Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[brainsurgery]

Siis ei tuo pörssisähkö ole alkuperätakuun piirissä. Ja se kuvaajahan ei vastaa tekstiä. En osaa sanoa, kumpi noista on totuus kun teksti ja kuvaaja ovat ristiriidassa. Selvinnee kysymällä

Alkuperätakuu taas ei tietenkään ole milikuvamarkkinointia, en tiedä miksi moista viljelet kun kerran myyjän on se alkuperätakuu tuottajalta hankittava. Mutta sovitaan, että ollaan tästä eri mieltä.

Väitän, että jos kaikki (tai iso joukko) yrittäisivät ostaa aurinkosähköä alkuperätakuulla, se aiheuttaisi valtavan aurinkosähköinvestointien buumin. Ja väitän, että osa nykyisestä tuulivoimarakentamisesta on seurausta alkuperätakuujärjestelmästa saadusta kysynnästä. Tuotantoa on kasvatettava, jotta alkuperältään varmennettua tuulivoimaan ylipäänsä voidaan myydä.

Noissa tuulisähkösoppareissa oli ainakin joskus disclaimerit että sähkön myyjä sitoutuu tuottamaan vuoden aikana sen määrän energiaa tuulivoimalla, kuin asiakas kuluttaa. Jos ei tuule, niin sähkö tehdään jollain muulla.

Eikö tässäkin markkinat ohjaa sinne puhtaampaan tuotantoon kun vain ostaa spottisähköä? Kuitenkin myyjä ostaa sitä mitä halvimmalla saa ja useimmiten se taitaa olla uusiutuvaa tai ydinvoimaa.

 

[Paapaa]

Noissa tuulisähkösoppareissa oli ainakin joskus disclaimerit että sähkön myyjä sitoutuu tuottamaan vuoden aikana sen määrän energiaa tuulivoimalla, kuin asiakas kuluttaa. Jos ei tuule, niin sähkö tehdään jollain muulla.

Vattenfall kertoo, että alkuperätakuita ostetaan koko Euroopasta, ei vain Suomesta. Ei se takaa, että aina tuulee tai paistaa jossain, mutta se tekee hyvin epätodennäköisesti sen, että takuita myydään enemmän kuin keskimäärin sillä tuotantomuodolla tuotetaan.

Eikö tässäkin markkinat ohjaa sinne puhtaampaan tuotantoon kun vain ostaa spottisähköä? Kuitenkin myyjä ostaa sitä mitä halvimmalla saa ja useimmiten se taitaa olla uusiutuvaa tai ydinvoimaa.

Mä nostin tämän kysymyksen kun olin ostamassa Heleniltä pörssisähköä. Helen ilmoitti, että fossiilisten osuus on 70% myymässään ei-alkuperätodennetussa sähkössä. Osuus on korkea varmaan siksi, että alkuperätodennettua sähköä on myyty niin paljon että fossiilisten osuus on kasvanut siinä loppuosassa merkittävästi. Nyt siis kuluttajana voin joko 1. ostaa tuota todentamatonta, jolloin eri vapaiden tuotantomuotojen suhteet eivät muutu, tai sitten ostan esim. Fortumilta fossiilitonta, jolloin Helenin myymässä fossiilisen osuus kasvaa entisestään ja sen kysyntä heikkenee.

Jos Helenin myymässä fossiilisten osuus olisi ollut 2%, ei olisi asiaa lainkaan miettinyt. Jos se olisi 95%, en missään nimessä ostaisi sitä. Eli muiden kuluttajien alkuperätakuuostokset ohjaavat omaa kuluttamistani ja tämän alkuperäjärjestelmän seurauksena päädyn nyt vaihtamaan sähköntoimittajaa sellaiseen, joka myy pörssisähköä jossa ei ole lainkaan fossiilista energiaa. Esim. Fortum tai Vattenfall.

Olen itse sitä mieltä, että tuo on hyvä systeemi ja ohjaa kuluttamista. Ja olen siitä todiste.

 

[renee]

Kantaverkossa häiriö hetki sitten. Ainakin Helsingissä parissa paikassa vilkahtivat valot tuossa vähän kahden jälkeen. Jokos se OL3 poksahti

Laajan sähkökatkon syy selvisi

Ainakin Helsingissä tapahtui lämmön ja jäähdytyksen toimituksessa häiriö koko kaupungin alueella, Helen kertoo.

www.is.fi

 

[Lämpöpumppu]

Kantaverkossa häiriö hetki sitten. Ainakin Helsingissä parissa paikassa vilkahtivat valot tuossa vähän kahden jälkeen. Jokos se OL3 poksahti

Laajan sähkökatkon syy selvisi

Ainakin Helsingissä tapahtui lämmön ja jäähdytyksen toimituksessa häiriö koko kaupungin alueella, Helen kertoo.

www.is.fi

Loppukesä ja ukkonen ovat aika usein häiriöaltista aikaa sähköverkossa. Ties vaikka tulisi se OL3:n puuttuva lähivikakoe suoritettua kuin itsestään tässä alkusyksyn myräköissä.

 

[Ogeli]

Millähän tekniikalla stadin pätkäisy on saatu korjattua? Ei täälä mitään akkuja ole.

Mulla jääkaappi välähti ja mikro sammui,ajatus mitä hell.... menikö piuhat.
Toisessa huoneessa ollut tietokone oli sammunut mutta 2 muuta samanlaista pyöri?? (lenovo 710)

edit: Kaukölämmön tulo 48c eli joku yhteistuotanto voimala hajonnut?

 

[HTK12]

Millähän tekniikalla stadin pätkäisy on saatu korjattua? Ei täälä mitään akkuja ole.

Mulla jääkaappi välähti ja mikro sammui,ajatus mitä hell.... menikö piuhat.
Toisessa huoneessa ollut tietokone oli sammunut mutta 2 muuta samanlaista pyöri?? (lenovo 710)

edit: Kaukölämmön tulo 48c eli joku yhteistuotanto voimala hajonnut?

Pikainen googletus kertoi, että tuo lenovo yoga 710 on läppäri, joten miksei pyörisi, ellet ole akkuja ottanut pois?

 

[Ogeli]

Pikainen googletus kertoi, että tuo lenovo yoga 710 on läppäri

Heh numerot hämää pöytäkone 710

Mutta pysytään topikissa vika oli kuitenkin kantaverkossa, millähän mekanismilla kaukolämö kärsi? tehoja alas?

Lämmön ja jäähdytyksen toimitus on palautettu normaaliksi | Helen

www.helen.fi

jostain vielä Fingrid tiedote.

 

[Ogeli]

jostain vielä Fingrid tiedote.

Tulihan se sieltä, vantaan pakkalassa jotain hajonnut.
Vantaan tiedote
Entäs kun jotain isompaa hajoaa?

 

[nikop]

Toisessa huoneessa ollut tietokone oli sammunut mutta 2 muuta samanlaista pyöri?? (lenovo 710)

Onko huoneet samassa vaiheessa?
Ja vaikka on samat koneet, ei mikään takaa että ne olisi samoista osista tehtyjä. Todennäköisesti käyttävät useita eri virtalähteitä (ja virtalähteissäkin saattaa olla eri osia sisällä).

 

[Paapaa]

Entäs kun jotain isompaa hajoaa?

Sitten se korjataan? Mikä mahtoi olla kysymyksesi pointti?

 

[Ogeli]

Onko huoneet samassa vaiheessa?

Kyllä

Ja vaikka on samat koneet, ei mikään takaa että ne olisi samoista osista tehtyjä. Todennäköisesti käyttävät useita eri virtalähteitä (ja virtalähteissäkin saattaa olla eri osia sisällä).

Ja kyllä näissä tuntuu olevan variaatioita powereissa myös tässä sammuneessa oli suurempi kuorma.
Mut tämä keskustelu ei kuulu tänne.

Puolittain ehkä kuuluu että leffateattereita oli pimentynyt ja monessakohan toimistossa koneet on kaatunut?
Katkos (mulla) oli kuitenkin alle 100ms

 

[Ogeli]

Sitten se korjataan? Mikä mahtoi olla kysymyksesi pointti?

Se että jos joku pieni komponentti aiheuttaa näin ison ongelman niin mitenhän kauan menee suuremmassa komponentissa?

Helsingissä hävis kuitenkin lämmöt. (nyt 60c)

 

[Markkanen]

Ensi viikolla näyttää tuulevan oikein mukavasti, jokohan nyt saadaan yli 5000MW tehoja irti suomen tuulivoimakannasta

 

[akse]

Olen itse sitä mieltä, että tuo on hyvä systeemi ja ohjaa kuluttamista. Ja olen siitä todiste.

Ehkä. Olet varmaan vähemmistössä. Itseä kiinnostaa vain hinta, mutta toki joskus about halvin hinta on ollut täysydin tai täysvesi, jolloin olen sitten sellaisen toki valinnut.

Suomessa ihan hyvällä mallilla energian tuotanto.. mielestäni.

 

[Paapaa]

Olet varmaan vähemmistössä.

Tästä olisi kiva saada dataa. Se, että jäännösjakauman mukaan fossiilisten osuus oli 2022 70%, kertoo mielestäni että alkuperätodennettua sähköä myydään/kulutetaan paljon (alkuperätodennettu vähennetään tuosta jäännösjakaumasta pois). Vuonna 2022 fossiilisten osuus kaikesta kulutuksesta oli noin 34%. Jäännösjakaumassa sen osuus on yli tuplat. Eli suuri/suurin osa siitä ei-fossiilisesta on nopealla laskulla myyty alkuperätaattuna, jotta tuo fossiilisen osuus nousee noin korkeaksi ei-taatussa sähkössä. Mutta joku data olisi kiva nähdä tästä että paljonko alkuperätodennettua oikeasti myydään. Tämä oli vain omaa mutuilua.

Veikkaan myös, että eri ihmisryhmiä kiinnostaa hyvin eri tavalla se sähkön tuotantotapa. Opiskelijaa kiinnostaa halvin hinta enemmän kuin kerrostalossa asuvaa hyvätuloista. Isossa sähkölämmitetyssä omakotitalossa asuvaa kiinnostaa enemmän halvin hinta kuin pienessä kaukolämmitetyssäkerrostalossa asuvaa. Jne. Hyvä että on eri tuotteita ja tuotantotapoja tarjolla.

 

[Markkanen]

Forecan sähkönhintapuntarin mukaan keskiviikkona hätyyteltäs 5000MW rajaa tuulivoimassa: Sähkön hintapuntari

 

[Paapaa]

(Siirretty toisesta sähköketjusta.)

Kävikö siinä niin, että sähkön hinta ei juuri laskenutkaan vaikka OL3 viimein pyörähti käyntiin vai miten se meni. Pörssissä kun ollaan näyttäisi meistä riippumattomat tekijät vaikuttavan enemmän hintaan.. No kai sillä OL3:lla jotain hintaa tasaavaa vaikutusta edes on.

Ei käynyt. Yhden analyysin mukaan vaikutus oli noin 5 c/kWh:

Energiapalveluyhtiö Väreen data-analyytikon Sami Kohvakan laskennan mukaan Olkiluoto 3:n vaikutus pörssisähkön hintaan Suomessa on keskeinen.

”Tämän mallin mukaan Olkiluoto 3 on laskenut verollista pörssisähköhintaa keskimäärin noin 5 senttiä kilowattitunti toimiessaan täydellä 1600 megawatin teholla”, Kohvakka kiteyttää.

Korkea sähkön hinta saattaa olla historiaa

Suomessa sähkön hinta on nyt jotain ihan muuta kuin viime joulukuussa. Monet tekijät viittaavat siihen, että sähkö on jatkossa halpaa.

www.salkunrakentaja.fi

 

[mattix]

Sinulla taas on lyhyt tai vähintään valikoiva muisti. Vai onko jo unohtunut, että jo toissa vuonna, kauan ennen sotaa, nähtiin myös sikakalliita pörssihintoja, aika pitkälti vaan huonon vesi- ja tuulitilanteen takia?

Kuten jo aikaisemmin totesin, futuurit on lähinnä valistuneita arvauksia, jotka eivät todellisuudessa edes yritä ennustaa mitään, vaan ovat käytännössä vain keskiarvo sähköfirmojen välisistä kauppahinnoista tällä hetkellä.

Vuoden 2021 syksyllä Venäjä käytti jo energia-asettaan ennen sodan käynnistämistä. Kaasun hinta räjähti taivaisiin ja siten myös sähkön hinta. Se oli isoin tekijä.

Kerran futuurit ovat sähköfirmojen kauppahintoja tulevaisuuteen juuri nyt (tai oikeasti suojauksia), niin eikös se ole sitä ennustamista eli millä hinnalla on järkevää suojata nyt tulevaisuudessa saatavaa sähköä vs. luottaa sen sijaan tarvitun ajankohdan pörssihintaan?

 

[KognaK]

Vuoden 2021 syksyllä Venäjä käytti jo energia-asettaan ennen sodan käynnistämistä. Kaasun hinta räjähti taivaisiin ja siten myös sähkön hinta. Se oli isoin tekijä.

Laitetaan tähän lähteitä tueksi.

Russia is pumping a lot less natural gas to Europe all of a sudden — and it is not clear why

Russia is pumping a lot less natural gas to Europe all of a sudden — and it is not clear why

Some analysts have suggested Gazprom may be limiting its delivery of natural gas supply to Europe to support its case in starting flows via Nord Stream 2.

www.cnbc.com

 

[BongisKhan]

Vuoden 2021 syksyllä Venäjä käytti jo energia-asettaan ennen sodan käynnistämistä. Kaasun hinta räjähti taivaisiin ja siten myös sähkön hinta. Se oli isoin tekijä.

Sähkö oli tosin poikkeuksellisen kallista tosin jo heinäkuussa -21, kuten tuossa linkkaamassani artikkelissakin mainitaan. Noin muutenkin

Kerran futuurit ovat sähköfirmojen kauppahintoja tulevaisuuteen juuri nyt (tai oikeasti suojauksia), niin eikös se ole sitä ennustamista eli millä hinnalla on järkevää suojata nyt tulevaisuudessa saatavaa sähköä vs. luottaa sen sijaan tarvitun ajankohdan pörssihintaan?

No ei. Futuurien volyymistä voi toki jotain yrittää päätellä, mutta noin yleisellä tasolla asiaa voi ajatella niin, että futuurit heijastelevat lähinnä sitä, millä hinnalla sähkön tuottajat ovat tällä hetkellä valmiita myymään osan tulevasta tuotannostaan. Pertin Sähkö & Pärinä arvioi tuottavansa keväällä -24 vaikka 5000 MWh sähköä. Vähä-Ypäjän Sähkö & Surina Oy haluaa ostaa heiltä 50 MWh sähköä hintaan x voidakseen myydä sitä asiakkailleen kiinteinä sopimuksina hintaan x*y. Kauppahinnaksi (ja täten myös futuurikeskiarvoon) tulee x, mutta se edustaa vain prosenttia PSP:n kapasiteetista, joka luultavasti haluaa pitää kapaa jemmassa jotta on jotain myytävää jos hinnat ovatkin keväällä -24 korkeammat kuin x. PSP ei myöskään missään nimessä halua myydä liikaa tulevasta tuotannostaan kiinteällä hinnalla, koska esim. huonossa vesitilanteessa saattaakin käydä niin, että firma ei pysty itse tuottamaan edes kaikkea sitä sähköä jonka se on jo luvannut kiinteällä hinnalla toimittaa, joten pahimmillaan PSP joutuu itse ostamaan (siinä tilanteessa luultavasti sikakallista) sähköä pörssistä helvetillisellä persnetolla.

Eli joo, kyllähän ne futuurit jotain kertoo sähköntuottajien luottamuksesta tulevaan tuotantokykyynsä, mutta eivät todellakaan koko totuutta. Tietääkseni missään ei ole tilastoa siitä, kuinka suuren osan sähköntuottajat ovat tulevasta tuotannostaan myyneet, mutta voin olla väärässäkin.

 

[Coax]

Sähkö oli tosin poikkeuksellisen kallista tosin jo heinäkuussa -21, kuten tuossa linkkaamassani artikkelissakin mainitaan. Noin muutenkin

Tottakai se oli. Kaasun hinta oli silloin kohonnut vasta noin kaksinkertaiseksi normaaliin, samalla kun Euroopan maiden kaasuvarastojen täyttöaste oli ennätysalhainen.

 

[JCSH]

Sähkö oli tosin poikkeuksellisen kallista tosin jo heinäkuussa -21, kuten tuossa linkkaamassani artikkelissakin mainitaan. Noin muutenkin

Tuossa oli kaksi syytä siihen sähkön korkeaan hintaan. Tai yksi syy, ja se oli maakaasun hinta. Mutta siihen vaikutti kaksi asiaa, toinen oli Venäjän tahallinen toiminta ja kaasutoimitusten jarruttaminen, toinen oli se, että koronan aikana kaasun tuotantoa oli laskettu ja sitten kun talous alkoi taas heräämään, niin kesti tovi ennen kuin tuotanto palasi normaalille tasolle.

 

[HTK12]

Vastaillaan tänne niin sotke tuota toista keskustelua:

Sinulla taas on lyhyt tai vähintään valikoiva muisti. Vai onko jo unohtunut, että jo toissa vuonna, kauan ennen sotaa, nähtiin myös sikakalliita pörssihintoja, aika pitkälti vaan huonon vesi- ja tuulitilanteen takia?

Sinulla taitaa olla valikoiva lukupää, linkissäsi sanotaan: " Vuoden 2021 korkeat pörssisähkön hinnat ovat siis varsin poikkeuksellisia. ". Tottakai poikkeuksellinen tilanne nostaa kohdalle osuessaan hintaa. Putte muistaakseni kokeilu jo tuolloin energia-asettaan.

Kuten jo aikaisemmin totesin, futuurit on lähinnä valistuneita arvauksia, jotka eivät todellisuudessa edes yritä ennustaa mitään, vaan ovat käytännössä vain keskiarvo sähköfirmojen välisistä kauppahinnoista tällä hetkellä.

Edelleenkään ne ei ole mitään arvauksia, vain toteutuneita kauppahintoja. Markkinataloudessa hinta on se millä kauppa toteutuu. Niiden perusteella voidaan ennakoida hintakehitystä.

Ei vaadita kuin kuiva syksy ja vähätuulinen talvi ja hinnat huitelee helposti jossain 40-50 snt/kWh. Kantsii muistaa, että OL3 vain hädin tuskin korvaa entisen Venäjän-tuonnin.

No ei todellakaan huitele missään 40-50snt/kWh, jos ei tapahdu jotain poikkeuksellista. Edes viimevuonna ei pörssin keskiarvo yhtenäkään kuukautena ollut tuolla tasolla ja viime vuoden hinnan nousun takana oli Puten energia-ase. Korkeimmillaan Suomessa se kävi 32snt/kWh -22 elokuussa. Hetkellisiä hintapiikkejä toki voi olla, mutta niilä ei edelleenkään ole juurikaan merkitystä.

 

[BongisKhan]

Sinulla taitaa olla valikoiva lukupää, linkissäsi sanotaan: " Vuoden 2021 korkeat pörssisähkön hinnat ovat siis varsin poikkeuksellisia. ". Tottakai poikkeuksellinen tilanne nostaa kohdalle osuessaan hintaa. Putte muistaakseni kokeilu jo tuolloin energia-asettaan.

Entä jos viime talvi ei ollutkaan poikkeus, vaan uusi normaali? Meillä on nyt ollut kaksi vuotta jo villisti heitteleviä sähkön hintoja, entä jos tätä jatkuu vielä kaksi vuotta lisää? Sota jatkuu edelleen ja saattaa eskaloitua pahemmaksi koska tahansa. Tuulivoiman määrä markkinoilla kasvaa koko ajan ja kasvattaa volatiliteettia. Ilmastonmuutos aiheuttaa tuon tuostakin "poikkeuksellisia" sääilmiöitä jne.

Edelleenkään ne ei ole mitään arvauksia, vain toteutuneita kauppahintoja. Markkinataloudessa hinta on se millä kauppa toteutuu. Niiden perusteella voidaan ennakoida hintakehitystä.

Tuossa edellisessä viestissä kirjoitinkin jo tuosta, minkä takia futuurit eivät ole mikään varsinainen ennuste. Mutta tähän voisin lisätä kysymyksen, että jos uskot sähköfutuurien ennustavan pörssisähkön tulevaa hintaa, niin uskotko myös osakekurssin ennustavan yritysten tulevaa menestystä? Siinä on loppuviimein aika samanlaisesta hinnanmuodostumismekanismista kyse. Jos osakkeiden ostajat jonkun firman lupauksia ja talouslukuja katsottuaan pitävät firman osaketta alihinnoiteltuna, he tietysti ostavat sitä sillä odotuksella, että osakkeen hinta tulee nousemaan tulevaisuudessa jne. Mutta missä määrin osakkeenostajien luottamus firmaan oikeasti ennustaa sen todellista menestystä?

No ei todellakaan huitele missään 40-50snt/kWh, jos ei tapahdu jotain poikkeuksellista. Edes viimevuonna ei pörssin keskiarvo yhtenäkään kuukautena ollut tuolla tasolla ja viime vuoden hinnan nousun takana oli Puten energia-ase. Korkeimmillaan Suomessa se kävi 32snt/kWh -22 elokuussa. Hetkellisiä hintapiikkejä toki voi olla, mutta niilä ei edelleenkään ole juurikaan merkitystä.

Ei vaan edelleen tilanne on se, että niillä keskiarvohinnoilla ei tee yhtään mitään, vaan käyttöprofiili on kaikki mikä merkitsee, silloin jos pohtii kannattaako ottaa pörssisähkö. Jos pystyy luotettavasti siirtämään kulutustaan halvoille tunneille, niin pörssisähkö on toki usein kannattava, mutta ei se mikään automaatio ole ja riippuen vähän milloin ja minkälaisen kiinteän sopimuksen tekee, pörssisähkö voi hyvinkin tulla kalliimmaksi, mikä oli vähän niin kuin se alkuperäisen väännön pointti.

 

[Juzzi]

Entä jos viime talvi ei ollutkaan poikkeus, vaan uusi normaali? Meillä on nyt ollut kaksi vuotta jo villisti heitteleviä sähkön hintoja, entä jos tätä jatkuu vielä kaksi vuotta lisää? Sota jatkuu edelleen ja saattaa eskaloitua pahemmaksi koska tahansa. Tuulivoiman määrä markkinoilla kasvaa koko ajan kasvattaa volatiliteettia. Ilmastonmuutos aiheuttaa tuon tuostakin "poikkeuksellisia" sääilmiöitä jne.

Jos tädillä olisi munat se olisi edelleen täti. Miten tuulivoiman kasvatus nostaa hintoja, ei sieltä alta olla sammuttamassa ydinvoimaloita tai vesivoimaa. Miksi pelottelet asialla jota ei tule tapahtumaan?

 

[BongisKhan]

Jos tädillä olisi munat se olisi edelleen täti. Miten tuulivoiman kasvatus nostaa hintoja, ei sieltä alta olla sammuttamassa ydinvoimaloita tai vesivoimaa. Miksi pelottelet asialla jota ei tule tapahtumaan?

Oisko vielä ensi viikon lottonumerot heittää, kerta kristallipallo löytyy? Sen verran monta mustaa joutsenta on tässä viimeisen muutaman vuoden sisällä polskinut rantaan, että itseä alkaa enemmän epäilyttämään että jossain lähistöllä lurkkaa kokonainen parvi niitä, kuin että jatkossa nähtäsiin taas niitä tutumman värisiä glorifioituja pullasorsia...

En sanonut, että tuulivoima pelkästään kasvattaa hintoja (mitä se kyllä tekee myös pitkällä tähtäimellä jos osuus tuotannosta kasvaa liian suureksi), vaan että se kasvattaa volatiliteettia. Se on hieno sana, joka tarkoittaa sitä että enenevissä määrin tuulivoimapohjaisessa sähköjärjestelmässä yhtenä hetkenä sähkö voi olla tosi halpaa ja toisena tosi kallista, mikä vaikuttaa taas osaltaan sähköyhtiöiden riskipreemioarvioihin, todennäköisesti korottaen niitä paljon puhuttuja futuureja.

 

[Paapaa]

Tietääkseni missään ei ole tilastoa siitä, kuinka suuren osan sähköntuottajat ovat tulevasta tuotannostaan myyneet, mutta voin olla väärässäkin.

Siitä kuitenkin on tieto, kuinka suuri osuus arvioidusta sähkönmyynnistä on suojattu ja mihin hintaan. Esim. Fortumin tuoreimmasta osarista:

Vuoden 2023 toisen neljänneksen lopussa noin 70 % Generation-segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu hintaan 49 euroa/MWh loppuvuodelle 2023 ja noin 50 % hintaan 46 euroa/MWh vuodelle 2024 (vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen lopussa 45 % hintaan 43 euroa/MWh).

https://www.fortum.fi/files/fortum-tammi-kesakuun-2023-puolivuosikatsaus/download

Nuo eivät ole salaisuuksia ja ovat erittäin hyviä datapisteitä kun arvioidaan hinnan kehitystä.

 

[JCSH]

En sanonut, että tuulivoima pelkästään kasvattaa hintoja (mitä se kyllä tekee myös pitkällä tähtäimellä jos osuus tuotannosta kasvaa liian suureksi), vaan että se kasvattaa volatiliteettia. Se on hieno sana, joka tarkoittaa sitä että enenevissä määrin tuulivoimapohjaisessa sähköjärjestelmässä yhtenä hetkenä sähkö voi olla tosi halpaa ja toisena tosi kallista, mikä vaikuttaa taas osaltaan sähköyhtiöiden riskipreemioarvioihin, todennäköisesti korottaen niitä paljon puhuttuja futuureja.

Ei se niitä korota, se laskee niitä. Ilman tuulivoimaa sähköyhtiöiden pitäisi odottaa, että sähkö on kautta linjan kalliimpaa. Tuulivoima tarkoittaa, että sähköyhtiöt voivat myös olettaa, että se sähkö on aina välillä erittäin halpaa.

 

[BongisKhan]

Siitä kuitenkin on tieto, kuinka suuri osuus arvioidusta sähkönmyynnistä on suojattu ja mihin hintaan. Esim. Fortumin tuoreimmasta osarista:

https://www.fortum.fi/files/fortum-tammi-kesakuun-2023-puolivuosikatsaus/download

Nuo eivät ole salaisuuksia ja ovat erittäin hyviä datapisteitä kun arvioidaan hinnan kehitystä.

Sitten kun saat kaikilta muiltakin NordPoolin tuottajilta samat tiedot... Eipä siinä, kyllähän tuo yhdistettynä siihen futuurihintaan jo huomattavasti hyödyllisempää tietoa on kuin se pelkkä futuurihinta, mutta eipä se silti mikään varsinainen ennuste ole. Toki Pohjois-Skandinavian vesivarannot luovat tiettyä koherenssia hommaaan, mutta toisaalta taas ihan tutkitusti spotit ja futuurit on heiluneet historiallisesti hyvin paljon myös vesivarannoista riippumatta.

 

[Romu]

Sinulla taas on lyhyt tai vähintään valikoiva muisti. Vai onko jo unohtunut, että jo toissa vuonna, kauan ennen sotaa, nähtiin myös sikakalliita pörssihintoja, aika pitkälti vaan huonon vesi- ja tuulitilanteen takia?

Muistan tuon oikein hyvin. Silloin ei ollut kriisiä, mutta erinäisistä syistä (joita muut ovat tässä jo valottaneet) johtuen sähkön hinta oli totuttua korkeampi.

Mitä tulee siihen itse hintaan, niin vuoden 2022 mittapuulla on aika vaikea kutsua noita vuoden 2021 hintoja sikakalliiksi:

Pörssisähkön eli spot-sähkön hinta kuukausittain ✔️

Pörssisähkön hinta kuukausittain vuoden 2018 alusta alkaen. Kuukausilaskutushinta eroaa keskihinnasta asiakkaan kulutuksen ajoituksen mukaisesti (kulutusvaikutus) ✅

omavoima.fi

Joulukuussa keskihinta oli 24 snt/kWh, ja sitten useampia kuukausia 10 sentin molemmin puolin. Muuten aika normaalia ja maltillista luokkaa.

 

[HTK12]

Entä jos viime talvi ei ollutkaan poikkeus, vaan uusi normaali? Meillä on nyt ollut kaksi vuotta jo villisti heitteleviä sähkön hintoja, entä jos tätä jatkuu vielä kaksi vuotta lisää? Sota jatkuu edelleen ja saattaa eskaloitua pahemmaksi koska tahansa. Tuulivoiman määrä markkinoilla kasvaa koko ajan ja kasvattaa volatiliteettia. Ilmastonmuutos aiheuttaa tuon tuostakin "poikkeuksellisia" sääilmiöitä jne.

Niin, että Putte keksii jonkun uuden energia-aseen, jolla se sotkee Euroopan energiamarkkinat yhtä tehokkaasti? Kerrotko mikä tälläinen mielikuvitus energia-ase on? Jos tälläistä ei ole viime vuoden toisinto ei mahdollinen. Putella ei ole kykyä ei ole laajentaa sotaa Natomaihin. Tuulivoima laskee hintaa. Pohjoismaissa on paljon vesivoimaa, joka on sitä säätövoimaa, jota tuulivoima tarvitsee. Kun tuulivoimaa on paljon voidaan vesivoimaa käyttää enemmän säätövoimana perusvoiman sijasta. OL3 saatiin jatkuvaan tuotantoon vasta tänä vuonna. Tälläinen spekulointi menee sarjaa, jos tädillä olisi munat niin täti olisi setä.

Tuossa edellisessä viestissä kirjoitinkin jo tuosta, minkä takia futuurit eivät ole mikään varsinainen ennuste. Mutta tähän voisin lisätä kysymyksen, että jos uskot sähköfutuurien ennustavan pörssisähkön tulevaa hintaa, niin uskotko myös osakekurssin ennustavan yritysten tulevaa menestystä?

Edelleenkään ne fuutuurit ei ole mikään ennusta, mutta niiden perusteella voidaan ennakoida. Lisäkysymykseen voi vaan todeta, että sulla menee jo puurot ja vellit sekaisin.

Ei vaan edelleen tilanne on se, että niillä keskiarvohinnoilla ei tee yhtään mitään, vaan käyttöprofiili on kaikki mikä merkitsee, silloin jos pohtii kannattaako ottaa pörssisähkö. Jos pystyy luotettavasti siirtämään kulutustaan halvoille tunneille, niin pörssisähkö on toki usein kannattava, mutta ei se mikään automaatio ole ja riippuen vähän milloin ja minkälaisen kiinteän sopimuksen tekee, pörssisähkö voi hyvinkin tulla kalliimmaksi, mikä oli vähän niin kuin se alkuperäisen väännön pointti.

Edelleen tässäkin keskustelussa moni on kertonut ettei se oma spotti paljon heitä siitä keskiarvosta. Harva sitä on niitä kaikkia kalliita tunteja kotona kuluttamassa, kun päivällä ollaan töissä/harrastuksissa jne. Viikonloppuna sitten on monilla enemmän kulutusta ja silloin halvemmat hinnat. Nyt määräaikaiset on niin kalliiksi hinnoiteltu, että hankala on esim. vuoden tai pidemmän sopparilla päästä alle pörssin. Tämän vuoden spotti tähän asti on keskimäärin ollut 6.27snt/kWh. Ei ole tainnut paljon alle 9snt/kWh 12kk soppareita näkyä.

 

[Paapaa]

Mutta tähän voisin lisätä kysymyksen, että jos uskot sähköfutuurien ennustavan pörssisähkön tulevaa hintaa, niin uskotko myös osakekurssin ennustavan yritysten tulevaa menestystä?

Tuo on väärä analogia. Spot-hinnan vastine on se osakkeen pörssikurssi. Eli sillä käydään kauppaa nyt. Sähköfutuurin vastine on osakeoptio, eli sovitaan että tiettynä hetkeä tulevaisuudessa luvataan myydä/ostaa osake tietyllä hinnalla. Ja se on pätevä sopimus, jonka perusteella raha vaihtaa omistajaa.

 

[Walla]

En sanonut, että tuulivoima pelkästään kasvattaa hintoja (mitä se kyllä tekee myös pitkällä tähtäimellä jos osuus tuotannosta kasvaa liian suureksi), vaan että se kasvattaa volatiliteettia. Se on hieno sana, joka tarkoittaa sitä että enenevissä määrin tuulivoimapohjaisessa sähköjärjestelmässä yhtenä hetkenä sähkö voi olla tosi halpaa ja toisena tosi kallista, mikä vaikuttaa taas osaltaan sähköyhtiöiden riskipreemioarvioihin, todennäköisesti korottaen niitä paljon puhuttuja futuureja.

Mitä se alkuperäinen väite 40-50 snt/kWh hinnoista nyt siis koski?

Tuulivoima epätasaisena ja ei-säädettävää tuotantomuotona voi toki lisätä volaliteettia ja hintapiikkejä, sitä tuskin kukaan kiistää, kuten ei sitäkään että hintapiikkejä yksittäisinä tunteina voidaan toki nähdä 40-50snt hintoja melko suurellakin todenäkäisyydellä.

Mutta se tuulivoima aiheuttaa yhtälailla niitä piikkejä alaspäin, ja keskihintoja tuulivoima tiestysti laskee. Suurin osa varmaan kuitenkin oletti sinun puhuvan keskihinnoista.

Ja jos riskipreemion arvioit olevan aiempaa suurempi (ja olen samaa mieltä), niin se on nimenomaan argumentti sen puolesta, että futuurihinnat olisivat yläkanttiin. Mitä enemmän futuurissa on riskipreemiota niin sitä halvempihan se odotusarvo ilman riskipreemiota (eli odotusarvo spot hinnalle pörssissä) on.

 

[qtba]

Kuten jo aikaisemmin totesin, futuurit on lähinnä valistuneita arvauksia, jotka eivät todellisuudessa edes yritä ennustaa mitään, vaan ovat käytännössä vain keskiarvo sähköfirmojen välisistä kauppahinnoista tällä hetkellä.

Siis arvauksia vai toteutuneita kauppoja? Mä en pidä itseäni minään futuurikaupan eksperttinä, mutta kyllä mulla on sellainen käsitys, että se futuurikauppa mitä sähkön osalta käydään, perustuu ihan siihen, että fortum/tvo/upm/ym. tietävät aika hyvin, paljonko sitä sähköä tulee turbiinista pihalle tammikuussa ja laittavat tarjouksia futuuripörssiin. Sähönmyyjät ostavat sieltä futuuripörssistä näitä futuureja ja takaavat että sähköä on tiedossa 3000MwH hintaan X. Sen he myyvät esim. kuluttajille parhaaksi katsomallaan tavalla.

Tuottajat eivät myy kaikkea nyt, mutta heilläkin luulisi olevan etenkin tuulivoiman takia aika iso insentiivi myydä iso osa etukäteen, koska tuulisena ja lauhana tammikuuna se ydinvoima jää käteen, eikä siitä saa pörssissä edes omia takaisin. Siellä nordpoolissa myytävä spottisähkö, eli pörssisähkö on käsittääkseni aika pieni osa kaikesta myydystä sähköstä. Suomessa iso osa menee makalaperiaatteella ja futuurikaupassa.

 

[KognaK]

Eteläisen Norjan vesitilanne voipi parantua entisestään. Kuukauden sateet vuorokaudessa.

Ekstremværet Hans gir ekstremt mye regn over Sør-Norge

Et rødt farevarsel om ekstremt mye regn er sendt ut for deler av Sør-Norge. Hendelsen vil mange steder være blant de kraftigste siste 25 år. Rødt nivå er høyeste farenivå for regn.

www.met.no

 

[Markkanen]

Huomenna spotin ylin hintakin on negatiivinen, liekkö ennen ollut tälläistä tilannetta?

 

[Tege]

Huomenna spotin ylin hintakin on negatiivinen, liekkö ennen ollut tälläistä tilannetta?

En ole ainakaan törmännyt. Elämme mielenkiintoisia aikoja.

 

[jokumuu]

Tuo on väärä analogia. Spot-hinnan vastine on se osakkeen pörssikurssi. Eli sillä käydään kauppaa nyt. Sähköfutuurin vastine on osakeoptio, eli sovitaan että tiettynä hetkeä tulevaisuudessa luvataan myydä/ostaa osake tietyllä hinnalla. Ja se on pätevä sopimus, jonka perusteella raha vaihtaa omistajaa.

Ihan termeihin takerrun, mutta eikös sähköfutuurit ole käytännössä aina nimenomaan termiinisopimuksia eli kumpaakin osapuolta sitovia. Optio sitoo ainoastaan toista osapuolta, eli vastapuoli voi optionsa jättää toteuttamatta, mutta termiiniä ei voi.

 

[kmot]

Fingridin mukaan nyt parin päivän sisään Suomessa on vähennetty ydinvoimalla tuotettua tehoa ~800 MW, eli puolet OL3:n tehosta. Onko Suomessa alettu nyt käyttämään myös ydinvoimaa säätövoimana, vai onko kyseessä jokin muu tuotannollinen tai tekninen syy?

Kun eihän vesialtaat taida niin täynnä olla tällä hetkellä, että niitä joudutaan juoksuttamaan ja valitsemaan pakosti ydinvoiman vähennys vesivoiman vähentämiseen sijaan?

 

[JCSH]

Fingridin mukaan nyt parin päivän sisään Suomessa on vähennetty ydinvoimalla tuotettua tehoa ~800 MW, eli puolet OL3:n tehosta. Onko Suomessa alettu nyt käyttämään myös ydinvoimaa säätövoimana, vai onko kyseessä jokin muu tuotannollinen tai tekninen syy?

Kun eihän vesialtaat taida niin täynnä olla tällä hetkellä, että niitä joudutaan juoksuttamaan ja valitsemaan pakosti ydinvoiman vähennys vesivoiman vähentämiseen sijaan?

Ydinvoiman tehoja on aiemminkin tänä vuonna laskettu silloin kun sähkön hinta menee negatiiviseksi pisemmäksi ajaksi. Meillä ei kuitenkaan ole mitään yleisestä kaikenkattavaa mekanismia, joka sanoisi, että nyt vetäkää ne padot kiinni ja ajetaan ydinvoimaloita sen sijaan. Tai no, pörssi on tietenkin yksi mekanismi tuolle, mutta se kattaa vain sen pörssissä myytävän sähkön.
Jos vaikkapa vesivoimalat ovat myyneet könttinä sähköä hinnalla 40e / MWh satoi tai paistoi, niin ne sitten myy sitä sillä hinnalla vaikka pörssissä olisikin negatiivinen hinta.

 

[chrisekh]

ah. JCSH oli parempi idea.

 

[kmot]

Keväällä 2023 oli toki pakko juoksuttaa, kun oli tulvat, joten ydinvoimaa vähennettiin (jokseenkin kai ensimmäistä kertaa tästä syystä?), mutta jäin vaan miettimään, että miksi myös nyt ydinvoimaa alas vesivoiman sijaan.

 

[KognaK]

Fingridin mukaan nyt parin päivän sisään Suomessa on vähennetty ydinvoimalla tuotettua tehoa ~800 MW, eli puolet OL3:n tehosta. Onko Suomessa alettu nyt käyttämään myös ydinvoimaa säätövoimana, vai onko kyseessä jokin muu tuotannollinen tai tekninen syy?

Kun eihän vesialtaat taida niin täynnä olla tällä hetkellä, että niitä joudutaan juoksuttamaan ja valitsemaan pakosti ydinvoiman vähennys vesivoiman vähentämiseen sijaan?

OL3 säätyy 1000MW tasolle aina kun hintataso uhkaa mennä negalle pitemmäksi aikaa. Loviisan ykkösessä on pieni vika tällepäivää(100MW pois).
Suomessa ei ole juuri vesialtaita mihin varastoida niin esim viime viikkojen sateet tulee läpi voimaloista. Esim Kainuussa on paikoin lievää tulvaa, Oulunjoen vesistön voimalat jauhaa sähköä maksimit ja Oulujärvi on 30cm säännöstelyn ylärajasta. Myös Ala-Kemijoellakin virtaamat ovat tuplaantuneet heinäkuuhun verrattuna vaikka Lapissa ei nyt ole erityisen paljon satanut.
Tuulivoimatuotantoa on myös pois käytöstä, jotain 600MW kun hinta menee negalle.

 

[kmot]

Loviisan ykkösessä on pieni vika tällepäivää(100MW pois).
Kainuussa on paikoin lievää tulvaa, Oulunjoen vesistön voimalat jauhaa sähköä maksimit ja Oulujärvi on 30cm säännöstelyn ylärajasta. Myös Ala-Kemijoellakin virtaamat ovat tuplaantuneet heinäkuuhun verrattuna vaikka Lapissa ei nyt ole erityisen paljon satanut.

Saisipa jostain tilattua tällaisen ytimekkään tiivistelmän edes viikoittain sähköpostiin, niin olisipa kiva. Tai vaikka tänne foorumille. Voisi hieman paremmin arvailla minne se pörssihinta on menossa kuluvalla viikolla.

Nuo muut detaljit olivat myös hieno lisä, että OL3 säätyy hintatilanteen mukaan jatkossakin ja tuulimyllytkin pysäytellään hinnan mennessä negaan. Kiitos!

 

[Shajk]

Veikkaan että varsinkin uudemmat tuulimyllyt säätyvät helposti. Vanhemmilla voi olla että vaatisi käynti paikan päällä. Siihen tarvitaan sitten sen verran miinushintaa että saa huoltomiesten palkat ja kilometrit maksettu.

Ranskalaisukuinen OL3 säätyy helposti. Joidenkin lähteiden mukaan pystyisi säätämään 50 -100% 10 minuutissa. Päivän sisällä OL3 on harvoin säätänyt tehoa alas ja ylös, yleensä ajanut koko päivän jollain teholla, yleensä tehon muutos tehty tunnissa kello 1-2 yöllä.

OL1 meni myös osateholle.

Kevättulvien aikana myös Loviisat osallistui säätöön. Jos muistan oikein niiden oli pakko ajaa vajaateholla vielä seuraavana päivänä, eli ei ainakaan silloin säätynyt ylöspäin yhtä helposti.

 

[kapiteeli]

Sama sivu kertoo seuraavien reaktoreiden olevan tutkimuksen alla:
- Cattenom 1, 1300 MW - pysäytetty toukokuun loppupuolella korjauksia varten, en löytänyt tietoa aikataulusta
- Cattenom 3, 1300 MW - oli yli vuoden suljettuna korjausten takia ja otettiin takaisin käyttöön huhtikuussa
- Chooz B1, 1500 MW - oli tarkoitus ottaa käyttöön toukokuun puoliväliin mennessä, vaikuttaisi olevan ajossa
- Civaux 2, 1500 MW - oli tarkoitus ottaa käyttöön toukokuun puoliväliin mennessä, vaikuttaisi olevan ajossa
- Flamanville 1, 1330 MW - ilmeisesti käyttöön aikaisintaan elokuussa
- Golfech 1, 1300 MW - ilmeisesti käyttöön aikaisintaan elokuussa
- Penly 1, 1300 MW - ilmeisesti starttaa näinä päivinä
- Penly 2, 1300 MW - ilmeisesti startannut viime kuussa

Päivitys:
- Cattenom 1, 1300 MW - startti syys-lokakuussa 2023
- Flamanville 1, 1330 MW - arvioitu startti ensi viikolla
- Golfech 1, 1300 MW - arvioitu startti 21.8 alkavalla viikolla
- Penly 1, 1300 MW - startannut heinäkuussa
- Penly 2, 1300 MW - startannut kesäkuussa

Lisää reaktoreita korjauksessa (lähteet World-nuclear ja Energygraph):
- Belleville 1, 1310 MW - pysäytetty heinäkuun alussa ja arvioitu restart marraskuussa 2023
- Belleville 2, 1310 MW - ollut ainakin toukokuusta lähtien seis ja arvioitu restart lokakuussa 2023
- Golfech 2, 1363 MW - ollut ainakin toukokuusta lähtien seis, ristiriitaista tietoa restartista, startti about ensi viikolla-lokakuussa 2023

EDF aikoo tarkastaa kaikki reaktorinsa vuoteen 2025 mennessä. Ranska tuotti viime vuonna 282 TWh ydinsähköä, ja tämän vuoden arvio 300-330 TWh on pysynyt ennallaan. Arviot vuosille 2024 ja 2025 ovat 315-345 TWh ja 335-365 TWh.

Sivujuonteena nostetaan esille Ranskan uusi laki, joka on tullut voimaan viime kuussa: parkkipaikat, joissa on yli 80 paikkaa, tulee kattaa aurinkopaneeleilla vähintään 50-prosenttisesti. 80-400 paikan parkkipaikoilla on aikaa tehdä muutos vuoteen 2028 asti, kun taas yli 400 paikan parkkipaikkojen on toimittava vuoteen 2026 mennessä. Tämän arvioidaan tuovan Ranskaan (sään mukaan vaihtelevaa, toim. huom.) sähköntuotantoa noin 10 ydinvoimalan verran.

 

[renee]

Veikkaan että varsinkin uudemmat tuulimyllyt säätyvät helposti. Vanhemmilla voi olla että vaatisi käynti paikan päällä. Siihen tarvitaan sitten sen verran miinushintaa että saa huoltomiesten palkat ja kilometrit maksettu.

Olin kesällä Porin Reposaaressa, missä on luultavasti aika vanhoja tuulivoimaloita meressä rannan tuntumassa, niin pääsin seuraamaan, kun venepartio kiersi pysähdyksissä olleet yksiköt, viipyi joitain minuutteja per mylly, jonka jälkeen ne lähtivät pyörimään. Olettaisin että myllyt oli sammutettu ja ne piti käydä manuaalisesti kytkemässä päälle.

 

[JCSH]

Siirto:

Taktisesti jätit kuitenkin siihe jälkimmäiseen kyssäriin vastaamatta. Eikö sillä ole sulle mitään merkitystä mihin se tuotto menee? Etkös juuri myös sanonut, että tuo oli huonokatteista hommaa, mikä vähintää inflaation ylittää? Jännä miten sitten kuitenkin joutuu sähkömarkkinalakia muuttamaan, viimeksi 2021 jos oikein muistan. Mut nyt menee jo niin perkeleen paljon offtopic puolelle, että joku noheva mode voisi heittää tän johonki energiaketjuun, missä markkinatalouden ritarit voi jatkaa noiden laatukauppojen puolustelua.

Tässä tapauksessa Fortum halusi tehdä omistajilleen, mukaan lukien Suomen valtio, enemmän tuottoa, kuin mitä se sai niistä siirtoverkoista. Ne halusivat ottaa sen siirtoverkkoihin sidotun heikkotuottoisen pääoman, myydä sen, ja sijoittaa siitä saadut myyntitulot johonkin, mikä tuottaa enemmän tuottoa. Eli totta helvetissä mulle merkkaa mihin se tuotto menee. Tässä Fortumin osakkeiden omistajana, niin suoraan kuin epäsuoraan suomalaisena veronmaksajana, pidän sitä erittäin hyvänä asiana, että Fortum pyrki tuossa lisäämään osakkeenomistajiensa saamaa tuottoa sijoituksilleen.

 

[Rullis]

Eikös Fortumin osakkeet ollu arvokkaampia sillo 10vuotta sitten? En tiedä mutta epäilen vahvasti. En ole mikää Wall streetin pörssihai, mutta eikös idea ole ostaa halvalla ja myydä kalliilla?

Ehkä mun on hieman helpompi käsitellä näitä asioita objektiivisesti, kun en ole osakkeenomistaja.

sijoittaa siitä saadut myyntitulot johonkin

Teit varmaan vitusti massia sillä Fortumin 2miljardin sijoituksella saksalaiseen HIILI ja KAASU voimaan.

 

[JCSH]

Eikös Fortumin osakkeet ollu arvokkaampia sillo 10vuotta sitten? En tiedä mutta epäilen vahvasti. En ole mikää Wall streetin pörssihai, mutta eikös idea ole ostaa halvalla ja myydä kalliilla?

Ehkä mun on hieman helpompi käsitellä näitä asioita objektiivisesti, kun en ole osakkeenomistaja.

Teit varmaan vitusti massia sillä Fortumin 2miljardin sijoituksella saksalaiseen HIILI ja KAASU voimaan.

Valitettavasti kenelläkään ei ole kristallipalloa kun kyse on sijoituksista. Jos olisi, niin kaikkihan olisivat monimiljardöörejä kiitos Teslan, Netflixin, Applen ja vaikka minkä.

Kun arvostellaan sijoituspäätöksiä, niin se pitää tehdä katsomalla sen hetkistä tietoa. Ei sitä, että mitä me tiedetään 10 vuotta jälkikäteen jälkiviisaudella.