• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

B12

Liittynyt
25.10.2016
Viestejä
3 977
Piikkikammoisten kannattaa ottaa sähkölämmityksen kaveriksi hake/pelletti tms kattila. Ajelee muun vuoden lämpöpumpulla, ja kovimmat pakkaset sitten kattilalle. Askelta pidemmälle vietynä ottaa käyttöön jonkun Micro-CHP järjestelmän, ja tekee sähkönkin itse piikkien aikana:

Kaikkein parashan tuollainen hybridi on. Nyt jouduttu esim energia-avustusten kanssa purkamaan ja tuhoamaan öljylaitteet pois. Mikä olis sen järkevämpää kuin lämmittää 90-95% ajasta pumpulla hyvällä hyötysuhteella ja ääritilanteessa buustata vaikka öljyllä. Mutta kun ei voi niin ei voi.
 
Liittynyt
08.04.2022
Viestejä
765
Kaikkein parashan tuollainen hybridi on. Nyt jouduttu esim energia-avustusten kanssa purkamaan ja tuhoamaan öljylaitteet pois. Mikä olis sen järkevämpää kuin lämmittää 90-95% ajasta pumpulla hyvällä hyötysuhteella ja ääritilanteessa buustata vaikka öljyllä. Mutta kun ei voi niin ei voi.
No jep. Olikohan kovin järkevää, että nuo piti niin hirveällä kiireellä purkaa pois. Tuskin kukaan enää huvikseen lämmittä öljyllä sen jälkeen kun pumppu on asennettu, mutta kovimmilla pakkasilla verkon ollessa äärirajoilla noista voisi olla hyötyä.
 

B12

Liittynyt
25.10.2016
Viestejä
3 977
No jep. Olikohan kovin järkevää, että nuo piti niin hirveällä kiireellä purkaa pois. Tuskin kukaan enää huvikseen lämmittä öljyllä sen jälkeen kun pumppu on asennettu, mutta kovimmilla pakkasilla verkon ollessa äärirajoilla noista voisi olla hyötyä.
Ja kun kerran sähköntuotantoketjussa ollaan, niin yleensähän öljylämmitys on korjattu valtioavusteisesti vilpillä. Kovalla pakkasella vilpin puhti loppuu ja 10+kW vastuksia jysähtää päälle, verkon kuorma piikittää, hinta raketoi ja verkko helisemässä. Jättämällä öljy varalle, tämän voisi välttää, mutta kun ympäristö, niin öljylämmitys tuhottava.

Esimerkkinä vaikka sähköbussi. Jos pakkasella lämmitettäisiin sähköllä, akku olisi tyhjä kun kurvaa tallin pihasta tielle. Siksi niissä on öljykäyttöinen lämmitin kovemmille pakkasille. Tuommoinen akvaario vie kymmeniä kilowatteja lämpöä varsinkin jos ovia auotaan joka pysäkillä.
 
Liittynyt
10.01.2019
Viestejä
18 190
No jep. Olikohan kovin järkevää, että nuo piti niin hirveällä kiireellä purkaa pois. Tuskin kukaan enää huvikseen lämmittä öljyllä sen jälkeen kun pumppu on asennettu, mutta kovimmilla pakkasilla verkon ollessa äärirajoilla noista voisi olla hyötyä.
Vähän kaksipiippuinen juttu, purkaminen maksaa, sitä voisi periaatteessa lykätä myöhäisemmäksi, mutta se mitä aiemmat sukupolvet tehneet niin aika iso vaara että jää purkamatta, jolloin vuosien saatossa sitten tulee pieniä vahinkoja.

Toinen on sitten mitä ylläpitomaksaa, no jos joku tulisija joka tapauksessa niin onhan siitä kulut, ja jos sen säiliön päivittää ajantasaiseksi ja muuten vetää tikkiin öljylämmityksen, niin onhan siitä vuosiksi ja ei tarvi puljata klapien, tuhkien ym kanssa. Samalla polttaoaine varalla voi sitten pyörittää varavoimakonettakkin.

Öljykattilan integroiminen siihen maa/ilma lämpösysteemiin niin ettei energiatehokkuus kärsi. Eli millä alueella Suomessa pitäisi asustella että nyky rahassa kannattaa laittaa tonnin tai kaksi sähköön, vs yrittää säästää se rinnakkaisella öljykattailla.

Maalämpö, siinä kai lähinnä kyse siitä kuinkapaljon tinkii mitoituksessa, muuten öljyt pelkkää huoltovarmuutta. ilmapumput, mitoitustakin ja sitä millä alueella asuu. montako vuorokautta tulee sellaisia olemattoman hyötysuhteen päiviä ja mikä sattuu sitten oleen se pörssisähkön vuorokausi keskihinta, vesikiertoisen lämmityksen osalta varmaan pääse alle.

Tänävuonna Tammikuussa oli neljäpäivää kun vuorokausi keskihinta oli yli 20 senttiä, ja se yksi päivä milloin yli satasenttiä, kaksiyötä kun sähkö vähän yli 20 senttiä (jos en väärin katsonut väärää taulukoa).
Riippun sirrtomaksuista, kattilasta jne. niin 20 sentin ylityksillä kovilla pakkasilla voi päästä öljyllä säästää toistakymmentä senttiä. jos ja kun vesikierrossa voi varata , niin tänävuonna , oliko neljä-kymmenen vuorokautta- että öljyllä pärjäisi varaavaan suorasähköön jos siirtomaksut tolkullisia. (jos suorasähkövaraaja on öljykattilan vesitila, isot siirtomaksu, ja öljykattila muuten tikissä, ja halpaa pölttöljyä, niin kannattavia öljypäiviä enemmän)

Nuo ensimainittut neljäpäivää taisi olla myös niitä päiviä milloin laajasti Suomessa kireää pakkasta, jolloin ilmalämpöpumput varmaan oli ohi optimin, ilmanvaihtokoneiden lämmönvaihtimet samoin, ja rintsikasta riippuen myös lämpövuodot , varauskapasiteetti ei ehkä riitä yösähköön, ja alittaan yösähkön keskihinta. Ratkaisevaa taitaa olla kuinka energiatehokastalo, jos se harva rintsikka, eli millaiseen lämmitys keskihintaa sähköllä olisi päässyt tuona yhtenä päivänä.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
2 839

Jutussa käydään läpi miksi koko heinäkuun Suomessa pörssisähkö oli ennätyksellisen halpaa. Aikaisemminkin ollut positiivisia hintapiikkejä edullisuuden kannalta ajatellen, mutta nyt on ollut pörssisähkö jo pitkään todella edullista.

– Heinäkuussa sähkö oli Suomessa keskimäärin halvempaa kuin missään muualla Euroopassa. Tämä on kyllä ensimmäinen kerta, että näin kävi, sanoo Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
Joo, ihan tyytyväinen että pysyin pörssissä sitten vielä. Loka- marraskuussa tai viimeistään joulukuussa, jos ottaisi jonkun kiinteän.

Veikkaan että syksykin vielä halpaa pörssissä. Ainakin viime vuonna oli vielä.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
12 011
Piikkikammoisten kannattaa ottaa sähkölämmityksen kaveriksi hake/pelletti tms kattila. Ajelee muun vuoden lämpöpumpulla, ja kovimmat pakkaset sitten kattilalle. Askelta pidemmälle vietynä ottaa käyttöön jonkun Micro-CHP järjestelmän, ja tekee sähkönkin itse piikkien aikana:

Periaateessa näin, vaikka investointikulut ovat etenkin nykyään kovia. Lisäksi tuo koskee enemmänkin öljylämmityksestä lämpöpumppuun siirtyviä. Jos sähkölämmityksestä mennään lämpöpumppuun, polttolaitoksen liittäminen pakettiin mukaan piikkikulutusta varten voi olla mahdotonta ja ainakin se on laaja rakennusprojekti.
 
Liittynyt
23.07.2023
Viestejä
464
Joo, ihan tyytyväinen että pysyin pörssissä sitten vielä. Loka- marraskuussa tai viimeistään joulukuussa, jos ottaisi jonkun kiinteän.

Veikkaan että syksykin vielä halpaa pörssissä. Ainakin viime vuonna oli vielä.
Se on melkoista arpapeliä meneekö pörssillä vai kiinteällä, ei voi ennalta yksinkertaisesti vain tietää minkälainen talvi on tulossa. Kait sydäntalvella pörssisähkö on jonkin verran kalliimpaa noin nyrkkisääntönä, mutta muina kuukausina sitten (mahdollisesti) reilustikin edullisempaa.
 
Liittynyt
10.01.2019
Viestejä
18 190
Periaateessa näin, vaikka investointikulut ovat etenkin nykyään kovia. Lisäksi tuo koskee enemmänkin öljylämmityksestä lämpöpumppuun siirtyviä. Jos sähkölämmityksestä mennään lämpöpumppuun, polttolaitoksen liittäminen pakettiin mukaan piikkikulutusta varten voi olla mahdotonta ja ainakin se on laaja rakennusprojekti.
Yritin ylyttää kannattajia laskemaan kannattavuutta. Vähän raapia että paljonko se kattilan ylläpitäminen, maksaa vuotta kohti, siis mahdollinen lisäenergian kulutus.

Ja koska lukijoita on ympärisuomea, jossa Kainuussa, vai missä ne isot siirtomaksut ja kylmät talvet, vs Hämeenlinnan seudulla, saati Helsingissä. No jos se maalämpö on mitoittu alueen mukaan, niin saa se sähkön keskihinta olla kovin kallista että öljy tulee halvemmaksi.
 
Liittynyt
18.08.2021
Viestejä
2 496
Se on melkoista arpapeliä meneekö pörssillä vai kiinteällä, ei voi ennalta yksinkertaisesti vain tietää minkälainen talvi on tulossa. Kait sydäntalvella pörssisähkö on jonkin verran kalliimpaa noin nyrkkisääntönä, mutta muina kuukausina sitten (mahdollisesti) reilustikin edullisempaa.
Ei siinä ole mitään arpapeliä. Olen laajan empiirisen havaintoaineiston perusteella todennut, että henkilökohtaiseti valittu sopimustyyppi on aina väärä ja/tai väärään aikaan otettu. :D

No ei, kuten jo toisessa ketjussa totesin, niin paljon kuin periaatteessa pörssisähköä vihaankin, niin vaikeapa tuo on toisaalta tuloksia vastaan puhua kun viimeisen vajaan vuoden ajalta keskimääräinen sähkön hinta on ilman marginaalia ollut aika tasan 6 c/kWh, siitäkin huolimatta että talo lämpeää sähköllä (16-17 MWh/v) ja viime talven sähköpörssin hintaralli oli mitä oli. Mutjoo, vuodet ei ole toistensa veljiä ja seuraava vuosi voikin sitten olla jotain ihan muuta.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
12 011
No jos se maalämpö on mitoittu alueen mukaan, niin saa se sähkön keskihinta olla kovin kallista että öljy tulee halvemmaksi.
Hakkeestahan tässä oli puhe. Öljyn itse mainitsin vain siksi, että tällöin on ehkä olemassa lähes valmiit tilat tuolle CHP-yksikölle toisin kuin sähkölämmitystalossa yleensä.

Toinen kysymys on, kannattaako kahta kallista järjestelmää investoida yhtä asiaa varten. Sanoisin herkästi että ei ja menisin etupäässä hake-energialla, minkä avuksi piisaisi ILP.

Mutta mitä aiheeseen ja siihen liittyvään sähkön kysyntään tulee, totuudenmukainen huomautuksesi oikeasta mitoituksesta on asian ytimessä toisellakin tapaa. Nimittäin maalämmön sähkönkulutuksen merkitystä liioitellaan. Oikein mitoitetussa on keskimääräisessä kohteessa niin hyvä COP myös sähkön huippukysyntäpakkasilla, ettei sitä pidä kauhistella. Tietysti se on eri asia kuin tuo mini-chp jossa sähköä säästyy niin että etumerkki vaihtuu.
 
Liittynyt
07.02.2019
Viestejä
665
Joo, taidatte olla oikeassa. Ei se sähkön hinta niin paljoa heilahtele, että toista lämmitysjärjestelmää kannattaa hankkia rinnalle. Tarvitsee muitakin syitä rinnalle - huoltovarmuus/omavaraisuus tms. Tai ihan vain vähentääkseen omaa stressitasoa.
 
Liittynyt
13.11.2023
Viestejä
118
Ei taideta nähdä enää määräaikaisissa kiinteähintaisissa soppareissa halventumista, vähän veikkaan.


so it begins... ja on vasta 13.8. :) Ei keitellä kahvia tms klo 9 ;)
Joo, ei varmasti enää tänä vuonna. Esim oomin 24kk hinta on noussut reilussa kuukaudessa 0,39cnt. Ja epäilen, että kun talvi lähenee, hinnat nousevat entisestään.
 
Liittynyt
28.03.2021
Viestejä
125
Kyllähän tässä väkisinkin alkaa hyperventiloimaan kun elokuun keskihinta tähän saakka ollut itsellä alle 1c/kWh ja nyt yhtäkkiä tällä tavalla pomsahtaa! Pakko ottaa joku kiinteähintainen äkkiä.
Siellä on joku Turku Energian kiinteähintainen tarjous ilmeisesti jollain miljoonan euron kuukausimaksulla, mikä on nyt ilmeisesti IN.

Vitsit vitsinä, mutta harmitti kyllä itseäkin nähdä huomisen hinnat pitkän kivan jakson jälkeen. Sen verran halvalla tämä kesä on pörssillä mennyt, että pörssillä jatkan talvenkin yli tasapainottamaan liian halpaa elämää. Varsinkin, kun Aalto energialle tekemäni kuukausimaksuton kolmen kuukauden kiinteähintainen kuukausimaksuton soppari ei sitten heille kelvannutkaan. Mörökölli heidät vieköön!
 
Liittynyt
30.11.2017
Viestejä
1 829
Jokos se 15min välein vaihtuva spothinta tulee myös kuluttajille heti tammikuussa? Aika vähän on juttua varttitaseesta vielä vaikka eihän tuohon nyt pitkä aika ole.
 
Liittynyt
03.12.2019
Viestejä
906
Jokos se 15min välein vaihtuva spothinta tulee myös kuluttajille heti tammikuussa? Aika vähän on juttua varttitaseesta vielä vaikka eihän tuohon nyt pitkä aika ole.
varttitase on jo, ja eri asia ko 15min spot hinta, varttitasehan koskee vain niitä joilla myös tuotantoa, eli vartin välein myynti ja osto summataan, jos miinusta ei tartee siirtoa maksaa jos plussaa maksat siitä mitä jäi plussalle siirtoa, niih ja toki myös sähköstä maksat si samalla kaavalla...
 
Liittynyt
30.11.2017
Viestejä
1 829
varttitase on jo, ja eri asia ko 15min spot hinta, varttitasehan koskee vain niitä joilla myös tuotantoa, eli vartin välein myynti ja osto summataan, jos miinusta ei tartee siirtoa maksaa jos plussaa maksat siitä mitä jäi plussalle siirtoa, niih ja toki myös sähköstä maksat si samalla kaavalla...
Asia pihvi, olin siinä uskossa että myös kuluttajille pörssin spot hinta vaihtelee jatkossa myös 15minuutin välein.
 
Liittynyt
03.12.2019
Viestejä
906
Asia pihvi, olin siinä uskossa että myös kuluttajille pörssin spot hinta vaihtelee jatkossa myös 15minuutin välein.
spot hinta tuleekin si vaihtelemaan kyllä. mutta tosiaan eri asia ko varttinetto joka jo käytössä
nordnet:kin muokkas jo siihen sivunsa tovi si.. enempi oisin tykännyt ihan tunnin netosta ja spotista.. ois ollu automatiot pal helpompia yms.. ko kehtoo kokoajan pätkiä laitteita yms
 
Liittynyt
13.11.2021
Viestejä
1 636
Huomenna näköjään pitkästä aikaa ensimmäinen viikonloppupäivä, jolloin hinta nousee. Alkuillasta 110 €/MWh.
Joo ei lupaa hyvää ensi maanantaille tuollaiset hinnat jo viikonloppuna, maanantain kahvinkeittopiikki varmaan +20 c/kWh jos ei satu tuulemaan.:kahvi:
Pitää laittaa sauna päälle jo viideltä.
Moka tullut kyllä hinnoittelussa, eivät tunne Irwinin tuotantoa tuolla pörssissä.
 
Liittynyt
14.04.2022
Viestejä
315
Yleisenä pohdintana, ymmärrän hyvin huomisen hinnat, jotka ovat jonkin verran viime aikojen hintoja korkeammat. Tämä johtunee mm. tuulisähkötuotannon vähäisyydestä. Mutta mistä seikasta voi johtua yksityisen tunnin selkeä piikki muihin ympärillä oleviin tunteihin verrattuna.
 
Liittynyt
07.02.2019
Viestejä
665
Yleisenä pohdintana, ymmärrän hyvin huomisen hinnat, jotka ovat jonkin verran viime aikojen hintoja korkeammat. Tämä johtunee mm. tuulisähkötuotannon vähäisyydestä. Mutta mistä seikasta voi johtua yksityisen tunnin selkeä piikki muihin ympärillä oleviin tunteihin verrattuna.
Pieni hyppäys ylös ennakkoidussa kulutuksessa voi olla iso hyppy hinnassa. Erityisesti jos tuotanto-puolella ei ole mistä nyhjästä. Nyt kun siirtoyhteys ruotsista on rajattu ja Loviisan lisäksi paljon CHP-voimaloita huollossa ,näin voi käydä. Onneksi ensi viikolla tuulee forecan sähköpuntarin ennusteessa.

 
Liittynyt
15.02.2021
Viestejä
1 191
Yleisenä pohdintana, ymmärrän hyvin huomisen hinnat, jotka ovat jonkin verran viime aikojen hintoja korkeammat. Tämä johtunee mm. tuulisähkötuotannon vähäisyydestä. Mutta mistä seikasta voi johtua yksityisen tunnin selkeä piikki muihin ympärillä oleviin tunteihin verrattuna.
Alla olevasta kuvasta näkyy että tarjonta (sininen) puolella on muutama iso hyppy hinnassa (y-akseli) kun kysyntä kasvaa (x-akselin MW).

Jos siellä yli 200€/MWh hinnalla olisi löytynyt ostajia vain 10MWh lisää, hinta olisituplaantunut..



Screenshot_2024-08-16-20-08-13-85_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg
 
Liittynyt
14.04.2022
Viestejä
315
Kiitos infosta ja taulukosta. Mistä kyseinen taulukko on peräisin? En oikein saa hahmotettua, kuinka taulukkoa oikein luetaan. Sen ymmärrän, että tuotannon kasvaessa (sininen graafi), hinta nousee, kun tarvitaan kalliimpia tuotantomuotoja täyttämään kysyntää. Punaisen kysyntägraafin ilmentymää en saa järkeiltyä itselleni. Hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan risteyskohdassa?

Ymmärsinkö oikein, kun sanoit: "Jos siellä yli 200€/MWh hinnalla olisi löytynyt ostajia vain 10MWh lisää, hinta olisituplaantunut..", että taulukko olisi mennyt näin?
1723920457832.png
 
Liittynyt
11.01.2024
Viestejä
582
Kiitos infosta ja taulukosta. Mistä kyseinen taulukko on peräisin? En oikein saa hahmotettua, kuinka taulukkoa oikein luetaan. Sen ymmärrän, että tuotannon kasvaessa (sininen graafi), hinta nousee, kun tarvitaan kalliimpia tuotantomuotoja täyttämään kysyntää. Punaisen kysyntägraafin ilmentymää en saa järkeiltyä itselleni. Hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan risteyskohdassa?

Ymmärsinkö oikein, kun sanoit: "Jos siellä yli 200€/MWh hinnalla olisi löytynyt ostajia vain 10MWh lisää, hinta olisituplaantunut..", että taulukko olisi mennyt näin?
Lähde tuolle taulukolle olisi mielenkiintoista tietää ja ottaa jopa päivittäiseen seurantaan samalla kun katsastelee pörssisähkön hintaa.
Selitys tuolle graafille jo tulikin.
 
Liittynyt
14.04.2022
Viestejä
315
Punainen hinta on kulutusjousto. Mitä korkeampi hinta sitä vähemmän on ostajia. Toimii juuri toisin päin kuin tuottajien sininen käyrä. Käyrien ristämis kohta on tuon tunnin hinta.
Aivan. Tämä selventää kaavion lukemista. Ovatko pisteet yksittäisten toimijoiden (kuten vaikka energialaitosten, suurten yksittäisten kuluttajien, sähkönmyyjien) tarjouksia energian osto- ja myyntihinnoista?
 
Liittynyt
08.12.2018
Viestejä
1 868
Selittäkää joku vielä miten Suomi on sähköomavarainen. :kahvi:
Vastaus on monitulkintainen, kuten itsekin tiedät:

✅️ Suomi vie enemmän sähköä kuin tuo 12kk aikana
❌️ Suomen oma tuotanto ei kata kulutusta joka hetki

Onko se niin, että Suomi melkein oli nettoviejä ennen Estlinkin hajoamista? Tilanne on omavaraisuuden osalta siten parempi kuin vuosikymmeniin, mutta ei ratkaise joka hetkeä (kuten ei ennenkään).
 
Liittynyt
15.02.2021
Viestejä
1 191
Ymmärsinkö oikein, kun sanoit: "Jos siellä yli 200€/MWh hinnalla olisi löytynyt ostajia vain 10MWh lisää, hinta olisituplaantunut..", että taulukko olisi mennyt näin?
Olisi voinut mennä noin. Tai sitten jos vaikkapa 4000€/MWh (katto)hinnalla olisi ollut enemmän tarjouksia koko punainen käyrä olisi siirtynyt oikealle päin. 4000€/MWh tasoon olisi tullut esimerkiksi sähkölämmittäjät kiinteillä sopimuksilla jos olisi ollut kylmää.

Blokki tarjoukset ("myyn/ostan 100MWh/h sähköä 8 tunniksi mikäli keskimääräinen sähkön hinta on yli/alle 100€") jää piiloon jos ne ei mee läpi. Tuontilinjojen takaa löytyvä sähkö niin ikään sekoittaa asiat vähän.

Kuitenkin näkyy että hinta nousee aika jyrkästi sen jälkeen kun halpa sähkö loppuu. Yksittäisen tunnin takia hitaammat voimalaitokset eivät käynnisty.
 
Liittynyt
27.10.2016
Viestejä
5 433
Ei kai Suomi ole ollut sähkön suhteen omavarainen vuosikymmeniin. Täällä on taulukkoja vuoteen 1990 asti.

Itse vilkaisin tilastoja jotka ulottui 1970 asti ja sieltä asti ollaan oltu tuontisähkön varassa.

Näköjään Estlink 2:n korjausaikataulu on hiukan muuttunut. Alun perin valmista piti tulla syyskuun alkuun mennessä, mutta nyt valmistumisajankohdaksi on merkitty 13.9.2024.
Tämähän on vain hyvä Suomen sähkönhinnan kannalta. Viroon on viety koko kesän keskimäärin ~300MWh maksimi siirtokapasiteetin ollessa 358MWh. Jos myöhästyisi vielä kuukaudella se laskisi vielä sähkön hintaa Suomessa. Siirtosuunta Suomeen päin kääntyy vain lämmityskaudella kun tuulivoima ei juuri tuota tai vikatilanteissa. Toki huippukulutuksen aikaan tuosta yhteydestä on hyötyä Suomessa.

Virolla on tuotantokapasiteettia yli oman tarpeen, mutta koska fossiilinen sähkö on niin kallista päätyvät tuomaan Suomesta halvempaa sähköä suurimman osan ajasta. Ei siis kannata unelmoida tänne rakennettavasta suuresta määrästä fossiilista tuotantoa Suomeen ellei tavoitteena ole nostaa Suomen sähkön hintaa.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
15 282
Viime vuonna Suomi oli käytännössä omavarainen vuositasolla:

1. Mitä tarkoittaa sähköomavaraisuus?
Sähköomavaraisuus voi tarkoittaa kahta asiaa. Ensinnäkin voimme olla omavaraisia sähköenergian suhteen esimerkiksi vuositasolla. Tällöin Suomessa vuoden aikana tuotettu sähköenergian määrä kattaa sähköenergian kulutuksen tällä ajanjaksolla tai on kulutusta suurempi. Yksittäisinä tunteina ja päivinä Suomi voi olla välillä sähkön tuoja ja välillä sähkön viejä. Koko vuoden osalta tuotettu määrä kattaa siis kulutetun.

Näin määriteltynä olimme lähes omavaraisia viime vuonna, ja tänä vuonna tuotetun energian ennakoidaan vuositasolla jopa ylittävän kulutetun sähkön määrän.
Fingridin ennusteen mukaan olemme tänä vuonna ylijäämäisiä:

3. Miten Suomen sähköomavaraisuustilanne on kehittynyt verrattuna viimeisiin vuosiin?
Sähköomavaraisuus sähköenergian osalta vuositasolla on parantunut huimasti viime vuosina. Esimerkiksi vuosina 2018–2022 toimme vuositasolla 20–25 prosenttia kuluttamastamme sähköstä (15–20 TWh).


Vuonna 2023 tuonti oli enää kahden terawattitunnin luokkaa, ja arvion mukaan tänä vuonna se muuttuu ylijäämäksi eli vienniksi.
4. Mitkä tekijät ovat johtaneet Suomen sähköomavaraisuuden kasvuun?

Kaksi isoa tekijää ovat olleet tuulivoiman ja ydinvoiman merkittävä kasvu.

Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikkö lisäsi sähköntuotantokapasiteettia Suomessa 1 600 megawatin verran, ja tuulivoiman tuotantokapasiteetti on kasvanut merkittävästi saavuttaen pian 7 000 megawatin rajan.

 
Liittynyt
10.11.2016
Viestejä
266
Viime vuonna Suomi oli käytännössä omavarainen vuositasolla:



Fingridin ennusteen mukaan olemme tänä vuonna ylijäämäisiä:






Vähän haiskahtaa kyllä oman kilven kiillotelulta määritellä omavaraisuus niin, että se sopii omaan agendaan.

Vähän sama kuin aurinkopaneelifirmat mainostaisi, että "Tehdään joka kiinteistöstä omavarainen* paneelien avulla!"

*Päivä ja tuntitasolla saatat olla ostaja tai myyjä mutta paneelistolla tuotat vuodessa yhtä paljon kuin käytät. Olet siis omavarainen.
 
Liittynyt
06.11.2016
Viestejä
3 824
että se sopii omaan agendaan.
Mika helvetin agendaa taalla on? Se olisi todella kallista Suomen olla tuntitasolla omavarainen koska Suomessa ei ole tarpeeksi vesivoimaa ja vanhaa ydinvoimaa. Kumpaakaan ei voi rakentaa lisaa. Varsinkin vanhan ydinvoiman rakentaminen on haastavaa.
 
Liittynyt
05.02.2017
Viestejä
5 418
Mietin että tuo Estlink 2:n oleminen poissa käytöstä on varmaan laskenut Suomen vuositason laskennallista sähköomavaraisuutta, kun vesi- ja tuulivoimaa on jouduttu kesän mittaan ajamaan vajaatehoilla, kun ei ole ollut minne viedä sähköä. Vienti Viroon ei ole ollut kompensoimassa tuontia Ruotsista.
 
Liittynyt
28.12.2016
Viestejä
1 649
Mietin että tuo Estlink 2:n oleminen poissa käytöstä on varmaan laskenut Suomen vuositason laskennallista sähköomavaraisuutta, kun vesi- ja tuulivoimaa on jouduttu kesän mittaan ajamaan vajaatehoilla, kun ei ole ollut minne viedä sähköä. Vienti Viroon ei ole ollut kompensoimassa tuontia Ruotsista.
Onhan tuo Estlink 2 ongelmat laskeneet sähkönhintaa mutta tuskin vettä on turbiinien ohi laskettu sen takia. Hinnathan eivät ole olleet kuin hetkittäin miinuksella. Silloin on tuulta voitu panna pois tuotannosta mutta vuosi tasolla puhutaan promilleista kokonais tuotannosta.
 
Liittynyt
07.02.2019
Viestejä
665
Mietin että tuo Estlink 2:n oleminen poissa käytöstä on varmaan laskenut Suomen vuositason laskennallista sähköomavaraisuutta, kun vesi- ja tuulivoimaa on jouduttu kesän mittaan ajamaan vajaatehoilla, kun ei ole ollut minne viedä sähköä. Vienti Viroon ei ole ollut kompensoimassa tuontia Ruotsista.
Paljon Estlinkin läpi myytävästä sähköstä on ollut ruotsalaista alkuperää... Mut on myös tänä vuonna paljon vientiä rajoitettu Ruotsinkin suuntaan. Et ei ehkä kannata tämän vuoden perusteella tehdä suurisuuntaisia johtopäätöksiä sähköomavaraisuudesta.
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
250 298
Viestejä
4 364 198
Jäsenet
72 588
Uusin jäsen
Niigelssoni

Hinta.fi

Ylös Bottom