• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Eli jos pörssissä ei ole mitään rajoitinta, niin tavallinen ihminen katsoo sen liian riskialttiiksi.

Hinnat elävät koko ajan ja pörssin heilunta valuu kiinteiden hintoihin. En tiedä, mikä on "tavallinen ihminen". Mutta kun kiinteiden kysyntä kasvaa, nousevat niiden hinnat. Samoin jos pörssin heilunta kasvaa, kasvaa kiinteiden riskipreemioiden hinta. Lopputuloksena pörssi voi taas alkaa tuntua houkuttelevalta vaihtoehdolta. Riippuu ihan siitä, mihin kiinteiden hinta asettuu.
 
mielenkiintoista nähdä millaisia kustannusvaikutuslaskut ovat tammikuulta vs pörssisähkölaskut keskihinnaltaan vastaavalla kulutuksella.
Se tietty riippuu kiinteän kv-sopparin hinnasta ja siitä mikä pörssin keskihinnaksi tulee. Mutta jos kulutus tammikuulla olisi vaikka 1000 kWh ja kiinteä kv-sopparin perushinta 8,5 snt / kWh ja pörssin tammikuun keskihinnaksi tulisi 13 snt / kWh ja marginaali olisi 0,5 snt/kWh, niin silloin kiinteä kv-soppari olisi tammikuulta tasan 50 euroa halvempi.

Toisin sanoen kiinteä kv lasku olisi 85 € + kulutusvaikutus ja pörssisopimus lasku olisi 135 € + kulutusvaikutus. Kummankin kulutusvaikutus tietenkin sentilleen sama.
 
Hinnat elävät koko ajan ja pörssin heilunta valuu kiinteiden hintoihin. En tiedä, mikä on "tavallinen ihminen". Mutta kun kiinteiden kysyntä kasvaa, nousevat niiden hinnat. Samoin jos pörssin heilunta kasvaa, kasvaa kiinteiden riskipreemioiden hinta. Lopputuloksena pörssi voi taas alkaa tuntua houkuttelevalta vaihtoehdolta. Riippuu ihan siitä, mihin kiinteiden hinta asettuu.
Näin toki, mutta tavallinen tallaaja kauhistelee enemmän noita hurjia piikkejä, kuin vuoden keskihintaa. Joka tapauksessa luulen että melkoisen moni vaihtaa kiinteään tuon perjantain yllärin jälkeen. Kovat jätkät eivät vaihda. Ihan samoin pörssissä myydään paniikissa kun hinta vähän notkahtaa. Ihminenvain on sellainen ja riksinottaja joko rikastuu tai menettää kaikenn tai jotakin siltä väliltä.

Eli ihan lyhyesti peruskansalainen tuulihousu ei sijoita riskiosakkeisiin, eikä ota pörssisähköä jos se on ihan täysin arvaamaton. Minä en ole asiantuntija, mutta kaikki merkit sähkön kulutuksessa ja tuottamisessa viittaavat siihen, että pörssin hintaheilahtelut voimistuvat rajusti tulevaisuudessa. Mitä mieltä @rock?
 
Leikitään nyt hetki että näin tapahtuisi. Miten se vaikuttaisi kaikkiin asukkaisiin.
Missään ei olisi sähköä kyseisellä alueella vaikkapa pääkaupunkiseudulla 72 tunnin ajalla.
Tämä tilanne tulisi vastaan vain blackoutissa, ei sähköpulassa. Ymmärtääkseni blackout olisi mahdollinen vain useiden vikojen takia. Kulutusta saadaan kyllä jarruteltua niin, että sen takia järjestelmä ei kaadu.

Armeijan tai sairaaloiden toimintaa blackout ei lamauta tai olisin todella huolissani. Toki hidastaa, mutta ei pysäytä.

Sähköpulassa kiertävät katkot ovat suurimmalla osalla yhtiöitä kahden tunnin mittaisia eivätkä koko maakunnan vaan enemmänkin taajaman tai pienen lähiön kokoisia.
 
Eli ihan lyhyesti peruskansalainen tuulihousu ei sijoita riskiosakkeisiin, eikä ota pörssisähköä jos se on ihan täysin arvaamaton.
Joo peruskansalainen tuulihousu ei ylipäätään sijoita osakkeiseen, ei juurikaan osaa laskea ja ehkä tästä johtuen pelaa veikkauksen pelejä (joissa odotusarvo on 60% rahoista pöntöstä alas tai enemmänkin jos oletetaan että päävoitto ei satu osumaan kohdalle).

Armeijan tai sairaaloiden toimintaa blackout ei lamauta tai olisin todella huolissani. Toki hidastaa, mutta ei pysäytä.
Joo siis sairaaloillahan on dieselgeneraattorit siltä varalta että verkosta ei sähköä saada. Toki se miksi niitä useammin tarvitaan on paikallinen vika sähköverkossa kuin täysi verkon kaatuminen.

Mietiskelen tässä että kun nykyään potilastiedot on keskitetyissä rekistereissä jossain palveluoperaattoreiden konesaleissa, niin mitenköhän tietoliikenneyhteydet niihin on turvattu - toivottavasti hyvin.
 
Joo peruskansalainen tuulihousu ei ylipäätään sijoita osakkeiseen, ei juurikaan osaa laskea ja ehkä tästä johtuen pelaa veikkauksen pelejä (joissa odotusarvo on 60% rahoista pöntöstä alas tai enemmänkin jos oletetaan että päävoitto ei satu osumaan kohdalle).
Juuri näin, joten pörssit jäävät pienen pelimiesten joukon pelikentäksi.
 
Näin toki, mutta tavallinen tallaaja kauhistelee enemmän noita hurjia piikkejä, kuin vuoden keskihintaa. Joka tapauksessa luulen että melkoisen moni vaihtaa kiinteään tuon perjantain yllärin jälkeen. Kovat jätkät eivät vaihda. Ihan samoin pörssissä myydään paniikissa kun hinta vähän notkahtaa. Ihminenvain on sellainen ja riksinottaja joko rikastuu tai menettää kaikenn tai jotakin siltä väliltä.

Eli ihan lyhyesti peruskansalainen tuulihousu ei sijoita riskiosakkeisiin, eikä ota pörssisähköä jos se on ihan täysin arvaamaton. Minä en ole asiantuntija, mutta kaikki merkit sähkön kulutuksessa ja tuottamisessa viittaavat siihen, että pörssin hintaheilahtelut voimistuvat rajusti tulevaisuudessa. Mitä mieltä @rock?
Tollanen yksi älytön hintapiikkipäivä ei kyllä vaikuta juuri mitenkään, sen sitten maksaa kun sen aika on, mutta toki jos vastaavia alkaisi tulla useampia saman kuun sisään, niin sitten paremmin ymmärrän, jos haluaa vaihtaa kiinteän sopimuksen pariin ainakin mielenrauhan takia.

Niin tai ei sen yhden hintapiikin luulisi vaikuttavan, ellei asu jossain todella sähköahneessa kartanossa kehnoilla tuloilla.
 
Ei tuolla piikillä ole oikein kenellekään vuositasolla mitään merkittävää vaikutusta, ihan sopimustyypistä riippumatta. Mutta aika harva kulutusvaikutus- tai pörssisopimusta käyttävä varmaan latasi vaikka 60kWh sähköauton akkua juuri tuona päivänä yli euron tunteina, ellei ollut ihan pakko. Ja tällöinhän se hintapiikki "ajoi asiansa". (Moni vältti lataamista myös ihan vapaaehtoisesti julkisilla latureilla (joissa on kiinteä hinta) tai kotona kiinteän hinnan sopimuksissa. Toki vastaavasti varmaan muutama änkyrä latasi maksimit ihan tarkoituksella "kostaakseen" liian kiinteän sopimushinnan tms.)

Teksasissa muuten sähkön "pörssi"hinta oli tuolloin 2021 sähkökriisin aikaan monta päivää putkeen 90$ / kWh.
 
Viimeksi muokattu:
Se tietty riippuu kiinteän kv-sopparin hinnasta ja siitä mikä pörssin keskihinnaksi tulee. Mutta jos kulutus tammikuulla olisi vaikka 1000 kWh ja kiinteä kv-sopparin perushinta 8,5 snt / kWh ja pörssin tammikuun keskihinnaksi tulisi 13 snt / kWh ja marginaali olisi 0,5 snt/kWh, niin silloin kiinteä kv-soppari olisi tammikuulta tasan 50 euroa halvempi.

Toisin sanoen kiinteä kv lasku olisi 85 € + kulutusvaikutus ja pörssisopimus lasku olisi 135 € + kulutusvaikutus. Kummankin kulutusvaikutus tietenkin sentilleen sama.

Ok, siis jos on nykyisen mallinen kulutusvaikutussopimus ja käytti perjantaina vaikka 100kWh sähköä yli euron tunteina, niin siitä kuitenkin maksaisi melkein yhtä paljon ekstraa kuin pörssisähkössä oleva jos kuukauden koko keskihinta ei nouse dramaattisesti? Ja toisaalta jos sai nollattua perjantain kulutuksensa tosi alas, se vaikuttaa merkittävästi tammikuun sähkön hintaa alentavasti oletten että loppukuu menee normihinnoin? Mutta jos koko kuukauden keskihinta olisi poikkeuksellisen korkea, niin silloin kulutusvaikutussopimus hyödyttää todennäköisesti merkittävästi koska jos koko kuukauden kulutus olisi joka tunnille sama, niin silloin mennään sillä sopimuksen perushinnalla riippumatta pörssisähkön hinnasta?

Eli jos minulla on kulutusvaikutussopimus ja kulutan joka tunti vaikka 2kWh koko 2 vuoden sopimuskauden, niin maksan joka kuun sähköstä sen sopimuksen perushinnan mukaan kun ei ole kulutusvaikutust?
 
Ok, siis jos on nykyisen mallinen kulutusvaikutussopimus ja käytti perjantaina vaikka 100kWh sähköä yli euron tunteina, niin siitä kuitenkin maksaisi melkein yhtä paljon ekstraa kuin pörssisähkössä oleva jos kuukauden koko keskihinta ei nouse dramaattisesti? Ja toisaalta jos sai nollattua perjantain kulutuksensa tosi alas, se vaikuttaa merkittävästi tammikuun sähkön hintaa alentavasti oletten että loppukuu menee normihinnoin? Mutta jos koko kuukauden keskihinta olisi poikkeuksellisen korkea, niin silloin kulutusvaikutussopimus hyödyttää todennäköisesti merkittävästi koska jos koko kuukauden kulutus olisi joka tunnille sama, niin silloin mennään sillä sopimuksen perushinnalla riippumatta pörssisähkön hinnasta?
Juuri näin.

Itse ajattelisin noita "kiinteitä" kulutusvaikutussopimuksia lähinnä vakuutuksena sille, että pörssin kuukausikeskihinta nousee korkeaksi.
 
Ja oletan että heillä on aika iso vuotuinen sähkölasku. Eli jos näin muuten vuoden aikana säästää enemmän kuin 88 euroa verrattuna kiinteähintaiseen, niin sittenhän pörssi saattoi olla lopulta tuostakin huolimatta ihan järkevä valinta.

Joku voi tietysti ajatella että on ongelma, että veloitukset kasaantuu epätasaisesti ympäri vuotta, mutta ei se useimmille mikään ongelma ole. Itselläkin taitaa tässä kuussa mennä joku n. 1300 euron vakuutusmaksu ja sitten seuraavat 11 kk tuo maksu on 0 e/kk.

Itsellä oli 5.1. toteutunut kulutus n. 8kWh ja lysti maksoi 10,5 €. Toisaalta koko marraskuun sähkölasku oli -9€, eli voisi sanoa että pörssi antaa ja pörssi ottaa :rofl:
5.1. sähkö maksoi meille 58€. Toisaalta 24.11.2023 kustannukset olivat -53€. Kuten sanoit, niin pörssi antaa ja pörssi ottaa.
 
Kulutus ja tuotanto pitää olla tasapainossa. Mutta miten suuri heitto sallitaan? Tai siis paljonko (vaikka prosentteina) kulutus saa ylittää tuotannon ilman, että taajuus laskee liiaksi? Vai voiko sitä edes karkeasti noin määrittää? Sillä täysi mahdottomuushan se oikeasti on, että kulutus ja tuotanto tarkalleen reaaliajassa kohtaisivat. Kiinnostaisi vaan tietää ihan numeerisia arvoja siitä, minkä verran nuo päivän aikana heittelevät tai saavat heitellä.

Tähän liittyen. Eikös sitäkin ole vähintäänkin ideana pyöritelty, että kotitalouksien lämmityksiä voisi sähköverkon haltijan puolesta etänä ohjailla? Siellä olisi kuitenkin aika paljon potentiaalia pienentää tarvittavia huipputehoja välttämällä yhtäaikaista käyttöä. Ja varmasti pienempi paha ylipäätään lämmittäjälle olisi vaikkapa 10 - 20 % tehonlasku piikkituntien aikaan, kuin lämmityksen totaalinen sammuttaminen korkean sähkön hinnan takia (tätähän lehtien mukaan jotkut nytkin harrasti). Suurelle joukolle kohdistettuna eivät säästötoimet koskettaisi yksittäistä käyttäjää paljonkaan, mutta antaisivat kuitenkin isossa kuvassa nopeaa säätötehoa verkonhaltijan käyttöön. Jonkunlainen porkkana tähän suostuville (suojaus huippuhintoja vastaan tms.), niin varmaankin halukkaita löytyisi.
 
Onnea vaan tanskalaisille, jotka nauttivat jo nyt Euroopan kalleimpiin kuuluvasta sähköstä. Nyt sitten saadaan nostetettua pohjahintoja vielä vähän lisää kun ne vähätkin halvat sähköt saadaan pumpattua energia-asiansa vielä Suomeakin pahemmin ryssineille briteille. :cool::thumbsup:
Tuosta voi lukea tanskalaisten perusteluja Viking linjalle. Briteille ovat arvioineet hintojen laskua ja tanskalaisille tuulivoimasta tuottoja.
 
Kun muuten kävi tilastoa läpi pörssisähkön alvillisista keskihinnoista, niin marras-maaliskuussa (jolloin lähinnä on enemmän sitä pakollista kulutusta) on kolmena kuukautena ollut yli 13,2 sentin keskihinnat 2018 jälkeen.

joulukuu -21 24,00
marraskuu -22 24,197
joulukuu -22 27,096 (sis. alv 10%)


Kesä 22 oli kanssa kallis mutta selainen markkinahäiriö on ehkä aika epätodennäköinen jatkossa.


Toisaalta taas 2021 kevään jälkeen ei ole ollut merkittävästi alle 10 sentin talvikuukausia, eli talveen keskittyvällä kulutuksella ei ole myöskään juurikaan hyötynyt pörssisähkösopimuksesta vs tämän hetken kiinteät/kulutusvaikutteiset sopimukset. Tämä ehkä itselle puoltaa kiinteää/kulutusvaikutus sopimusta (ainakin talveksi) koska yksi 24 sentin kylmä kuukausi vetäisi pitkältä ajalta pörssisähkön miinukselle kuin ei ole sähköautoakaan kesällä ladattavaksi.
 
Tuosta voi lukea tanskalaisten perusteluja Viking linjalle. Briteille ovat arvioineet hintojen laskua ja tanskalaisille tuulivoimasta tuottoja.
Tanskahan oli tuulivoiman pioneerimaa Euroopassa. Muistan tosi vanhoilta ajoilta kun Tanska myi halvalla ylijäämätuulisähkön Ruotsiin ja tyynellä osti kalliilla takaisin. Suomella nyt vähän sama tilanne.

Suomella toki kokemusta halvalla myymisesta ja kallilla ostamisesta vähän ala kuin ala.
 
Viimeksi muokattu:
Eipä tuo perjantai ollut niin kallis ollenkaan, mitä keskihinnalla peloteltiin. Jokainen sähkölämmittäjä toivottavasti lämmitti vastukset punaisena koko To-pe yön ja vaikka kiuaskin kuumana. Itse en pitänyt saunaa riittävän pitkään kun meinasi poistoilma illalla lähennellä pilpin riskirajaa +17c. Kertaallaan viime kuussa meni "loma-asetuksella" (säädin turhan pihille) liian alas ja seuraavan vuorokauden sai sitten lämmitellä pelkällä vastuksella (5,6 kw), jotta kompressori käynnistyisi uusiksi. Uusi ennätyskulutus, meni 180 kwh rikki :cigar2:

Screenshot_2024-01-07-12-32-22-12_ad9cbec41db468edda50098ca02e54e6.jpg

PILPpi täysillä ja Lefu johdon päässä koko yön. Illalla aloitin lämmityksen vähän aiemmin ettei kompressori sammu. Tulos: 58,85 €, 51,42 c/kwh keskihinnalla.
 
Kulutus ja tuotanto pitää olla tasapainossa. Mutta miten suuri heitto sallitaan? Tai siis paljonko (vaikka prosentteina) kulutus saa ylittää tuotannon ilman, että taajuus laskee liiaksi? Vai voiko sitä edes karkeasti noin määrittää? Sillä täysi mahdottomuushan se oikeasti on, että kulutus ja tuotanto tarkalleen reaaliajassa kohtaisivat. Kiinnostaisi vaan tietää ihan numeerisia arvoja siitä, minkä verran nuo päivän aikana heittelevät tai saavat heitellä.

Tähän liittyen. Eikös sitäkin ole vähintäänkin ideana pyöritelty, että kotitalouksien lämmityksiä voisi sähköverkon haltijan puolesta etänä ohjailla? Siellä olisi kuitenkin aika paljon potentiaalia pienentää tarvittavia huipputehoja välttämällä yhtäaikaista käyttöä. Ja varmasti pienempi paha ylipäätään lämmittäjälle olisi vaikkapa 10 - 20 % tehonlasku piikkituntien aikaan, kuin lämmityksen totaalinen sammuttaminen korkean sähkön hinnan takia (tätähän lehtien mukaan jotkut nytkin harrasti). Suurelle joukolle kohdistettuna eivät säästötoimet koskettaisi yksittäistä käyttäjää paljonkaan, mutta antaisivat kuitenkin isossa kuvassa nopeaa säätötehoa verkonhaltijan käyttöön. Jonkunlainen porkkana tähän suostuville (suojaus huippuhintoja vastaan tms.), niin varmaankin halukkaita löytyisi.
Se riippuu mikälainen kuorma meillä on.
Esimerkiksi
Jos kuormana on stabiloitu teholähde tai moottori taajuusmuuntimen takana, niin taajuusvaikutus on minimaalinen. Jos jännite tippuu, niin virta vastaavasti kasvaa. Hyötysuhde huononee hieman..
Jos kuormana on hehkulamppu, lämpöpatteri tai joku muu "resistiivinen kuorma", niin taajuus ei vaikuta. Jos jännite tippuu, niin (virta) ja tehonkulutus tippuu.
Jos kuormana on normaali 3-vaihe moottori, niin nopeus tippuu, kun taajuus tippuu. Tällöin teho saattaa tippua, riippuen laitteesta. Jos taas jännite tippuu, niin virta kasvaa, koska moottorin nopeus on taajuuslukittu.
Jos kuormana on ledilamppu, niin taajuus ei juuri vaikuta. Jos jännite laskee, niin virta saattaa laskea tai nousta, riippuen siitä, millainen elektroniikka siellä on virtalähteessä..
----------------
Mutta yleisesti voisi todeta, jotta tuotantoa on oltava vähintään kuormituksen verran tai tulee ongelmia.
 
Se riippuu mikälainen kuorma meillä on.
Esimerkiksi
Jos kuormana on stabiloitu teholähde tai moottori taajuusmuuntimen takana, niin taajuusvaikutus on minimaalinen. Jos jännite tippuu, niin virta vastaavasti kasvaa. Hyötysuhde huononee hieman..
Jos kuormana on hehkulamppu, lämpöpatteri tai joku muu "resistiivinen kuorma", niin taajuus ei vaikuta. Jos jännite tippuu, niin (virta) ja tehonkulutus tippuu.
Jos kuormana on normaali 3-vaihe moottori, niin nopeus tippuu, kun taajuus tippuu. Tällöin teho saattaa tippua, riippuen laitteesta. Jos taas jännite tippuu, niin virta kasvaa, koska moottorin nopeus on taajuuslukittu.
Jos kuormana on ledilamppu, niin taajuus ei juuri vaikuta. Jos jännite laskee, niin virta saattaa laskea tai nousta, riippuen siitä, millainen elektroniikka siellä on virtalähteessä..
----------------
Mutta yleisesti voisi todeta, jotta tuotantoa on oltava vähintään kuormituksen verran tai tulee ongelmia.

Mietin lähinnä siis koko valtakunnan tasolla. Että miten kaukana tuotanto ja kulutus pahimmillaan päivän aikana ovat tai voivat olla toisistaan. Tuotantohan ei mitenkään voi reaaliajassa vastata kulutuksen ennakkoimattomiin vaihteiluihin. Eikä voimalatoksien tuottoa varmaan ihan jokaisen kilowatin lisäyksen/vähentymisen takia säädellä.
 
Mietin lähinnä siis koko valtakunnan tasolla. Että miten kaukana tuotanto ja kulutus pahimmillaan päivän aikana ovat tai voivat olla toisistaan. Tuotantohan ei mitenkään voi reaaliajassa vastata kulutuksen ennakkoimattomiin vaihteiluihin. Eikä voimalatoksien tuottoa varmaan ihan jokaisen kilowatin lisäyksen/vähentymisen takia säädellä.
Sen takia puhuttaan paljon inertiasta, jota on paljon enemmän, kun voimala on iso.
Mitä vähemmän verkossa on inertiaa, sen helpommin taajuus hyppii mitensattu ja voi seurata romahdus..
 
Sen takia puhuttaan paljon inertiasta, jota on paljon enemmän, kun voimala on iso.
Mitä vähemmän verkossa on inertiaa, sen helpommin taajuus hyppii mitensattu ja voi seurata romahdus..
Se inertia on kuin vauhtipyörä, eli generaattori on synkronoitu = sähköisesti lukittu verkkoon ja pienet piikit se runnoo massalla, eikä taajuus kyykkää. Tuulivoimassa ei ole inertiaa, koska roottoria ei ole lukittu verkon taajuuteen, vaan taajuus tehdään ja sunkronoidaan elektroniikalla koska pyörimisnopeus vaihtelee.
 
Kohtahan tajutaan että sähkö riittää hyvin jos hinnan pitää aina 20c yläpuolella. Vink vink. Sähkönkäyttö kyllä kasvaa nykymenolla joka vuosi.
 
Oma veikkaus olisi että 1% epätasapaino joka kestäisi puoli tuntia olisi aika paha juttu.
 
Tuuli hyytyy huomenna päivällä ja koko viikon tuuli on kuin vuoristorataa. Isoja päiväkohtaisia heiluntoja luvassa.

seuraavalle viikolle povaillaankin paukkupakkasten paluuta. Toivotaan että ei.
 
Se inertia on kuin vauhtipyörä, eli generaattori on synkronoitu = sähköisesti lukittu verkkoon ja pienet piikit se runnoo massalla, eikä taajuus kyykkää. Tuulivoimassa ei ole inertiaa, koska roottoria ei ole lukittu verkon taajuuteen, vaan taajuus tehdään ja sunkronoidaan elektroniikalla koska pyörimisnopeus vaihtelee.
Tuulivoiman inertiamattomuus on sw feature. Siivissä ja generaattorissa on inerttiaa huomattavan paljon mutta sitä ei jostain käsittömästä syystä haluta/saa käyttää. Kanadassa tuulivoimaa on käytetty verkon inertian lisäämiseen vuosia. Fingrid mielummin kieltää uusien tuulivoimaloiden rakentamisen kunnes saa rakennuttua dummy generaattorin verkkoa stabiloimaan. Minusta ei kovin kustannustehokasta toimintaa mutta sehän ei ole Fingridin prioriteeteissä.
 
Hedelmällistä boikotoida jotain metsä/prosessiteollisuuden firmaa, mutta ymmärsin kyllä pointin.



Olet sitä mieltä että koko voittoa olisi pitänyt lisäverottaa, nythän sinne toisaan jäi mahdollisuus näyttää hieman voittoa ilman lisäveroa. Tässä suora lainaus siitä mistä verossa on kyse:

"Sähköalan voittoveron suuruus on 30 prosenttia yrityksen sähköliiketoiminnan tuloksesta siltä osin kuin se ylittää sähköliiketoimintaan sitoutuneen oman pääoman määrälle lasketun kymmenen prosentin tuoton. Sähköliiketoiminnan tuloksella tarkoitetaan sähköliiketoiminnan nettotulosta eli tulojen ja menojen erotusta."

Kannatta sitten huomata että jos 2023 verovuonna tuota voittoa ei näytetä niin sitä vaan siirretään jollekin tulevalle vuodelle kun tuo lisävero ei ole voimassa. Näin se verosuunnittelu toimii.
Niin, vasta kun tiedetään kuka mihinkin vaikuttaa voidaan kuluttajina paremmin kohdistaa omat vastatoimet ja se yleinen paheksunta.
Nyt kun sitä ei jaeta paremmin, niin sähköä tuottavat yhtiöt saavat siitä ryöstämisestä "kunnian" ainakin monen mielessä.

Tosta verosuunnittelusta, osa noista x-vuonna säästyneistä veroeuorjen vähennyksistä sitten realisoituvat "tuloina" maksuun seuraavina vuosina ja tosiaan se vero voi olla pienempi tai sitten isompikin. Toki antaa aikaa tehdä niitä yrityksen kannalta parempia taloudellisia päätöksiä, mutta myös valtiolle jos politikoilla olisi tahtoa toimia.
Kokoomus tosin ei niitä herkempiä suuryritysten verottajia ole ollut.
Leikitään nyt hetki että näin tapahtuisi. Miten se vaikuttaisi kaikkiin asukkaisiin.
Missään ei olisi sähköä kyseisellä alueella vaikkapa pääkaupunkiseudulla 72 tunnin ajalla.
Kaikki liikennevalot olisivat pois päältä. Kaikki liikkeet olisivat suljettuina. Kukaan ei olisi töissä.
Poliisi, palokunta, vanhustenhoito, tehtaat, tilat, lentokentät, kaupat, ensiapu, sairaalat, armeija, eduskunta, mikään ei olisi avoinna eikä kukaan vastaisi puhelimeen. Sähköä ei olisi ja liikkuminen olisi kielletty ainakin millään ajoneuvoilla sekä kadut olisivat tietysti pimeinä.

Miten monia kuolisi? Miten paljon syntyisi mellakoita, miten paljon tulisi ryöstöjä. Miten paljon ihmisiä jäisi ilman ruokaa, ilman hoitoa kun Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa olisi sen 3 päivää ilman sähköjä, ilman että kukaan vastaa puhelimeen, ilman että kukaan saisi liikkua kaduilla, ilman että olisi sähköä? Saisivatko kaikki asiasta tietoa ajoissa? Yrittäisikö joku lentokone silti laskeutua kentälle?

Eli ehkä tuollainen järjestely ei olisikaan niin hyvä idea. Moniko valittaisi siitä kun ei saa palkkaa kolmena päivänä ja miten moni yritys päättäisi muuttaa pois Suomesta koska eräs tietokonerikki nimimerkin omaava henkilö tälläistä ehdotti ja se ehdotus sitten päätettiin laittaa kokeiluun ja täydellinen anarkia vallitsisi 72 tunnin ajan minkä jälkeen varastettuja aseita sekä kulkuneuvoja ja muita jäljitettäisiin vuosikausia koska mitään ei vartioitu, kukaan ei ollut töissä ja täysi anarkia vallitsi kolmen vuorokauden ajan.. ..mutta sähköä säästyisi.
Ei tossa 72h sähköt pois päätä ollut kyse siitä, että se tehdään tahallaan. Vaan sitä pidettiin teknisistä syistä tapahtuvana pakkotoimena. Maaseudulla on totuttu siihen, että
katkoja voi olla pitempiäkin aikoja.

Ehdotin siis tunnin katkoja alueittain, jos sähköä on pakko säästää sen sijaan, että nostetaan sen hinta kovina pakkaspäivinä älyttömäksi. Tohon ylihinnoitteluun pitäisi lainsäädännöllä paremmin puuttua. Toi tapa pakottaa silloin varakkaatkin säästämään (tai tekemään sähkönsä itse).
Sähkö ei sovi pörssikeinotteluun kansantalouden kannalta asiaa tarkastaltaessa.

Lisäksi se loisi painetta, tehdä ne tarvittavat varavoimalähteet, kun se kaupallisina ei tunnu onnistuvan. Nyt odotetaan vaan, että noi meidän 4kpl yli 40-vuotiasta ydinvoimalaa
putoaa verkosta yksi tai useampi kerrallaan.
 
Viimeksi muokattu:
Sää lauhtuu, tuuli yltyy ja... sähkön hinta nököttää huomennakin 20snt/kWh kieppeillä :hammer:
Alle 2000MW tuulee klo 12-17 välillä, hinta siksi Balttian tasolla. Yli 2000MW tuulilla hinta on sama kuin SE3. Luultavasti tarvitaan lähemmäs 5000MW tuulet päiväsaikaan että hinta tippuu alle SE3 tason ts sähköä viedään sinnepäin. Suursäätila pelas reverse uunot kun Pohjolaan on tarjolla tuulista lauhaa ja Keskieuroopan +10C sadekelit muuttuu vähätuulisiksi pikkupakkasiksi.
 
Oliko tässä ketjussa Ukrainan sodan alkuaikoina kun pakotteita alettiin lyömään joku joka jo paukutteli niin henkseleitään, kuinka Olkiluoto 3:sen valmistumisen myötä ollaan sitten jo niin omavaraisia sähkönsuhteen? No jos on nyt viitsinyt tämän pakkasjakson aikana Fingridin sähköjärjestelmän tila sivulla vierailla, niin on nähnyt että ei todellakaan olla vaan tuonti Ruotsista ja välillä myös Virostakin on ollut siinä 2000-3000MW luokkaa yhteensä. Että sellaista "omavaraisuutta". :hmm: Olisi noina aikoina Fingrid voinut rehellisesti kirjata sivuilleen, että sähköjärjestelmän tila: riippuu täysin Ruotsista.

Ja tähän kun lisätään vielä sekin, että siitäkin sähköstä mitä täällä tuotetaan taitaa about 40 % tulla pelkästään Olkiluodon ydinvoimaloista, niin hienosti on meillä sekä alimitoitettu järjestelmä että suurinosa niistä vähistä munistakin yhdessä korissa. Voisi olla Suomea vastaan Venäjän Ukrainassakin harjoittamat iskut sähköjärjestelmään melko tehokkaita ihan jo näillä ilmoilla hyökkäyksillä pelkkää Ruotsin siirtoa ja Olkiluotoa vastaan.
 
Mitenhän muuten nuo Ruotsinkin siirtoyhteydet montako niitä oikeasti on? Fingridin kartoista saisi sellaisen kuvan että 2 taitaisi olla manner-Suomeen ja ilmeisesti yksi uusi on rakenteilla, josta myös yhtenä hauskana yksityiskohtana:

"Aurora Line lisää sähkönsiirtokapasiteettia Suomesta Ruotsiin noin 900 MW ja Ruotsista Suomeen noin 800 MW."

Aurora Line


Näyttää tuokin linja olevan ns. väärinpäin mitä kapasiteetteihin tulee. Mutta hyvä nyt sentään, että edes jotain lisäystä on tulossa.
 
"Aurora Line lisää sähkönsiirtokapasiteettia Suomesta Ruotsiin noin 900 MW ja Ruotsista Suomeen noin 800 MW."

Selittäkääs tyhmälle ei kai tuo tarkoitat että niillä on kaksi linjaa, 800- ja 900MW vai miksi tuo siirtokapasiteetti on eri?

Jos niitä on kaksi linjaa niin jatkokysymyksenä ei kai nyt samaan aikaa tuoda ja viedä sähköä?
 
Selittäkääs tyhmälle ei kai tuo tarkoitat että niillä on kaksi linjaa, 800- ja 900MW vai miksi tuo siirtokapasiteetti on eri?

Jos niitä on kaksi linjaa niin jatkokysymyksenä ei kai nyt samaan aikaa tuoda ja viedä sähköä?

Jonka lisäksi miksi se kapasiteetti on juuri Suomen suuntaan pienempi? No ehkä siihen joku verkon tekniikkaan ynnä muuhun liittyvä syy on.
 
Jonka lisäksi miksi se kapasiteetti on juuri Suomen suuntaan pienempi? No ehkä siihen joku verkon tekniikkaan ynnä muuhun liittyvä syy on.

Tämäpä juuri kiinnostaisi, täällä taitaa olla porukkaa joka ymmärtää noiden päälle paremmin :)
 
Tuulivoimaan panostaminen merkittävästi on 1 miksi on nyt kallista sähköä ja asiat on miten on. Kun ei tuule ei tule sähköä, kun tuulee tulee paljon sähköä. Kun tuotetaan paljon sähköä tulee halpaa sähköä.
Sähköntuottajalle tämä on typerin malli. Kun on kysyntää ei ole tarjota. Kun ei ole kysyntää on tarjontaa.
Tämä vihreä siirtymä käy meille kalliiksi. Hype vetytaloudesta käy kuumana johon nalle wahlroosi suhtautuu myös varauksin.
 
Oliko tässä ketjussa Ukrainan sodan alkuaikoina kun pakotteita alettiin lyömään joku joka jo paukutteli niin henkseleitään, kuinka Olkiluoto 3:sen valmistumisen myötä ollaan sitten jo niin omavaraisia sähkönsuhteen? No jos on nyt viitsinyt tämän pakkasjakson aikana Fingridin sähköjärjestelmän tila sivulla vierailla, niin on nähnyt että ei todellakaan olla vaan tuonti Ruotsista ja välillä myös Virostakin on ollut siinä 2000-3000MW luokkaa yhteensä. Että sellaista "omavaraisuutta". :hmm: Olisi noina aikoina Fingrid voinut rehellisesti kirjata sivuilleen, että sähköjärjestelmän tila: riippuu täysin Ruotsista.

Ja tähän kun lisätään vielä sekin, että siitäkin sähköstä mitä täällä tuotetaan taitaa about 40 % tulla pelkästään Olkiluodon ydinvoimaloista, niin hienosti on meillä sekä alimitoitettu järjestelmä että suurinosa niistä vähistä munistakin yhdessä korissa. Voisi olla Suomea vastaan Venäjän Ukrainassakin harjoittamat iskut sähköjärjestelmään melko tehokkaita ihan jo näillä ilmoilla hyökkäyksillä pelkkää Ruotsin siirtoa ja Olkiluotoa vastaan.
Joo ja jotkut ihan vakavissaan puhuu, että puunkäytöstä pitäisi luopua. Toi 72 tuntia voi olla optimistisen lyhytkin aika sähkökatkolle, jos ihan persuksilleen meneen.

Selittäkääs tyhmälle ei kai tuo tarkoitat että niillä on kaksi linjaa, 800- ja 900MW vai miksi tuo siirtokapasiteetti on eri?

Jos niitä on kaksi linjaa niin jatkokysymyksenä ei kai nyt samaan aikaa tuoda ja viedä sähköä?
Jokunen aika sitten oli tilanne, että Ruotsista tuotiin ja samaan aikaan Suomesta vietiin Ruotsiin. Meillä tunnutaan tosiaan luotettavan, että Ruotsalaiset tekevät meille sähköä
ikuisesti.
 
Joo ja jotkut ihan vakavissaan puhuu, että puunkäytöstä pitäisi luopua. Toi 72 tuntia voi olla optimistisen lyhytkin aika sähkökatkolle, jos ihan persuksilleen meneen.

Tosiaan ei siinä paljoa kyllä tuet motivoi siirtymään pelkän sähkön varaan, kun siitäkään ei ole tietoa että onko sitä edes saatavissa silloin kun eniten tarvitsisi. Siellä sitten istut alati kylmenevässä talossasi kun ei tule sähköä eikä mitään muutakaan lämmönlähdettä enää ole. Ja odottelet että kauankohan tällä kertaa tämä kehitysmaan sähkökatkos kestää.

Kuulemma kotivarat pitäisi olla jokaisella, mutta sitten lämpöä/keinoa ruuan valmistukseen ei tarvitsekaan olla. :facepalm:
 
Kohtahan tajutaan että sähkö riittää hyvin jos hinnan pitää aina 20c yläpuolella. Vink vink. Sähkönkäyttö kyllä kasvaa nykymenolla joka vuosi.
Modest proposal: joka talvikauden jälkeen katsotaan pörssisähkön keski- ja huippuhinnat. Jos jompi kumpi ylittää määritellyn tason (sanotaan nyt vaikka keskihinta 20+, huippuhinta 40+), valtio tekee "automaattisesti" investointipäätöksen lisätä omia sähkövarastojaan. Yksityisille sähkövarastoille jätetään rajatasoissa pelivaraa kohtuullisesti, niitähän pitäisi pystyä rakentamaan edullisemmin kuin mihin jähmeä valtionyhtiö pystyy.
 
Jonka lisäksi miksi se kapasiteetti on juuri Suomen suuntaan pienempi? No ehkä siihen joku verkon tekniikkaan ynnä muuhun liittyvä syy on.
Jospa tuohon leivottu OL3 vaatima suojaus mukaan ja nykyisten alennettua kapasiteettia voidaan hieman nostaa. Mutulla arvelen vain.
 
Tosiaan ei siinä paljoa kyllä tuet motivoi siirtymään pelkän sähkön varaan, kun siitäkään ei ole tietoa että onko sitä edes saatavissa silloin kun eniten tarvitsisi. Siellä sitten istut alati kylmenevässä talossasi kun ei tule sähköä eikä mitään muutakaan lämmönlähdettä enää ole. Ja odottelet että kauankohan tällä kertaa tämä kehitysmaan sähkökatkos kestää.

Kuulemma kotivarat pitäisi olla jokaisella, mutta sitten lämpöä/keinoa ruuan valmistukseen ei tarvitsekaan olla. :facepalm:
Niin, ei siinä maalämpöpumput silloin auta,kun ei ole sähköä niitä pyörittämään. Nyt meitä vielä auttoi hyvä vesitilanne. Noi 4 yli 44?-vuotista ydinvoimalaamme pitäs tosiaan panna päättäjämme miettimään
vanhan pressamme sanoin "tarttes tehdä jotain".
 
Ahvenanmaan ja Suomen välillä ei ole vaihtosähköyhteyksiä ollenkaan, niin Ahvenanmaa olisi joka tapauksessa SE3 alueen kanssa sama säätöalue? Nyt säädöt jne on kai ulkoistettu Ruotsille. Toiseen suuntaan ei olisi kai mahdollista?

Toinen mahdollisuus olisi ehkä jos Ahvenanmaa olisi oma hintaalue, tasasähkö varayhteys Suomeen voisi valjastaa kaupalliseen käyttöön.
 
...joku joka jo paukutteli niin henkseleitään, kuinka Olkiluoto 3:sen valmistumisen myötä ollaan sitten jo niin omavaraisia sähkönsuhteen? No jos on nyt viitsinyt tämän pakkasjakson aikana Fingridin sähköjärjestelmän tila sivulla vierailla, niin on nähnyt että ei todellakaan olla vaan tuonti Ruotsista ja välillä myös Virostakin on ollut siinä 2000-3000MW luokkaa yhteensä. Että sellaista "omavaraisuutta". :hmm:
Ja tähän kun lisätään vielä sekin, että siitäkin sähköstä mitä täällä tuotetaan taitaa about 40 % tulla pelkästään Olkiluodon ydinvoimaloista...
Energiaomavarainen vuositasolla ja omavarainen tehon osalta ovat aivan eri asioita ja ne kannattaa sisäistää. Ruotsista ollaan tuotu sähköä käytännössä aina. Ennen myös Venäjältä. Viro taas nielee sähköä Suomesta, kun se on edullista. Ei se ole mikään yllätys. Toki voi joillekin ollakin, kun asiantuntijuuden määrä on viime aikoina lisääntynyt.

Ilman tuulivoiman huomioimista Olkiluodon reaktorien kapasiteetti on n. 27% Suomen sähköntuotannon kapasiteetista. Tuulivoiman keskimääräinen 30% nettotuotanto huomioiden Olkiluodon osuus on noin 20%.
Taitaa olla meidän sähköntuotanto pitkälti mitoitettu tuulen ja tuonnin varaan.
Tuonnin varaan. Huippukuormitustilanteessa vajetta on yli 2000 MW ilman tuontia ja ko. laskelmassa ei tuulta pahemmin huomioida.
Mitenhän muuten nuo Ruotsinkin siirtoyhteydet montako niitä oikeasti on?
Fennoskan 1 ja Fennoskan 2 tasasähköyhteydet sekä Pohjois-Suomen vaihtosähköyhteys.
Jonka lisäksi miksi se kapasiteetti on juuri Suomen suuntaan pienempi? No ehkä siihen joku verkon tekniikkaan ynnä muuhun liittyvä syy on.
Uskoisin, että kapasiteettiin liittyvä syy. Eli yli 800MW ei saada siirrettyä meidän rajojen sisällä kulutuksen luokse.
Jokunen aika sitten oli tilanne, että Ruotsista tuotiin ja samaan aikaan Suomesta vietiin Ruotsiin. Meillä tunnutaan tosiaan luotettavan, että Ruotsalaiset tekevät meille sähköä ikuisesti.
Ja niin taisi olla Venäjän suhteen.

Jos kansalaiset saisivat päättää kansanäänestyksessä, että 1) tehdään Suomesta sähköomavarainen ja katkotaan ulkomaille yhteydet hinnalla X jokaisen sähkölaskussa seuraavat XX vuotta tai 2) pidetään johdot edelleen olemassa halpaan pohjoismaiseen vesivoimaan, jolla on meille myös huoltovarmuusmerkitystä, niin kakkosvaihtoehto voittaa.
 
Energiaomavarainen vuositasolla ja omavarainen tehon osalta ovat aivan eri asioita ja ne kannattaa sisäistää. Ruotsista ollaan tuotu sähköä käytännössä aina. Ennen myös Venäjältä. Viro taas nielee sähköä Suomesta, kun se on edullista. Ei se ole mikään yllätys. Toki voi joillekin ollakin, kun asiantuntijuuden määrä on viime aikoina lisääntynyt.

Ilman tuulivoiman huomioimista Olkiluodon reaktorien kapasiteetti on n. 27% Suomen sähköntuotannon kapasiteetista. Tuulivoiman keskimääräinen 30% nettotuotanto huomioiden Olkiluodon osuus on noin 20%.

Tuonnin varaan. Huippukuormitustilanteessa vajetta on yli 2000 MW ilman tuontia ja ko. laskelmassa ei tuulta pahemmin huomioida.

Fennoskan 1 ja Fennoskan 2 tasasähköyhteydet sekä Pohjois-Suomen vaihtosähköyhteys.

Uskoisin, että kapasiteettiin liittyvä syy. Eli yli 800MW ei saada siirrettyä meidän rajojen sisällä kulutuksen luokse.

Ja niin taisi olla Venäjän suhteen.

Jos kansalaiset saisivat päättää kansanäänestyksessä, että 1) tehdään Suomesta sähköomavarainen ja katkotaan ulkomaille yhteydet hinnalla X jokaisen sähkölaskussa seuraavat XX vuotta tai 2) pidetään johdot edelleen olemassa halpaan pohjoismaiseen vesivoimaan, jolla on meille myös huoltovarmuusmerkitystä, niin kakkosvaihtoehto voittaa.
Minä taas uskon, että jos kansalaiset saisivat päättää kansanäänestyksessä, että
1 ) annetaan nyt ja tulevaisuudessa yli tuotantokulujen kerätyt varat energiaatuottavien laitosten kassoihin.
2) laitetaan ne varat talteen ja aletaan tekemään uutta voimalaa noiden 1978-1980 valmistuneiden 4-ydinvoimalan rikkoutumiseen varautumiseksi, niin kakkosvaihtoehto voittaa.
 
Liikenteen sähköistyminen voi jopa auttaa näihin hintapiikkeihin kun V2G yleistyy. Yöllä latailee auton akun täyteen ja päivällä kalliin sähkön aikaan pyörittää sillä lämpöpumppu(j)a tai myy sen sähkön eteenpäin.
 
Minä taas uskon, että jos kansalaiset saisivat päättää kansanäänestyksessä, että
1 ) annetaan nyt ja tulevaisuudessa yli tuotantokulujen kerätyt varat energiaatuottavien laitosten kassoihin.
2) laitetaan ne varat talteen ja aletaan tekemään uutta voimalaa noiden 1978-1980 valmistuneiden 4-ydinvoimalan rikkoutumiseen varautumiseksi, niin kakkosvaihtoehto voittaa.

Taas olet jotain sosialismia virittämässä. Ei kukaan ala sijoittamaan tänne senttiäkään, jos yli tuotantokulujen olevat tulot kerätään yrityksiltä pois. Yritysten on tarkoitus tuottaa voittoa, ei pyöriä +-0 tuloksella.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
257 839
Viestejä
4 479 591
Jäsenet
74 017
Uusin jäsen
Nooa11

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom