Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[tietokonerikki]

Itse en pysty ymmärtämään miten tässä maassa tuntuu jokaiseen ongelmaa olevan ratkaisu joku lisävero/korottaa nykyisiä veroja. Jos tuollainen lisävero tulisi, niin sen maksaisi kuluttaja nousseena sähkön hintana (yritykset kyllä siirtää ne verot kuluttajan maksettavaksi). Seurauksena olisi siis kalliimpi sähkölasku. Toki jos se lisävero on niin suuri, ettei tuulivoima ole enää kannattavaa, niin tuulivoima poistuisi markkinoilta Suomessa. Sen seurauksena hinnat vaan nousisivat vielä enemmän. Jos hinta saataisiin nostettua vaikka ~20snt/kWh, niin varmaan se uusi ydinvoima alkaisi ollakkin jo kannattavaa tai ainakin hyvin lähellä sitä. En vaan näe miten kuluttaja tälläisestä hyötyisi. Sähkön hintaa pitää pyrkiä laskemaan, ei nostamaan.

Minä taasen ymmärrä miksi pitää odottaa, että verkko "romahtaa", ennen kuin tehdään ne päätökset, jotka pitää kuitenkin tehdä pakon edessä. Tosin siis sen ratkaiseminen kestää vuosia ehkä jopa 10, sen jälkeen kun on todettu, että tuulettomilla pakkaspäivillä pitää sähköä säästää.

Noin kun tapahtuu sitten ne tarvittavat eurot lainataan ja ratkaisut luultavasti kyetään tekemään. Nyt hommaa viedään eteenpäin sillä, että pienkuluttajajien oletetaan pystyvän (pörssisähkön hinnoittelulla) joustamaan sähkön käytössä, sen sijaan että teollisuus joustaisi.

Ruotsiin tehdään nyt Auroralinjaa Suomalaisten rahoilla, jotta sinne saadaan vietyä Suomesta sähköä, pohjoisruotsiin suunnitteilla oleville teollisuuslaitoksille. Eli kun olemme Ruotsista tuoneet viimevuosina, tavoitteena on että viemme. Jotkut ennustavat että muutos tapahtuisi jopa jo vuonna 2026.

 

[Tonnin Seteli]

Eli kun olemme Ruotsista tuoneet viimevuosina, tavoitteena on että viemme.

Tuleeko tämä yllätyksenä? Tuotantoa rakennettu ja rakennetaan lisää ja vuositason "omavaraisuus" on jo saavutettu. Totta kai oletuksena on, että ylijäämää viedään johonkin. Eikä Viron kokoiseen alueeseen uppoa määräänsä enempää, ryssälle taas ei olla lähiaikoina viemässä. Pohjois-Norjan yhteys on pieni ja käytännössä enemmän Suomeen päin toimiva. Mihinkäs muualle veisi kuin Ruotsiin?

 

[VVA86]

Täällä on puhuttu tuulivoiman olevan halpa investointi, mutta onko aiemmin ollut tarvetta varata purkuun oikeasti rahat? Luin jostain väitteen, että aika isot kulut tulisi ja jatkossa pitäisi varata rahat purkuun. Väite oli, että 3–7 miljardin € kulut olisi purkuun tulossa, mutta suolan kanssa ottaisin tuon arvion. Suomessa ilmeisesti YM on laskenut nuo aika rajusti muiden EU maiden arvioiden alle.....

Veikkaan, että moni omistaja lakkaa olemasta ja ongelma jää yhteiskunnan hoidettavaksi. Aika näyttää oliko se oikeasti halpaa vai ei.

 

[Grez]

Sinänsä ihan mielenkiintoinen kysymys. Tuulivoimayhdistyksen mukaan

Kymmenen tuulivoimalan puistossa yhden tuulivoimalan purkukustannus on tällä hetkellä tapauskohtaisesti vaihdellen noin 10 000 – 85 000 euroa, kun kaikki voimalat puretaan samalla kertaa.

mutta tämä ilmeisesti ei sisällä perustusten eli sen betonipaakun poistamista, josta nähdään olevan mahdollisesti riskiä esimerkiksi pohjavedelle.

Tuossa tuulivoimayhdistyksen purkukustannuksissa on betonin hävityskustannukseksi laskettu 80€ / tonni, jolloin 4500 kuution betonipaakun hävittäminen maksaisi 972 000 euroa. Eli tämä 10-100 -kertaistaisi purkukustannuksen.

Toki en nyt tiedä paljonko noissa luvuissa vedetään mihinkin suuntaan. Laitoin tietojen lähteet niin voitte itse arvioida kirjoittajien vaikuttimia ja uskottavuutta.

 

[HTK12]

Minä taasen ymmärrä miksi pitää odottaa, että verkko "romahtaa", ennen kuin tehdään ne päätökset, jotka pitää kuitenkin tehdä pakon edessä. Tosin siis sen ratkaiseminen kestää vuosia ehkä jopa 10, sen jälkeen kun on todettu, että tuulettomilla pakkaspäivillä pitää sähköä säästää.

Verkko ei ole mitenkään lähellä "romahtaa". Aurora linja parantaa tilannetta todella paljon verkon kannalta kun sieltä saadaa sitä säätövoimaa, jota Suomeen ei voi kustannustehokkaasti rakentaa. Sähkön pitää olla mahdollisimman halpaa jo ihan kansantalouden kannalta, joten keinotekoisesti (lisäveroilla ym.) sen hintaa ei pidä nostaa.

Noin kun tapahtuu sitten ne tarvittavat eurot lainataan ja ratkaisut luultavasti kyetään tekemään. Nyt hommaa viedään eteenpäin sillä, että pienkuluttajajien oletetaan pystyvän (pörssisähkön hinnoittelulla) joustamaan sähkön käytössä, sen sijaan että teollisuus joustaisi.

Kuluttajat voi täysin vapaasti ottaa sen kiiteän sopparin jolloin mitään joustoa ei tapahdu.

Ruotsiin tehdään nyt Auroralinjaa Suomalaisten rahoilla, jotta sinne saadaan vietyä Suomesta sähköä, pohjoisruotsiin suunnitteilla oleville teollisuuslaitoksille. Eli kun olemme Ruotsista tuoneet viimevuosina, tavoitteena on että viemme. Jotkut ennustavat että muutos tapahtuisi jopa jo vuonna 2026.

Niin sieltä juuri saamme sen säätösähkön tuulettomille päiville kun meillä on paljon kulutusta. Vuositasolla olemme hyvin lähelle omavaraisuutta, joten johonkin se ylijäämä on vietävä. Kun tulee paljon, niin Suomessa emme pysty kuluttamaan läheskään kaikkea sähköä kesällä ja Viro nyt ei suuria määriä pysty myöskään kuluttamaan, joten looginen vaihtoehto on viedä se Ruotsiin, jossa voidaan vesivoimaa kääntää pienemmälle ja tuoda meiltä sähköä. Vastavuoroisesti sieltä sitten tuodaan kun meillä on kulutuspiikki talvella. Suomi voi hyvinkin olla sähkön nettoviejä vuonna 2026. Silti tarvitsemme tuon Aurora linjan tasaamaan ne kulutushuippuja.

Rakentaminen maksaa noin 300 miljoonaa ja EU antoi tukea 127 miljoonaa. Suomi maksaa 80%, eli meille jäi maksettavaa ~140 miljoonaa. Tuolla rahalla et saa mitää säätövoimaa rakennettua. Vertailuksi OL3 maksoi TVO:lle 5,5 miljardia (joka oli todella halpa kun ranskalaiset veronmaksajat maksoi suurimman osan voimalan kuluista) En edelleenkään usko niihin Pohjois-Ruotsin teollsuuden suunnitelmien toteutumiseen. Varmasti jotain sinne tulee, mutta heti kun hinta lähtee nousuun uudet investoinnit loppuu. Jos alkaa suunnitelmien pohjalta näitä miettimään, niin Suomeen on suunnitteilla yli 130 MW tuulivoima kapasiteettia (ei ole tulossa)..

 

[pulatunnus]

Täällä on puhuttu tuulivoiman olevan halpa investointi, mutta onko aiemmin ollut tarvetta varata purkuun oikeasti rahat? Luin jostain väitteen, että aika isot kulut tulisi ja jatkossa pitäisi varata rahat purkuun. Väite oli, että 3–7 miljardin € kulut olisi purkuun tulossa, mutta suolan kanssa ottaisin tuon arvion. Suomessa ilmeisesti YM on laskenut nuo aika rajusti muiden EU maiden arvioiden alle.....

Veikkaan, että moni omistaja lakkaa olemasta ja ongelma jää yhteiskunnan hoidettavaksi. Aika näyttää oliko se oikeasti halpaa vai ei.

Purkaminen luokkaa 10% rakentamisesta, tämänpäivän hinnoin (no jos voima maksaa toistamiljoonaa ja purkaminen netto vajaa 100 000). Mutta jos laskee tämän päivän rahassa, niin iso merkitys jos pitää alkupääomaa rakentaessa rahastoida ja onko sillä korkotuotto odotus yli purkamisen inflaation ja missä rytmityksissä rahastoidaan käytön aikana ja minkä niiden tuotto-odotus. Ehkä riskinhajauttamisen takia tuulivoima ei ole hyvä sijoituskohte purkurahoille.

Koska noita esim Saksassa puretaan niin alkaa muodostuu erityyppisten voimaloiden nyky purkukustannukset, tulevaisuudessa voi toki vaatimukset muuttua, mutta nyky materiaalit mitä meillä käyteyt on nykyiselläänkin osittain kierrätettäviä. Yksi kustannus osa, varsinkin isoissa voimaloissa on jalustan valut, puretaanko ne, jätetäänkö ne paikoillee, vai onkä ne käytettävissä uudestaan paikallaan, esim uuden voimalan alustana.

Mistä tämän 3-7 miljardia euroa kaivoit, mitä siinä laskettu ja miten.

Veikkaan, että moni omistaja lakkaa olemasta ja ongelma jää yhteiskunnan hoidettavaksi. Aika näyttää oliko se oikeasti halpaa vai ei.

Kiinsteistoveroa noille lätkitty kovenevalla kädellä, kunnat sitten käyttäneet ne rahat palveluiden tuottamiseen ja omiin kiinsteistöihin, voi olla vaikea irottaa purkukustannuksiin. Mutta noin ajatus tasolla jos joku kituva suurkunta millä sata suurvoimalaa läsähtää purettavaksi niin voi olla haasteissa, vaikka olisi edukkaamasta päästä, joku uusi kunnan rakennus jää rakentamatta, varmaan kustannuksia tyrkytetään maanomistajalle.

 

[Paapaa]

Luin jostain väitteen, että aika isot kulut tulisi ja jatkossa pitäisi varata rahat purkuun. Väite oli, että 3–7 miljardin € kulut olisi purkuun tulossa, mutta suolan kanssa ottaisin tuon arvion.

Kerrotko, mistä tämän luit. Linkki juttuun olisi paras niin voisi lukea mitä tuohon on laskettu mukaan.

 

[tietokonerikki]

Tuleeko tämä yllätyksenä? Tuotantoa rakennettu ja rakennetaan lisää ja vuositason "omavaraisuus" on jo saavutettu. Totta kai oletuksena on, että ylijäämää viedään johonkin. Eikä Viron kokoiseen alueeseen uppoa määräänsä enempää, ryssälle taas ei olla lähiaikoina viemässä. Pohjois-Norjan yhteys on pieni ja käytännössä enemmän Suomeen päin toimiva. Mihinkäs muualle veisi kuin Ruotsiin?

Ei ainakaan minulle, mutta ehkäpä? alla olevalle kun, sähkönhinta nousee, koska ei rakenneta säätö/perusvoimaa. Ja valtion johto antaa rahastuksen tapahtua.

Verkko ei ole mitenkään lähellä "romahtaa". Aurora linja parantaa tilannetta todella paljon verkon kannalta kun sieltä saadaa sitä säätövoimaa, jota Suomeen ei voi kustannustehokkaasti rakentaa. Sähkön pitää olla mahdollisimman halpaa jo ihan kansantalouden kannalta, joten keinotekoisesti (lisäveroilla ym.) sen hintaa ei pidä nostaa.

En mäkään usko, että romahtaa kirjaimellisesti, mutta tuulettomilla pakkaspäivillä säästetään. Sitä tehdään jo nyt ja ton Ruotsin pohjoiseen rakennettavan teollisuuden myötä vielä useammin.

Kuluttajat voi täysin vapaasti ottaa sen kiiteän sopparin jolloin mitään joustoa ei tapahdu.

Joo tällä hetkellä, mutta jos sähköä tuottavat yhtiöt saavat hinnoitteluullaan käyttäjät siirtymään (mihin selkeästi mielestäni pyritään) pörssihinnoiteltuun sähköön
voidaan ilman lainsäädännön muutosta nostaa noita kiinteitäkin hintoja, jotta saadaan kaikki tai ainakin mahdollisimman moni siirtymään pörssisähkön käyttäjiksi
ja kun se onnistuu voidaankin sitten vaihdella hintoja reippaasti, meillähän oli jo toi 2.35€ /kWh.

Niin sieltä juuri saamme sen säätösähkön tuulettomille päiville kun meillä on paljon kulutusta. Vuositasolla olemme hyvin lähelle omavaraisuutta, joten johonkin se ylijäämä on vietävä. Kun tulee paljon, niin Suomessa emme pysty kuluttamaan läheskään kaikkea sähköä kesällä ja Viro nyt ei suuria määriä pysty myöskään kuluttamaan, joten looginen vaihtoehto on viedä se Ruotsiin, jossa voidaan vesivoimaa kääntää pienemmälle ja tuoda meiltä sähköä. Vastavuoroisesti sieltä sitten tuodaan kun meillä on kulutuspiikki talvella. Suomi voi hyvinkin olla sähkön nettoviejä vuonna 2026. Silti tarvitsemme tuon Aurora linjan tasaamaan ne kulutushuippuja.

Ei se meitä lämmitä tuulettomilla pakkaspäivillä yhtään, päin vastoin kun Ruotsiin imetään sähköä silloin => meille jää vähemmän => hinnat nousee => kun sekään ei enää auta (lue pakota ihmisiä säästämään) => sähköt katkaistaan toivottavasti edes porrastetusti.
Siinä välissä on sitten imetty ulkomaisille ja suomalaisille sijoittajille sähköllä lämmittäviltä kansalaisilta eurot.
Muistanet, että maalämpökin on sähkölämmitystä ja sen käyttö lisääntyy vuosittain.

Rakentaminen maksaa noin 300 miljoonaa ja EU antoi tukea 127 miljoonaa. Suomi maksaa 80%, eli meille jäi maksettavaa ~140 miljoonaa. Tuolla rahalla et saa mitää säätövoimaa rakennettua. Vertailuksi OL3 maksoi TVO:lle 5,5 miljardia (joka oli todella halpa kun ranskalaiset veronmaksajat maksoi suurimman osan voimalan kuluista) En edelleenkään usko niihin Pohjois-Ruotsin teollsuuden suunnitelmien toteutumiseen. Varmasti jotain sinne tulee, mutta heti kun hinta lähtee nousuun uudet investoinnit loppuu. Jos alkaa suunnitelmien pohjalta näitä miettimään, niin Suomeen on suunnitteilla yli 130 MW tuulivoima kapasiteettia (ei ole tulossa)..

Sä et usko?, mutta aika monet uskovat, Ruotsin kannalta tilanne on erilainen heillä on siellä sähköä, jonka nyt joutuvat viemään "halvalla" Suomeen. Ruotsikin haluaa kuten Suomenkin teollisuus halpaa energiaa ja töitä. Se ollee selvää, että jossain tulee kannattavuuden raja vastaan Ruotsissakin .
Toi Auroralinja ei meidän ongelmaa (sähköä tuulettomille päiville) todellakaan ratkaise.

Tosta EU antamista eutoista toteaisin, että EU antaa pienen siivun sinne maksamistamme euroista takaisin. Eli kyllä kaiken maksaa Suomi.

 

[pulatunnus]

Joo tällä hetkellä, mutta jos sähköä tuottavat yhtiöt saavat hinnoitteluullaan käyttäjät siirtymään (mihin selkeästi mielestäni pyritään) pörssihinnoiteltuun sähköön
voidaan ilman lainsäädännön muutosta nostaa noita kiinteitäkin hintoja, jotta saadaan kaikki tai ainakin mahdollisimman moni siirtymään pörssisähkön käyttäjiksi

Mutta eikö se ole ns satunnaiskuluttajalle joka haluaa kiinteähintaisen sopimuksen, nimenomaan parempi että entistä useampi siirtyy pörssisähköön(ja enemmän tai vähemmän kulutusta ohjaavasti) ? Eli se nimenomaan alentaa kiinteiden sopimusten kustannuksia ja hintoja.

Tietenkin se kuluttaja joka nimenomaan tähtää kulutuksensa hintapiikkeihin, niin sille profiilille ei kannata sitä edullisinta kiinteähintaista tarjota. Kyse on juuri siitä tyypistä joka haluaa sen kesämökin vuokrata marraskuun hinnalla juhannuksena ja kun ei onnistu, niin huuta valtiota rakentemaan niin paljon kesämökkejä että kaikille riittää juhannuksena oma mökki tyhjällä rannalla, satasen viikko hinnalla. Ja rajat kiinni.

 

[Paapaa]

mutta jos sähköä tuottavat yhtiöt saavat hinnoitteluullaan käyttäjät siirtymään (mihin selkeästi mielestäni pyritään) pörssihinnoiteltuun sähköön

Ei pyritä. Myyjät myyvät juuri sitä mikä menee kaupaksi ja samalla pyrkii maksimoimaan oman tuottonsa. Kiinteät ovat Suomen suosituin sopimustyyppi.

 

[Tonnin Seteli]

Muistanet, että maalämpökin on sähkölämmitystä ja sen käyttö lisääntyy vuosittain.

Lisääkö tämä muutos sähkön kulutusta? Sen ratkaisemiseksi pitää ainakin tietää, mikä osa saneerauskohteista siirtyy maalämpöön öljystä/puusta ja mikä vastuslämmityksestä, ja paljonko tehdään samalla lisäeristystä ym.

Lisäksi maalämpöuudiskohteet lämmitettäisiin kuitenkin jollakin, joten mikä olisi vaihtoehtona? Öljyn suosion laskiessa se olisi yhä useammin jonkinlainen muu vähemmän energiatehokas sähkölämmitys. Siis "passiivitalo" tai "matalaenergiatalo" tai "PILP" jotka ovat kaikki paljon enemmän sähkölämmityksen synonyymejä(perustuvat vastussähkölle huippukysynnän aikaan) kuin täystehomitoitettu MLP.

Vielä takavasemman muuttujana kaukolämpökin on muuttamassa luonnettaan eräänlaiseksi sähkölämmitykseksi.

En minä ainakaan osaa hihasta ravistaen sanoa, lisääkö maalämmön yleistyminen sähkön kulutuskysyntää lähivuosina.

 

[pulatunnus]

Lisääkö tämä muutos sähkön kulutusta? Sen ratkaisemiseksi pitää ainakin tietää, mikä osa saneerauskohteista siirtyy maalämpöön öljystä/puusta ja mikä vastuslämmityksestä, ja paljonko tehdään samalla lisäeristystä ym.

Lisäksi maalämpöuudiskohteet lämmitettäisiin kuitenkin jollakin, joten mikä olisi vaihtoehtona? Öljyn suosion laskiessa se olisi yhä useammin jonkinlainen muu vähemmän energiatehokas sähkölämmitys.

Vielä takavasemman muuttujana kaukolämpökin on muuttamassa luonnettaan eräänlaiseksi sähkölämmitykseksi.

En minä ainakaan osaa hihasta ravistaen sanoa, lisääkö maalämmön yleistyminen sähkön kulutuskysyntää lähivuosina.

Maalämpö on siinämielessä vähän hankala että kulutuspiikit ajoittuu pakkaspiikkeihin, omakotipuolella on varmaa arvioita esitetty, mutta kuten pohdit, jos maalämpöön/ILP siirtyy/siirtyneet öljy, suorasähkö käyttäjät niin ei välttämättä vuosikulutuksessa ongelma, ehkä liipasimelle silloin kun mennää yli mitoituksen, tarkoitan pakkassia missä siirytään lähemmäksi suorasähköä.

Maalämpöön on siirtynyt myös kaukolämpökohteita, eli niissä vähän sitä että se lämpötuotanto mikä tuotti myös sähköä pakakasten kiristyessä on siirtynyt sähkön kuluttajaksi.

Mutta ehkä yli tramatisoivaa, siellä biovoimalaa missä poltetaan mm. puuta, järkevämpää se + ILP, maalämpö jne. kuin puun polttaminen takassa

 

[tietokonerikki]

Mutta eikö se ole ns satunnaiskuluttajalle joka haluaa kiinteähintaisen sopimuksen, nimenomaan parempi että entistä useampi siirtyy pörssisähköön(ja enemmän tai vähemmän kulutusta ohjaavasti) ? Eli se nimenomaan alentaa kiinteiden sopimusten kustannuksia ja hintoja.

On aivan varmasti sähköä tekeville yhtiöille parempi (pyrkiä pörssisähkön myyntiin) , heillä ei ole sen jälkeen mitään syytä (poislukien lainsäädäntö?) pitää hintoja kohtuullisen ja kun sähköyhtiöillä on ns. "yhteinen monopoli" kuluttajan on käytännön pakko sitä sähköä ostaa. Tietävät vielä millä hinnalla tarjotaan

Tietenkin se kuluttaja joka nimenomaan tähtää kulutuksensa hintapiikkeihin, niin sille profiilille ei kannata sitä edullisinta kiinteähintaista tarjota. Kyse on juuri siitä tyypistä joka haluaa sen kesämökin vuokrata marraskuun hinnalla juhannuksena ja kun ei onnistu, niin huuta valtiota rakentemaan niin paljon kesämökkejä että kaikille riittää juhannuksena oma mökki tyhjällä rannalla, satasen viikko hinnalla. Ja rajat kiinni.

Sähkö on välttämättömyys hyödyke ja valtion pitää pitää siitä huolta, että sitä riittää, jos markkinaehtoisena kohtuuhinnoiltua sitä ei saa.
Nykyinen pörssihinnoittelu ei toimi (valtiontalouden kannalta), se on jo mielestäni nähty.

Lisääkö tämä muutos sähkön kulutusta? Sen ratkaisemiseksi pitää ainakin tietää, mikä osa saneerauskohteista siirtyy maalämpöön öljystä/puusta ja mikä vastuslämmityksestä, ja paljonko tehdään samalla lisäeristystä ym.

Lisäksi maalämpöuudiskohteet lämmitettäisiin kuitenkin jollakin, joten mikä olisi vaihtoehtona? Öljyn suosion laskiessa se olisi yhä useammin jonkinlainen muu vähemmän energiatehokas sähkölämmitys. Siis "passiivitalo" tai "matalaenergiatalo" tai "PILP" jotka ovat kaikki paljon enemmän sähkölämmityksen synonyymejä(perustuvat vastussähkölle huippukysynnän aikaan) kuin täystehomitoitettu MLP.

Vielä takavasemman muuttujana kaukolämpökin on muuttamassa luonnettaan eräänlaiseksi sähkölämmitykseksi.

En minä ainakaan osaa hihasta ravistaen sanoa, lisääkö maalämmön yleistyminen sähkön kulutuskysyntää lähivuosina.

Kyllä se lisää, koska monet öljylämmittäjät siirtyvät sen käyttäjiksi. Lisäksi meille tulee sähköautoja lisää ja muistaakseni ainakin Data-keskuksia ja mahdollisesti muuta teollisuutta. Minusta on selkeästi nähtävissä sähkönkäytön lisääntyminen. Teollisuus pyrkii varmasti tekemään pitkäaikaisia sopimuksia niin, ettei heidän tarvitseisi kulutuksellaan joustaa => Halutaan, että kotitalouden joustavat.

Meillä vaan on sellainen tilanne, että sitä joustovaraa ei enää monellakaan ole kovilla pakkasilla. Jos talon seinät ovat 15-18 astetta (kuten nyt jo monella on) ei lämmitystä voida enää kauan pakkasilla pitääpois päältä.

 

[Paapaa]

On aivan varmasti sähköä tekeville yhtiöille parempi (pyrkiä pörssisähkön myyntiin) , heillä ei ole sen jälkeen mitään syytä (poislukien lainsäädäntö?) pitää hintoja kohtuullisen ja kun sähköyhtiöillä on ns. "yhteinen monopoli" kuluttajan on käytännön pakko sitä sähköä ostaa.

Sun jutuissa ei ole mitään järkeä. Ei sitten yhtään mitään. Et tiedä, mitä edes tarkoittaa monopoli. Et tajua, että yrityksillä on nyt ihan sama mahdollisuus nostaa tai laskea hintoja kuin jos sopimustyyppejä olisi vain yksi. Vaikka laki pakottaisi ainoaksi sopimustyypiksi pörssisähkön, kilpailisivat yritykset silti asiakkaista marginaalin ja kk-hinnan avulla. Vaikka laki pakottaisi ainoaksi sopimustyypiksi kiinteähintaisen, kilpailisivat yritykset asiakkaista preemion avulla. Sopimustyyppi ei muuta mitään muuta kuin riskiprofiilia. Yritykselle on sinänsä aivan se ja sama mistä sopimustyypistä se tuloksensa repii, kunhan repii.

Ei, sähköyhtiöt eivät ole lopettamassa kiinteiden myyntiä. Ne ovat loistava tapa yritykselle sitoa asiakas jopa 2 vuodeksi tuottamaan vakaata kassavirtaa ja sun juttusi ovat ihan puhdasta satua taas kerran.

 

[pulatunnus]

On aivan varmasti sähköä tekeville yhtiöille parempi (pyrkiä pörssisähkön myyntiin) , heillä ei ole sen jälkeen mitään syytä (poislukien lainsäädäntö?) pitää hintoja kohtuullisen ja kun sähköyhtiöillä on ns. "yhteinen monopoli" kuluttajan on käytännön pakko sitä sähköä ostaa. Tietävät vielä millä hinnalla tarjotaan

Sähköätekeville yhtiöille kiinteät pitkät sopimukset hyviä, riskit siiretty ostajalle. Mitä pääomaa sitovampi investointi, sitä tärkeämpää.

Sähköämyyvälle yhtiölle taasen pelkkä pörssisähkön on pieniriskisin, mutta myös kilpailluin, joten kannattavuutta vaikea viilata.

Sähkänmyyntiyhtiö jolla kiinteitä hankintasopimuksia perusovoimasta, niin sille kiinteä hinnat , ennustettava hyvä asiakas joukko voi olla se riskittömin. Siis optimoida se kulutus ostojen kanssa että pörssiriski pieni.

Eli käytännössä se myynti busines on sitä sitä kulutuksen ja tuotannon optimointia, jos valikoimassa on perusvoimaa, säätövoimaa , säätökulutusta, niin asiakkaisi sitte sopiva paletti, ja pörssihinnoistakin voi löytyä marginaalia.

Monopolia ei ole, Suomessa on useita sähköntuottajia, useita sähkönmyyjiä, useita isoja kuluttajia, ja lisäksi ns mankala kuluttajia.