Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[JaniKari]

Anteeksi jos häiritsen teidän rinkirunkkausta tässä asiassa.
Totuus on se että kuluttajille myytävän sähkön hinta on tuplattu viimeisen 3 vuoden aikana.
Tuotantokustannukset ei ole nousseet penniäkään. Vesivoimassa tai tuulivoimassa. Uraanin hintakin on pysynyt samana.
Ainoa muutos on ollut ryssäenergian katkaisu. OL3 korvaa sen täysin. Miksi maksamme edelleen liikaa?

Selittäkää.

Ilmeisesti et ole kuullut Venäjän sodan aiheuttamasta maailmanlaajuisesta energian hintojen muutoksesta. Kysymys ei ole vain Venäjältä tuotavan sähkön loppumisesta. Tutustu aiheeseen ja palaa sitten kun olet sivistänyt itseäsi asiasta. Täälläkin asiaa käsitelty monesti.

 

[JuhaPekka79]

Ilmeisesti et ole kuullut Venäjän sodan aiheuttamasta maailmanlaajuisesta energian hintojen muutoksesta. Kysymys ei ole vain Venäjältä tuotavan sähkön loppumisesta. Tutustu aiheeseen ja palaa sitten kun olet sivistänyt itseäsi asiasta. Täälläkin asiaa käsitelty monesti.

Kiitokset opetuksesta.
Olen laskenut energiataloutta S-E:lle, ja Metsälle jo parikymmentä vuotta.
Millä pohjilla itse huutelet?

 

[JLM]

Eli syyt miksi me maksetaan sähköstä enemmän nyt kuin ennen vuotta 2022 on:
1. Venäjän hyökkäys Ukrainaan
2. Keski-Euroopan maiden kyvyttömyys irtautua fossiilisista polttoaineista.

Listalle voisi vielä lisätä typerät saksalaiset ydinvoimafobian ja energiewelten kanssa.

 

[JCSH]

Listalle voisi vielä lisätä typerät saksalaiset ydinvoimafobian ja energiewelten kanssa.

Nuo sisältyy kohtaan 2. Mutta joo, nuo ovat olleet merkittäviä. Toinen etenkin Suomen hintojen kannalta merkittävä on ollut Puolan suorastaan itsepäinen asenne nojata hiilivoimaan, kerta niillä on niin paljon työpaikkoja kiinni hiilikaivos sektorilla.

 

[Paapaa]

HS:n artikkelissa puhutaan juuri Saksan valtavasti kasvavasta vedyntarpeesta, joka voi luoda Suomelle ja Suomen tuulivoimaylijäämälle erittäin otolliset olosuhteet. Puhtaalla tuulivoimalla voidaan tuottaa vetyä ja myydä sitä eteenpäin Keski-Eurooppaan.

Kun Saksa suuntaa katseensa kohti vetyä, Suomelle saattaa avautua mahdollisuuksia.

Saksan hallitus julkaisi viime viikolla vedyn tuontistrategian, jolla tarkoitus luoda raameja Saksaan ”kiireellisesti” tarvittavalle vedylle ja tuoda investointivarmuutta kumppanimaihin.

Itämeren aluetta pidetään ”tärkeänä rakennuspalikkana Saksan vetytoimituksissa” hyvän rannikko- ja merialueilla olevan tuulivoimapotentiaalin ja vedyn varastointipotentiaalin takia.

Suomessa on halpaa sähköä, mikä on Sipilän ja Huttusen mukaan kilpailuetu. Suomessa suurin osa sähköstä on ei-fossiilista. Vetyä erotetaan vedestä sähköllä.

Suomessa on iso potentiaali rakentaa esimerkiksi tuulivoimaa, TEM:n Huttunen ajattelee.

Gasgridin Sipilä nostaa esille, että Suomen olosuhteet jatkojalosteiden tuottamiselle ovat hyvät. Jatkojalosteita on esimerkiksi metanoli.

Energia-alan yhteenliittymä Suomen vetyklusteri arvioi, että puhtaan sähköntuotannosta syntyy tulevaisuudessa ylijäämää, jota voi ohjata vetytuotantoon. Vetytuotanto voisi olla noin 12–98 terawattituntia vuoteen 2035 mennessä. Vuonna 2045 puhuttaisiin tuplamääristä.

Energia | Saksa väläyttelee vetymahdollisuuksia Suomelle

Saksa mainitsi Itämeren alueelle hahmotellut vetyputket tuontistrategiassaan. Maa arvioi valtavaa tuontitarvetta vedylle tulevina vuosikymmeninä.

www.hs.fi

 

[Shajk]

Suomessa voidaan tuottaa tasaisesti tietty määrä halpaa sähköä. Halpaa tuotantoa ei saada lisää, koska vesivoimaa ei voi rakentaa lisää, ja ydinvoiman rakentaminen on nykyään niin kallista. Jos sähkön käyttö vähenisi että halvalla tuotannolla pärjättäisiin, niin hinnatkin pysyisi kurissa. Valitettavasti kun meillä on Euroopan toiseksi halvin sähkö, ja sähkö on niin halpaa että kaukolämpöyhtiötkin polttavat sähköä puun sijasta, niin sähkön käytön väheneminen ei tapahdu helposti.

 

[JLM]

No kun on päätetty että vähän kaikessa pitäisi siirtyä polttamisesta sähköön niin käytön vähentäminen on vähäsen utopistinen tavoite.

 

[Tonnin Seteli]

Kiitokset opetuksesta.
Olen laskenut energiataloutta S-E:lle, ja Metsälle jo parikymmentä vuotta.
Millä pohjilla itse huutelet?

Tuo ei varsinaisesti ole osakkaille mielenrauhaa tuova tieto.

 

[chrisekh]

Eiko tämä ole oppikirja esimerkki trollaamisesta?

 

[vindicator rapeto]

Uskomatonta, että edelleen todistelette sitä, että kuluttajan sähkönhinnan tupaantuminen on ok.

No eikaisiinä.

Tuskin kukaan väittää että on "ok", enemmänkin kyse lienee siitä että puidaan syitä ja hyvällä tuurilla jopa ymmärretään niitä. Se ei ole siis sama kuin hyväksyminen.

Koko viime vuosikymmenen muuten Suomessa oli ennätysedullista sähköä verrattuna moniin muihin (keski)euroopan maihin. Ollaan Suomessa oltu tältä osin melko onnekkaassa asemassa kuluttajina, ja nähtävästi tuo edullisuus suhteessa muihin euroopan valtioihin tuntuisi jatkuvan edelleen.

 

[Oksa]

Ollaan Suomessa oltu tältä osin melko onnekkaassa asemassa kuluttajina, ja nähtävästi tuo edullisuus suhteessa muihin euroopan valtioihin tuntuisi jatkuvan edelleen.

En sano että asia ei olisi näin, mutta kannattaa huomioida kuitenkin että kun koko Eurooppaa katsotaan niin muualla ei 1) lämmitetä koteja sähköllä yhtä paljon 2) ole niin suuri lämmitysenergian tarve. En usko että tämäkään ketju olisi näin aktiivinen jos teollisuuden lisäksi sähkön hinta vaikuttaisi kansalaisilla lähinnä kodinkoneiden ja valojen käyttöön...

Sitten kun lisätään Euroopan suurin volatiliteetti juuri silloin kun lämmityssähköä tarvitaan eniten niin ei välttämättä tunnukaan enää niin onnekkaalta. Vaihtoehtona on ottaa kiinteä sopimus jonka hinnat ovat vähintään kaksinkertaistuneet muutaman vuoden takaisesta. Toki siirtomaksut huomioiden sähkön hinta ei ole kaksinkertaistunut, mutta noussut silti reilusti.

 

[pulatunnus]

Mielenkiintoinen uutinen koskein rakenteilla olevaa Suomen ja Ruotsin välistä sähkön siirtolinjaa, jonka maksavat pääosin suomalaiset mutta hyödyt siitä saattavat mennä ruotsalaisille.

Jutussa näytetään myös kartalla P-Ruotsiin suunnitteilla olevat paljon sähköä vaativia teollisuuden tehtaita, jotka valmistunevat jo parin vuoden aikajänteen sisällä.

https://yle.fi/a/74-20100435

Luin linkkisi, itse artikkelista jäi vähän monipuolisempi kuva.

En tiedä Busines Oulun asiantuntijan tavoitetta, vai onko toimittaja kärjistänyt viestiä.

Fingridin mielestä hanke (Aurora) on kannattava , jopa niin kannattava ettei sitä muuta se mitä 30 luvulla tapahtuu.

Pohjois-Ruotsiin suunnitelluista hankkeista on ollut juttua ja kuten artikkelissa mainittiin niin muuta haastatellut ei olleet Ollilan kanssa samoilla linjoilla.

Ja artikkellin mukaan linjalla nimenomaan saavutetaan sitä mitä sillä haetaan, pohjoista vesivoima kapasiteettia, joka siis tukee sähköverkkoa, että tasaa hintapiikkejä. Se kai mitä tässä ketjussa kovasti kaivattu.

On myös puhuttu siitä että sitä kautta voisi myös viedä sähkö, joten vakauttaisi kotimaista verkkoa ja tuotanto silloin kun hinnat lähenee nollaa. Vielä parivuotta sitten olisi se Hanhikivi putkessa, sen keskeytyminen toki vaikuttaa isoihin kulutushankkeisiin, eli se on isoilta kuluttajilta poistunut, sen varaan laskeneet joutuu miettiin vaihtoehtoja.

Jutussa väitettiin että Suomi (Fingrid?) maksaisi 80 prosenttia, budjetti n 300 miljoonaa, EU tuki 127 miljoonaa.
Jos eu tuki 42%, niin vaikka Fingrid maksaisi loput, niin se olisi 58%. (jos Fingrid maksaa tuosta 80%, niin Fingrid siis maksaisi n 46% koko verkosta)

Itse linjan kannattavuuden kannalta merkittävää se että käyttöaste korkea, Fingridin kannalta myös se että sieltä saadaan sitä vesivoima tukea, ja asiakkaiden kannalta että halpaa sähköä voidaan sinne toimittaa että sieltä voidaan myös tuoda kalliiseen aikaan, jos se lisäksi pienentää Fingridin muita kustannuksia, niin siirtomaksuille tekee hyvää.

 

[Jooga]

En sano että asia ei olisi näin, mutta kannattaa huomioida kuitenkin että kun koko Eurooppaa katsotaan niin muualla ei 1) lämmitetä koteja sähköllä yhtä paljon 2) ole niin suuri lämmitysenergian tarve. En usko että tämäkään ketju olisi näin aktiivinen jos teollisuuden lisäksi sähkön hinta vaikuttaisi kansalaisilla lähinnä kodinkoneiden ja valojen käyttöön...

Sitten kun lisätään Euroopan suurin volatiliteetti juuri silloin kun lämmityssähköä tarvitaan eniten niin ei välttämättä tunnukaan enää niin onnekkaalta. Vaihtoehtona on ottaa kiinteä sopimus jonka hinnat ovat vähintään kaksinkertaistuneet muutaman vuoden takaisesta. Toki siirtomaksut huomioiden sähkön hinta ei ole kaksinkertaistunut, mutta noussut silti reilusti.

Ja tähän vielä se, että Keski-Euroopassa sitä hiiltä/kaasua poltetaan maksimissaan noin 40% hyötysuhteella, kun taas Suomessa yhteistuotannon hyötysuhde energialle on yli 90%. Samalla sitä puhdasta sähköntuotantoa on ajettu alas ydinpelkojen vuoksi ja fossiilisten osuutta lisätty merkittävästi. Saksahan taitaa edelleen tuottaa 50% sähköstään fossiilisilla eikä Ranskan ydinvoimaosaamiselle ole ollut pitkään aikaan kysyntää, mikä varmasti on osiltaan vaikuttanut nykyisten ydinvoimalaitosten korkeisiin hintoihin. Samalla Suomessa sähköä tuotetaan fossiilisilla alle 5%, joten eikö Suomen pitäisi olla merkittävä päästökaupan hyötyjä? Ilmeisesti päästökaupasta vain maksetaan EU:n kassaan ja rahat valuvat sitten Unkarin fossiilisten ja ryssien tukemiseen. Suomen olisi pitänyt vaatia päästökauppaan jotakin muotoa, missä energian kulutuksen hyötysuhde otetaan mukaan päästöistä maksamisen mekanismeihin, jolloin meidän talven suurta lämmöntarvetta olisi voitu paikata tarpeen tullen fossiilisilla.

Se mikä tähän on pohjimmiltaan johtanut on ihmisten viherpesu ja turhien pelkojen lietsominen, mikä on johtanut fossiilisten nousuun Keski-Euroopassa ja toisaalta niiden osin järjettömään hylkäämiseen Suomessa. Tottakai Ukrainan sota laukaisi tämän kaiken, mutta mielestäni juurisyyt ovat syvemmällä kuin Ukrainan sota.

Tuulivoima on erinomainen energianlähde, mutta siihen kaikkien pelimerkkien laittaminen ei oikein toimi tuulettomina ja kylminä pakkaskuukausina. Sinänsä meidät pelastaa Saksan, Kiinan ja jenkkien järjetön fossiilisten poltto, jolloin nuo talvikuukaudetkin tuntuvat pian juhannuksilta.

 

[JCSH]

En sano että asia ei olisi näin, mutta kannattaa huomioida kuitenkin että kun koko Eurooppaa katsotaan niin muualla ei 1) lämmitetä koteja sähköllä yhtä paljon 2) ole niin suuri lämmitysenergian tarve. En usko että tämäkään ketju olisi näin aktiivinen jos teollisuuden lisäksi sähkön hinta vaikuttaisi kansalaisilla lähinnä kodinkoneiden ja valojen käyttöön...

Sitten kun lisätään Euroopan suurin volatiliteetti juuri silloin kun lämmityssähköä tarvitaan eniten niin ei välttämättä tunnukaan enää niin onnekkaalta. Vaihtoehtona on ottaa kiinteä sopimus jonka hinnat ovat vähintään kaksinkertaistuneet muutaman vuoden takaisesta. Toki siirtomaksut huomioiden sähkön hinta ei ole kaksinkertaistunut, mutta noussut silti reilusti.

Se, että Suomessa käytetään niinkin paljon sähköä lämmitykseen kuin käytetään, tekee meistä vain vieläkin onnekkaampia, että sähkö on niin halpaa kuin se on. Joo, kiinteiden hinnat ovat nousseet reippaasti. Mutta se tarkoittaa, että ne ovat nousseet käytännössä ilmaisista erittäin halvoiksi.
Meinaan jos nyt katson, että millä hintaa saa halvimman määräaikaisen 24kk:n sopimuksen, niin Oomilla on energian hinta 7,7 snt/kWh. Tuo siis hinta ALV:n kanssa. About 6,2snt / kWh ilman ALV:tä.
Tuo on naurettavan halpaa sähköä, etenkin kun otetaan huomioon, että se sisältää ne hintasuojaukset. Tuo on vähemmän kuin esim. Saksan tukkusähkön keskihinta siitä huolimatta, että tuossa on mukana ne suojaukset ja se fakta, että sähkölämmittäjät käyttävät paljon, paljon enemmän sitä sähköä silloin talven kalliina kuukausina.

 

[JCSH]

Ilmeisesti päästökaupasta vain maksetaan EU:n kassaan ja rahat valuvat sitten Unkarin fossiilisten ja ryssien tukemiseen. Suomen olisi pitänyt vaatia päästökauppaan jotakin muotoa, missä energian kulutuksen hyötysuhde otetaan mukaan päästöistä maksamisen mekanismeihin, jolloin meidän talven suurta lämmöntarvetta olisi voitu paikata tarpeen tullen fossiilisilla.

Ei vaan valtaosa päästökaupan tuloista tilitetään jäsenmaille, joiden pitää sitten käyttää valtaosa (tai kaikki) siitä rahasta päästöjen vähennyksiin. EU:lle jää loput tuloista, mutta sekin ohjataan juurikin päästöjen vähentämiseen.

Täältä voit lukea lisää:

What is the EU ETS?

A ‘cap and trade’ system to reduce emissions via a carbon market.

climate.ec.europa.eu

 

[tuulispää]

Luin linkkisi, itse artikkelista jäi vähän monipuolisempi kuva.

En tiedä Busines Oulun asiantuntijan tavoitetta, vai onko toimittaja kärjistänyt viestiä.

Fingridin mielestä hanke (Aurora) on kannattava , jopa niin kannattava ettei sitä muuta se mitä 30 luvulla tapahtuu.

Pohjois-Ruotsiin suunnitelluista hankkeista on ollut juttua ja kuten artikkelissa mainittiin niin muuta haastatellut ei olleet Ollilan kanssa samoilla linjoilla.

Ja artikkellin mukaan linjalla nimenomaan saavutetaan sitä mitä sillä haetaan, pohjoista vesivoima kapasiteettia, joka siis tukee sähköverkkoa, että tasaa hintapiikkejä. Se kai mitä tässä ketjussa kovasti kaivattu.

On myös puhuttu siitä että sitä kautta voisi myös viedä sähkö, joten vakauttaisi kotimaista verkkoa ja tuotanto silloin kun hinnat lähenee nollaa. Vielä parivuotta sitten olisi se Hanhikivi putkessa, sen keskeytyminen toki vaikuttaa isoihin kulutushankkeisiin, eli se on isoilta kuluttajilta poistunut, sen varaan laskeneet joutuu miettiin vaihtoehtoja.

Jutussa väitettiin että Suomi (Fingrid?) maksaisi 80 prosenttia, budjetti n 300 miljoonaa, EU tuki 127 miljoonaa.
Jos eu tuki 42%, niin vaikka Fingrid maksaisi loput, niin se olisi 58%. (jos Fingrid maksaa tuosta 80%, niin Fingrid siis maksaisi n 46% koko verkosta)

Itse linjan kannattavuuden kannalta merkittävää se että käyttöaste korkea, Fingridin kannalta myös se että sieltä saadaan sitä vesivoima tukea, ja asiakkaiden kannalta että halpaa sähköä voidaan sinne toimittaa että sieltä voidaan myös tuoda kalliiseen aikaan, jos se lisäksi pienentää Fingridin muita kustannuksia, niin siirtomaksuille tekee hyvää.

Tämä kannattaisi toteuttaa Vaasa-Uumajasillan yhteydessä.

 

[kapiteeli]

Olen laskenut energiataloutta S-E:lle, ja Metsälle jo parikymmentä vuotta.

Kysyppä konsernin ostopuolelta, mitä maksoivat polttoaineista ennen sotaa ja mitä nyt. Ei liene sattumaa, että määräaikaisten sopimusten hinnat ovat suunnilleen kaksinkertaistuneet ja polttoaineiden hinnat suunnilleen kaksinkertaistuneet samalla aikajänteellä?

Ranskan ydinvoimaosaamiselle ole ollut pitkään aikaan kysyntää, mikä varmasti on osiltaan vaikuttanut nykyisten ydinvoimalaitosten korkeisiin hintoihin.

Ranskassa on rakennettu vähemmän ja Koreassa enemmän, mutta silti korealaisten reaktoreiden tarjoukset ovat olleet aika pitkälti ranskalaisten tasolla viimeaikaisissa eurooppalaisissa projekteissa. Syy miksi hinta on korkealla johtuu etupäässä korkeista infran rakennuskustannuksista. Toisaalta voimme syytää myös TEPCO:n megalomaanista sössintää, datan vääristelyä ja turvallisuushuolien maton alle lakaisua jotka aiheuttivat Fukushiman onnettomuuden josta seurauksena oli turvallisuusvaatimusten kiristyminen (ja kustannusten nousu).

 

[HTK12]

Tämä kannattaisi toteuttaa Vaasa-Uumajasillan yhteydessä.

Jos viittaat, että tuo rakenteilla oleva Aurora linja olisi kannattanut rakentaa tuon sillan yhteydessä, niin en kyllä näe miksi. Tuo siltahanke nyt on lähinnä RKP märkäuni. Selvitys valmistuu ehkä ensi vuonna ja sitten alkaisi vasta suunnitelu, kilpailutus, luvitus jne. joten valmista ehkä olisi joskus 2030-luvulla. Sille siirtolinjalle on tarve mahdollisimman nopeasti ja se valmistuukin onneksi jo ensi vuonna. On niin kallis projekti, että en näe miten tuo olisi taloudellisesti kannattava toteuttaa. Maanpuolustuksen kannalta taas näen niille euroille parempaakin käyttöä.

 

[tietokonerikki]

Ja näin ei tehdä, muutoin meillä ei olisi suosituin ja yleisin sopimustyyppi kiinteähinteiset.

frostis sanoi:
Vastasit @ frostis
"
Argumenttihan on että kiinteähintaiset hinnoitellaan niin korkealle että kuluttaja mieluummin ottaa itse hinnoitteluriskin siirtymällä pörssi tai kulutusvaikutukselliseen sopimukseen."
Sä näköjään haluat tahallasi ymmärtää väärin? Minusta Frostis on täsmälleen oikeassa. Kiinteähintaisia on vielä paljon, koska monet käyttäjä eivät halua ottaa hinnoitteluriskiä ja muistavat 2.35€/kWh hinnan ja se ei edes ole katto mihin voivat nostaa. (jo 30snt/kwh on/olisi törkeä hinta)
Homma meni sähköyhtiöiltä jopa niin överiksi, että lakia piti muuttaa niin, ettei toimitusvelvollisen sähkön hinta saa olla pelkästään dynaaminen (pörssisähköön perustuva).