Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[JCSH]

Tuossa voisi olla jonkinlainen järki. Erillisinä on päässälaskemalla vaikea saada kannattavaa bisnestä, tai sitten tulot pitää tulla muualta kuin sähköstä. Esim niistä vihersertifikaateista tai vastaavista pesuista.

No kyllä ne erillisinäkin toimii siinä missä tuulifirmojenkin omistamina. Periaate on kuitenkin sama, ladataan kun halpaa ja myydään kun kalliimpaa.
Mutta jos akun ja tuulivoimalan omistaja ovat samat, niin tuon osto-myynti syklin pystyy tekemään pikkasen pienemmillä kuluilla.

 

[B12]

Pikaisesti katsottuna grid storage akkujen hinnat ovat nyt siellä jossain 100 000e / MWh paikkeilla. Jos hintaeroa on se 70e / MWh, niin ilman rahoituskuluja tuo olisi sellaiset 1500 sykliä. Osuu aikalailla sinne lithium ioni akkujen minimikestoon (yleensä oletus on, että ne kestää vähintään sellaiset vajaat 2000 sykliä), joten ei toi mikään kovin kaukaa haettu skenaario ole.

Jos vuodessa kannattaa tehdä vaikka 100 sykliä (lähimainkaan joka päivä ei maksa vaivaa, koska hinta liian tasainen), tuo tekee 15v ja alkaa olla kyllä melko heikosti kannattavaa bisnestä plus akut totaalisen loppu 15v kohdalla.

 

[B12]

No kyllä ne erillisinäkin toimii siinä missä tuulifirmojenkin omistamina. Periaate on kuitenkin sama, ladataan kun halpaa ja myydään kun kalliimpaa.
Mutta jos akun ja tuulivoimalan omistaja ovat samat, niin tuon osto-myynti syklin pystyy tekemään pikkasen pienemmillä kuluilla.

Plus että sama toimija saa hyödyn kummastakin skenaariosta. Tasaa tulovirtaa, mutta toki nostaa investointikustannuksia.

 

[MOS6510]

No, ydinvoiman rakentaminen nykyhinnoilla on kannattamatonta. Toisaalta jos pienemmät akustot ovat jossain vaiheessa kannattavia rakentaa, voi useamman projektin kokonaiskapasiteetti kasvaa melko isoksi kun ei tarvitse tuollaista 15 miljardin rahakasaa lyödä suoraan pöytään.

Mistä ihmeestä keksit tällaisia 15 miljardin summia ydinvoimalalle? Se, että ranskalaiset tyrivät EPR-voimaloiden suunnittelun ja rakentamisen ei kerro yleisesti ottaen ydinvoimaloiden hintatasosta mitään. Esimerkiksi Etelä-Korea rakentaa APR-1400-reaktoreita huomattavasti halvemmalla.

Yksi esimerkki löytyy UAE:sta, jonne korealaiset rakensivat 4 kpl APR-1400-reaktoreita - rakentamisaika oli noin 8 vuotta per yksikkö. Ensimmäisen rakentaminen alkoi heinäkuussa 2012 ja viimeinen valmistui maaliskuussa 2024. Rakentamisen kustannus 32 miljardia USD:tä eli 8 miljardia USD:tä tai 7,2 Mrd EUR per voimala. Nämä olivat Emiraattien ensimmäiset voimalat, joten paikallinen oppimiskäyrä huomioiden hieno saavutus.

Barakah nuclear power plant - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[kaarlos]

Mistä ihmeestä keksit tällaisia 15 miljardin summia ydinvoimalalle? Se, että ranskalaiset tyrivät EPR-voimaloiden suunnittelun ja rakentamisen ei kerro yleisesti ottaen ydinvoimaloiden hintatasosta mitään. Esimerkiksi Etelä-Korea rakentaa APR-1400-reaktoreita huomattavasti halvemmalla.

Yksi esimerkki löytyy UAE:sta, jonne korealaiset rakensivat 4 kpl APR-1400-reaktoreita - rakentamisaika oli noin 8 vuotta per yksikkö. Ensimmäisen rakentaminen alkoi heinäkuussa 2012 ja viimeinen valmistui maaliskuussa 2024. Rakentamisen kustannus 32 miljardia USD:tä eli 8 miljardia USD:tä tai 7,2 Mrd EUR per voimala. Nämä olivat Emiraattien ensimmäiset voimalat, joten paikallinen oppimiskäyrä huomioiden hieno saavutus.

Barakah nuclear power plant - Wikipedia

en.wikipedia.org

Referenssinä Flamenville ja Hinkley Point on relevantimpia koska projektit toteutetaan Euroopassa. Molemmissa kustannukset ovat astronomisella tasolla.

 

[JCSH]

Mistä ihmeestä keksit tällaisia 15 miljardin summia ydinvoimalalle? Se, että ranskalaiset tyrivät EPR-voimaloiden suunnittelun ja rakentamisen ei kerro yleisesti ottaen ydinvoimaloiden hintatasosta mitään. Esimerkiksi Etelä-Korea rakentaa APR-1400-reaktoreita huomattavasti halvemmalla.

Yksi esimerkki löytyy UAE:sta, jonne korealaiset rakensivat 4 kpl APR-1400-reaktoreita - rakentamisaika oli noin 8 vuotta per yksikkö. Ensimmäisen rakentaminen alkoi heinäkuussa 2012 ja viimeinen valmistui maaliskuussa 2024. Rakentamisen kustannus 32 miljardia USD:tä eli 8 miljardia USD:tä tai 7,2 Mrd EUR per voimala. Nämä olivat Emiraattien ensimmäiset voimalat, joten paikallinen oppimiskäyrä huomioiden hieno saavutus.

Barakah nuclear power plant - Wikipedia

en.wikipedia.org

Ei nyt kuitenkaan kannata hakea sitä verrokkia jostain UAE:sta, jossa on jotain suorastaan orjatyöhön verrattavissa olevaa työvoimaa käytössä.
Järkevämpää vilkaista vaikkapa Puolan tulevia hintoja, ottaa huomioon, että sekin on Puola, ja lisätä siihen sitten sellaiset ainakin 20-30% lisää jotta päästään Suomen hintatasoihin.

 

[3dfx]

Mistä ihmeestä keksit tällaisia 15 miljardin summia ydinvoimalalle? Se, että ranskalaiset tyrivät EPR-voimaloiden suunnittelun ja rakentamisen ei kerro yleisesti ottaen ydinvoimaloiden hintatasosta mitään. Esimerkiksi Etelä-Korea rakentaa APR-1400-reaktoreita huomattavasti halvemmalla.

Yksi esimerkki löytyy UAE:sta, jonne korealaiset rakensivat 4 kpl APR-1400-reaktoreita - rakentamisaika oli noin 8 vuotta per yksikkö. Ensimmäisen rakentaminen alkoi heinäkuussa 2012 ja viimeinen valmistui maaliskuussa 2024. Rakentamisen kustannus 32 miljardia USD:tä eli 8 miljardia USD:tä tai 7,2 Mrd EUR per voimala. Nämä olivat Emiraattien ensimmäiset voimalat, joten paikallinen oppimiskäyrä huomioiden hieno saavutus.

Barakah nuclear power plant - Wikipedia

en.wikipedia.org

ei taida UAE vertaantua suomeen mitenkään.

 

[vemkki]

Sen sijaan niitä voidaan rakentaa hiljalleen sitä mukaa kun tarvetta tulee. Esim. tuulivoimafirmat voivat itse investoida akkuhin, jotta saavat parempaa hintaa tuottamastansa sähköstä.

Nythän on tekeillä hybridipuistoja, joissa on tuulivoimaa, aurinkovoimaa ja akkuja.

Ilmatar rakentaa Suomen suurimman uusiutuvan energian hybridipuiston Alajärvelle ja Kyyjärvelle - Ilmatar

Ilmatar rakentaa Suomen suurimman hybridipuiston, joka tuottaa tuuli- ja aurinkovoimaa sekä niiden varastointia yhteensä 370 000 kaksion sähköntarpeeseen. Ilmatar omistaa hankkeen sen koko elinkaaren ajan.

ilmatar.com

 

[MOS6510]

ei taida UAE vertaantua suomeen mitenkään.

Vertaantuu hyvin. Etelä-Koreassa tekevät näitä voimaloita vielä edullisemmin ja lyhyemmällä rakennusajalla. Toki Suomessa on STUK, joka tekee monet asiat vaikeaksi, mutta kyllä ne vaatimukset ovat korkealla tasolla myös Etelä-Koreassa.

 

[MOS6510]

Referenssinä Flamenville ja Hinkley Point on relevantimpia koska projektit toteutetaan Euroopassa. Molemmissa kustannukset ovat astronomisella tasolla.

Molemmat perustuvat selvästi epäonnistuneeseen EPR-konseptiin. APR-1400-voimaloiden suhteen on Etelä-Korealla erinomainen rakennushistoria. Voimalat valmistuvat lyhyessä ajassa ja ennakoitavalla kustannustasolla.

 

[tietokonerikki]

Kyllä, meillä olisi jatkuvaa "tehovajausta" tuon tuulivoiman verran. Se "vaje" katettaisiin tasan tarkkaan samalla tapaa kuin se katettiin ennenkin, eli suuremmalla määrällä tuontia.

Jos nyt oikein muistan me viimetalvenakin tuotiin, niin paljon kuin oli mahdollista. Silti piti järkyttävillä hinnoilla "pakottaa" kansalaisia säästämään.

Ennen vuotta 2022 tuohon vajeeseen ei oltaisi reagoitu mitenkään, koska hinnat pysyivät erittäin matalina vaikka tuulivoiman tuotanto oli verrattain pientä.
Vuoden 2022 jälkeen siihen olisi alettu reagoimaan, mutta ajatus siitä, että olisi tässä ajassa saatu rakennettua ydinvoimala tyhjästä valmiiksi on aivan käsittämätöntä harhaluuloa. Meillä voisi ehkä nyt olla tarvittavat luvat tuon rakentamisen aloittamiseen valmiina ja sitten joskus 2030-luvun puolessa välissä voisi olla valmista.
Kivihiilivoimaloita ei oltaisi rakennettu yhtään lisää. Ainoa ero olisi se, että Meri-Pori olisi jatkuvassa käytössä reservin sijaan. Kivihiilivoimaloita ei myöskään olisi ehditty rakentamaan yhtään lisää, koska aikaa ei yksinkertaisesti olisi ollut.
Ainoat laitokset mitä ehkä olisi saatu aikaiseksi olisi kaasuturbiinit, mutta noidenkin kaupallinen kannattavuus olisi ollut erittäin kyseenalainen, kerta valtaosan vuodesta kulutus voidaan kattaa sillä tuontisähköllä vähän halvemmalla.

Kyllä meillä on merkittävä määrä tuulienergiaa tehty jo pitemmän ajan. Ehkä 2015 lähtien merkittävä määrä ja 2020 lähtine jo todella iso.
"Tuulivoimaloiden lukumäärä vuoden 2021 lopussa oli kokonaisuudessaan 962 kappaletta ja niistä 52 prosenttia oli kotimaisessa omistuksessa. Koko vuoden tuulivoimatuotanto oli 8,061 TWh eli 11,7 prosenttia maamme kaikesta sähköntuotannosta.
Koko vuoden tuulivoimatuotanto oli 8,061 TWh eli 11,7 prosenttia maamme kaikesta sähköntuotannosta. Tuulivoimalla katettiin Suomen sähkönkulutuksesta 9,3 prosenttia, ja määrän odotetaan kasvavan 25 prosenttiin viimeistään vuonna 2025."

Sähkön kokonaiskulutus kasvoi 6 % vuonna 2021 - Tilastokeskus

stat.fi

- vuonna 2020 tuulella tehtiin suunnilleen saman verran

Se sitten miten ton pois jäänti olisi vaikuttanut on täyttä arvausta, mutta aivan varmasti sillä on ollut politikkojen ja yritysjohtojen päätöksiin vaikutusta.

Teho-omavaraisuutta ei ole koskaan ollutkaan
Teho-omavaraisuus on parempi nykyään kuin ennen

2020: Tuonnilla hoidettava vaje 3700MW

Sähkö riittää Suomessa tulevana talvena

www.fingrid.fi

2023: Tuonnilla hoidettava vaje 1500MW

Sähkön riittävyys tulevana talvena näyttää hyvältä

www.fingrid.fi

Meidän järkyttävät hinnat kertovat, että sitä teho-omavaraisuutta ei ole vieläkään riittävästi. Ja vaikuttaisi siltä, että halutaan "pakottaa" pienkuluttajat säästämään sähköä
juuri silloin kun sitä eniten haluttaisiin käyttää.

En usko, että meillä olisi yhtään enempää ydinvoimaa vaikka tuulivoimaa ei olisi rakennettu. Hanhikivi piti tulla, mutta karahti kiville. Tuskin kukaan olisi lähtenyt sen lisäksi uutta hanketta vetämään samaan aikaan. Siinä vaiheessa kun se karahti kiville olisi ehkä joku toinen lähtenyt vetämään, mutta valmista uutta ydinvoimaa meillä ei olisi vielä vuosiin.

Voi olla ettei olisi valmis, mutta luultavasti sellainen kuitenkin olisi tekeillä.
Tai ainakin pitäisi olla.

 

[Grez]

ei taida UAE vertaantua suomeen mitenkään.

Ihan hyvinhän se vertautuu.. Jos UAE:ssa saivat yhden voimalan 28 miljardin paikallisen bensalitran hinnalla, niin hyvinkin suomeen voisi onnistua ydinvoimala 28 mrd paikallisen bensalitran hinnalla, eli noin 50 Mrd euroa

Vertaantuu hyvin. Etelä-Koreassa tekevät näitä voimaloita vielä edullisemmin ja lyhyemmällä rakennusajalla. Toki Suomessa on STUK, joka tekee monet asiat vaikeaksi, mutta kyllä ne vaatimukset ovat korkealla tasolla myös Etelä-Koreassa.

Niin Shin Kori 3 ja 4 on jotain 6 miljardia per yksikkö. Sellaiset kun laivataan sieltä Suomeen ja rakennetaan pystyyn Suomen kustannustasolla (palkat suomen työtehtosopimusten mukaiset jne) ja raportoinnit STUK vaatimusten mukaan, niin olisko se sit tuplat eli 12 mrd. Tuolla Etelä-Koreassahan noiden rakentamiseen liittyi pikku skandaalinkäryä väärennettyjen turvadokumentaatioiden suhteen, mutta kai noista mokista nykyisiin projekteihin on jo opittu.

 

[MOS6510]

Niin Shin Kori 3 ja 4 on jotain 6 miljardia per yksikkö. Sellaiset kun laivataan sieltä Suomeen ja rakennetaan pystyyn Suomen kustannustasolla (palkat suomen työtehtosopimusten mukaiset jne) ja raportoinnit STUK vaatimusten mukaan, niin olisko se sit tuplat eli 12 mrd. Tuolla Etelä-Koreassahan noiden rakentamiseen liittyi pikku skandaalinkäryä väärennettyjen turvadokumentaatioiden suhteen, mutta kai noista mokista nykyisiin projekteihin on jo opittu.

Keskipalkat ovat Etelä-Koreassa vain hieman Suomea alhaisemmat. Mutta eipä noissa perusrakennustöissä Olkiluoto 3:kaan kanssa juuri suomalaisia käytetty.

 

[Grez]

Keskipalkat ovat Etelä-Koreassa vain hieman Suomea alhaisemmat. Mutta eipä noissa perusrakennustöissä Olkiluoto 3:kaan kanssa juuri suomalaisia käytetty.

Mahtaako sielläkin sivukulut olla 40%? Ja eikös suomessa ole niin että ulkomaisillekin työntekijöille pitää maksaa suomen työehtosopimuksen mukaan.

 

[kapiteeli]

Yksi puolitus: 2 päivää varastokapaa
Kaksi puolitusta: 4 päivää varastokapaa
Kolme puolitusta: 8 päivää varastokapaa
Neljä puolitusta: 16 päivää varastokapaa

... siis yhden ydinvoimalan hinnalla sen kapasiteetilla laskettuna.

Tuuleton aika voi kestää yli 2 viikkoa, joten ainakin neljä hinnan puolitusta tarvitaan, jotta kustannustaso on jollakin tasolla siedettävä. Edullisemmaksi tulisi vain rakentaa se ydinvoimala ja unohtaa se tuulivoima.

Ei me tarvita varastoa 2 viikoksi, koska 2 viikon ajan ei ole tuuletonta JA kylmä JA fossiiliset rikki JA siirtolinjat rikki JA kova lämmitysenergiantarve. Tässä viestissä olen kertonut Puolan ydinvoimakaavailujen ja mediassa olleen akkuprojektin hinnan perusteella, että ydinvoimalan hinnalla saataisiin 14000 MW/28250 MWh akkuja. Hinnathan piikittelevät vain (99 % ajasta) klo 8-20 välillä, koska ihmiset ovat hereillä silloin. Yhden ydinvoimalan hinnalla saataisiin siis yhdeksi päiväksi klo 8-20 välille akkutehoa 2354 MW ja yhdeksi viikoksi klo 8-20 välille 336 MW.

Tarjouskäppyröitä katsomalla voi havaita, että yön tunneille mahtuisi monta sataa megawattia lisää kulutusta eikä hinta juuri nousisi. Päivän piikkitunneilla puolestaan tuo muutama sata megawattia romuttaisi hinnan. Olkoonkin, että nuo käppyrät ei ole täydellisiä, mutta tuo käyrän muoto on niin selvä, että todellisuus ei olennaisesti poikkea siitä mitä yllä kerroin.

Jos veronmaksajien rahoja halutaan käyttää sähkömarkkinan tukemiseen, niin yhden ydinvoimalan hinnalla me saataisiin 90 % kansalaisten marinasta lopetettua. Akut voitaisiin tilata suomalaiselta Wärtsilältä ja osa niistä olisi toiminnassa ehkä puolessa vuodessa, loput muutaman vuoden sisään. Niitä voisi ripotella ympäri maata ja positiivinen vaikutus huoltovarmuuteenkin olisi ilmeinen. Jos päätettäisiin laittaa tuo summa ydinvoimaan, meidän pitäisi selvitä ensiksi vähintään 2 vuotta luvitusta ja 5 vuotta rakennusta ennen kuin se tuottaisi megawattituntiakaan sähköä.

Molemmat perustuvat selvästi epäonnistuneeseen EPR-konseptiin. APR-1400-voimaloiden suhteen on Etelä-Korealla erinomainen rakennushistoria. Voimalat valmistuvat lyhyessä ajassa ja ennakoitavalla kustannustasolla.

Kuten olen tässä vertailussa todennut, kustannustaso ja nopeus ei riipu juurikaan voimalatyypistä, vaan rakennusmaasta. Itä-Aasiassa reaktorit valmistuu nopeasti ja ajallaan ja jopa EPR saatiin Kiinassa 10 vuodessa pystyyn. Lienee ilmeistä, että reaktorit saadaan tuolla maaliin ottamalla se projektiporukan selkänahasta tavalla, joka ei Suomessa ole mahdollista. Jos pitää valita, kannattanee valita korealainen reaktori, mutta parempi jos ei tarvitse valita lainkaan.

 

[JCSH]

Jos nyt oikein muistan me viimetalvenakin tuotiin, niin paljon kuin oli mahdollista. Silti piti järkyttävillä hinnoilla "pakottaa" kansalaisia säästämään.

Niin ja ilman tuulivoimaa noita järkyttäviä hintoja olisi ollut paljon enemmän.

Kyllä meillä on merkittävä määrä tuulienergiaa tehty jo pitemmän ajan. Ehkä 2015 lähtien merkittävä määrä ja 2020 lähtine jo todella iso.
"Tuulivoimaloiden lukumäärä vuoden 2021 lopussa oli kokonaisuudessaan 962 kappaletta ja niistä 52 prosenttia oli kotimaisessa omistuksessa. Koko vuoden tuulivoimatuotanto oli 8,061 TWh eli 11,7 prosenttia maamme kaikesta sähköntuotannosta.
Koko vuoden tuulivoimatuotanto oli 8,061 TWh eli 11,7 prosenttia maamme kaikesta sähköntuotannosta. Tuulivoimalla katettiin Suomen sähkönkulutuksesta 9,3 prosenttia, ja määrän odotetaan kasvavan 25 prosenttiin viimeistään vuonna 2025."

Sähkön kokonaiskulutus kasvoi 6 % vuonna 2021 - Tilastokeskus

stat.fi

- vuonna 2020 tuulella tehtiin suunnilleen saman verran

Se sitten miten ton pois jäänti olisi vaikuttanut on täyttä arvausta, mutta aivan varmasti sillä on ollut politikkojen ja yritysjohtojen päätöksiin vaikutusta.

Vuoden 2015 lopussa Suomessa oli tuulivoima kapasiteettia 1000 MW ja vuoden 2015 aikana tuulivoima tuotti Suomessa 2,3 TWh sähköä, joka oli pikkasen alle 3% kaikesta Suomessa kulutetusta sähköstä. Eli tuolloin tuulivoima ei vaikuttanut juuri ollenkaan sähkön hintoihin.

Käytännössä koko 2010-luvun ajan Suomessa oli ylitarjontaa sähköstä ja sähkön hinnat pysyivät todella matalina. Sähkön vuosittaiset tukkuhinnan keskiarvot vaihtelivat välillä 30-50e / MWh. Tuo ilman mitenkään merkittäviä määriä tuulivoimaa. 30e / MWh on sellainen hintataso, että siinä alkaa jopa vanhat ydinvoimalat kiikkumaan kannattavuuden rajamailla. Tuo tilanteessa missä oletus oli, että Suomen ydinvoima kapasiteetti kaksinkertaistuu muutaman vuoden sisään (2800 -> 5600 kun OL3 ja HK1 valmistuvat).
Kukaan täysijärkinen taho ilman kristallipalloa ei olisi tuossa tilanteessa edes harkinnut lisäydinvoiman rakentamista, oli sitä tuulivoimaa tai ei. Tuo tiedetään siitä, että ainoa syy miksi HK1-projekti pysyi hengissä, oli koska sinne lähti Venäjän valtio sponssaamaan ja siltikin piti kissojen ja koirien avulla yrittää löytää riittävää rahoitusta EU:n sisältä.

Eli kyse ei ole mistään täydestä arvailusta, vaan me voidaan katsoa mikä se tilanne oli, ja siitä kyllä pystyy tekemään suht selviä johtopäätöksiä.

 

[JCSH]

Ja eikös suomessa ole niin että ulkomaisillekin työntekijöille pitää maksaa suomen työehtosopimuksen mukaan.

Joo tämä on se asia joka aina unohtuu ihmisiltä. Vaikka me tuotaisiin Puolasta se koko työvoima, niin se ei tarkoita, että me saataisiin tuo työvoima samalla hintaa kuin Puolan rakennusprojektit. Vaan niille pitää maksaa Suomen TES:in mukaista palkkaa.

 

[maxion]

Mitä enemmän puoli-ilmaista tuulivoimaa on tarjolla ja mitä kalliimmaksi korkeimmat kulutuspiikit nousevat, sitä suurempi on insentiivi ratkaista tuo ongelma. Veikkaan että seuraavan 10-15v aikana varastointiteknologia tulee merkittävästi paranemaan ja helpenemaan ja ennen kaikkea yleistymään.

NMC Akkujen hinnat jo puolittuneet parissa vuodessa. Natrium-ioni akut lupaavat entisestään halvempia tuotantokuluja. Kohtapuolin alkaa nuo akut olemaan sellaisissa hinnoissa että niitä ruvetaan asentamaan enemissä määrin verkkoon. Vois veikata että tuulivoimafirmat olisivat niitä ensimmäisia isompia firmoja jotka noita asentavat.

Merkittävin tekijä on kuitenkin kokonaiskulu per MW mitä tuollainen maksaa. Akun hinta + asennus + ylläpito + myytitiimi jaettuna oletettuihin elinkaarisykliin * kapaa ja siihen päälle marginaali Sillä kaavalla saa selville sen kuinka iso (tai pieni) hintaheilahdus akkufirman tarvitsee jotta olisi järkevä investointi tehdä.

 

[HTK12]

Mistä ihmeestä keksit tällaisia 15 miljardin summia ydinvoimalalle? Se, että ranskalaiset tyrivät EPR-voimaloiden suunnittelun ja rakentamisen ei kerro yleisesti ottaen ydinvoimaloiden hintatasosta mitään. Esimerkiksi Etelä-Korea rakentaa APR-1400-reaktoreita huomattavasti halvemmalla.

Yksi esimerkki löytyy UAE:sta, jonne korealaiset rakensivat 4 kpl APR-1400-reaktoreita - rakentamisaika oli noin 8 vuotta per yksikkö. Ensimmäisen rakentaminen alkoi heinäkuussa 2012 ja viimeinen valmistui maaliskuussa 2024. Rakentamisen kustannus 32 miljardia USD:tä eli 8 miljardia USD:tä tai 7,2 Mrd EUR per voimala. Nämä olivat Emiraattien ensimmäiset voimalat, joten paikallinen oppimiskäyrä huomioiden hieno saavutus.

Barakah nuclear power plant - Wikipedia

en.wikipedia.org

Kun mietitään mitä se uusi ydinvoima maksaa Suomeen rakentaa nyt, niin katsoisin mitä se rakentaminen maksaa Euroopassa, esim. Hinkley Point C Briteissä. Mennään yli 50 miljardin kahdella 1 600 MW reaktorilla, eli yli 25 miljardia per reaktori. UAE nyt varmasti "vähän" erivaatimukset kuin meillä, joten turha kuvitella, että samalla hinnalle tänne saataisiin. Voi toki olla, että joku rakentaisi halvemmalla kuin ranskalaiset, mutta en kyllä usko alle 10 miljardin reaktoriin, kun puhutaan 1 000MW+ reaktoreista Suomeen.

 

[asddsa]

Jos tuollainen 1600 MW reaktori pystyisi tuottamaan sähköä vaikka 85% ajasta ja saisi myymästään sähköstä 6 senttiä per kwh, ja käyttöikä olisi 60 vuotta, niin silloinhan tuon koko käyttöiän aikana tuottamalle sähkölle tulisi arvoa yhteensä (1600000*24*365*0.06*0.85*60)/1000000 = 42.9 miljardia euroa.

Ei mitään hajua, että paljonko tuollaisen vuosittaiset käyttökustannukset on, mutta takaisinmaksuaika olisi selvästi todella pitkä jos rakennus maksaisi 25 miljardia. Jos nyt vaikka esimerkin vuoksi oletetaan, että käyttökustannukset olisi puoli miljoonaa päivässä (en tiedä riittääkö), niin koko käyttöiän aikana niitä tulisi 11 miljardia. Eli siis lopputulemana voittoa tulisi koko käyttöiän aikana yhteensä 42.9-25-11 = 6.9 miljardia.

Myydystä sähköstä tulisi rahaa 715 miljoona vuodessa. Tuosta kun vähentää nuo oletetut kulut, niin se tekee 533 miljoonaa vuodessa. Eli kestäisi 25/0.533 = 47 vuotta, että rakennuskustannukset on katettu ja päästään plussan puolelle.

En ole varma, että onko kaikki luvut realistisia. Tässä vain ajatusleikkinä pyörittelin tätä. Vaikuttaa kuitenkin selvästi siltä, että sen reaktorin pitäisi olla huomattavasti tuota 25 miljardia halvempi, tai sitten siitä myydystä sähköstä pitäisi saada enemmän kuin 6 senttiä per kwh. Ei tuollaista varmaan muuten ala kukaan rakentamaan.

 

[JCSH]

Jos tuollainen 1600 MW reaktori pystyisi tuottamaan sähköä vaikka 85% ajasta ja saisi myymästään sähköstä 6 senttiä per kwh, ja käyttöikä olisi 60 vuotta, niin silloinhan tuon koko käyttöiän aikana tuottamalle sähkölle tulisi arvoa yhteensä (1600000*24*365*0.06*0.85*60)/1000000 = 42.9 miljardia euroa.

Ei mitään hajua, että paljonko tuollaisen vuosittaiset käyttökustannukset on, mutta takaisinmaksuaika olisi selvästi todella pitkä jos rakennus maksaisi 25 miljardia. Jos nyt vaikka esimerkin vuoksi oletetaan, että käyttökustannukset olisi puoli miljoonaa päivässä (en tiedä riittääkö), niin koko käyttöiän aikana niitä tulisi 11 miljardia. Eli siis lopputulemana voittoa tulisi koko käyttöiän aikana yhteensä 42.9-25-11 = 6.9 miljardia.

Myydystä sähköstä tulisi rahaa 715 miljoona vuodessa. Tuosta kun vähentää nuo oletetut kulut, niin se tekee 533 miljoonaa vuodessa. Eli kestäisi 25/0.533 = 47 vuotta, että rakennuskustannukset on katettu ja päästään plussan puolelle.

En ole varma, että onko kaikki luvut realistisia. Tässä vain ajatusleikkinä pyörittelin tätä. Vaikuttaa kuitenkin selvästi siltä, että sen reaktorin pitäisi olla huomattavasti tuota 25 miljardia halvempi, tai sitten siitä myydystä sähköstä pitäisi saada enemmän kuin 6 senttiä per kwh. Ei tuollaista varmaan muuten ala kukaan rakentamaan.

Onko tuo 25 miljardia mukaan lukien rahoituskulut vai ei? Koska jos ei, niin pelkästään lainan korot tuollaisessa 25 miljardin laitoksessa olisivat luokkaa miljardin vuodesssa.

 

[mattix]

Rahoituksen saaminen ja sen kulut ovat merkittävässä asemassa kaikessa infrarakentamisessa. Se tahtoo helposti unohtua. Tarvitaan hyvin uskottava suunnitelma tuloarvioineen, että irtoaa paljon lainarahaa, saati edullisesti.

 

[kaarlos]

Onko tuo 25 miljardia mukaan lukien rahoituskulut vai ei? Koska jos ei, niin pelkästään lainan korot tuollaisessa 25 miljardin laitoksessa olisivat luokkaa miljardin vuodesssa.

Todellisuutena vielä se, että aika osa näistä lainan kuluista juoksee sen 8-15 vuotta mitä tuollainen projekti hyvässäkin tapauksessa vie ennenkö härveli alkaa hieroa sähköä verkkoon. Vaatii ihan pirullisen uskottavan liiketoimintasuunnitelman taakseen.

 

[HTK12]

Jos tuollainen 1600 MW reaktori pystyisi tuottamaan sähköä vaikka 85% ajasta ja saisi myymästään sähköstä 6 senttiä per kwh, ja käyttöikä olisi 60 vuotta, niin silloinhan tuon koko käyttöiän aikana tuottamalle sähkölle tulisi arvoa yhteensä (1600000*24*365*0.06*0.85*60)/1000000 = 42.9 miljardia euroa.

Ei mitään hajua, että paljonko tuollaisen vuosittaiset käyttökustannukset on, mutta takaisinmaksuaika olisi selvästi todella pitkä jos rakennus maksaisi 25 miljardia. Jos nyt vaikka esimerkin vuoksi oletetaan, että käyttökustannukset olisi puoli miljoonaa päivässä (en tiedä riittääkö), niin koko käyttöiän aikana niitä tulisi 11 miljardia. Eli siis lopputulemana voittoa tulisi koko käyttöiän aikana yhteensä 42.9-25-11 = 6.9 miljardia.

Myydystä sähköstä tulisi rahaa 715 miljoona vuodessa. Tuosta kun vähentää nuo oletetut kulut, niin se tekee 533 miljoonaa vuodessa. Eli kestäisi 25/0.533 = 47 vuotta, että rakennuskustannukset on katettu ja päästään plussan puolelle.

En ole varma, että onko kaikki luvut realistisia. Tässä vain ajatusleikkinä pyörittelin tätä. Vaikuttaa kuitenkin selvästi siltä, että sen reaktorin pitäisi olla huomattavasti tuota 25 miljardia halvempi, tai sitten siitä myydystä sähköstä pitäisi saada enemmän kuin 6 senttiä per kwh. Ei tuollaista varmaan muuten ala kukaan rakentamaan.

Se hintahan se ongelma juuri on. Näitä laskeskellessa hyvä muistaa, että tähän tulee sitten vielä alv ym. muut verot. Jos meinasi saada sähköstä 6snt/kWh, niin pelkän alv takia sen hinta pitää olla jo 7.53snt/kWh. Sitten kun huomioit vielä muut verot, rahat reaktorin purkamiseen, jätteen loppusijoituksen, rahoituskulut ym. ym. niin näin hatusta ravistaisin, että vielä edes 10snt/kWh sis. alv ei riitä siihen +-0 tulokseen seuraavan 40 aikana. Rahoituskuluissa myös pitää sitten huomioida se, että rakentamiseen menee nyt ainakin se 10 tai jopa 15 vuotta, jonka ajan maksat korkoja, mutta et saa penniäkään myydystä sähköstä. Jos nyt sanotaan, että rahoituskulut on 1miljardi per vuosi alussa, niin se on 10-15 miljardia eikä vielä ole yhtään myyty sähköä.