No jaa, tämän vuoden kulutus on ollut meillä 8314 kWh ja keskihinta 6,73 snt/kWh. Ihan siedettävällä tasolla olisi ollut jopa ilman tammi-huhtikuun alv-alennusta.
-
TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
-
Hyvää joulua!
Osallistu io-techin piparikakkutalokilpailuun 2024 Linkki osallistumisketjuun >>>
SER-huutokaupat hyväntekeväisyyteen käynnissä! Linkki huutokauppaan >>>
Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta
- Keskustelun aloittaja Juha Kokkonen
- Aloitettu
-
- Avainsanat
- sähkö sähköenergia sähköntuotanto
Täällä vuoden alusta kulutusta reilut 10000 kWh ja keskihinta 6,2c/kWh sis alv.
Sähkön hinta nyt -sovelluksen mukaan vuoden 2023 pörssisähkön keskihinta tähän saakka ollut 6,72snt.
Ihan samalla tavalla ne polttoaineet on perushyödyke kuten sähkökin. Ilman kumpaakin yksilö voi elää, mutta yhteiskuntana ilman niitä ei selvitä tai sitten pitäisi mennä ajassa taaksepäin melkoisesti.
Taneli-
☤ Virallinen ⚔ testaaja ☣
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 8 555
Sama koskee myös ruokaa, vuokria, vaatteita sekä asuntojen hintoja. Jossain täytyy asua, syödä ettei kuole ja vähintään poliisi tekee elämästä vaikeaa jos ei mitään pue päälleen...
Silti kaikki kallistunut "hieman" enemmän kuin vuosittain pitäisi kallistua eikä esim. palkat ole suhteessa nousseet. Toki jossain voi myös asuminen hieman olla halventunut (tai ainakin asunnon saattaa saada velkoineen pikkurahalla)
Silti kaikki kallistunut "hieman" enemmän kuin vuosittain pitäisi kallistua eikä esim. palkat ole suhteessa nousseet. Toki jossain voi myös asuminen hieman olla halventunut (tai ainakin asunnon saattaa saada velkoineen pikkurahalla)
Viimeksi muokattu:
Aluehinta on oma, mutta siihen vaikuttaa maailman markkinoilla tapahtuvat energian hintamuutokset. Ihan kuten ruoka, meillä on omaa tuotantoa, silti maailman tapahtumat vaikuttavat ruuan hintaan meillä. Pitäisi olla suljettu markkina tyyliin Pohjois-Korea, ettei vaikuttaisi.
Huomasinpa juuri, että Ruotsin sivuilta näkee pohjoismaiden ja baltian tuotannon ja kulutukset lajeittain päiväkohtaisesti.
Huomaa kyllä, miten paljon Suomi on Ruotsia jäljessä tuulivoiman tuotannossa.
www.svk.se
Huomaa kyllä, miten paljon Suomi on Ruotsia jäljessä tuulivoiman tuotannossa.
The control room
www.svk.se
Viimeviikot olleet poikkeuksellisen vähätuulisia. Sunnuntai-Tiistaina pitäisi tuulla reippaammin. Yli 3500MW pitäisi parhaimmillaan irrota tuulesta: Sähkön hintapuntari
Sen lisäksi että keskiarvo on miinuksella, niin taitaa olla ennätys negatiivisen hinnan suuruudessa. Nopeasti katsoen tuplasti isompi yksittäisen tunnin miinushinta kuin aikaisempi ennätys. Ja ainakin minusta tuntuu että tämä on ensimmäinen kerta kun omalla kohdalla perus kotitaloudessa tienaisi rahaa käyttämällä sähköä, vaikka huomioi sähköveron ja siirtomaksun.
Taitaa olla ensimmäinen kerta kun on tarpeeksi negatiivinen että joillekin jää miinukselle verojen ja siirtojen jälkeen. Osaavatko sähköyhtiöt ennustaa miten kuluttajat käyttäytyvät tällaisessa tilanteessa? Voi olla että säätö sähkön myynto on sitten vilkasta tänään..
Kaikki riippuu säästä. Energiatuottajat ry:n johtaja Pekka Salomaa tviittasi äskettäin, että vuosi sitten futuurit ennustivat yli 30 senttiä pörssisähkön hinnaksi tammi-maaliskuulle, mutta olikin murto-osa. Tuo virhe ennusteessa jäi elämään kiinteisiin sopimuksiin. Mitä jos futuurit ennustavat väärin ja tulisikin 30-40 sentin pörssisähkö ensi talvelle? Miten kävisi sähköyhtiöille, jotka nyt myyvät jopa alle 10 sentin kiinteähintaisia?
Liitteet
Sähkön tuotantokustannukset ovat stabiilit, niihin ei pörssihinta vaikuta, eli jos myyt omaa tuotantoa, niin mahdolliset tappiot ovat vain laskennallisia. Suurin osa sähkönmyynnistä on tosiasiallisesti oman tuotannon myyntiä, vaikka sitä hämää erilaiset konsernijärjestelyt, joissa myynti on eriytetty tuotannosta.
1. Eipä yksittäinen kuluttaja kykene paljon imemään. Pääsulakkeet kun ovat yleensä 25 A:n
2. Kovinkaan moni ei näitä hintoja kyttäile, kun on muutakin, järkevämpää tekemistä.
Viimeksi muokattu:
Taneli-
☤ Virallinen ⚔ testaaja ☣
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 8 555
Totta, tämän takia monelle se parhain vaihtoehto on kiinteä sopimus määräajalle. Kun suurella osalla on sitä muuta, järkevämpää tekemistä eivätkä ehdi / jaksa kyttäillä hintoja ja sen perusteella sitten päättää onko auto tyhjä vai voiko sen ladata, koska saunoo, laittaa sähkölaitteita päälle jne.
Pörssisopimuskaan ei edellytä hintojen kyttäilyä tai päätöksentekoa. Toistaiseksi tänä vuonna pörssisopimukset on tulleet millä tahansa realistisella käyttötavalla halvemmaksi kuin kiinteät 9snt/kWh tai kalliimmat sopimukset.
Toki kiinteähintainen voi olla järkevämpi jos sen hinta on kohtuullinen ja pörssihinnat lähtee nousuun, mutta tämä ei liity mitenkään kyttäilyyn.
Sitten on tietysti se kansanosa, joka ei pysty olemaan kyttäilemättä ilman kiinteähintaista sopimusta, ja näille yksilöille viestisi pitää paikkansa.
Viimeksi muokattu:
Taneli-
☤ Virallinen ⚔ testaaja ☣
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 8 555
Toki tuo on totta ja aina löytyy myös henkilöitä jotka eivät ikinä kilpailuta ja ehkä vasta viimetalvena heräsivät kun hinnat pompsahtivat.
Eli niitä jotka ovat silloin aikoinaan (esim. 40v sitten) ottaneet sen sähkösopimuksen kun ovat siihen asuntoon muuttaneet ja eivät ikinä edes mieti sitä sähkölaskua varsinkin jos jälkikasvu on sen laittanut automaattisesti maksettavaksi tililtä.
Jokaisen täytyy vain itse päättää se mikä on itselle parhainta. Tähän saakka olen ottanut 1-2 vuoden sopimuksia mutta ehkä täytyy harkita pörssiä hetken kun nykyinen alle 5 sentin sopimus loppuu ellei vielä ole järkevän hintaisia sopimuksia tarjolla.
Itselleni tuo on ollut ns. helppo ratkaisu, ei kuukausimaksuja ja kohtuullisen helposti ennustettava sähkönkulutus (lämmitys ei kuulu tuohon sähkölaskuun) joka kuukausi ympäri vuoden.
Eli niitä jotka ovat silloin aikoinaan (esim. 40v sitten) ottaneet sen sähkösopimuksen kun ovat siihen asuntoon muuttaneet ja eivät ikinä edes mieti sitä sähkölaskua varsinkin jos jälkikasvu on sen laittanut automaattisesti maksettavaksi tililtä.
Jokaisen täytyy vain itse päättää se mikä on itselle parhainta. Tähän saakka olen ottanut 1-2 vuoden sopimuksia mutta ehkä täytyy harkita pörssiä hetken kun nykyinen alle 5 sentin sopimus loppuu ellei vielä ole järkevän hintaisia sopimuksia tarjolla.
Itselleni tuo on ollut ns. helppo ratkaisu, ei kuukausimaksuja ja kohtuullisen helposti ennustettava sähkönkulutus (lämmitys ei kuulu tuohon sähkölaskuun) joka kuukausi ympäri vuoden.
Jos myytävän sähkön hinta on suojattu johdannaismarkkinoilla, ei pörssisähkön hinnannousu vaikuta mitenkään. Futuurin myyjälle sen sijaan tulee takkiin. Jokainen voi miettiä, kuinka suuri riskipreemio on mukana tämän hetken futuurihinnoissa. Futuurimyynti on kuitenkin liiketoimintaa, jonka olisi tarkoitus olla taloudellisesti kannattavaa.
Eli välissä on ylimääräinen taho, joka lypsää sieltä rahaa, kuin iilimato...
Norjassa 96 prosenttia valitsee pörssisähkön – Tämän takia se ei saa tulta alleen Suomessa
Suomessa solmitaan muihin Pohjoismaihin verrattuna poikkeuksellisen paljon kiinteähintaisia sähkösopimuksia.
www.talouselama.fi
Jännä miten paljon eroamme naapurimaista. Toki en osaa sanoa onko Norjassa ollutkaan ikinä tarjolla 4-5c/24kk määräaikaisia.
Mulla on käytännössä aina ollut kiinteitä määräaikaisia soppareita, koska niitä on myyty edullisesti, ts. suojauksen hinta on ollut hyvin edullista, eli pörssisähköllä ei ole käytännössä voittanut lainkaan pois lukien esim. vuoden 2020 koronashokki, jolloin pörssisähkö oli hyvin halpaa, mutta silloinkin hintaero kiinteisiin oli vain muutamia senttejä per kWh.
Tammikuussa vaihdoin pörssisopimukseen, koska suojauksen hinta oli silloin valtava. Kiinteät sopparit ovat edelleen hyvin kalliita, joten nyt on mielestäni oikea aika pysyä pörssissä.
Norjan tilanteesta sen verran, että (pörssi)sähkö on siellä ollut perinteisesti halpaa etenkin ostovoimaan suhteutettuna ja lisäksi Norjassa on valtion mekanismit, joilla mahdollisia korkeita hintoja kompensoidaan kuluttajille. Tämä siis jo ennen viime talvea. Tästä syystä uskoisin pörssisähkön olevan suosittua.
Lisätään vielä, että Norjassa pörssisähkösoppareita on voinut saada negatiivisella marginaalilla. Suomessa ei tietääkseni näin ole koskaan ollut, mutta toki jos tulevaisuudessa pörssisopparit yleistyvät, niin varmasti nähdään negatiivisia marginaaleja meilläkin.
Tammikuussa vaihdoin pörssisopimukseen, koska suojauksen hinta oli silloin valtava. Kiinteät sopparit ovat edelleen hyvin kalliita, joten nyt on mielestäni oikea aika pysyä pörssissä.
Norjan tilanteesta sen verran, että (pörssi)sähkö on siellä ollut perinteisesti halpaa etenkin ostovoimaan suhteutettuna ja lisäksi Norjassa on valtion mekanismit, joilla mahdollisia korkeita hintoja kompensoidaan kuluttajille. Tämä siis jo ennen viime talvea. Tästä syystä uskoisin pörssisähkön olevan suosittua.
Lisätään vielä, että Norjassa pörssisähkösoppareita on voinut saada negatiivisella marginaalilla. Suomessa ei tietääkseni näin ole koskaan ollut, mutta toki jos tulevaisuudessa pörssisopparit yleistyvät, niin varmasti nähdään negatiivisia marginaaleja meilläkin.
Viimeksi muokattu:
Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu pitkälle viety turvallisuushakuisuus. Riskejä halutaan hallita, olemattomiakin, maksoi mitä maksoi. Rationaalisen päätöksenteon teoriassa tällaista kutsutaan maksimin-strategiaksi: maksimoidaan tulos huonoimman kuviteltavissa olevan vaihtoehdon toteutuessa. Tutkimusten mukaan parempiakin toimintamalleja on olemassa.Norjassa 96 prosenttia valitsee pörssisähkön – Tämän takia se ei saa tulta alleen Suomessa
Suomessa solmitaan muihin Pohjoismaihin verrattuna poikkeuksellisen paljon kiinteähintaisia sähkösopimuksia.
Jännä miten paljon eroamme naapurimaista. Toki en osaa sanoa onko Norjassa ollutkaan ikinä tarjolla 4-5c/24kk määräaikaisia.
Avaappas ajatusketjuasi että kuka tuossa tilanteessa on se iilimato? Tarkoitatko että joku taho nimeltä iilimato on keksinyt liiketoiminnan jolla voi vain voittaa?
Norja tuottaa yli 90% sähköstään vesivoimalla. Siellä olisi hyvin kannattavaa satsata tuulivoimaan, koska suurten korkeuserojen takia saisi tuulisien päivien sähkön varastoitua vesialtaisiin. Ja sen voi sitten pakkasilla myydä naapureille hyvään hintaan.Norjassa 96 prosenttia valitsee pörssisähkön – Tämän takia se ei saa tulta alleen Suomessa
Suomessa solmitaan muihin Pohjoismaihin verrattuna poikkeuksellisen paljon kiinteähintaisia sähkösopimuksia.
Jännä miten paljon eroamme naapurimaista. Toki en osaa sanoa onko Norjassa ollutkaan ikinä tarjolla 4-5c/24kk määräaikaisia.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 3 145
Näinhän ne on tehneet jo pitkään, muistaakseni kun tuulee hyvin Norja ostaa Tanskan ylijäämää halvalla (pitää padot kiinni) ja kun ei tuule niin Norja myy kallista sähköä takaisin Tanskalle.
Aluehintojen välisen erotuksen hyöty menee siirtoyhteyden omistajan taskuun. Norjan ja Tanskan välisen siirtolinkin tapauksessa sen omistaa puoleksi valtiolliset Norjan Statnett ja Tanskan Energinet. Norjalaisille se Tanskan tuulisähkö maksaa saman verran kuin vesisähkö koska kallein tuotanto määrittää hinnan. Ja kun viedään vesisähköä niin se aiheuttaa hintatason nousua Norjassa. Ilman siirtoyhteyksiä Etelä-Norjassa sähkö olisi selvästi halvempaa kuten Pohjois-Norjassa on. Nyt jos tulee tavallista kuivempia vuosia niin vesi altaissa on nopeasti vähissä ja hinnat Keski-Euroopan tasoa. Vuosi sitten suunniteltiin jo sähkön viennin säännöstelyä jolta pelastuttiin syksyn sateiden ansiosta.
- Liittynyt
- 05.02.2019
- Viestejä
- 271
Nyt on taas ollut jo pitkään melko edullista, vaikka tuulivoiman tuotanto on todella pientä.
Nyt on taas ollut jo pitkään melko edullista, vaikka tuulivoiman tuotanto on todella pientä.
Tehtaat kesälomilla?
- Liittynyt
- 16.08.2018
- Viestejä
- 1 469
Tuonti Ruotsista ja aurinkovoima kannattelevat. Yli 500MW aurinkovoimaa päivisin joka päivä. Itse alan olla aika skeptinen tuulivoiman kannattavuuden suhteen. Mutta todella hyvä että sitä rakennetaan. Omaa rahaa en laittaisi yhtään tuonne. Lisäksi kulutus on noin 500MW vähemmän kuin viime vuonna tähän aikaan, varmaan teollisuus yskii kuten tuloksista näkee.Nyt on taas ollut jo pitkään melko edullista, vaikka tuulivoiman tuotanto on todella pientä.
Erityisesti metsäteollisuus (sellu, rakennusmateriaalit) on vähentänyt tuotantoa eikä tulevaisuuskaan näytä lupaavalta, eli sähkön kulutusta poistuu markkinoilta selvästi. Toisaalta metsäteollisuus (etenkin UPM) on iso sähköntuottaja, joten ehkäpä myös sähkön tuotanto vähenee jossain määrin.
Joka tapauksessa kuluttajan kannalta sähkön hintatulevaisuus näyttää valoisalta.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 17 538
Sellun tuotannossa on ollut nouseva trendi Suomessa. Paperin tuotanto on ollut jyrkässä laskussa. Paperin tuotanto on sähkön nettokuluttaja, kun taaskin sellutehtaat taitavat olla yleensä nettotuottajia. Eli metsäteollisuuden puolesta pitäisi tulla vielä enemmän sähköä markkinoille.
UPM ja Metsä Fibre ovat ainakin ilmoittaneet mahdollisista lomautuksista sellutehtaisiin. Stora Enso sulkee Kotkan sellutehtaan. Syynä näihin sellun hinnan romahdus ja samalla kuitupuun hinnan nousu ja heikentynyt saatavuus.
Viimeksi muokattu:
Laitetaan tänne kun ei sovi oikein tuonne sopparikeskusteluun:
Miten voi olla noin pieni vaikutus? Pelkkä lämminvesi vie keskimäärin suunnilleen tuplat per henkilö kuukaudessa (jos nyt on suorasähkö eikä mitään pilp tms). APK/PK/RK vievät myös keskimäärin yli tuon 40kWh/kk. Tähän sitten vielä lattialämmitys, niin ei kuulosta realistiselta, vaikka miten minimoisi suihkut ym. Näin vertailuksi itsellä menee yhdellä saunomiskerralla se 10-20kWh kun lasketaan sauna+LVV.
Miten voi olla noin pieni vaikutus? Pelkkä lämminvesi vie keskimäärin suunnilleen tuplat per henkilö kuukaudessa (jos nyt on suorasähkö eikä mitään pilp tms). APK/PK/RK vievät myös keskimäärin yli tuon 40kWh/kk. Tähän sitten vielä lattialämmitys, niin ei kuulosta realistiselta, vaikka miten minimoisi suihkut ym. Näin vertailuksi itsellä menee yhdellä saunomiskerralla se 10-20kWh kun lasketaan sauna+LVV.
Meillä siis 2hlö talous, ja suorasähkö. Lattialämpö vastuksilla, joten siellä ei ole vesikiertoa eikä ihan hirveää "varaustakaan" saa aikaan betoniin.
Termostaatit on eco-asetuksilla tsekattu optimiin myös. LVV tosiaan ihan uusi ja vedenkäyttö suht pientä (n. 60m3 / v) joten yöaikaan varaajan lämmittäminen ei isoja säästöjä ole tuonut.
Lämpötila tosiaan laskettiin 72C -> 66C ja ajastus yötunneille kun on tuo 22-07 väli meillä aikakytkennällä.
Varaajat oli aiemmin kytketty jatkuvalle syötölle ja muutettiin tuossa kohtaa vasta noin.
APK/PK/KR meillä tosi harvoin päällä, APK iso kone joten 2krt/kk riittää kahden taloudessa. PK max kerran viikkoon, yleensä sekin riittää kerran kahteen viikkoon kun on iso kone. KR taas päällä hyvin harvoin, sille ei hirveästi tuossa voi laskea edes kulutusta.
edit. ILP meillä tuli sitten pattereiden tilalle tuossa alkuvuodesta onneksi, joka sitten tekee isomman säästön, mutta tuo viime marraskuun "kaiken optimointi" oli kyllä niin turhaa kokonaisvaikutuksen kannalta meillä sitten lopulta.
Ollaan siis nyt 6v. asuttu samassa talossa joten vertailukelpoista dataa löytyy useammalta kylmältä kuukaudelta kuitenkin...
Josko ensi talvelle sitten soppari joka ei pakottaisi kaiken viemistä äärimmäisyyksiin....
Tilastollisesti siis ihan keskimääräinen vedenkulutus, Motivan mukaan yli 40% suomalaisista (2020) kuluttaa suunnilleen saman verran (50 – 99 l/hlö/vrk) ja teillä ~82l/hlö/vrk. Veden lämmitykseen menee tyypillisesti 800-1200 kWh/v/hlö, eli 133-200kWh/kk kahden henkilön tapauksessa. Jos siellä ei käydä kylmässä suihkussa, niin edelleen väitän arviosi olevan epärealistinen. Kuten sanoin se LVV kuluttaa jo huomattavasti enemmän kuin tuo arvioimasi 30-40kWh/kk. Sillä LVV iällä nyt ei suurta merkitystä ole, jos se tekee vastuksilla sen veden (vastuksien hyötysuhde ei ole parantunut). Eristys voi olla parempi, jos kyseessä ei ole se perusmalli, vaan paremmalla eristysellä oleva.
Edit: vai meinasitko nyt säästöä, et paljonko sähkön kulutusta oli mahdollista siirtää halvemmille tunneille?
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 17 538
Suhdannevaihteluja on aina. Pitkänaikainen trendi on ollut selluntuotannossa nouseva. Toki voi olla, että siihen on nyt tulossa muutos, mutta toistaiseksi en kyllä vielä lähtisi liputtamaan sitä laskevaksi.
Stora Enso sulkee Sunilan tehtaan, joka tuottaa 375 000 tonnia sellua vuodessa. Samaan aikaan Metsä Groupin uusi Kemin tehdas on käynnistymässä, joka tulee tuottamaan 1,5 miljoonaa tonnia sellua vuodessa. Tosin se korvaa vanhan sellutehtaan, jonka tuotantokapasiteetti on noin 600 000 tonnia. Eli 900 000 tonnia lisää selluntuotantoa Kemiin samalla kun Kotkasta lähtee se 375 000 tonnia.
Kyseinen uusi tehdas on 250% sähköomavarainen ja se tulee tuottamaan vuositasolla noin 2 TWh sähköä verkkoon.
Trendi sellussa on todellakin se, että vanhoja pieniä tehtaita suljetaan ja uusia jättitehtaita rakennetaan. Kyllä monessa kylässä ympäri maailmaa on vanhoja pieniä sellutehtaita, jotka tulevat häviämään. Etenkin Etelä-Amerikassa jokaisen uuden tehtaan oltava maailman suurin. Yksi uusi iso tehdas korvaa monta vanhaa pientä.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 17 538
Siirto:
Suomessa on panostettu järkevästi paljon tuulivoimaan, kerta pohjoismaissa on todella suuri määrä vesivoimaa. Vesivoima ja tuulivoima ovat erittäin hyvin toimiva yhdistelmä. Vesivoimaloita ei voida ajaa lähellekään täydellä teholla jatkuvasti, koska niiltä loppuisi vesivarastot. Tuulivoimalla voidaan vähentää reippaasti tarvetta käyttää vesivoimaa perusvoimana. Kun tuulee, vesivoimalat voivat laskea tuotantoaan reippaasti ja säästää vesivarastoja. Kun ei tuule, niin sitten vesivoima voi tuottaa suuremmalla teholla sähköä, kerta varastoja riittää. Aurinkovoimasta saadaan tuohon vielä kolmas kaveri, kerta aurinkovoima tuottaa parhaiten silloin kun yleensä ei tuule. Eli kesän poutasäillä.
Toki tuohon on hyvä saada kaveriksi vielä sitä vakaata perustuotantoa ydinvoiman muodossa, jota meillä Suomessa on kyllä rakennettu ihan kivasti. Valitettavasti uutta ydinvoimaa ei olla saatu kovin paljon, kerta sitä rakentavat yritykset ovat sössineet ne rakennusprojektit. Jonka johdosta tällä vuosituhannella luvitetusta noin 4500 MW:sta on saatu tuotantoon vain kolmannes.
Suomessa on panostettu järkevästi paljon tuulivoimaan, kerta pohjoismaissa on todella suuri määrä vesivoimaa. Vesivoima ja tuulivoima ovat erittäin hyvin toimiva yhdistelmä. Vesivoimaloita ei voida ajaa lähellekään täydellä teholla jatkuvasti, koska niiltä loppuisi vesivarastot. Tuulivoimalla voidaan vähentää reippaasti tarvetta käyttää vesivoimaa perusvoimana. Kun tuulee, vesivoimalat voivat laskea tuotantoaan reippaasti ja säästää vesivarastoja. Kun ei tuule, niin sitten vesivoima voi tuottaa suuremmalla teholla sähköä, kerta varastoja riittää. Aurinkovoimasta saadaan tuohon vielä kolmas kaveri, kerta aurinkovoima tuottaa parhaiten silloin kun yleensä ei tuule. Eli kesän poutasäillä.
Toki tuohon on hyvä saada kaveriksi vielä sitä vakaata perustuotantoa ydinvoiman muodossa, jota meillä Suomessa on kyllä rakennettu ihan kivasti. Valitettavasti uutta ydinvoimaa ei olla saatu kovin paljon, kerta sitä rakentavat yritykset ovat sössineet ne rakennusprojektit. Jonka johdosta tällä vuosituhannella luvitetusta noin 4500 MW:sta on saatu tuotantoon vain kolmannes.
Suomen ja pohjoismaiden vesivoimalla pystytään tukemaan vain rajallinen määrä tuulivoimaa. Pitäisi rakentaa pumppuvoimaqlaitoksia energiavarastoiksi kiireellä, mutta ilmeisesti nekin ovat enemmän ja vähemmän ongelmallisia, joten asia ei ole edistynyt.
Ydinvoiman suhteen ryssiminen on lähtenyt kyllä ihan valtion luvista päättäjien taholta. Projekti olisi voitu helposti aloittaa yli 10 vuotta aikaisemmin, jolloin olisi ollut paljon enemmän valmista.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 17 538
Toki se vesivoima ei riitä loputtomiin, mutta toistaiseksi se on vielä riittänyt vallan hyvin. Aurora-linja lisää vielä sitä siirtokapasiteettia tässä lähivuosina sen verta, että Suomessa säätövoima tuulivoimalle ei tule vielä ongelmaksi lähivuosina. Pumppuvoimaloiden rakentamista selvitetään nyt ja eiköhän niitä aleta rakentamaan sitä mukaa, kun tuulivoiman tuotanto alkaa pääsemään sille tasolle, että niitä tarvitaan.
90-luvun alussa ydinvoiman ongelma oli se, että niitä voimaloita ei vielä oltu päivitetty 70-luvun lopun ja 80-luvun ydinonnettomuuksien oppien mukaan. Joten tuolloin tuo torppaaminen oli kyllä poliittisesti ihan perusteltua. 2000-luvulla niitä lupia on saatu, mutta rakentaminen ei vain ole onnistunut. Jos luvitetut voimalat olisivat kaikki rakennettu edes jotenkin ajallaan, meillä olisi nyt niin paljon ydinvoimaa, että sillä katettaisiin lähes koko Suomen kesäkulutus.
Ruotsi on todennut, että se pyrkii toimiin, joilla se pystyy hyödyntämään vesivoimansa itse, Eli ei kannata nojautua liikaa sinnepäin..
Suomen hinta/sähköntiittävyysongelma on talvella, ei kesällä..
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 17 538
Ruotsi myös rakentaa lisää sitä siirtokapasiteettia Suomen suuntaan. Joten on selvää, että kyllä ne aikovat tulevaisuudessakin myydä sitä sähköä tähän suuntaan. Aurora-linja tulee vielä pohjoiseen, joka tarkoittaa, että sillä saadaan sähköä sieltä Pohjois-Ruotsista ja Pohjois-Norjasta. Eli paikoista, joissa sitä vesivoimaa on reippaasti enemmän kuin kulutusta.
Toki Ruotsi mielellään hankkisi sinne Pohjois-Ruotsiin niin paljon vetyteollisuutta, että saisivat käytettyä sen sähkön paikallisesti. Mutta tuo ei tapahdu yhdessä vuodessa, ja meillä on Suomessa aikaa rakentaa niitä pumppuvoimaloita ja muita sähkön varastointimenetelmiä, jos osoittautuu, että tulevaisuudessa Ruotsista saatava vesivoima vähenee merkittävästi.
Tarkoitus oli osoittaa se, että kuinka paljon tänne on oikeasti luvitettu sitä ydinvoimaa. Mikä on aivan helvetisti, ja jos ne olisi onnistuttu rakentaan, niin meillä ei todellakaan olisi mitään pulaa sähkön riittävyydestä.
OL3:n myötä se talven riittävyysongelma alkaa olemaan aikalailla ratkaistu. Ehkä olisi kiva saada muutama reservivoimala siltä varalta että OL3 tippuu verkosta, mutta muuten meillä on pullat aika hyvin uunissa. Suurempi haaste tulee olemaan se, että miten me voidaan varmistaa edullinen sähkö läpi vuoden siten, että ollaan kilpailukykyisiä vetyteollisuuden näkökulmasta. Tuohon todennäköisesti auttaa juurikin ne pumppuvoimalat.
Saksasta saadaan paljon paremmat rahat ja eteläruotsissa on myös energiapulaa, joten sinne ne tulevat kääntymään pidemmän päälle.
Kannattaa muistaa, että Saksassa energianhinta on huomattavasti Suomea korkeampi.
Kannattaa mukaista Fingridin ja Afryn selvitys sähkötehon riittävyydestä tällä vuosikymmenellä. Nyt tilanne ok, mutta vuosikymmenen lopulla teollisuuden sähköistymisen ja vedyn takia haasteita voi tulla. Sääriippumatonta tuotantoa ei nimittäin helpolla hankita. Aurora 2 ehkä paras keino.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 17 538
Ruotsilla ei ole sitä siirtokapasiteettia edes maan sisäisiin siirtoihin, puhumattakaan siihen, että myisivät sitä Pohjois-Ruotsin sähköä Saksaan.
Lisäksi Ruotsi on erittäin penseä rakentamaan lisää siirtokapasiteettia Saksaan. Juurikin siksi, että Saksassa se sähkö on niin perhanan kallista. Mitä enemmän Ruotsi rakentaa siirtokapasiteettia Saksaan, sitä kalliimmaksi sähkö tulee Ruotsissa. Jota Ruotsi ei luonnollisesti halua, vaan Ruotsi haluaa pitää sähkön hinnan halpana kilpailukykynsä ja kansalaistensa takia.
Suomen suuntaan Ruotsi on paljon halukkaampi rakentamaan sitä siirtokapasiteettia. Johtuen siitä, että Suomessa on hyvin pitkälle samanlaista sähköntuotantoa kuin Ruotsissa. Vanhaa ydinvoimaa, vesivoimaa, tuulivoimaa ja yhteistuotantoa. Suomen suuntaan rakentuvalla siirtokapasiteetilla Ruotsi pystyy laajentamaan halvan sähkön hankintaverkostoansa. Saksaan suuntautuvilla siirtoyhteyksillä Ruotsi nostaa omaa sähkönhintaansa.
Ruotsihan on Etelä-Ruotsin osalta siinä pisteessä, että ne harkitsee sinne uusia ydinvoimaloita. Koska Saksaan vienti nostaa niitä hintoja niin perhanasti, että tuo voisi jopa olla kannattavaa.
Ei Ruotsi oikee pysty itselleen korvamerkitsemään edulliseen hintaan vesivoimaansa. Meillä on siirtokapaa puolin ja toisin.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 17 538
Olisi mielenkiintoista tietää tarkemmin noista Kemijoki Oy:n pumppuvoimala suunnitelmista. Koska ne puhuvat yhteensä 4000 MW kapasiteetista, joka kyllä vaatisi jo aika suuria varastoaltaita.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 17 538
Tuskin sitä jokea siinä käytetään varastona kummassakaan päässä. Jos jotain, niin sitä jokea käytetään täyttämään niitä altaita sitä mukaa kun sieltä altaasta haihtuu vettä.
Kemijoki oy:n tähtäilemissä paikoissa on 100-200m putoskorkeutta 3-6km tunneleilla. Yläaltaat toki jää pieniksi, yhden neliökilometrin kokoisista puhuivat. Kemijoen välialtaiden vesi riittää näihin vallan hyvin ja yläpuolelta voidaan aina laskea lisää. Kemijärvellä on myös muutama potentiaalinen paikka. Olemassa olevista vesivoimalaitoksista lähinnä Jumiskon tunnelilaitos sopisi muutettavaksi pumppulaitokseksi 96m putouskorkeudellaan, siinä olisi suuret vesialtaat valmiina. Suurin hankaluus olisi tunneleiden laajentaminen. Luultavasti omistajaa Pohjolan Voimaa ei myöskään kiinnosta tälläinen iso projekti.
Viimeksi muokattu:
Uutiset
-
Rentouttavaa ja tunnelmallista joulua 2024!
24.12.2024 09:59
-
Lenovon erikoiset CES-uutuuskannettavat vuotivat julki ennakkoon
20.12.2024 15:23
-
Joulun 2024 piparkakkutalokilpailu on käynnistynyt TechBBS-foorumilla!
20.12.2024 14:42
-
Lenovo valmistelee SteamOS:llä varustettuja käsikonsoliluokan Legion Go -tietokoneita
20.12.2024 14:05
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (51/2024)
20.12.2024 13:50
Uutisia lyhyesti
-
Taittuvanäyttöinen OnePlus Open 2 saatetaan nähdä vasta odotettua myöhemmin- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 0
-
Sony on saavuttanut 20 miljardin toimitetun kamerasensorin rajapyykin- Kaotik
- Vastauksia: 5
-
-
-
