- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 377
viikon huoltoseisokki vuodessa.Ei pyöri mikään laitos 24/7, kyllä niillä yleensä on aika pitkät huoltoseisokit ja laiterikkojakin tulee. Paljonko vuodessa maksaa ne puut tehtaalle?
TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
viikon huoltoseisokki vuodessa.Ei pyöri mikään laitos 24/7, kyllä niillä yleensä on aika pitkät huoltoseisokit ja laiterikkojakin tulee. Paljonko vuodessa maksaa ne puut tehtaalle?
Puhutko tästä laitoksesta jossa oli kaasuräjähdys ja se on tuottanut erittäin epämääräisesti vuoden ajan?viikon huoltoseisokki vuodessa.
Hyvä vitsi. Vaikka tuo joskus saataisiin tuottamaan luotettavasti niin kyllä se on tuottamatta paljon enemmän kuin viikon vuodessa. Kannattaa nyt katsoa tuolta yltä miten luotettavasti tuo on viimeisen vuoden aikana tuottanut. Jos nyt päästään joskus jonnekkin 80-90% tuottavuuteen, niin hyvä.viikon huoltoseisokki vuodessa.
Nyt taas siirtyy sulla maalitolpat. Sä väitit, että ilman tuulivoimaa meillä olisi jo lisää ydinvoimaloita. Ei että meillä olisi joskus tulevaisuudessa lisää ydinvoimaloita.Mä en ole vakuuttunut vieläkään, ettei sitä rakennettaisi. Tosin nyt jotkut ajavat rakennusten purkamista, joka on hölmöä. Toi sota loppuu aikanaan ja talous pitää huolen
siitä, että kannattavat infestoinnin saavat "tuulta" alleen. Kuten olen monesti sanonut politikot vaihtuu, mutta talous jää.
Niin meillä on se ero, että sinä näytät miettivän tätä päivää (sähkö ei ole loppunut) ja minä mietin myös ensi vuosikymmentä. Meillä on mielestäni nyt aivan riittävästi näyttöä, että meiltä puuttuu omavaraisuutta tuulettomilla pakkaspäivinä sekä nähtävissä on että tarvitsemme sähköä vuosivuodelta enemmän. Pienkuluttajien säästövara
on pakkaspäivinä aikalailla nyt imetty käyttöön, ellemme ala karsia elintasoamme.
Kuten tuossa yllä todettiin kuin, tähän asti käynnistys on ollut lähes yhtä kivinen kuin OL3:n ilman mediahuomiota.Tuo pyörii seuraavat 30-40 vuotta 24/7 samalla teholla. Mites tuulivoima?
Tuollaisen soodakattilan funktio on polttaa sellunkeitossa irronnut orgaaninen kama ja toisaalta muuntaa keittokemikaalit alkuperäiseen muotoon, joten sitä ei oikein voida korvata sähkökattilalla. Metsäyhtiöt kyllä tutkivat innokkaasti tapoja korvata soodakattila, koska se on prosessin kallein osa ja usein pullonkaulana tuotannon kasvattamiselle. Yksi mahdollisuus voisi olla mainitsemasi kaasutus, mutta se ei ole ainakaan vielä lähtenyt lentoon.Toivottavasti ymmärtävät myös hommata sähökattilan tehdas-alueelle ettei tarvitse tuota tulevaisuudessa 24/7 pitää käynnissä. Riittäisi paremmin poltettavaa biomassaa silloin kun sitä tarvitaan.
Ei muuten ole siirtynee (ne siirtyy jääkiekossa) mä väitin alunperin, että tuulivoiman lisääntyminen on vaikuttanut meidän sähköätuottavien yritysten johdon ja politikkojen päätöksiin. Ja sitä mieltä edelleenkin olen.Nyt taas siirtyy sulla maalitolpat. Sä väitit, että ilman tuulivoimaa meillä olisi jo lisää ydinvoimaloita. Ei että meillä olisi joskus tulevaisuudessa lisää ydinvoimaloita.
Näinhän tässä aina käy, kun väitteet ammutaan alas.Nyt taas siirtyy sulla maalitolpat. Sä väitit, että ilman tuulivoimaa meillä olisi jo lisää ydinvoimaloita. Ei että meillä olisi joskus tulevaisuudessa lisää ydinvoimaloita.
Emme ole olleet teho-omavaraisia 50 vuoteen, joten tässä vaiheessa on turha alkaa panikoimaan.Sekä vaikka on nyt tuulivoimaa, niin juuri siksi nytkin pitäisi tehdä nopeasti päätöksiä millä turvataan teho-omavaraisuus. Sen kuntoon hoitaminen vie vuosia tehtiin se miten päin tahansa, mutta ne päätökset pitäisi tehdä. Nyt vaikuttaa siltä, että markkinavoimia ei asian hoitaminen kuntoon kiinnosta.
UMM-palvelun mukaan 250 MW on ilmoitettu tehokapasiteetti laitokselle, eli tuon verran laitos tuottaa ulospäin sähköverkkoon.Paljonko tästä käyttää tehdas itse ja paljonko menee myyntiin? Olettaisin tehtaan kuluttavan ihan reilusti sähköä. Tälläisiä ei vaan Suomeen voi monta rakentaa kun tuokin kuluttaa muistaakseni 10% kaikesta Suomessa hakattavasta puusta, mukaan lukien tukit, joita ei tietenkään ole tarkoituksen mukaista sinne työntää. Hakkuita ei Suomessa voi paljon enää lisätä. Näiden polttavien laitosten osalla se polttoaine on merkittävä osa kuluista ja sitä kulua ei taas ole tuulivoimassa, joten sekin pitää ottaa huomioon kun vertaillaan.
Voipi olla, maanantaina jo rapeat 59,84 c/kWh klo 9. Kohta voi aamukahvin juoda ärrälläPaukkuukohan ensi viikolla euro rikki pörssissä?
Nyt ei ole enää varaa ottaa kiinteää kun pitää ensi kesänä saada omansa pois pörssistä.No joo, ei kyllä taas vaihteeksi harmita 8.3 snt kiinteä sopimus, vaikka kesällä olikin välillä kallis. Vielä ei kulu kovin paljoa sähköä, kun on vielä sen verran lämpimät kelit, ettei noita sähköpattereita vielä tarvi. Mutta eipähän toisaalta tarvi miettiä näitä piikkejä.
No kupillisen kahvia (2,5dl) keittämiseen menee luokkaa 0,03 kWh sähköä. Mut toki jos se kahvikuppi pitää pestä astianpesukoneessa heti kahvin juomisen jälkeen niin saattaa ärrän kahvit tullakin halvemmiksi.Voipi olla, maanantaina jo rapeat 59,84 c/kWh klo 9. Kohta voi aamukahvin juoda ärrällä
Viimeksi kun katoin, niin juuri tuota suuruusluokkaa oli omalla kohdalla toteutuma pörssissä 12kk ajalta. On automatiikkaa ja on optimoitu, mutta kun ei ole sähköautoja, niin kesällä halpaa sähköä menee niin vähän ja talvella vastaavasti kallista moninverroin enemmän, niin talvikuukaudet dominoivat keskihintaa niin paljon. Pörssin vuoden keskiarvolla on turha leuhotella, jollei asu kaukolämmitteisessä kerrostalossa. Omalla kohdalla pörssin hyöty ollut hyvin pitkälti +-0. Jännityksen elämään sitten voi kukin laskea plussaksi tai miinukseksi.No joo, ei kyllä taas vaihteeksi harmita 8.3 snt kiinteä sopimus, vaikka kesällä olikin välillä kallis. Vielä ei kulu kovin paljoa sähköä, kun on vielä sen verran lämpimät kelit, ettei noita sähköpattereita vielä tarvi. Mutta eipähän toisaalta tarvi miettiä näitä piikkejä.
Joo mielenrauhasta siinä kiinteässä maksetaan.Se tässä kiinteässä on hyvä, ettei sinänsä tarvi välittää näistä piikeistä tippaakaan. Kaikista hölmöintä olisi ottaa tällainen kiinteä sopimus ja sitten kuitenkin joustaa kuten pörssisähköilijä, koska tuolloin vain maksimoi oman haitan ilman mitään hyötyä.
Käytin silloin viime tammikuunkin 2 euron päivänä sähköä täysin normaalisti.
Emmekä koskaan tuona aikana näin velkaisia, nyt vähäiset elämän yli jäävät euromme isolta osalta imetään sähköä tuottavien yhtiöiden kassoihin ja sieltä osin sijoittajien taskuun ulkomaille, pois meidän kansantalouden rahankierrosta.Emme ole olleet teho-omavaraisia 50 vuoteen, joten tässä vaiheessa on turha alkaa panikoimaan.
Tuo kahden euron päivä oli työpaikalla myös mielenkiintoinen, kun työnteon sijaan piti esimiehen käskystä sammutella sähkölaitteita.Joo mielenrauhasta siinä kiinteässä maksetaan.
Sulatin pakastimen ja istuin pimeässä tuon 2 euron päivän. No oli oikeasti pöytälamppu sentään päällä ja sekin jo hirvitti.
Aivan, eli nyt tehtävät energiaratkaisut on oltava kustannustehokkaita ettei ajeta kansantalouttamme korkeilla energian hinnoilla vielä entistä enemmän ahdinkoon. Nyt ei siis ole varaa päättömästi heittää vaikka 25 miljardia uuteen ydinvoimalaan.Emmekä koskaan tuona aikana näin velkaisia,
Jos ulkomailta tuodaan ~800MWh edestä tuntitasolla niin tommonen lovi tuotannossa?Huomennahan on aurinkoinen päivä. Kuinka paljon pitäisi olla enemmän aurinkovoimaa, että tuo 60 sentin piikki ei olisi toteutunut tässä tilanteessa?
Aamu 9:ltä aurinkotuotanto on näin syyskuussa jo aika vähäistä, eli ehkä joku 10-kertainen (10 GW kokonaiskapasiteetti) jos olisi niin sit piikki ei olisi toteutunut.Huomennahan on aurinkoinen päivä. Kuinka paljon pitäisi olla enemmän aurinkovoimaa, että tuo 60 sentin piikki ei olisi toteutunut tässä tilanteessa?
Eihän sitä heinäkuussa mitään huoltoja voi tehdä, sehän on lomakuukausi!Kun tässä on vielä siirtolinjojen korjauksia samaan aikaan, niin väkisin tulee mieleen, kannattaisikohan noita huoltoja suunnitella ihan Fingridin ja tuottajien yhteistyössä. Äkkiseltään ajattelisi, että heinäkuu olisi se aika jolloin kannattaisi olla sekä siirtolinjat että tuotanto remontissa, eikä syyskuu jolloin jo jonkin verran alkaa olla lämmitysenergian tarvetta.
Siinä saa hyvin esimakua siitä, mitä vakaan tuotannon väheneminen ja sääriippuvaisen tuotannon osuuden lisääntyminen vaikuttaa. Rajua heiluntaa ja epävarmoja hintoja tuulesta ja tuurista riippuen.Fakta on että nykyisillä huoltoaikatauluilla sekä maaliskuu että syyskuu ovat pörssihintojen kannalta riskikuukausia.
Ei kannata avata taas tätä matopurkkia.. (sieltä tulee hinkley pointit, sähköauton lataukset yöllä ja ilman heiluntaa sähkön hinta min. 20-30 c/kWh jne)Siinä saa hyvin esimakua siitä, mitä vakaan tuotannon väheneminen ja sääriippuvaisen tuotannon osuuden lisääntyminen vaikuttaa. Rajua heiluntaa ja epävarmoja hintoja tuulesta ja tuurista riippuen.
No eihän maaliskuussa ja syyskuussa ole mitään ongelmaa, jos vain tuulee kovaa. Sitten kun ei tuule on eri juttu. Joskus tuulee ja joskus ei tuule. Sellaista se sää on.Ei kannata avata taas tätä matopurkkia.. (sieltä tulee hinkley pointit, sähköauton lataukset yöllä ja ilman heiluntaa sähkön hinta min. 20-30 c/kWh jne)
Kummasti kuitenkin kaikkea muuta infraa huolletaan sujuvasti juuri kesällä ja tekijät löytyy.Eihän sitä heinäkuussa mitään huoltoja voi tehdä, sehän on lomakuukausi!
Fakta on että nykyisillä huoltoaikatauluilla sekä maaliskuu että syyskuu ovat pörssihintojen kannalta riskikuukausia.
Niin tai muut voimalat olisi käytössä. Nytkin on 2644MW kapaa rikki tai huollossa. Siirtolinjat tähän päälle.No eihän maaliskuussa ja syyskuussa ole mitään ongelmaa, jos vain tuulee kovaa. Sitten kun ei tuule on eri juttu. Joskus tuulee ja joskus ei tuule. Sellaista se sää on.
Äläpä. toivottavasti pirskahdus sarkasmia löytyi alkuperäisestä viestistäni. Tätä on siis oikeasti ihmetelty jo pitkään sähköntuotannon puolella mitenkä on täysin mahdotonta aikatauluttaa esim. ydinvoimaloiden huoltoja heinäkuulle ja sama tuntuu myös koskevan pienempiä voimaloita.Kummasti kuitenkin kaikkea muuta infraa huolletaan sujuvasti juuri kesällä ja tekijät löytyy.
Onhan tää vähän ironista että huoltoja tai vikoja ei lasketa samalla tavalla kaikkien tuotantomuotojen heikkoudeksi kuin tuulettomia päiviä. Vastahan täällä joku väitti että Metson biotuotetehdas tuottaa sähköä 24/7 vaikka tilastojen valossa puhutaan tällä hetkellä tuskin edes 85 prosentin uptimesta.Niin tai muut voimalat olisi käytössä. Nytkin on 2644MW kapaa rikki tai huollossa. Siirtolinjat tähän päälle.
No sitäpä tässä on juuri tarkoitettu. Nyt ollaan poikkeuksellisen paljon sääriippuvaisen tuotannon varassa. Tuulimyllyissä on täysi 7000+MW kapasiteetti käytössä. Eli ei ole mitään ongelmaa (paitsi että ei tuule).Niin tai muut voimalat olisi käytössä. Nytkin on 2644MW kapaa rikki tai huollossa. Siirtolinjat tähän päälle.
Huollot voi aikatauluttaa lämmityskauden ulkopuolelle, tuulettomuutta ei. Nythän ei kuitenkaan taida olla mitään pulaa sähköstä, ainoastaan pulahinnat kiitos hienon järjestelmän.Onhan tää vähän ironista että huoltoja ei lasketa samalla tavalla kaikkien tuotantomuotojen heikkoudeksi kuin tuulettomia päiviä. Vastahan täällä joku väitti että Metson biotuotetehdas tuottaa sähköä 24/7 vaikka tilastojen valossa puhutaan tällä hetkellä tuskin edes 85 prosentin uptimesta.
Tai jos vaikka ydinvoimaloiden huolloissa on pullonkaulana jotain harvinaista erityisasiantuntemusta mitä pitää kierrättää euroopanlaajuisesti, niin luulisi että siirtoverkon huolloissa ei mitään tällaisia ole ja vähintäänkin sieltä voisi joustaa.Äläpä. toivottavasti pirskahdus sarkasmia löytyi alkuperäisestä viestistäni. Tätä on siis oikeasti ihmetelty jo pitkään sähköntuotannon puolella mitenkä on täysin mahdotonta aikatauluttaa esim. ydinvoimaloiden huoltoja heinäkuulle ja sama tuntuu myös koskevan pienempiä voimaloita.
Niin että pitäisi olla naftaliinissa aina korvaava määrä ei-sääriippuvaista tuotantoa? Mitään naftaliinituotantoa ei vaan voi olla.No sitäpä tässä on juuri tarkoitettu. Nyt ollaan poikkeuksellisen paljon sääriippuvaisen tuotannon varassa. Tuulimyllyissä on täysi 7000+MW kapasiteetti käytössä. Eli ei ole mitään ongelmaa (paitsi että ei tuule).
Ei vaan aiemmin sanoin tämän olevan esimakua tulevasta uudesta normaalista kun tuurivoiman prosenttiosuus kasvaa. Halpaa kun tuulee ja erittäin epävarmoja hintoja ja rajua heiluntaa kun ei tuule.Niin että pitäisi olla naftaliinissa aina korvaava määrä ei-sääriippuvaista tuotantoa? Mitään naftaliinituotantoa ei vaan voi olla.
Ei vaan aiemmin sanoin tämän olevan esimakua tulevasta uudesta normaalista kun tuurivoiman prosenttiosuus kasvaa. Halpaa kun tuulee ja erittäin epävarmoja hintoja ja rajua heiluntaa kun ei tuule.
Tilannetta voisi kuitenkin paljon parantaa aikataulutuksella. Sen lisäksi että saadaan enemmän ei-sääriippuvaista kapasitettia käyttöön sinne lämmityskaudelle, saisi myös enemmän aurinkovoimaa kohdistettua tuulettomille huoltopäiville.Niin että pitäisi olla naftaliinissa aina korvaava määrä ei-sääriippuvaista tuotantoa? Mitään naftaliinituotantoa ei vaan voi olla.
Äläpä. toivottavasti pirskahdus sarkasmia löytyi alkuperäisestä viestistäni. Tätä on siis oikeasti ihmetelty jo pitkään sähköntuotannon puolella mitenkä on täysin mahdotonta aikatauluttaa esim. ydinvoimaloiden huoltoja heinäkuulle ja sama tuntuu myös koskevan pienempiä voimaloita.
Näinhän se on muistaakseni tässäkin ketjussa joskus selitetty. Siis että erityisesti ydinvoimaloiden, jos nyt muunkin voimala- ja verkkoinfran, isoissa huolloissa kiertää samoja ukkoja ei pelkästään koko Suomessa vaan Pohjoismaissa tai jopa laajemmin, ja tämän takia pitää huoltoja porrastaa, jotta saadaan yksi valmiiksi ennen kuin aloitetaan toista kymmenen muun käynnissä olevan rinnalle.Tai jos vaikka ydinvoimaloiden huolloissa on pullonkaulana jotain harvinaista erityisasiantuntemusta mitä pitää kierrättää euroopanlaajuisesti, niin luulisi että siirtoverkon huolloissa ei mitään tällaisia ole ja vähintäänkin sieltä voisi joustaa.
Huollot alkaa joskus Maaliskuun loppupuolella ja päättyy Joulukuussa.. Tuplaamalla huoltoporukoiden määrää saisi huoltosesongin kesto lyhennetty 4,5 kuukauteen?Kun tässä on vielä siirtolinjojen korjauksia samaan aikaan, niin väkisin tulee mieleen, kannattaisikohan noita huoltoja suunnitella ihan Fingridin ja tuottajien yhteistyössä. Äkkiseltään ajattelisi, että heinäkuu olisi se aika jolloin kannattaisi olla sekä siirtolinjat että tuotanto remontissa, eikä syyskuu jolloin jo jonkin verran alkaa olla lämmitysenergian tarvetta.
Ydinvoimaloiden huolloissa pohjoismaissa kiertää samat porukat koska se nimenomaan vaatii erityisosaamista, mutta niiden aikataulutus on tehty seuraavasti:Näinhän se on muistaakseni tässäkin ketjussa joskus selitetty. Siis että erityisesti ydinvoimaloiden, jos nyt muunkin voimala- ja verkkoinfran, isoissa huolloissa kiertää samoja ukkoja ei pelkästään koko Suomessa vaan Pohjoismaissa tai jopa laajemmin, ja tämän takia pitää huoltoja porrastaa, jotta saadaan yksi valmiiksi ennen kuin aloitetaan toista kymmenen muun käynnissä olevan rinnalle.
Pohdin, en tiedä. Voisiko syynä heinäkuun taukoon huolloissa olla kahdessa asiassa:Tätä on siis oikeasti ihmetelty jo pitkään sähköntuotannon puolella mitenkä on täysin mahdotonta aikatauluttaa esim. ydinvoimaloiden huoltoja heinäkuulle ja sama tuntuu myös koskevan pienempiä voimaloita.
Hyvä kevennys päivän päätteeksiEnää ei riitä että pelikaanit menee turbiiniin vaan nyt sinne menee jo troolarit
Outo tilanne Olkiluodon ydinvoimalassa – romutroolari ajautui tulovesikanavaan
Viranomaiset ovat paikalla ja selvittävät tapahtunutta.www.is.fi
Pohjoisessa ei korjata siirtolinjaa vaan ruottalaiset tekee jotain Luulajajokivarressa ja siellä on 400kV linja pois käytöstä. Tuo linja syöttää Kemimaan linjaa niin sieltä ei voi siirtää sähköä. Ruottalaisilla on luultavasti ihan omat aikataulunsa.Kun tässä on vielä siirtolinjojen korjauksia samaan aikaan, niin väkisin tulee mieleen, kannattaisikohan noita huoltoja suunnitella ihan Fingridin ja tuottajien yhteistyössä. Äkkiseltään ajattelisi, että heinäkuu olisi se aika jolloin kannattaisi olla sekä siirtolinjat että tuotanto remontissa, eikä syyskuu jolloin jo jonkin verran alkaa olla lämmitysenergian tarvetta.