt keskusteltiin sähkön riittävyydestä.
 
Viimeksi muokattu:
MOSsilta hyviä kuvaajia, noista kun katsoo noita huippukulutustunteja, niin tuulivoimatuotannossa on aika iso hajonta. Eri vuosia kun vertailee, niin on hyvä huomata että akselien skaalaus on erilainen kun kulutus on pienentynyt ja tuulivoiman kapasiteetti kasvanut. Alla kuvat vierekkäin ja viiva vedettynä 12 000MW kulutukseen ja vastaavasti 500MW tuulivoimatuotantoon.

Vasemmassa yläreunassa toki on hieman korkeampi palluroiden konsentraatio, mutta myös sen ulkopuolella on myös vähintään yhtä paljon palluroita. Tuon perusteella mielestäni on väärin sanoa että "kovalla pakkasella ei tuule", joskin myös väärin sanoa että "kovalla pakkasella tuulee aina".


1726743713018.png
 
MOSsilta hyviä kuvaajia, noista kun katsoo noita huippukulutustunteja, niin tuulivoimatuotannossa on aika iso hajonta. Eri vuosia kun vertailee, niin on hyvä huomata että akselien skaalaus on erilainen kun kulutus on pienentynyt ja tuulivoiman kapasiteetti kasvanut. Alla kuvat vierekkäin ja viiva vedettynä 12 000MW kulutukseen ja vastaavasti 500MW tuulivoimatuotantoon.

Vasemmassa yläreunassa toki on hieman korkeampi palluroiden konsentraatio, mutta myös sen ulkopuolella on myös vähintään yhtä paljon palluroita. Tuon perusteella mielestäni on väärin sanoa että "kovalla pakkasella ei tuule", joskin myös väärin sanoa että "kovalla pakkasella tuulee aina".


1726743713018.png
Huippukulutusta vaan ei voi suoraan laskea kovaksi pakkaseksi eli tuosta ei voi sen osalta vetää johtopäätöstä lämpötilasta, vaikka ne varmasti ovat siellä myös edustettuna. Ne tuulivoiman tuotannon ja lämpötilan toisiinsa vertaavat kuvajaiset ovat siinä suhteessa parempia.
 
Huippukulutusta vaan ei voi suoraan laskea kovaksi pakkaseksi eli tuosta ei voi sen osalta vetää johtopäätöstä lämpötilasta, vaikka ne varmasti ovat siellä myös edustettuna. Ne tuulivoiman tuotannon ja lämpötilan toisiinsa vertaavat kuvajaiset ovat siinä suhteessa parempia.
No eipä oikeastaan. On minulla noita lämpötila vs. tuulivoimatuotanto-graafejakin tehtynä vastaavalla tavalla, mutta se on loppujen lopuksi toissijaista. Olennaista on vain se mikä on huippukulutus ja sähkön riittävyys sillä hetkellä. Ja kyllä ne talven huippukulutukset hetket ovat myös kylmiä - ne kaikkein korkeimmat kulutukset osuvat aina huippupakkasiin.
 
No eipä oikeastaan. On minulla noita lämpötila vs. tuulivoimatuotanto-graafejakin tehtynä vastaavalla tavalla, mutta se on loppujen lopuksi toissijaista. Olennaista on vain se mikä on huippukulutus ja sähkön riittävyys sillä hetkellä. Ja kyllä ne talven huippukulutukset hetket ovat myös kylmiä - ne kaikkein korkeimmat kulutukset osuvat aina huippupakkasiin.
Katsoin vain, että tuossa lämpötilan kanssa tehdyssä kuvassa ei ole yhtään tuollaisia korkeita tuotantolukuja kovimmilla pakkasilla kuin esim. 2023 kuvassa huippukulutuksen ja tuulituotannon kanssa. Eli eikö 2023 ollut oikeasti kovia pakkasia vai eikö tuo kuva kerrokaan tuota, mitä väität? Tätä siis tarkoitan, että tuosta ei voi suoraan vetää korrelaatiota koviin pakkasiin huippukulutuksista.
 
Katsoin vain, että tuossa lämpötilan kanssa tehdyssä kuvassa ei ole yhtään tuollaisia korkeita tuotantolukuja kovimmilla pakkasilla kuin esim. 2023 kuvassa huippukulutuksen ja tuulituotannon kanssa. Eli eikö 2023 ollut oikeasti kovia pakkasia vai eikö tuo kuva kerrokaan tuota, mitä väität? Tätä siis tarkoitan, että tuosta ei voi suoraan vetää korrelaatiota koviin pakkasiin huippukulutuksista.
2023 alkuvuodesta ei ollut yhtä kovia pakkasia kuin esimerkiksi 2021 tai 2022. Tammikuu 2024 oli huomattavasti kylmempi ja myös sähkönkulutuksen huiput olivat olivat melkein 15000 MW - korkein lukema vuosiin.
 
2023 alkuvuodesta ei ollut yhtä kovia pakkasia kuin esimerkiksi 2021 tai 2022. Tammikuu 2024 oli huomattavasti kylmempi ja myös sähkönkulutuksen huiput olivat olivat melkein 15000 MW - korkein lukema vuosiin.
Jep, eli esim. 2023 kuva antaa harhaanjohtavaa tietoa, jos noita korkeimman kulutuksen tuulituotantoja tulkkaa suoraan kovimpien pakkasten tuulituotannon tasoksi.
 
Huippukulutusta vaan ei voi suoraan laskea kovaksi pakkaseksi eli tuosta ei voi sen osalta vetää johtopäätöstä lämpötilasta, vaikka ne varmasti ovat siellä myös edustettuna. Ne tuulivoiman tuotannon ja lämpötilan toisiinsa vertaavat kuvajaiset ovat siinä suhteessa parempia.

Ei siitä varmaan ihan viivasuoraa korrelaatiota voi vetää, vaikuttaahan sekin toki onko paukkupakkaset viikonloppuna tai joulunpyhinä tms, vai tavallisena tammikuisena tiistaiaamuna. Mutta kyllä tuosta varmaan kuitenkin melko suoran korrelaation voi vetää että silloin kun kulutus on korkeaa niin pakkanenkin on kova. Jos paukkupakkanen sattuu pyhäpäivälle niin silloinhan kulutus on yleensä hieman pienempi kuin arkena...
 
Ei siitä varmaan ihan viivasuoraa korrelaatiota voi vetää, vaikuttaahan sekin toki onko paukkupakkaset viikonloppuna tai joulunpyhinä tms, vai tavallisena tammikuisena tiistaiaamuna. Mutta kyllä tuosta varmaan kuitenkin melko suoran korrelaation voi vetää että silloin kun kulutus on korkeaa niin pakkanenkin on kova. Jos paukkupakkanen sattuu pyhäpäivälle niin silloinhan kulutus on yleensä hieman pienempi kuin arkena...
Nimenomaan. Kulutuksen osalta on paljon muuttujia eli paremman kuvan lämpötilan ja tuulituotannon välillä saa vertaamalla lämpötilaan eikä yrittää epäsuorasti tulkita kulutuksen kautta.
 
Hyvätuuliset tunnit aiheuttavat toisinaan ylituotannon vuoksi omia ongelmiaan, mutta nyt keskusteltiin sähkön riittävyydestä.
Eikös tuulimyllyjä pysäytellä jos tarve vaatii? Päivittäin myllyjä näkyy horisontissa, eikä niistä ihan aina kaikki pyöri kerralla. Pähkäillyt että osa sammutetaan aina kun tarves.
 
Eikös tuulimyllyjä pysäytellä jos tarve vaatii? Päivittäin myllyjä näkyy horisontissa, eikä niistä ihan aina kaikki pyöri kerralla. Pähkäillyt että osa sammutetaan aina kun tarves.
Erikoista silti että todella usein täällä länsirannikolla vaikka hinta olisi korkealla, niin puolet myllyistä seisoo.
 
Seuraavaksi plottaukset paljonko fossiilista romua ollut hajalla silloin kun sähköä eniten tarvitaan. Eipä se kapasiteetti kauheasti lämmitä kun kaikki polttoainetta kuskaava kalusto on suunniteltu Keski-Euroopan oloihin ja hyytyy viime tammikuun tavoin.
 
Seuraavaksi plottaukset paljonko fossiilista romua ollut hajalla silloin kun sähköä eniten tarvitaan. Eipä se kapasiteetti kauheasti lämmitä kun kaikki polttoainetta kuskaava kalusto on suunniteltu Keski-Euroopan oloihin ja hyytyy viime tammikuun tavoin.
No kyllä kai rekat vielä jossain -20 pakkasissa ainakin kulkee. Kun mennään reilusti alle -30 niin voi varmaan alkaa tulla isompia ongelmia.
 
No kyllä kai rekat vielä jossain -20 pakkasissa ainakin kulkee. Kun mennään reilusti alle -30 niin voi varmaan alkaa tulla isompia ongelmia.
Suomessa myytävä adblue on speksattu -11'C asti. Lämmittimet antaa hiukan pelivaraa, mutta ongelmia on kyllä tiedossa kovemmilla pakkasilla.
 
Suomessa myytävä adblue on speksattu -11'C asti. Lämmittimet antaa hiukan pelivaraa, mutta ongelmia on kyllä tiedossa kovemmilla pakkasilla.

Suurin ongelma on se, että jäätyessään se adblue hajoittaa pumput, tankit, linjat, anturit jne. Ei toki heti, mutta riittävän monta kertaa kun jäätyy niin kalliit korjauslaskut luvassa. Henkilöautoissa tankit maksaa jotain 1500-3000€ väliltä yleensä. Raskaassa kalustossa toki kaikki on kalliimpaa. Hienointa tässä koko touhussa on se, että Norjassa saa käyttää scr-nestettä, joka kestää -30c pakkasta. Tämä neste on Denoxium, mutta EU ei viisaudessaan sitä ole hyväksynyt käyttöön EU-alueella. Tuon Denoxium on kehittänyt Kemira, eli vielä Suomalainen tuote, mutta ei saa käyttää vaikka sitä Suomessa valmistetaan. Olisi siis ehkä aika todeta vaan EU:lle, että kansallisesti se hyväksytään ja sitä täällä Suomessa käytetään tykkäsitte tai ette. Samoin Canadassa on pakkasta paremmin kestävä scr-neste. Muuten modernit dieselit kyllä kulkee hyvin kovallakin pakkasella kun tankissa on vaan arktistalaatua olevaan polttoainetta.

Toki ei varmasti ainut ongelma mitä viime tammikuun pakkasilla oli, mutta tuohon nyt olisi helppo ratkaisu.
 
Eikös tuulimyllyjä pysäytellä jos tarve vaatii? Päivittäin myllyjä näkyy horisontissa, eikä niistä ihan aina kaikki pyöri kerralla. Pähkäillyt että osa sammutetaan aina kun tarves.

Pysäytetään ja nimenomaan 2023 ja sen jälkeen loputkin tuulivoiman tuottajat ovat heränneet siihen että alle nollalla tuotannon tarjoaminen markkinalle ei ole järkevää ja korjanneet omia tarjousmatriisejaan. Lisäksi huoltojen yhteydessä myllyt tietenkin pysäytetään.

Ja mitä tulee fossiilisiin niin hiililauhteilla oli tapana pitää kasassa lämmityskauden alussa riittävästi polttoainetta koko lämmityskauden tarpeita varten (lämmityskausi siis tässä tarkoittaa sähköntuotantoa välillä lokakuu-maaliskuu). Enemmän rekkarallia aiheuttaa nämä biopolttolaitokset.
 
Eikös tuulimyllyjä pysäytellä jos tarve vaatii? Päivittäin myllyjä näkyy horisontissa, eikä niistä ihan aina kaikki pyöri kerralla. Pähkäillyt että osa sammutetaan aina kun tarves.
Jos tuulen voimakkuus on vähäinen, voi hyvin olla, että jokin horisontissa näkyvä mylly pyörii, mutta toinen hieman ensimmäisen katveessa oleva ei. Tämä on aivan normaalia.

Kovan tuulen kaupalliset alassäädöt ovat sitten toinen juttu. Tuulivoimaennusteen ja toteuman välillä on näkynyt ainakin 1000-1500 MW alassäätöjä viimeisen vuoden aikana tietyissä olosuhteissa. Näissä näkee myös tuotannon äkillisen muuttumisen sähkön hinnan ylittäessä tai alittaessa nollan. Osa siitä tuulivoiman aiheuttamasta alassäätötarpeesta on myös osunut ydinvoimaan.
 
Onhan tuo vähän jännä miten noista myllyistä iso osa on aina pysähdyksissä. Juuri kuljin yhden tuulipuiston ohi, ja varmaan karkeasti arvioiden puolet myllyistä oli pysähdyksissä, vaikka ei kai sähkö ole nyt erityisen halpaa?
 
"Aina" eli jos tuulee paljon niin siksi kun ei oo kulutusta ja kun tuulee vähän niin siksi kun kaikki myllyt ei jaksa pyöriä :hmm:

Tai sit niin vanhoja että rikkimenneitä ei kannata korjata.
 
Voi olla, että jos pyörittäisivät esim. nyt kaikkia, niin se painaisi sähkön hinnan turhan alas.

En tiedä. Huomannut vain, että lähes aina kun tuosta kulkee ohi, niin osa pyörii ja osa on pysähdyksissä. Välillä vaikka olisivat saman suuntaisia.
 
Onhan tuo vähän jännä miten noista myllyistä iso osa on aina pysähdyksissä.
"Aina" eli jos tuulee paljon niin siksi kun ei oo kulutusta ja kun tuulee vähän niin siksi kun kaikki myllyt ei jaksa pyöriä :hmm:

Tai sit niin vanhoja että rikkimenneitä ei kannata korjata.
Voi olla, että jos pyörittäisivät esim. nyt kaikkia, niin se painaisi sähkön hinnan turhan alas.

Ymmärtääkseni tuulivoima on merkittävä toimija alassäätömarkkinoilla. Jos kulutus on ennustettua vähäisempää, ostaa Fingrid alassäätöä ja sitähän tuulivoima tekee varmasti rahaa vastaan.
 
viron siirtolinja taas kunnossa niin saa sieltä rahastettua eikä tarvii halvalla myydä suomalaisille niin mekin maksetaan korkeaa hintaa
 
Microsoft haluaa käyttöönsä Tree Mile Islandin ydinvoimalan, joka suljettiin 2019. Voimalan käynnistämiseen odotetaan menevän 1,6 miljardia dollaria ja käyttöönotto voisi tapahtua 2028.

Voimalassa tapahtui ydinonnettomuus 1979, jolloin toinen reaktori suli osittain.
 
viron siirtolinja taas kunnossa niin saa sieltä rahastettua eikä tarvii halvalla myydä suomalaisille niin mekin maksetaan korkeaa hintaa
Nyt ei ollut kyse korkeasta hinnasta vaan huomattavan(25snt) kalliista, 10x hinnasta siihen mitä ollut noilla luvuilla. Ethän sä usko itsekkään mihinkään Viron linjaan. Tällä hetkellä 200M enemmän tuotantoa ja hinta 20x alhaisempi, eli käytännössä lehmän pierun verran eroa tuulituotannossa muka vaikuttaisi hintaan ton verran ja kirkkain silmin vakuutellaan että on toimiva systeemi eikä kusetus.
 
Microsoft haluaa käyttöönsä Tree Mile Islandin ydinvoimalan, joka suljettiin 2019. Voimalan käynnistämiseen odotetaan menevän 1,6 miljardia dollaria ja käyttöönotto voisi tapahtua 2028.

Voimalassa tapahtui ydinonnettomuus 1979, jolloin toinen reaktori suli osittain.
Ei yllättävää, että kyseessä on juuri Microsoft. Datakeskukset vaatii valtavasti sähköä ja kovin paljon pienemmillä firmoilla tuskin on rahaa tällaiseen hankkeeseen. Gates itse taitaa edistää jotakin ydinvoima-startuppia omilla rahoillaan. Jos tuo saadaan 1,4 miljardilla eurolla toimintaan 4 vuodessa ja saadaan käyttölupa 80-100 vuodeksi rakennuspäivästä, niin tuohan on halpaa kuin saippua.
 
Nyt ei ollut kyse korkeasta hinnasta vaan huomattavan(25snt) kalliista, 10x hinnasta siihen mitä ollut noilla luvuilla. Ethän sä usko itsekkään mihinkään Viron linjaan. Tällä hetkellä 200M enemmän tuotantoa ja hinta 20x alhaisempi, eli käytännössä lehmän pierun verran eroa tuulituotannossa muka vaikuttaisi hintaan ton verran ja kirkkain silmin vakuutellaan että on toimiva systeemi eikä kusetus.
Pörssihinta on se mitä edellisenä päivänä huutokaupassa tullut. Ei sillä suoraan ole mitään tekemistä tuotannon kanssa. Yleensä vaikuttaa mutta ei välttämättä.
 
Joo olin lentää selälleni kun katoin että päälle 30 c/kWh _sunnuntai-iltana_.. Maanantaina 60-80 c/kWh? Jää nähtäväksi
Huomenna illalla tyyntyy ihan nollaan tuulivoima, mutta viikolla pitäisi taas tuulla. Tämmöistä tää on sääriippuvainen tuotanto.
 
Ei yllättävää, että kyseessä on juuri Microsoft. Datakeskukset vaatii valtavasti sähköä ja kovin paljon pienemmillä firmoilla tuskin on rahaa tällaiseen hankkeeseen. Gates itse taitaa edistää jotakin ydinvoima-startuppia omilla rahoillaan. Jos tuo saadaan 1,4 miljardilla eurolla toimintaan 4 vuodessa ja saadaan käyttölupa 80-100 vuodeksi rakennuspäivästä, niin tuohan on halpaa kuin saippua.
Jokseenkin kai noin.

Microsoft, Google ja muut vastaavan tason suuryritykset näitä harrastelee, vaikka onkin ensimmäinen kerta kun kuulen että suoraan ydinvoimalaa olisivat havittelemassa. Enemmänkin toimintatapoja on ollut uusiutuvien energiapuistojen pitkät vuokrat tai ihan ostamiset ja energiatehokkuuden parantaminen. Näin ainakin Suomessa.

Mutta tämä Microsoftin liike kertoo melkoisen paljon siitä kuinka paljon energiaa datakeskukset käyttävät.
 
Huomenna illalla tyyntyy ihan nollaan tuulivoima, mutta viikolla pitäisi taas tuulla. Tämmöistä tää on sääriippuvainen tuotanto.
Sääriippuuvuus on perinteisesti paikattu halvalla ruotsalaisella vesivoimalla. Nyt on vaan molemmat ruotsin siirtolinjat huollossa.
 
Pysäytetään ja nimenomaan 2023 ja sen jälkeen loputkin tuulivoiman tuottajat ovat heränneet siihen että alle nollalla tuotannon tarjoaminen markkinalle ei ole järkevää ja korjanneet omia tarjousmatriisejaan. Lisäksi huoltojen yhteydessä myllyt tietenkin pysäytetään.

Ja mitä tulee fossiilisiin niin hiililauhteilla oli tapana pitää kasassa lämmityskauden alussa riittävästi polttoainetta koko lämmityskauden tarpeita varten (lämmityskausi siis tässä tarkoittaa sähköntuotantoa välillä lokakuu-maaliskuu). Enemmän rekkarallia aiheuttaa nämä biopolttolaitokset.
Jos tuulen voimakkuus on vähäinen, voi hyvin olla, että jokin horisontissa näkyvä mylly pyörii, mutta toinen hieman ensimmäisen katveessa oleva ei. Tämä on aivan normaalia.

Kovan tuulen kaupalliset alassäädöt ovat sitten toinen juttu. Tuulivoimaennusteen ja toteuman välillä on näkynyt ainakin 1000-1500 MW alassäätöjä viimeisen vuoden aikana tietyissä olosuhteissa. Näissä näkee myös tuotannon äkillisen muuttumisen sähkön hinnan ylittäessä tai alittaessa nollan. Osa siitä tuulivoiman aiheuttamasta alassäätötarpeesta on myös osunut ydinvoimaan.
Voi olla, että jos pyörittäisivät esim. nyt kaikkia, niin se painaisi sähkön hinnan turhan alas.

En tiedä. Huomannut vain, että lähes aina kun tuosta kulkee ohi, niin osa pyörii ja osa on pysähdyksissä. Välillä vaikka olisivat saman suuntaisia.
Niin tosta voi hyvin päätellä, että tuotantoa sovitetaan, jotta saadaan tulos kohdilleen
=> pörssisähköhinnoittelu ei todellakaan ole pienkuluttajan edun mukainen. Lisäksi meille on sähköä tuottavia yhtiöitä, joilla on useita eri tuotantotapoja (tuulta ydinvoimaa jne.) mikä monimutkaistaa, mutta myös mahdollistaa tota hinnoittelupeliä.

Onhan se yhtälö toki hankala (mikä tapa on parempi, varsinkaan kun yhtiöt eivät kerro kulurakenteistaan), eihän siinäkään ole mitään järkeä, että tuulivoimalat pyörivät ilmaiseksi.
Odotan mielenkiinnolla mihin nousee kuluttajahinnat tuulettomilla pakkaspäivinä, kun noi suunnitellut? datakeskukset rakennetaan, elleivät itse tee tarvitsemaansa energiaa muulla kuin tuulella.

Tossa olisi (tuulimyllyjen lähellä asuville) hyvä YouTube kanavan paikka. Vaikka kännyllä kuvaa kun myllyt seisoo, vaikka ilmatieteen laitos näyttää, että tuulta on.
Huomio myös tuulen suunnan videoon, niin ei pääse kukaan sanomaan, että myllyt jäivät toistensa katveeseen ja siksi eivät pyörineet. Uskon kyllä että myllyn siipi vähentään
tuullella tanana olevan myllyn saamaa tuulta. Kuitenkin niitä sijoiteltaessa ongelma pyrittänee huomioimaan.
 
Mutta tämä Microsoftin liike kertoo melkoisen paljon siitä kuinka paljon energiaa datakeskukset käyttävät.
Varsinkin nyt kun on kaiken maailman copilotteja yms AI-hypessä ratsastavaa shaibaa.

Vuoteen 2020 oli esim. jenkkien datakeskusten kulutus aika tasaista mutta sitten poksahti
1726933211743.png

Projections of potential electricity consumption by U.S. data centers, 2023 - 2030 (Image credit: EPRI)
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
255 292
Viestejä
4 439 483
Jäsenet
73 527
Uusin jäsen
Tumbbi97

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom