Eli lisää veroja. Ei valtio voi kaikkea maksaa, rahat ei vaan riitä. Tälläiset himmelit ei myöskään ole mitään kustannustehokkaita. Windfall vero toimisi, jos se koskisi koko markkina-aluetta. Suomessa pelkästään loisi houkutuksen viedä sähköä ulkomaille sen mitä kaapelit kestää -> sähköpula vaan pahenee. Markkinoiden toimiessa normaalisti kun mikään ei sitä estäisi.
Siitä olen samaa mieltä, että kiinteä hinta vähentäisi kiinnostus kulutuksen vähentämiseen.
Windfall verosta on EU tasolla sovittu että jokainen maa ottaa jotain sentapaista käyttöön. EUn malllissa oli poikkeuksia vihreälle sähkölle ja säätösähkölle j paljon muuta, sekä hintakatto myydylle sähkölle. Monimutkaisuuden takia alalla ei uskottu että virkakoneisto saisi toimivat säännöt valmiiksi ajoissa. Suomi yksinkertaisti sitä valtavasti, ja päätti verottaa ylisuuria voittoja, sen sijaan että pitäisi keksiä miten saadaan selville käyttikö UPM omaan käyttöön sitä verotettavaa sähköä ja myykö pois vain sitä sähköä johon ei sovelleta hintakattoa.
HintakattoValtiotuella malli asettaa kaikki maksajaksi suunnilleen maksukyvyn mukaan, kun nyt tällä hetkellä viisaat ja onnekkaat joilla on hyvä asuinpaikka tai hyvä soppari hyötyvät, ja muut kärsivät. Se että kiinteä hinta lisäisi sähkön käyttöä olisi tottakai iso ongelma, joka pitäisi sitten poliittisesti päättää ketkä saavat ja ketkä jäävät ilman.
Sen viimeisen ostetun 1MWh:n hinta ei edelleenkään ole yhtäkkiä 6500e, jos aikaisemmin sillä sai 10MWh. Kytket nyt hinnoittelumallin muutoksen johonkin sellaiseen olettamaan, että yhtäkkiä kaikki ja varsinkin se kalliimman pään tuotannon sähkön hinta pomppaisi pilviin verrattuna nykytilanteeseen samalla kulutuksella plus se raha käytettäisiin julmetun kalliin lisäsähkön ostamiseen (mikä nytkin jää ostamatta) asiakkaiden hintojen laskemisen sijaan.
Väännetään rautalangasta esimerkki.
Eräässä pienessä pohjoisessa nurkassa on sähköpörssi jossa on 5 sähkön ostajaa. Nurkan ministerit oli kauhistuneita kun sähköpörssi "ei toimi", ja teki sellaiset temput että nurkkavaltio lunasti kaikki halvalla tuotetun sähkön itselleen ja jakoi sitä sähkön ostajien kesken.
Ennen sitä temppua tilanne oli:
Ostaja A, B ja C oli valmis maksamaan 6000€ että sai 10MWh.
Ostaja D oli valmis maksamaan 3000€ että saisi 10MWh, ja siitä syistä useimmiten ei saanut 10MWh.
Valtion ilmaissähkön jälkeen pörssiin jää 3MWh sähköä. Myyjät ovat peloissaan koska kaikki haukkuvat heitä kiskuriksi, ja ovat jättäneet myyntitarjouksia kohtuulliseen hintaan, 80€.
Mutta sitten itse ongelmaan, A, B, C ja D haluavat ostaa yhteensä 4MWh sähköä että saisi yhteensä 10MWh valtion ilmaissähkön kanssa. Tarjolla on ainoastaan 3MWh sähköä.
Tiedämme että ennen ilmaissähköä, A,B, ja C oli valmis maksamaan 6000€ että saisi yhteensä 10MWh, kun D oli valmis maksamaan vain 3000€.
Eli A, B ja C tarjoavat sitä samaa 6000€ kuin ennenkin, saavat pörssistä viimeiset 3 MWh sähköä. Sähkön kWh-hinta sama kuin ennenkin näille kolmelle yhtiöille. D tarjosi 3000€/MW mutta se ei riittänyt.
D nauttii halvasta sähköstä, mutta ei ole mahdollisuuksia laajentaa toimintaa ollenkaan ilman että olisi valmis maksamaan uutta markkinahintaa sähköstä.
A, B ja Cn asiakkaat maksavat samat korkeat kWh tunnit kuin ennenkin.
Eli tilanne olisi suunnilleen sama kuin ennenkin.
Sama toistuisi jos maksettaisiin siitä ensimmäisestä sähköstä esimerkiksi vesivoiman kulut+kate. Tällaisissa mallissa tuottajat joilla on ne viimeisimmät kalliiimmat sähköt hyötyisi eniten, ja ne jotka tuottavat sähköä halvalla köyhtyisi.
No verot yleensä sovelletaan ostajamaan mukaan. Esim. nyt vaikka alv. Ostat Saksasta alv-alaista tuotetta, niin ison myyjän pitää maksaa alv:t Suomeen (ja siis Suomen 24% alv). Suomalainen firma kun myy saksaa maksetaan Saksan verot, ei suomen ALV. Jos kohde maassa ei ole alv:ta, niin ei sitten makseta alv:ta. Eiköhän tässäkin joku vastaava tulisi.
No eikö tämä olisi juuri arvonlisäveron tapainen vero? Verotetaan myyntiä ei tulosta. Itse näkisin sen paljon lähempänä arvonlisäveroa kuin tuloveroa.
No joo tässä tosiaan hieman erilainen ratkaisu. En ole tuohon tarkemmin tutustunut, niin kuka sen sitten maksaisi, jos myyjä ei ole se veron maksaja (olettaen, että myyjä on myös tuottaja)? Meillä on paljon vientiä Viroon ja siellä hinta on yleensä sama kuin Suomessa.
Ei ole muuten mahdollista määrittää kuka myy sähköä Viroon, tai mistä sähkö on ostettu.
Tästä windfall verosta tuli mieleen että voisi teoriassa käydä niin hassusti että Suomesta ei löydy ketään verotettavaa, esimerkiksi jos kaikki tuotanto täällä olisi myyty kohtuuhintaan, niin se tuontisähkön niukkuus olisi se mikä määräisi (yhdessä kysynnän kanssa) hintatasoa. Ja Suomen valtiohan ei nyt pysty verottamaan ruotsin sähkön tuottajia.
Miksi tällä kellonlyömällä tuotetaan vesivoimaa yli 1500MW edestä? Eikö juuri nyt vesivoimaa pitäisi kenties säästellä kun pitkästä aikaa tuulee?
Täällä välillä ihmiset kysyy miksi vesivoimalla ei tuoteta enemmän kun hinnat ovat mitkä ovat. Suunnilleen keväälle asti keskiteho pitäisi olla jotain 1000MW että vesi riittää. Ja karkeasti voisi sanoa että hinta määrää milloin vesivoimalla tuotetaan enemmän tai vähemmän, ja vesivoimaloiden omistajat täytyy säätää hintapyyntöjään oikein että pidemmällä aikavälillä vesi riittää keväälle asti. Tämä vaatii vähän ennustamisen taitoja, eli aina ei ole helppoa.
Kuitenkin voisimme todeta seuraavaa; Olkiluoto kolmosen viivästyminen ja Ringhalsin korjauksen viivästyminen aiheuttaa ison energiavajeen pitkälle talveen. Tuulivoiman viimeaikainen tuotantovaje on kuluttanut vesivoimaa runsaasti. Hinnat nousi ja vesivoimatuotanto väheni. Viimeiset pari päivää alkoi siitä että selvästi alle puolet Pohjolan ydinvoimasta oli siinä kunnossa että pystyi ajamaan täydellä teholla, samalla sää kylmeni. Tällaisissa lyhyen aikavälin kysyntapiikeissä vesivoima nostaa helposti tehoja yli "kestävyysrajan", eli tällä nykyisellä teholla ei voi ajaa jatkuvasti, mutta ne ennustaa että Oskarshamn saadaan kuntoon viikossa ja että pakkanen väistyy, ja sen jälkeen voi tuotantoa vähentää. Ja tänne tulee joku valittamaan kun hinnat eivät laske vaikka ydinvoimaa saatiin 1400MW lisää.
Mutta joo hyvä huomio tuo että vesivoimalla ajetaan "liikaa" tällä hetkellä!
Voiko vesivoimaa pumpata kellon ympäri maksimituotantokapasiteetilla vai loppuuko alaista vesi?
Loppuu.
Tästä näkee:
Päivittyy yleensä keskellä viikkoa ja näyttää edellisen viikon tilannetta. Suomen osalta vettä jäljellä 60% ja ensimmäiset kunnon pakkaset tuli nyt vasta. Keväälle asti pitäisi riittää, kunnes jää sulaa ja vettä sataa. Näkee että siihen on vielä noin 20 viikkoa ja jäljellä oli 3320000 MWh. Eli 988MW teholla voisi ajaa jatkuvasti keväälle asti.
Todellisuudessa toki paikallista vaihtelua.
Ne on nykyisin 5-6MW voimaloita kun rakennetaan ja tosiaan, jo 2022 se tahti on ollut tuo (yli 300 voimalaa). 2023-2024 kiihtyy.
Tuulivoimayhtiöllä oli infotilaisuus kuntalaisten kanssa, ja kuulosti mun korviin enemmän siltä että 6MW oli pienin malli mitä ne harkitsisi.
Muuten yllätyin siitä kun tein omat laskelmat energiamäärästä. Jos yhden myllyn teho on 6MW, ja tuulivoiman kapasiteettikerroin on noin kolmannes, niin keskimäärin tunnissa tuotanto on 2MW. Tällainen mylly tarvitsee noin 2 hehtaaria maata. Hehtaarilla puu kasvaa vuodessa noin 6,5 kuutiota. Kiintokuutiossa noin 2,5MWH energiaa. Eli vuodessa kahdelta hehtaarilta saa 32,5MWH energiaa metsästä. Tuulimylly tuottaa saman verran kahdessa viikossa.
Eli on se mielestäni aika älytön määrä metsää mitä tarvittais sähkön tuotantoon.
