Sähkönsiirto

[timbba80]

On tuo Caruna kyllä yksi iso paskakasa.

1. Fingrid antaa siirtoyhtiöille alennusta. Caruna ilmoittaa että alennukset eivät tule loppuasiakkaille asti koska tämän avulla vältetään sähkön siirtohintojen nosto
2. Tietyt sähkönmyyjät antavat alennuksia
3. Tietyt siirtoyhtiöt antavat alennuksia
4. Hallitus vähentää ALV + lisää mahdollisuuden vähentää verotuksessa sähkölaskuista

Mitä tekee Caruna? Ottaa Fingridin alennuksen omaan lompakkoon ja nostaa hintojaan. Solidaarisesti vielä paukuttelevat henkseleitään että kun ollaan niin helvetin hyvä firma niin nostetaan kahdessa osassa, kun ymmärretään suomalaisten ahdinko. Ja kertovat vielä että operatiiviset kustannukset eivät nouse koska ovat saaneet niin hyviä tuloksia neuvotteluissa työntekijöiden kanssa (eli riistävät asiakkailta lisää, maksavat omille työntekijöille saman verran kuin ennen ja vetoavat että kustannukset nousevat ainoastaan siksi n. 6% koska materiaalien hinta on noussut).

Ja aina sama kaava: maakaapelointikustannukset ovat korkeita. Pistäisivät ne toistaiseksi tauolle, uskon että tästä neuvottelemalla viranomaisten kanssa saataisiin varmasti poikkeus ("joko jatketaan tekemistä ja hinnat nousee, tai siirretään aikatauluja ja varmistetaan kansalaisten mahdollisuus edes jonkunlaiseen tavalliseen elämään).

Eletään pahinta energiakriisiä sitten 70-luvun, inflaatio jyllää, kaikki kallistuu ja ihmiset ovat jo nyt jättäneet harrastuksia ja vapaa-ajan tekemisiä pois koska rahat eivät riitä. Ja mitä tekee Caruna....

Kun joskus muutan tästä asunnosta pois, seuraava asunto tulee olemaan alueella jossa Caruna ei sähkönsiirtoa toimita.

 

[Shajk]

Tuo hallituksen ALV alennus ei koska siietoyhtiöitä olenkaan.

On muuten myös sellainen ilmiö, kun siirroyhtiöt ovat rakentaneet maakaapelointia velalla, korot nousee niin siirtomaksukin nousee...

 

[kntkvtknt]

Tuo hallituksen ALV alennus ei koska siietoyhtiöitä olenkaan.

On muuten myös sellainen ilmiö, kun siirroyhtiöt ovat rakentaneet maakaapelointia velalla, korot nousee niin siirtomaksukin nousee...

Ainakaan Elenian verkossa ei ole siirtomaksu noussut vuosiin.

 

[kntkvtknt]

Elenia Verkko nostaa sähkön siirtomaksuja vaihteeksi.

Verollinen hinta tulee nousemaan keskimäärin 5,8 prosenttia. Vaikutus verottomaan hintaan on keskimäärin 8 prosenttia.

Elenia nostaa sähkönsiirron hintoja – vaikuttaa 435 000 asiakkaaseen

Elenian verkkopalveluhinnat nousevat ensi keväänä.

www.iltalehti.fi

 

[Ogeli]

Miksi uutisissa puhutaan prosenteista?
Itse maksan Helen:lle siirto: 4,07cent + 5,51€/kk paljonko on Elenialla?
Toinen yhtä typerä tapa on ilmoittaa kustannusvaikutus kerros/omakotitaloon kai me laskea osataan?

 

[kntkvtknt]

Miksi uutisissa puhutaan prosenteista?
Itse maksan Helen:lle siirto: 4,07cent + 5,51€/kk paljonko on Elenialla?
Toinen yhtä typerä tapa on ilmoittaa kustannusvaikutus kerros/omakotitaloon kai me laskea osataan?

Elenia-verkon siirtohinta nyt 19,67 euroa kk.

Hintakehitys täällä asumallani ajalta:

2016 --> 13,61 perusmaksu
2018 --> 17,90 perusmaksu
2019 --> 19,67 perusmaksu
2023 --> 21,24 perusmaksu

2025-2026 on uusi nousu. Ei vielä tiedossa 2023 virallinen hinta, kun ei tullut korotusilmoitusta kuin iltalehdestä.

 

[Ogeli]

2019 -> 19,67 perusmaksu

Pajonko on kulusmaksu/kWh?
Aika kova jo perusmaksu.

 

[kntkvtknt]

Pajonko on kulusmaksu/kWh?
Aika kova jo perusmaksu.

Se on 5,21 kWh. 3x25 A.

Kuukaudessa viimeisin lasku 94 kWh ja lasku on Elenian siirrossa 27,22 euroa.

Suunnilleen parin vuoden välein tuntuvat nostavan hintoja siirtojen maksuissa sen maksimin verran.

 

[ykii]

Elenian uusi hinnasto: https://www.elenia.fi/files/aa15ffeba9d61c2399a0b0d7c96d417854bccf94/elenia-hinnasto-05-2023-fin.pdf

Elenian hinnat ovat Suomen kalleimpia (ellei kalleimmat).

 

[Tellervo]

Järvi Suomen Energia pistää selkeästi paremmaksi (kalliimmaksi): https://www.jseoy.fi/wp-content/uploads/2023/01/verkkopalveluhinnasto_2023_verkko.pdf

 

[Shajk]

Tässä kai koko maan hinnat:

Yksi sähkönsiirtoyhtiö pudotti maksunsa nollaan salassa asiakkailta – katso listalta, maksatko kalleinta vai halvinta siirtomaksua

Poikkeuksellisen moni sähkönjakeluyhtiö alensi siirtomaksujaan tai poisti maksuja väliaikaisesti. Siirtomaksuissa tapahtuikin käänne – maksut keskimäärin halpenivat.

yle.fi

 

[ykii]

En tiedä onko oikea threadi, mutta kai täälläkin saa kysyä. Voisiko joku Elenian asiakas tarkistaa onko 18.2. kulutuslukemat normaalit? Minulla on tuolle päivälle (ilta 16-22) n. 75% normaalia korkeampi kulutus. Emme olleet tuolloin kotona, eikä mikään 3-vaihelaite ollut päällä.

Tulee mieleen onko joku käynyt lataamassa sähköautoa etuoven schukosta. Todennäköisempää on että Elenialla on jokin virhe seurannassa...

 

[MIquel007]

Oletko käynyt tarkistamassa onko sama kulutus myös fingridin datahubissa?

 

[ykii]

Oletko käynyt tarkistamassa onko sama kulutus myös fingridin datahubissa?

Jep, samat oudot kulutuspiikit näkyvät Datahubissa (tosin status "arvio").

 

[MIquel007]

Voi olla siis että ne muuttu vielä. Fingridin sivuilta: " Jakeluverkkoyhtiö toimittaa tuntitason mittaustietoa datahubiin. Toisinaan voi käydä niin että etäluettavilta mittareilta ei saada luettua kaikkia tuntiarvoja ja joudutaan arvioimaan nämä tiedot. Kun mittari saadaan sitten luettua, arvot voivat poiketa arvioidusta ja jakeluverkkoyhtiö korjaa oikean tiedon arvioidun tilalle. "

 

[tjs76]

En tiedä onko oikea threadi, mutta kai täälläkin saa kysyä. Voisiko joku Elenian asiakas tarkistaa onko 18.2. kulutuslukemat normaalit? Minulla on tuolle päivälle (ilta 16-22) n. 75% normaalia korkeampi kulutus. Emme olleet tuolloin kotona, eikä mikään 3-vaihelaite ollut päällä.

Tulee mieleen onko joku käynyt lataamassa sähköautoa etuoven schukosta. Todennäköisempää on että Elenialla on jokin virhe seurannassa...

Normaalilta näyttää 18.2. kulutus. Voihan olla, että mahdollinen virhe ei koske kaikkia asiakkaita.

 

[Grazer]

Onko kokemusta, kuinka tarkasti kannattaa vahtia, että maakaapeloinnin jälkeen teiden ja ojien alitukset ennallistetaan? Caruna talvella kaiveli meidän perintötiloille kaapelia maahan ja aika hyvää jälkeä ovat saaneet, ottaen huomioon kuinka paljon lunta oli mutta muutamassa kohtaa on ojat muotoilematta alituskohdista ja osa teiden alituksista montulla. Vanhat sähkölinjat toki purkamatta että siinä mielessä homma vielä kesken, mutta lienee hyvä urakoitsijalle pistää jo etukäteen viestiä että varmasti ennallistavat paikat samalla kun joutuvat kuitenkin kaivurilla paikalle tulemaan.

Pelto-osuuksilla kaapelointilinja ei kovin tasainen ole, mutta se nyt tasoittuu kyntämällä.

 

[Tonnin Seteli]

Onko kokemusta, kuinka tarkasti kannattaa vahtia, että maakaapeloinnin jälkeen teiden ja ojien alitukset ennallistetaan?

Tarkkaan, eikä työ siihen lopu jos haluaa homman kuntoon. Eivätkä ongelmat alituksiin rajoitu vaan ihan suoraa linjaa vedettäessä tuhotaan surutta rajamerkkejä.

Vanhat sähkölinjat toki purkamatta että siinä mielessä homma vielä kesken,

Näissäkin voi tulla sanomista, siis muutenkin kuin siinä että tolpat jätetään vuosiksi odottamaan poistoa. Kiinteistöjen omia pylväitä revitään myös irti.

 

[FiveBridges]

Caruna nostaa vaihteeksi taksojaan.
Sähkön siirtohinnat nousee toistamiseen.

Caruna nostaa sähkönsiirron hintoja toistamiseen

 

[Markkanen]

Caruna nostaa vaihteeksi taksojaan.
Sähkön siirtohinnat nousee toistamiseen.

Caruna nostaa sähkönsiirron hintoja toistamiseen

Tämä etelä-suomalaisten carunalaisten tilanne on vähän sääli, koska tulet maksaneesi aivan turhasta jos asut vaikka järvenpäässä tai muussa elinvoimaisessa kunnassa. Vaikka siis oman kuntasi verkot on kondiksessa, on Carunalla valtavasti verkkoja muuallakin suomessa, myös haja-asutus alueella ja koska hinnaston on oltava sama maksaa järvenpääläinen myös Taivalkoskilaisten verkkojen parannukset.

Esim. Jos verrataan naapurikuntia Järvenpäätä (Caruna) vs. Kerava (Keravan energia sähköverkot) tulee Keravalla 15 000kWh/vuosi kulutuksella yli 700€ halvemmaksi. 3x25A liittymä ja yleissiirto molemmissa.

 

[Griffin]

Tämä etelä-suomalaisten carunalaisten tilanne on vähän sääli, koska tulet maksaneesi aivan turhasta jos asut vaikka järvenpäässä tai muussa elinvoimaisessa kunnassa. Vaikka siis oman kuntasi verkot on kondiksessa, on Carunalla valtavasti verkkoja muuallakin suomessa, myös haja-asutus alueella ja koska hinnaston on oltava sama maksaa järvenpääläinen myös Taivalkoskilaisten verkkojen parannukset.

Esim. Jos verrataan naapurikuntia Järvenpäätä (Caruna) vs. Kerava (Keravan energia sähköverkot) tulee Keravalla 15 000kWh/vuosi kulutuksella yli 700€ halvemmaksi. 3x25A liittymä ja yleissiirto molemmissa.

Kyllä niitä sähköverkkoja joudutaan remppaamaan ihan jokapaikassa, kun sähköautojen määrä kasvaa.. Niiden latailu kun on todella energiaa vievää toimintaa VS normaali asuminen.. Johdot jäävät liian kevyiksi ja niitä joudutaan uusimaan laajasti..

 

[Markkanen]

Jokainen kerrostaloasuja tulee maksaneeksi kyllä ylimääräistä omasta sähkönsiirrostaan. Todennäköisesti sen pitäisi olla kaupungissa kymmenesosa siitä, mitä se on maaseudulla. Tämä yhteiskunta on vaan rakennettu niin, että kuluja katetaan yhdessä. Carunan tapa jakaa omia alueitaan on kyllä harvinaisen mielenkiintoinen.

Carunalla on kaksi yhtiötä Caruna ja Caruna espoo koska hinnaston on oltava sama firman sisällä. Tällä tavalla jakamalla Caruna Carunaan ja Caruna Espooseen on saatu kaksi hinnastoa lailliseksi. Caruna Espoon ja Carunan aluejaot ovat samat kuin oli aikainaan Fortumin ajoilta.

Ehdottomasti pitäisi olla yksi ja sama Caruna ja hinnasto, saataisiin mm. Espoolaiset ja Kaunialaiset mukaan maksamaan haja-asutus alueiden verkkoja siirtomaksuissaan.

Millä tavalla minä Vantaalla asuvana maksan haja-asutus alueiden verkot? Jos siis kuluja katetaan yhdessä.

 

[Markkanen]

Kyllä niitä sähköverkkoja joudutaan remppaamaan ihan jokapaikassa, kun sähköautojen määrä kasvaa.. Niiden latailu kun on todella energiaa vievää toimintaa VS normaali asuminen.. Johdot jäävät liian kevyiksi ja niitä joudutaan uusimaan laajasti..

Ei jouduta. Mikään ongelma sähköautot ei ole nykyiselle sähkönjakelu infralle. Kaiken A ja O on sopiva latausteho ja kuorman jako.

 

[Algron28]

Ei jouduta. Mikään ongelma sähköautot ei ole nykyiselle sähkönjakelu infralle. Kaiken A ja O on sopiva latausteho ja kuorman jako.

Heh, eli jos oma auto ei lataudu riittävän vikkelästi niin ei muuta kuin käväistä lenkki ja kiskoskella naapurien romut irti latauksesta niin johan alkaa vikkelöitymään.

 

[Markkanen]

Heh, eli jos oma auto ei lataudu riittävän vikkelästi niin ei muuta kuin käväistä lenkki ja kiskoskella naapurien romut irti latauksesta niin johan alkaa vikkelöitymään.

Heh, ei kannata lähteä kommentoimaan jos ei itse edes omista sähköautoa.

 

[Algron28]

Heh, ei kannata lähteä kommentoimaan jos ei itse edes omista sähköautoa.

Totta se kuormanjaon ja lataustehon säätö pitää tapahtua tulevaisuudessa hieman omaa pihaa isommassa mittakaavassa jos kerta sähköverkkoa ei tarvitse juuri päivitellä.

 

[mattix]

Totta se kuormanjaon ja lataustehon säätö pitää tapahtua tulevaisuudessa hieman omaa pihaa isommassa mittakaavassa jos kerta sähköverkkoa ei tarvitse juuri päivitellä.

Sähkönsiirtoverkoille ei paljon sähköautojen kotilataukset merkkaa pl. isoimmat kerrostalokohteet. Jokunen muuntamo pitää isontaa ja uusia rakennella (erityisesti julkisen latauksen tarpeisiin), mutta nykyinen lämmityksen ja sähkösaunojen aiheuttamaan kulutukseen perustuva verkon mitoitus piisaa pääosin. Paljon merkitsevämpi asia on sähköistyvä raskasliikenne, jolloin latausasemien tehot liikkuvat megawattiluokassa. Silloinkin haaste on tehon suhteen, ei energian.

Fingrid juuri julkaisi selvityksiään sähköenergian riittävyydestä tällä vuosikymmenellä. Muistaakseni sähköistyvä liikenne nostaa kokonaissähkönkulutusta n. 3-4 % eli aika vähäinen on merkitys.

 

[Griffin]

Sähköverkko ei ole mikään pokkeus. Kaupungeissa se voi olla helposti vuosikymmeniä vanha ja siinä ei todellakaan ole otettu huomioon, jotta yllättäin siitä käydään ottamaan tehoja, joille saunankiukaat kalpenevat reippaasti.. Muuntamoiden lisäksi ongelmaaa muodostavat kaapeloinnit..
Jossain kerrostaloasunnossa kaupungissa sähköähän ei tavallisesti paljoa kulu.

 

[mattix]

Sähköverkko ei ole mikään pokkeus. Kaupungeissa se voi olla helposti vuosikymmeniä vanha ja siinä ei todellakaan ole otettu huomioon, jotta yllättäin siitä käydään ottamaan tehoja, joille saunankiukaat kalpenevat reippaasti.. Muuntamoiden lisäksi ongelmaaa muodostavat kaapeloinnit..
Jossain kerrostaloasunnossa kaupungissa sähköähän ei tavallisesti paljoa kulu.

Sähköverkko on kaikkialla Suomessa keskimäärin useita vuosikymmeniä vanhaa, vaikka viime vuosina on kovasti kaapeloitu.

Jos ei julkisesta latauksesta puhuta, niin ei häviä kiukaat reippaasti. Saunat ovat keskimäärin 6-10 kW ja sähköauton kotilataus 11kW. Aika moni ei edes lataa tuolla teholla tai painaa menemään sukolatauksen (max. 3,7 kW) voimin.

Olet oikeassa, että pullonkaulat lienevät isoimpia kaupunkien ruutukaava-alueilla, joissa muuntamoiden saneeraukset ja kaapelien vahventamiset ovat kalleimpia ympäristöstä johtuen. Toisaalta kerrostalon sähköliittymäkoon kasvatuskaan ei ole halpaa hommaa, vaan taloyhtiölle järkevintä on toteuttaa yhtiön sisäinen kuormanhallinta. Autojen omistaminen on myös vähäisempää keskustoissa, kun julkinen liikenne toimii.

 

[Prodec]

Carunalla on kaksi yhtiötä Caruna ja Caruna espoo koska hinnaston on oltava sama firman sisällä. Tällä tavalla jakamalla Caruna Carunaan ja Caruna Espooseen on saatu kaksi hinnastoa lailliseksi. Caruna Espoon ja Carunan aluejaot ovat samat kuin oli aikainaan Fortumin ajoilta.

Syy, miksi Espoon ja Joensuun verkot ovat omassa yhtiössään, on se, että Espoo oli aikoinaan sähköyhtiötään Fortumille (vai Fortumin edeltäjälle?) myydessään sen verran fiksu, että vaati verkkojen sijoittamisen omaksi yhtiökseen. Näin Fortum/Caruna Espoon verkko on melko puhdas kaupunkiverkko suurella kaapelointiasteella, jonka investointitarpeet ovat hyvin pienet ja näin myös sallittu tuotto on pienempi kuin muulla Carunalla.

 

[Markkanen]

Syy, miksi Espoon ja Joensuun verkot ovat omassa yhtiössään, on se, että Espoo oli aikoinaan sähköyhtiötään Fortumille (vai Fortumin edeltäjälle?) myydessään sen verran fiksu, että vaati verkkojen sijoittamisen omaksi yhtiökseen. Näin Fortum/Caruna Espoon verkko on melko puhdas kaupunkiverkko suurella kaapelointiasteella, jonka investointitarpeet ovat hyvin pienet ja näin myös sallittu tuotto on pienempi kuin muulla Carunalla.

Eli siis tuon takia myös Caruna pitää kiinni kahdesta hinnastosta? Investoidaan päämärkänä haja-asutus alueen verkkoihin koska sitten on lupa myös kasvattaa tuottoja? Hauskintahan tässä on se kun haja-asutus alueelle investoidaan säävarmaan verkkoon, mutta asuuko 10-20v päästä siellä ihmisiäkään?

 

[mattix]

Eli siis tuon takia myös Caruna pitää kiinni kahdesta hinnastosta? Investoidaan päämärkänä haja-asutus alueen verkkoihin koska sitten on lupa myös kasvattaa tuottoja? Hauskintahan tässä on se kun haja-asutus alueelle investoidaan säävarmaan verkkoon, mutta asuuko 10-20v päästä siellä ihmisiäkään?

Taitaa olla 60-70 luvun verkkojen osalta tarvekin investoida, jos ei haluta linjojen kaatuvan mätinä. Silloin on kuitenkin suurin osa Suomen ilmalinjoista rakennettu. Silti tolkku pitää olla investointimäärissä ja kohteiden valinnassa.

Kyllä haja-asutusalueella ihmisiä on vielä 10-20v päästä, mutta varmaan 10-30% nykyistä vähemmän. Toisaalta sähkönkäyttö kasvaa haja-asutusalueellakin.

 

[Tonnin Seteli]

Tämä etelä-suomalaisten carunalaisten tilanne on vähän sääli, koska tulet maksaneesi aivan turhasta jos asut vaikka järvenpäässä tai muussa elinvoimaisessa kunnassa. Vaikka siis oman kuntasi verkot on kondiksessa, on Carunalla valtavasti verkkoja muuallakin suomessa, myös haja-asutus alueella ja koska hinnaston on oltava sama maksaa järvenpääläinen myös Taivalkoskilaisten verkkojen parannukset.

Esim. Jos verrataan naapurikuntia Järvenpäätä (Caruna) vs. Kerava (Keravan energia sähköverkot) tulee Keravalla 15 000kWh/vuosi kulutuksella yli 700€ halvemmaksi. 3x25A liittymä ja yleissiirto molemmissa.

Kyllä se haja-asutusalueen asukaskin joutuu maksamaan ylimääräisestä. Ensinnäkin se maakaapelointi ei ihan kaikkialla olisi oikeasti ollut tarpeellista, jos vaan ei olisi linjojen parin vuosikymmenen huoltamattomuudella luotu vaikutelmaa kaikkien ilmajohtojen epäluotettavuudesta. Toiseksi sen uuden maakaapeloinnin arvo ei ole todellisuudessa ihan se, mikä se kirjanpidollisesti ja välistävedon perusteena on. Työn laatuhan on perseestä ja osa vahingoista jää sen asiakkaan maksettavaksi - siellä peräpersiössä se sähkönjakeluasiakas on se sama kapitalisti, jonka mailla ne tien paskomiset ja rajapyykkien hukkaamiset tapahtuvat. Jos ne yrittää vaatia verkkoyhtiöltä, tulee se oma työ laskien kalliimmaksi kuin tilata kiltisti kaivurit ja maanmittarit omaan laskuun.

 

[Markkanen]

Taitaa olla 60-70 luvun verkkojen osalta tarvekin investoida, jos ei haluta linjojen kaatuvan mätinä. Silloin on kuitenkin suurin osa Suomen ilmalinjoista rakennettu. Silti tolkku pitää olla investointimäärissä ja kohteiden valinnassa.

Kyllä haja-asutusalueella ihmisiä on vielä 10-20v päästä, mutta varmaan 10-30% nykyistä vähemmän. Toisaalta sähkönkäyttö kasvaa haja-asutusalueellakin.

Näihin verkkoihin on siis viimeksi investoitu 60-70luvulla? Että 50-60vuotta kerättiin vain siirtomaksut ja jaettiin rahat omistajille mutta verkkoja ei paranneltu vasta kuin nyt? Eiköhän niitä verkkoja ole tässä joka vuos paranneltu ja uusittu, nyt kun 2014 vai milloin tuli laki että sähköverkot on saatava kestämään kaikki maholliset ja mahottomat sään ääri-ilmiöt saatiin siirtomaksut mukavaan nousuun siellä missä verkot menee vielä ilmassa eikä maassa.

 

[mattix]

Näihin verkkoihin on siis viimeksi investoitu 60-70luvulla? Että 50-60vuotta kerättiin vain siirtomaksut ja jaettiin rahat omistajille mutta verkkoja ei paranneltu vasta kuin nyt? Eiköhän niitä verkkoja ole tässä joka vuos paranneltu ja uusittu, nyt kun 2014 vai milloin tuli laki että sähköverkot on saatava kestämään kaikki maholliset ja mahottomat sään ääri-ilmiöt saatiin siirtomaksut mukavaan nousuun siellä missä verkot menee vielä ilmassa eikä maassa.

Ei suinkaan.

Ymmärtääkseni hyvin iso osa maan sähköverkoista on rakennettu 60-70-luvuilla ja silloisilla kyllästeaineilla puupylväiden elinkaari lienee ~50v. Siksi saneerausinvestointitarve kasvoi 2000-luvulle tultaessa. Olen kuullut, että lama-aikaan 1990-luvun alussa ei pahemmin rahaa verkkoihin laitettu ja sen jälkeen energiakonserneissa paukut laitettiin avattuihin sähkömarkkinoihin eikä ennenaikaisiin linjojen saneerauksiin. 2000-luvulla taas etäluettavien sähkömittareiden laitto on lohkaisut osan rahoista. Vuonna 2013 voimaan tullut laki toimitusvarmuuden parantamisesta kiihdytti saneerauksia valtavasti johtaen myöhemmin myös hintojen nousuun. Luulen, että tuolloin korjausvelkaa oli jonkin verran edellä mainittujen syiden takia.

 

[JaniKari]

Siirtoyhtiöt uusivat kyllä verkkoa tasaisesti, oli tarvetta tai ei, koska verkon kirjanpitoarvo laskee jos sitä ei tehdä. Kirjanpitoarvosta lasketaan suoraan paljon yhtiö voi tehdä voittoa.

 

[peksii]

Siirtoyhtiöt uusivat kyllä verkkoa tasaisesti, oli tarvetta tai ei, koska verkon kirjanpitoarvo laskee jos sitä ei tehdä. Kirjanpitoarvosta lasketaan suoraan paljon yhtiö voi tehdä voittoa.

Eikä lasketa, vaan verkon jälleenhankinta-arvosta, joka lasketaan kaikille verkkoyhtiöille samoilla verkon komponenttien yksikköhinnoilla ja niille on myös päätetty pitoajat, joiden mukaan komponenttien arvo laskee tasaisesti, ja joita ei voi jälkikäteen muutella. Täältä voit tutustua tarkemmin hinnoittelumalliin, ennen kuin jatkat valheellisten väittämien jakamista tulevaisuudessa.

 

[JaniKari]

Eikä lasketa, vaan verkon jälleenhankinta-arvosta, joka lasketaan kaikille verkkoyhtiöille samoilla verkon komponenttien yksikköhinnoilla ja niille on myös päätetty pitoajat, joiden mukaan komponenttien arvo laskee tasaisesti, ja joita ei voi jälkikäteen muutella. Täältä voit tutustua tarkemmin hinnoittelumalliin, ennen kuin jatkat valheellisten väittämien jakamista tulevaisuudessa.

Kirjanpitoarvo tai jälleenhankita-arvo on minulle sama asia, enkä missään väittänyt että arvoja jälkikäteen muuteltaisiin, joten valehtelijaksi kutsuminen on aika kohtuutonta.

Juuri tämän "pitoajan" takia verkkoja uusitaan, koska vanhat verkot ei tuota voittoa vaika siittäisivät sähköä kuinka hyvin. Normaalistihan yritykset pyrkivät maksimoimaan investointien käyttöiän ja minimoimaan investointien suuruuden. Siirtoyhtiöt voivat toimivat tämän suhteen vähän toisin.

 

[peksii]

Kirjanpitoarvo tai jälleenhankita-arvo on minulle sama asia, enkä missään väittänyt että arvoja jälkikäteen muuteltaisiin, joten valehtelijaksi kutsuminen on aika kohtuutonta.

Juuri tämän "pitoajan" takia verkkoja uusitaan, koska vanhat verkot ei tuota voittoa vaika siittäisivät sähköä kuinka hyvin. Normaalistihan yritykset pyrkivät maksimoimaan investointien käyttöiän ja minimoimaan investointien suuruuden. Siirtoyhtiöt voivat toimivat tämän suhteen vähän toisin.

Onko siis sinusta toivottavaa, että verkkoyhtiöt eivät uusisi vanhentuneita laitteita pitoajan päättymisen jälkeen (jonka pitää vastata keskimääräistä teknistä käyttöikää laitteille) ja kasvattaa riskejä sähkönsiirron keskeytymisille, kun komponentti poksahtaa? Eihän tuossa ole mitään järkeä. Ei paperitehdaskaan aja paperikoneitaan rikkoutumiseen asti, koska tuotannon keskeytyminen aiheuttaa enemmän kustannuksia kuin uusi investointi. Juuri tämän takia valvontamalli ollaan rakennettu näin, että yhtiöt saadaan investoimaan pitoajan jälkeen uudestaan.

 

[JaniKari]

Onko siis sinusta toivottavaa, että verkkoyhtiöt eivät uusisi vanhentuneita laitteita pitoajan päättymisen jälkeen (jonka pitää vastata keskimääräistä teknistä käyttöikää laitteille) ja kasvattaa riskejä sähkönsiirron keskeytymisille, kun komponentti poksahtaa? Eihän tuossa ole mitään järkeä. Ei paperitehdaskaan aja paperikoneitaan rikkoutumiseen asti, koska tuotannon keskeytyminen aiheuttaa enemmän kustannuksia kuin uusi investointi. Juuri tämän takia valvontamalli ollaan rakennettu näin, että yhtiöt saadaan investoimaan pitoajan jälkeen uudestaan.

Toivottavaa olisi että uusintatarpeen/korjauksen arviointi tehdään tapaus kohtaisesti markkinalähtöisesti eikä viranomaispäätöksellä. Kuulostaisiko hyvältä jos ministeriöstä tulisi paperikoneen maksimi käyttöikä jonka jälkeen sillä ei saisi enään tehdä tulosta?

 

[HTK12]

Onko siis sinusta toivottavaa, että verkkoyhtiöt eivät uusisi vanhentuneita laitteita pitoajan päättymisen jälkeen (jonka pitää vastata keskimääräistä teknistä käyttöikää laitteille) ja kasvattaa riskejä sähkönsiirron keskeytymisille, kun komponentti poksahtaa? Eihän tuossa ole mitään järkeä. Ei paperitehdaskaan aja paperikoneitaan rikkoutumiseen asti, koska tuotannon keskeytyminen aiheuttaa enemmän kustannuksia kuin uusi investointi. Juuri tämän takia valvontamalli ollaan rakennettu näin, että yhtiöt saadaan investoimaan pitoajan jälkeen uudestaan.

Onko sinusta siis toivottavaa, että tarpeettomasti uusitaan verkkoja pitoajan päättymisen jälkeen, että tuotto saadaan maksimoitua? Siihenhän tämä malli ajaa. Näin kuluttajana näkisin paremmaksi, että uusittaisiin sitten kun on oikeasti tarve, eikä tuoton maksimoinnin takia.

 

[mattix]

Lisään, että tarpeita taitaa olla pitoajan lisäksi monesta muustakin syystä. Mm. toimitusvarmuuden parantaminen, kapasiteetin muutos, elinkaaren ennenaikainen loppuminen ja vaikkapa yhteisrakentaminen.

Siirtoyhtiöt uusivat kyllä verkkoa tasaisesti, oli tarvetta tai ei, koska verkon kirjanpitoarvo laskee jos sitä ei tehdä. Kirjanpitoarvosta lasketaan suoraan paljon yhtiö voi tehdä voittoa.

Siirtoyhtiöt eivät tainneet 1900-luvulla tasaisesti uusia verkkojaan, vaan tämä on tullut merkittävämmin kuvaan 2000-luvulla komponenttien elinkaaren loppuessa.

 

[peksii]

Onko sinusta siis toivottavaa, että tarpeettomasti uusitaan verkkoja pitoajan päättymisen jälkeen, että tuotto saadaan maksimoitua? Siihenhän tämä malli ajaa. Näin kuluttajana näkisin paremmaksi, että uusittaisiin sitten kun on oikeasti tarve, eikä tuoton maksimoinnin takia.

Sille pitoajalle on hyvin pätevä syy (tekninen käyttöikä), jonka jälkeen riskit komponentin rikkoutumiselle kasvaa merkittävästi, koska fysiikan lakeja ei voida muuttaa ja komponentit hajoavat ajan kuluessa. Rikkoutuneen komponentin korjaaminen maksaa huomattavasti enemmän verrattuna tarpeeksi ajoissa tehty uusinvestointi, koska investointi voidaan suunnitella etukäteen. Tätä sinun malliasihan jakeluverkkoyhtiöissä aikoinaan noudatettiin ja verkkojen kunto romahti.
Hinnoittelumalli ajaa sitä, että verkkoyhtiöt pyrkivät maksimoimaan komponenttien käyttöiän pitoaikaan saakka, sillä ennenaikaisesti korvatuista komponenteista he menettävät pitoaikaan suhteutetun osuuden sallituista tuotoistaan. En kyllä itse kuluttajana ymmärrä halukkuuttasi nostaa sähkökatkojen riskejä merkittävästi vain sen takia, että siirtokustannukset olisivat vain muutamia prosenttiyksiköitä pienempi hetkellisesti, ennen kuin kunnossapito- ja muut kustannukset lähtevätkin nousemaan, jotka sitten kuitenkin veloitetaan asiakkailta hieman myöhemmin.

 

[tattadaa]

Nyt kun on ollu näistä sähkön siirtotuotteista puhetta, niin onko jollain käytössä kausisähkö ja todennut sen kannattavaksi? Talon edellisellä omistajalla oli ollut, mutta vaihdettii liittymän siirron yhteydessä yleissähköön. Tuntuu aika mahdottomalta, että ~15MWh vuosikulutuksella ja suoralla sähkölämmityksellä tuo kannattaisi. Perusmaksu yleissähköön verrattuna yli tuplat.

 

[Markkanen]

Nyt kun on ollu näistä sähkön siirtotuotteista puhetta, niin onko jollain käytössä kausisähkö ja todennut sen kannattavaksi? Talon edellisellä omistajalla oli ollut, mutta vaihdettii liittymän siirron yhteydessä yleissähköön. Tuntuu aika mahdottomalta, että ~15MWh vuosikulutuksella ja suoralla sähkölämmityksellä tuo kannattaisi. Perusmaksu yleissähköön verrattuna yli tuplat.

Riippuu miten paljon saat siirrettyä kulutustasi pois kalliimman siirron ajalta. Sinun pitäisi siirtää kulutusta siis perusmaksujen hinnnan erotuksen verran + vielä hieman päälle, koska siirto on sitten kalliimpaa muina aikoina.

 

[tattadaa]

Riippuu miten paljon saat siirrettyä kulutustasi pois kalliimman siirron ajalta. Sinun pitäisi siirtää kulutusta siis perusmaksujen hinnnan erotuksen verran + vielä hieman päälle, koska siirto on sitten kalliimpaa muina aikoina.

Laskelmani mukaan kesäaikana kulutus pitäisi olla yli 700kwh/kk, että kuittaa erotuksen perusmaksussa. Talviaikaan taas valtaosa vuorokauden tunneista on kalliimpia ja ilman varaavaa lämmitystä kulutuksen siirto on hankalaa. Tosin halvempi aika on huhtikuun alusta lokakuun loppuun, joten osuu siihenkin osa lämmityskaudesta. Joka tapauksessa tuntuu aika epätodennäköiseltä että onnistuisi säästämään

 

[Walla]

Nyt kun on ollu näistä sähkön siirtotuotteista puhetta, niin onko jollain käytössä kausisähkö ja todennut sen kannattavaksi? Talon edellisellä omistajalla oli ollut, mutta vaihdettii liittymän siirron yhteydessä yleissähköön. Tuntuu aika mahdottomalta, että ~15MWh vuosikulutuksella ja suoralla sähkölämmityksellä tuo kannattaisi. Perusmaksu yleissähköön verrattuna yli tuplat.

Ainakin Caruna näyttää suoraan sivuillaan mitä edellinen vuosi olisi maksanut eri siirtotuotteilla. Omalla n. 11MWh kulutuksella yhtään kulutusta aikatauluttamatta olisi kausisiirto ollut 15€ halvempi vuodessa kuin yleissiirto. Yösiirto olisi ollut n. 0,5€ halvempi vuodessa. En ole siis jaksanut vaihtaa, ehkä pitäisi keväällä.

 

[Bugtastic]

Laskelmani mukaan kesäaikana kulutus pitäisi olla yli 700kwh/kk, että kuittaa erotuksen perusmaksussa. Talviaikaan taas valtaosa vuorokauden tunneista on kalliimpia ja ilman varaavaa lämmitystä kulutuksen siirto on hankalaa. Tosin halvempi aika on huhtikuun alusta lokakuun loppuun, joten osuu siihenkin osa lämmityskaudesta. Joka tapauksessa tuntuu aika epätodennäköiseltä että onnistuisi säästämään

Carunan sivuilla oli ennen mahdollista verrata vuosikustannusta eri siirtotuotteiden välillä mutta tuo ei ole enää toiminut sähkönseurannan uudistuksen jälkeen. Varmaan puoli vuotta on herjannut "Vuosikustannuksen laskenta epäonnistui. Kulutustiedot tarvitaan vuoden ajalta kustannusten laskemiseksi." vaikka kulutustiedot tuolla näkyy.

Meillä on suorasähköllä lämmitys jossa LVV on ajastettu yöaikaan ja vanhan sähkönseurannan laskuri sanoi että 55€ säästöä tulisi vuodessa.

Nykyään on ladattava hybridi ajastettu yöaikaan joten siitä johtuen olisi kiva nähdä mitä tuo Carunan laskuri sanoo...

Edit: kausisähkö on siis käytössä, ilp lämmitys pääosin. Vuosikulutus 18000 kwh

 

[tattadaa]

Carunalla onkin näköjään aika pienet erot perusmaksujen välillä eri tuotteissa. Hankalahan näissä on tehdä yleistyksiä, kun joka siirtoyhtiöillä on omat hinnat. Kuitenkin jossain tapauksessa tuo voi siis kannattaa. Rahallisesti erot jäävät varmaan joka tapauksessa pieneksi eri siirtotapojen välillä.

 

[juhaa]

En nyt tarkista, että mitä eri siirrot carunalla maksavat, mutta sivuilta näkee mikä olisi tullut itselle edullisimmaksi.