Mitenhän käy kulutusjouston, kun ei ole tarvetta pienentää kulutusta, koska kiinteä. Moni kotitalous ei valitse pörssisähköä, koska pelkäävät talvikuukausien isoja laskuja. Nythän ollaan joustojen tarpeessa vinguttu kuluttajien solidaarisuutta kulutuksen kasvaessa, vaikka olisi kiinteä soppari.
-
TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta
- Keskustelun aloittaja Juha Kokkonen
- Aloitettu
-
- Avainsanat
- sähkö sähköenergia sähköntuotanto
Tekkifoorumit erikseen, mutta kuinka moni kuluttaja millään tasolla seuraa sähkön hintaa, tai se edes kiinnostaa millään tasolla? 10-20%? Muille on ihan se ja sama ja lasku maksetaan kun se tulee.
Ilmeisesti melko paljon kiinnostaa, kun ihmiset olivat valmiita lukitsemaan hinnan itselle epäedulliseen kohtaan pelkäen vielä kovempia hintoja.
Itse kyllä siltä osin kun siitä ei ollut vaivaa tai haittaa ohjasin kulutusta halvoille tunneille silloinkin kun oli kiinteä sähkösoppari. En toki saanut siitä itse välitöntä hyötyä, mutta ajattelisin että siitä on hyötyä kokonaisuuden kannalta, jolloin miksen toimisi niin kun siitä ei mulle vaivaa tai haittaa ole. Plus etuna että sitten on helppo pohtia todellisen datan perusteella että olisiko pörssisopimus vai kiinteä järkevämpi eikä mahdollisesti pörssiin vaihtaessa ole mitään ylimääräistä säätöä.
Tai sitten lukitaan sen takia, että ei tarvitse seurata ja säätää.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 5 534
Tätä ei tainnut vielä olla täällä:
Monien suomalaisten suosima sähkösopimus onkin kummajainen muissa Pohjoismaissa
Suomalaiset ovat muihin verrattuna ahkeria sähkösopimusten vertailijoita. Suosituimmissa sopimustyypeissä on isoja eroja.
yle.fi
Pitkät määräaikaiset on Suomalainen kummallisuus... Jopa Norja missä paljon (80-90%) sähkölämmitteisiä taloja niin siellä on enempi börs ihmisiä. Toki siellä oli perusteltu, että vesivoima tasaa hintoja.
En tiedä mitkä historialliset syys suomessa on olleet, ehkä herran pelko ja muut synttärisetit, koska eipä täällä ennen suurta heiluntaa ollut. Nykyään taitaa olla tuo tuurivoiman arvaamattomuus ja se herran pelko
Samasta syystä suomalaiset sijoittaa lähinnä lottoon arvopapereiden sijaan. Satoja euroja säästänyt sähkölämmitteisessä talossa sen jälkeen kun siirryin pois kiinteästä kun niiden hinnat lähti laukalle siitä perus 5c hintaluokasta.
e: Ehkä vähän ristiriitaista, että sähköstä halutaan kiinteät ja parinsadankilon asuntolaina voidaan laittaa mahdollisimman lyhyellä euriborilla
Nyt on sitten syytä tarkentaa, että tässä tarkoittamassasi 'sähkölämmitteisessä' on myös mukana kaikki lämpöpumpuilla lämpenevät. Norja on maailmassa täysin suvereeni lämpöpumppujen määrässä ja siellä taitaa olla noin 700 pumppua per 1000 taloutta. On siis hieman eri asia puhua suorasähkölämmitteisestä kuin esimerkiksi VILPillä lämpenevästä.Tätä ei tainnut vielä olla täällä:
Monien suomalaisten suosima sähkösopimus onkin kummajainen muissa Pohjoismaissa
Suomalaiset ovat muihin verrattuna ahkeria sähkösopimusten vertailijoita. Suosituimmissa sopimustyypeissä on isoja eroja.
Pitkät määräaikaiset on Suomalainen kummallisuus... Jopa Norja missä paljon (80-90%) sähkölämmitteisiä taloja niin siellä on enempi börs ihmisiä. Toki siellä oli perusteltu, että vesivoima tasaa hintoja.
- Liittynyt
- 13.11.2021
- Viestejä
- 1 546
"Pohjois-Ruotsin voimajohdoilla suoritetaan rajasiirtoyhteyden luotettavuutta ja toiminnan turvallisuutta parantavia töitä alkukesästä, -- Suomesta Ruotsiin sähköä vievän yhteyden siirtokyky on rajoitusten ajan 300 megawattia (tavallisesti 1100 megawattia) ja Ruotsista Suomeen sähköä tuovan yhteyden 200 megawattia (tavallisesti 1200 megawattia). Keskeytysten arvioitu kesto on runsaat kolme viikkoa. Vastaava rajoitus toistuu heinä-elokuussa, kun Aurora Line -voimajohdon rakennustyöt jatkuvat noin neljän viikon keskeytyksellä."
"Pohjanmaalla on lisäksi kesän aikana useita keskeytystöitä kantaverkkoa vahvistavista rakennustöistä johtuen. Niiden aikana tuulivoiman maksimituotantoa joudutaan alueellisesti rajoittamaan enimmillään 2000 megawattia käyttövarmuuden vuoksi."
Ilmeisesti jostain näkee tarkemmat ajat kuin "alkukesästä", "heinä-elokuussa" mutta samapa tuo, koko kesän näyttää todellakin tämä kovempi hintaheilunta jatkuvan.
e. uutinen olikin näköjään ilmestynyt jo 28.5.
Tämä huolto alkoi ja loppuikin jo (siirrettiin tulevaisuuteen).
"Pohjois-Ruotsin voimajohdoilla suoritetaan rajasiirtoyhteyden luotettavuutta ja toiminnan turvallisuutta parantavia töitä alkukesästä, -- Suomesta Ruotsiin sähköä vievän yhteyden siirtokyky on rajoitusten ajan 300 megawattia (tavallisesti 1100 megawattia) ja Ruotsista Suomeen sähköä tuovan yhteyden 200 megawattia (tavallisesti 1200 megawattia). Keskeytysten arvioitu kesto on runsaat kolme viikkoa. Vastaava rajoitus toistuu heinä-elokuussa, kun Aurora Line -voimajohdon rakennustyöt jatkuvat noin neljän viikon keskeytyksellä."
"Pohjanmaalla on lisäksi kesän aikana useita keskeytystöitä kantaverkkoa vahvistavista rakennustöistä johtuen. Niiden aikana tuulivoiman maksimituotantoa joudutaan alueellisesti rajoittamaan enimmillään 2000 megawattia käyttövarmuuden vuoksi."
Ilmeisesti jostain näkee tarkemmat ajat kuin "alkukesästä", "heinä-elokuussa" mutta samapa tuo, koko kesän näyttää todellakin tämä kovempi hintaheilunta jatkuvan.
e. uutinen olikin näköjään ilmestynyt jo 28.5.
Loviisan voimalat ovat huollossa elo-syyskuu. Ne olleet myös perinteisiä hintarallattelukuukausia. Nyt jos siirtolinja samaan aikaan pimeänä, niin taas nähdään niitä elokuun mahtihintoja?
"Pohjois-Ruotsin voimajohdoilla suoritetaan rajasiirtoyhteyden luotettavuutta ja toiminnan turvallisuutta parantavia töitä alkukesästä, -- Suomesta Ruotsiin sähköä vievän yhteyden siirtokyky on rajoitusten ajan 300 megawattia (tavallisesti 1100 megawattia) ja Ruotsista Suomeen sähköä tuovan yhteyden 200 megawattia (tavallisesti 1200 megawattia). Keskeytysten arvioitu kesto on runsaat kolme viikkoa. Vastaava rajoitus toistuu heinä-elokuussa, kun Aurora Line -voimajohdon rakennustyöt jatkuvat noin neljän viikon keskeytyksellä."
Hintaheilunta on Suomessa Euroopan suurinta ja siitä syystä ne kiinteät sopimukset eivät ole sen suurempi kummajainen. Ruotsissa ja Norjassa on tasaisemmat ja ennustettavammat hinnat. Siellä kammokuukausien vaara on hyvin pieni.
Ei ole siirretty. Odottavat että OL3 pysyy linjoilla jonninaikaa. Viimeisimmässä UMM päivityksessä siirtoyhteyden rajoitus jatkuisi klo16 tänään.Tämä huolto alkoi ja loppuikin jo (siirrettiin tulevaisuuteen).
- Liittynyt
- 13.11.2021
- Viestejä
- 1 546
Hyvä että näissä siirtoyhteyshuolloissa sentään voidaan muuttaa suunnitelmia ajankohtaisen tilanteen mukaan. Liekö teollisuudelta sähkö uhannut loppua, muuten varmaan olisi annettu pörssihinnan mennä katosta läpi.Tämä huolto alkoi ja loppuikin jo (siirrettiin tulevaisuuteen).
Ok, ajatellutkin että jotain ihmeellistä näissä Suomen hinnoissa/heilunnassa on. Täällä foorumilla saattaa vaan saada vähän eri käsityksen; heilunnassa ei ongelmaa, on ihan hyvä juttu jne.
e. nyt varmasti eräs tulee postaamaan miten Suomessa on Euroopan halvin sähkö tms
Eli nähdään euron/kWh-päivähintapiikit ehkä sittenkin, pitihän se arvata.
Se on Keski-Euroopan aikaa, eli klo 17 jatkuisi siirtoyhteyden rajoitus.
- Liittynyt
- 30.10.2016
- Viestejä
- 501
Olisivat saaneet odottaa Olkiluoto ykkösen paluuseen asti .
Tässä uudessa UMM:ssä voi oikeasta ylänurkasta valita aikavyöhykkeen.
Viimeksi muokattu:
Kappas.
Vaan nyt päivittivät tuota siten, että siirtorajoitus tuli päälle jo klo 15:30.
Idea oli varmistaa sähköverkon toimivuus, ei halpaa sähköä.
Sehän riippuu ihan käyttäjästä onko heilunta ongelma. Suomessa kun sähkön keskihinta on todella halpa, niin jos kulutusta pystyy automatisoimaan halvoille tunneille, niin heilunta on parempi kuin tasaisempi ja kalliimpi hinta.Ok, ajatellutkin että jotain ihmeellistä näissä Suomen hinnoissa/heilunnassa on. Täällä foorumilla saattaa vaan saada vähän eri käsityksen; heilunnassa ei ongelmaa, on ihan hyvä juttu jne.
e. nyt varmasti eräs tulee postaamaan miten Suomessa on Euroopan halvin sähkö tms
Jos taas kulutus osuu suurelta osin kalliille tunneille, niin silloinhan kiinteä on hyvä valinta ja ei nekään nyt enää niin älyttömän kalliita ole.
Säätösähkön hinta oli 3000€/MWh muutaman tunnin ajan. Eli pahimmissa tapauksessa tämä lysti maksoi yli 4M € tunnissa TVOlle.
Muut toimijat maksavat, tai heille maksetaan sitä samaa 3€/kWh jos heidän tuotanto/kulutus poikkeaa ennalta ilmoitetusta.
Se että tasepoikkeaman hinta pomppaa joskus erittäin korkealle, yhdistettynä siihen että asiakkaiden kulutuksen ennustaminen on käynyt vaikeammaksi aiheuttaa nostopaineita sähköyhtiöiden perimään marginaaliin.
Luultavasti ovat ostaneet markkinoilta jotain suojauksia tällaisia tilanteita varten, mutta tietysti niihinkin menee paljon rahaa.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 11 658
Ilman muuta. Tosin sähköenergia on sellainen tuote, että loppukäyttäjä ei enimmäkseen ole se sähköä töpselistä ottava aamukahvittelija vaan sen ergiaintensiivisen teollisuuden valmistamien raaka-aineiden mahdollistaman tuotteen loppukäyttäjä. Joskus siis pieneltä osin persettä pyyhkivä suomalainen, mutta myös datakeskuksen palvelun loppukäyttäjä jossain tai talon puurunkoa ostava arabi.
Sähkön kotimainen vähittäismarkkina on tempputeollisuus erikseen, ja tunkkeja tunkataan otollisen kriisin sattuessa asiakkaan puolison puhelinkoijauksesta alkaen vaikka millä ja riippumatta energian hinnasta. Varmaankin moni tollo boomeri edelleen maksaa uskollisesti sähkölämmitystalossa 47c/kWh koska jämpppti on.
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 3 744
Filippeeneille tulee sellainen aurinkovoimala että tuottaa puolet OL3 ja maksaa 3.3 Miljardia. Nopeasti interpoloiden 7 miljardia olisi OL3 vastaava. Ei se ole Aurinkovoimakaan ihan niin halpaa rakentaa kuin olen luullut. Suomessa hinta olisi varmasti tuplat.
Lasku tomitukset purettuna.Pitäisi vastata 6% suomen energian kulutuksesta ja OL3 vastaa 14% eli 6/14 ~= 0.5.
3.3 Miljardin annueteetti lyhennys 20 vuodessa on 21.5 miljoonaa kuussa. Laitetaan siihen 0.5 miljoonaa kuussa juoksevia kuluja niin saadaan sähkon hinnaksi 4 senttiä / kwh
22000000 / (800000 * 30 * 24)
= 0,03819444444444444444
Lasku tomitukset purettuna.Pitäisi vastata 6% suomen energian kulutuksesta ja OL3 vastaa 14% eli 6/14 ~= 0.5.
3.3 Miljardin annueteetti lyhennys 20 vuodessa on 21.5 miljoonaa kuussa. Laitetaan siihen 0.5 miljoonaa kuussa juoksevia kuluja niin saadaan sähkon hinnaksi 4 senttiä / kwh
22000000 / (800000 * 30 * 24)
= 0,03819444444444444444
Viimeksi muokattu:
Eihän tuo ihan halvalta vaikuta. Riippuu toki mihin vertaa Hinkley Point C:ssa OL3 kokoinen reaktori maksaa yli 20 miljardia nykyisen arvion mukaan. Aurinkovoiman hyväpuoli on myös se, että se tuottaa sitä sähköä silloin kun sitä eniteen tarvitaan, eli valoisaan aikaan. Ydinvoima taas tuottaa lähtökohtaisesti samalla teholla 24/7.Filippeeneille tulee sellainen aurinkovoimala että tuottaa puolet OL3 ja maksaa 3.3 Miljardia. Nopeasti interpoloiden 7 miljardia olisi OL3 vastaava. Ei se ole Aurinkovoimakaan ihan niin halpaa rakentaa kuin olen luullut. Suomessa hinta olisi varmasti tuplat.
Lasku tomitukset purettuna.Pitäisi vastata 6% suomen energian kulutuksesta ja OL3 vastaa 14% eli 6/14 ~= 0.5.
3.3 Miljardin annueteetti lyhennys 20 vuodessa on 21.5 miljoonaa kuussa. Laitetaan siihen 0.5 miljoonaa kuussa juoksevia kuluja niin saadaan sähkon hinnaksi 4 senttiä / kwh
22000000 / (800000 * 30 * 24)
= 0,03819444444444444444
Tuolla ero yön ja päivän sähkönkulutuksessa lienee suurempi kuin Suomessa, joten vuosituotannon vertaaminen ei kerro ihan koko totuutta. Toki ydinvoiman etu on se, että se säävarmaa tuotantoa. Kapasiteettia olisi 3 400 MW. Toki se ei tuota täydellä teholla juuri koskaan, mutta jos se tuottaisi esim. 9-16 keskimäärin 2 000 MW teholla, niin kyllähän tuollainen vastaisi todella hyvin kysyntään.
Toki sitä perusvoimaa tarvitaan, mutta kun kulutus ei ole vuorokauden ympäri tasainen, niin jotenkin se päivän suurempi kulutus pitää kattaa. Paljon halvempi ratkaisu aurinkovoima on tuollaisessa maassa kun joku energiavarastointi tai joku muu säätyvä tuotanto vastaamaan niiden kuumien päivien kulutukseen. Suomessa aurinkovoima ei tietenkään ole samalla tavalla mahdollinen ratkaisu, koska talvella se ei tuota meillä sähköä. Tuolla tilanne on päinvastainen, ilmastointi vie paljon sähköä, ei lämmitys ja kun on kuuminta on myös aurinkoista. Siellä aurinkovoima myös tuottaa ympärivuoden sähköä.
4snt/kWh ei mielestäni kuulosta pahalta hinnalta.
En tiedä onko tuo 4,85% vuosikorko realistinen, mutta jos lähdetään siitä ajatuksesta että 22 miljoonaa maksaa kuussa (264M€/vuosi) niin artikkelissa sanottiin että pitäisi tulla 5 TWh vuodessa, jolloin hinta olisi reilu 5 snt/kWh.
Vähemmän metsiä tuhoava ainakin. Tuulimyllyjä vedetään suojelualueiden lähettyviin, koska useimmiten ne metsätalouteen kelpaamattomat paikat on suojeltuina (korkeat paikat, vaikeapääsyiset). Tuulifirmat haluaa ne myllynsä ja tiensä juurikin sinne, Aurinkopaneeleille löytyy helpompiakin paikkoja.
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 305
Kun toi päätös OL3:sta tehtiin n.20 vuotta sitten, tilanne oli toinen mm, tuulivoimaa ei ollut juurikaan suhteessa siihen mitä sitä nyt on.
Lukea viesti (Olen varma että myös sen luit) ja siinä oli ylempänä "kokonaistaloudellisesti laillisin" . Eikähän tää tästä tullut selväksi
Kyllä myös noita (jos heille on siitä taloudellista etua), vaikka tässä ei olisikaan niin, jossain toisessa kohdin ja yhtiöissä sitten mietitään tilanteen mukaan). Uskon siis,
että yhtiöt miettivät toimintojaan kokonaistaloudelliselta kannalta. Se miten se raha kiertää missäkin yhtiössä on ulkopuolisen vaikea selvittää.
Pörssisähkössä minua kiinnostaa sen vaikutus kansantalouteen, kuluttajiin ja pienyrityksiin. Isoilla on paremmat mahdollisuuset neuvotella sopimuksiaan.
Noilla isoilla yrityssähkönkäyttäjillä on usein pitkät sopimukset "kiinteällä" hinnalla, joten minusta on selvää, että kuluttajille suunnattujen pörsssisähkö sopimusten kautta sähköyhtiöt pyrkivät kasvattamaan tuottojaan, pahimillaan hyvin nopein muutoksin.
=> On oletettavissa, että teollisuuden lisätessä sähkönkäyttöään pienkuluttajien maksama hinta nousee. Minusta pörssisähkö on erittäin huono pienkuluttajalle, koska sen avulla on kohtuu helppoa laittaa hinnat halutulle tasolle.
Vaikka välillä on halpaa, niin sitten se kompensoidaan järkyttävän korkeilla hinnoilla. Sillä ei ole merkitystä mikä on kuukauden keskimääräinen sähkön hinta,
vaan mitä se keskimäärin maksaa käytettyä kWh kohden, kun asiaa tarkastellaan kuluttajan kannalta.
Ei siinä mitää satuilua ole, jos uskoo yritysten toimivan kokonaistaloudellisesti laillisin toimin tuloksensa parantamiseksi. Minusta olisi hyvin epä-älyllistä olettaa, etteikö
huoltojakin/sen ajoituksi (ja sen kustannuksia) sitä mietittäessä huomiotaisi.
Sähkö on käytännössä välttämätön tuote ja jos sähköyhtiöt eivät huolehdi, että meillä on tuulettomina kovina pakkaspäivinä sähköä riittävästi omassa maassa tuotettuna. Niin valtiovallan pitää/pitäisi silloin vaikka itse rakentaa tuotantoa lisää. Joka tapauksessa ne tarvittavat eurot otetaan kansalaisilta maksoi se mitä tahansa.
Olen hyvin huolestunut, ettei mitään olleellisia päätöksiä ole saatu aikaiseksi toiden tuulettomien päivien varalle. Ydinvoimalaa ei enää 2020-luvulla saada tehtyä ja voimalat vanhenee.
Tarvittavat eurot kyllä saadaan tarvittaessa kerättyä niinä vuosina kun päätöksen tekeminen ja rakentaminen kestää.
Kyllähän se teollisuudella ja muilla isoilla sähkönkäyttäjillä hinnat nousevat myös, jos sähkönkulutus suhteessa tuotantoon kasvaa. Ja pörssisähkö on monille pienkuluttajille todella hyvä vaihtoehto, jos kulutusta pystyy yhtään ohjaamaan halvemmille tunneille. Ja jos pörssisähkö on pienkuluttajalle epäsopiva, niin kiinteähintaisia on myös tarjolla eli sitten valitsee sellaisen.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 16 615
Vuonna 2025 valmistuu Aurora-linja, joka lisää siirtokapasiteettia Pohjois-Ruotsista 800 MW:n edestä. Se on aika suuri parannus.
Edelleen tekivät päätöksen, jonka tiesivät jo silloin laskevan hintaa. Silloin tilanne oli tosiaan eri, fossiiliset oli halpoja jne.
Ei kenenkään ole mikään pakko ottaa sitä pörssisähköä, jos ei halua. Pörssisähkö on mielestäni kuluttajilla hyvä, joten siksi itselläkin on kaksi pörssisopparia. Kuluvan vuoden osalta itse olen maksanut 4,7snt/kWh pörssilä. Aika harvassa on ne kilpailukykyiset kiinteät. En näe miten pörssi olisi sen huonompi kuin muutkaan, kaikissa sopimuksissa on helppo laittaa hinnat halutulle tasolle.
Kyllä se on täyttä satuilua, ihan puhdasta salaliitto sontaa.
Näin ei ole ollut sitten ainakaan 70-luvun, vaan ollaan oltu ainakin siitä asti tuontisähkön varassa.
Kuten edellä sanottiin, niin Aurora linja valmistuu ensi vuonna.
Itse en ainakaan halua alkaa maksamaan sähköstä enemmän ihan siksi, että joku haluaa alkaa euroja keräämään uuteen tuotantoon. Uuden tuotannon pitää olla markkinaehtoista, ei kuten vaikka Hinkley Point C. jossa valtio maksaa takuuhinnan uudelle ydinvoimalle seuraavat 35v. Uutta tuotantoa saa minun puolestani rakentaa ihan niin paljon kuin sitä vaan markkinaehtoisesti saadaan. Mitään tukihimmeleitä ei pidä alkaa virittämään, koska ne lopulta vaan nostavat kuluttaja hintoja.
Jos laskin oikein, niin kapasiteettikerroin tuolla on reilut 16 prosenttia, kun Suomessa aurinkovoiman kapasiteettikerroin on ymmärtääkseni luokkaa 10 prosenttia.
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 305
Joo mutta minä en usko, etteivätko Ruotsalaisetkin halua lisätä omaa energian käyttöään eli en laskisi näin elintarkeää asiaa tuonnin varaan. Olemme "valtiona" luottaneet
siihen että markkinavoimat hoitavat, vaikka se "hoitaminen" on perustunut hyvin pitkälti tuulivoiman lisäämiseen. Valitettavasti näyttää siltä, että aletaan toimimaan vasta
(eli tekemään niitä päätöksiä) sitten kun oikein kunnolla on saatu tuullettomina pakkaspäivinä säästää sähköä. Vaikka muuteen pyritään siirtymään liikenteessä ja lämmityksessä lisääntyvään sähkön käyttöön.
Joo mutta suurteollisuudella on paljon paremmat neuvottelumahdollisuudet ja ostaa sähköä. Esim. "emme tule Suomeen ellemme saa energiaa "tietyllä" hintatasolla".
Sekä jotkut pystyvät optimoimaan veroja sekä tekemään pitkäaikaisia kiinteitä soppareita.
Pörssisähkö pienkuluttajille on nyt vielä ollut (jos pystyy käyttöään optimoimaan) OK vaihtoehto. Pörssihinnoittelulla pystytään käytännössä pakottamaan korkeilla hinnoilla
pien- ja keskituloisetkin säästämään sähköä. Samalla kun pitkät sopparit tehneet yms. voivat käyttää tarpeensa mukaan.
Kun valtaosa pienkuluttajista saadaan liittymään pörssisoppareihin, voidaan entistä helpommin saada hinnoittelulla ne sitkeimmätkin siirtymään sen käyttäjiksi.
Ellei lakeja valvotusti muuteta. Nythän meillä on jo toimitusvelvollinen sähkö selkeästi ylihinnoiteltu, verrattaessa muihin hintoihin. Esim. Helenillä taitaa vieläkin ollayli 15snt/kWh. .
Näyttäs siltä, että kuluttajien pitäisi kyetä kilpailuttamaan joukolla sähkösopimuksensa, jotta sähköyhtiöille tulisi tarvetta alkaa tosissaan kilpailla.
Toinen asia on löytyisikö pienkuluttajilla käytännön tahtoa ton toteuttamiseen riittävän isossa mittakaavassa?
- Liittynyt
- 20.10.2018
- Viestejä
- 2 597
Puhdasta salaliittoa on väittää, että energiayhtiöt valitsisivat huoltoseisokkien ajankohdat jotenkin pörssisähkön pönkittämiseksi. Ydinvoimalaitosten huollot suunnitellaan polttoainesyklin ympärille ja suunnitelmat tehdään vuosiksi eteenpäin. Ei voida millään taata, että kolmen vuoden päästä ydinvoimalaitoksen ollessa huollossa sähkön hinta on edes positiivinen, saatika sitten omakustannushintainen. Polttoainesyklin lisäksi taustalla on kaikenlaiset ennakkohuoltosyklit ja painelaitelait, jotka vaativat tietyn tarkastusvälin komponenteille. Näistä ei kovin kevyin perustein voida poiketa. Mikäli poikettaisiin, niin taloudellisesti olisi järkevintä ajaa laitosta maksimaalinen määrä, suorittaa vain polttoainevaihdot lyhyissä seisokeissa ja tehdä huollot vikaperusteisesti nykyisen ennakoivan kunnossapitofilosofian sijaan. Ydinvoimalaitoksen seisottaminen maksaa satoja tuhansia tai jopa miljoonia euroja vuorokaudessa. Ja mitä kalliimpaa sähkö on huollon aikana, sen kalliimpaa laitoksen seisottaminen on.
Eli kuvittelet, että kun Microsoft sanoo, että ei tee konesalia Suomeen, jos sähkö ei saa sähköä hintaan X, niin sitten Helen/Fortum ja kumppanit lupaavat myydä sähköä tappiolla pitkillä soppareilla? Melkoisia kuvitelmia sinulla. SInun kannattaa ehkä ottaa se kiinteä 24kk ja lopettaa näiden sähkönhinta/tuotanto yms ketjujen seuranta ja kommentointi
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 16 615
Me ollaan luotettu vuosikymmenien ajan siihen tuontiin, eikä se nyt tulevaisuudessakaan tule olemaan ongelma. Ainakaan kun puhutaan Ruotsista ja vieläpä maayhteyksistä.
On erittäin epätodennäköinen tilanne, että Suomessa olisi sähkö loppumassa ja siirtolinjat Ruotsista, etenkin Pohjois-Ruotsista, eivät olisi täydellä teholla tähän suuntaan (pl. toki jotku laiteviat).
rock
Tukijäsen
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 688
Juurikin näin. Ydinvoimalaitoksen, esimerkiksi OL3:n seisottaminen maksaa ihan älyttömän summan per päivä ja huollon venyminen ei ollut varmasti kenenkään TVO:n omistajan intresseissä. Yleensäkin harhaluulot tai ihan puhtaat salaliittoteoriat siitä että pörssisähkö olisi "helposti" manipuloitavissa on puhdasta potaskaa.
Pörssisähkö tuotteena on sähköyhtiöille helppo ja suhteellisen riskitön verrattuna kiinteisiin tuotteisiin. Sitä ei yleensä erikseen tarvitse suojata toisin kuin kiinteitä sopimuksia. Tuottomahdollisuudet ovat paremmat kiinteissä sopimuksissa, mutta niin ovat riskitkin.
Markkinaehtoisesti Suomeen ollaan tekemässä seuraavan parin vuoden sisällä runsaasti aurinkovoimaa, jonkin verran tuulta valmistuu vielä ja akustoja nousee melkoisen runsaasti. Ei toimijat käsiensä päällä istu, mutta fakta on että markkinaehtoisesti ei yksinkertaisesti ole kannattavaa rakentaa ydinvoimaa puhumattakaan polttavasta säätövoimasta.
Kiinassa otetaan käyttöön 5 GW aurinkopuisto, vuosituotto 6 TWh. Kiinassa kuulemma aurinkovoimaa otetaan tällä hetkellä käyttöön enemmän kuin muussa maailmassa yhteensä.
www.independent.co.uk
World’s biggest solar farm goes is big enough to power an entire country
5GW facility is roughly the same area as New York City
www.independent.co.uk
- Liittynyt
- 07.07.2017
- Viestejä
- 2 554
Siellä taidetaan ottaa hiilivoimaakin käyttöön enemmän kuin muualla maailmassa yhteensä.Kiinassa otetaan käyttöön 5 GW aurinkopuisto, vuosituotto 6 TWh. Kiinassa kuulemma aurinkovoimaa otetaan tällä hetkellä käyttöön enemmän kuin muussa maailmassa yhteensä.
World’s biggest solar farm goes is big enough to power an entire country
5GW facility is roughly the same area as New York City
Aika pähkinöitä tuollainen 5GW aurinkopuisto jos hiilivoimaa on tarkoitus kasvataa 106GW verran.
Tekniikan Maailma
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 17 090
Vaikka Suomessa on ns Mankala tuotantoa, niin vaikka sen sähkön saisi sitä kautta halpaanhintaan, niin markkinahinta sille lasketaan ja sen mukaan mietitään kulutus, siitä seuraa se että myös tuollaisilta toimijoilta tulee kulutusjoustoa mikä tasaa hintapiikkejä.
Putinnin sekoilujenkin jälkeen tänne on tehty investointipäätöksiä joissa vahvana tekijänä sähköenergian hinta, niin saattannut nimenomaan liittyä uuden tuotantokapasiteetin rakentaminen.
Kuluttajalle kiinteäsopparin ja porssisähkön ero on lähinnä siinä että kiinteässä kuluttajamaksaa hintalupauksesta myyjälle.
On toki muutosta, aikoinaan ne jotka kaleimilla tunneille kulutti paljon, maksattavivat sen tasaisemmin kuluttaneilla, se ei vielä tarkoita että ok asuja joka kuluttaa kalliiseen aikana olisi häviäjä, sillä samalla myös sitä kulutusjoustoa syntynyt.
Muutokset oikeastaa yllättävän maltillisia, meillä nyt kasaantuu samaan nippuun useita hintapainetta lisääviä tekijöitä, säävarma sähköverkko, uuttakulutusta, korona, putinnin sekoilut, fosiilisesta luopuminen, venäjän tunnin tyssääminen jne. ja kyse ei pelkästään kansallsiesti vaan koko markkina-alueesta. Se että on siirtolinjoja ja aitoa markkinaa rajojen yli kaikkii muihin suuntiin paitsi venäjälle on tärkeä juttu. Ennen putinnin pimahtamista oli siirtoyhteydet myös venäjälle.
Saa nähdä, että mikä niiden käyttöaste tulee olemaan. Uusiutuva energia on halvempaa, vaikka ei olisikaan päästömaksuja.Siellä taidetaan ottaa hiilivoimaakin käyttöön enemmän kuin muualla maailmassa yhteensä.
Aika pähkinöitä tuollainen 5GW aurinkopuisto jos hiilivoimaa on tarkoitus kasvataa 106GW verran.
Tekniikan Maailma
tekniikanmaailma.fi
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 17 090
Vaikea tuon artikkellin mukaan suhteuttaa.
Linkksi vie edellisen talven artikkelliin, jossa sanotaan suunnitelmista mitkä lisäisi Kiinan hiilienergiakapasiteettia toistasataa gigawattituntia , ei ihan selvinnyt millä ajalle, mutta vuosi 2030 mainittu vuodeksi jolloin päästöt alkaa vähenee.
Vertaa yksittäistä "voimalaa" vajaan vuosikymmenen suunnitelmiin. jotka kummatkin ilmeisesti sisältää lukuisia tuotantolaitoksia.
Jos haluat jotain mittasuhdetta kuvailla, niin Meri-Porin voimala taitaa olla luokkaa 500MW, Suomen viiden ydinvoimala yhteistteho taitaa olle neljän gigawatin pintaan.
En nyt nopeasti löytänyt kiinan hiilivoimaloiden tehoa, mutta joku vanha uutinen puhui suunnitelmasta aasian suurimmasta hiilivoimalasta tehoksi mainittu 8gigawattia. Kolmenrotkon pato sitten moninkertainen.
Toki vuosittainen sähköntuotanto vaihtelee eri tuotantomuodoilla jo ihan teknisistä syistä isosti. suhteessa voimalan tehoon
No joo, mutta hiilivoima toimii myös yöllä ja tyynellä. Silläkin on jokin merkitys.
Tuolla ajattelulla Suomeenkaan ei kannata tehdä muuta kuin aurinkovoimaa, koska se on halvinta rakentaa. Meillä on silti myös joka päivä yö ja joka vuosi pitkä talvi ja jolloin ei aurinkovoimaa tule, oli kapasitettia teoriassa vaikka mikä. Sellaisia akkujakaan ei nyt ole tulossa millä pärjäisi edes yön yli päivänpaisteella ladaten, saatikka talven yli.
Tuo nyt on olkiukkoilua. Kukaan ei ole väittänyt, että Suomessa pitäisi aurinkovoimalla pärjätä yön tai talven yli.
Kiinassakin aurinkovoiman runsas lisäys aiheuttaa todennäköisesti sitä, että niitä hiilivoimaloita ajetaan pienemmällä teholla silloin kun aurinkovoimaa on saatavilla.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 17 090
No ehkä siinä välissäkkin on jotain.
Jos mietit Suomea niin aurinko(paneli)voiman lisä haaste meillä on se että meillä on osa vuodesta sellaista milloin teoreettiset maximitehotkin ovat murto-osa keskimääräisestä, tai lähemmäksi nollaa. ympärivuotiseen kulutukseen ei edes millään akkuteknologialla ole missään tolkullisessa hinnassa. En tuota kiinan voimalan sijainti katsonut, mutta oli se nyt missäpäin Kiinaa tahansa niin päivänpituus vuodenajan mukaan ei vaihtele läheskään niin kuin meillä Suomessa. Joillain alueilla , toisinkuin Suomessa, kulutus huiput voivat mennä enemmän aurinkopaisteen mukaan, esim jäähdytys. Meillä taasen kokonaiskulutuksen haaste on lämmitys, joka pitkälti kääntäen aurinkovoiman tuotantoon.
Meillä tuuli + aurinko on osaan kulutukseen ihan hyvä yhdistelmä, kulutus mikä sopeutuu tuotantoon, niin halpuus ja kohtuu riskit ovat plussaa. ja osa investoinneista nivoutuu sen kuluttavan toiminnan investointiin. Yhdistelmä tuo muullekkin kulutus/kysyntä tarpeelle tukea, jos ulosmyydessä saa paremman hinnan.
Se sitten toinen asia meneekö noin ideaalisti onhan noista osa sellaisia investointeja joissa kulutus ei merkittävästi jousta ja se pimeän tuulettoman tarve hankitaan markkinoilta. Keskihinta ei välttämättä pärjääkkään OL3 mankalahinnalle. (joka toki väärä vertailu kohde, hanhikivikin olisi väärä)
Steady Energyn kaukolämpö-SMR-suunnitelmat ovat edenneet. Aikovat ryhtyä rakentamaan koelaitosta ensi vuoden aikana joko Helsinkiin, Kuopioon tai Lahteen. Koelaitoksessa ei kuitenkaan käytetä ydinpolttoainetta, vaan sähkövastusta.
Ruotsalainen Alight aikoo rakentaa pari aurinkovoimalaa. Saloon 45 MWp ja Harjavaltaan 90 MWp. Aiemmin suunnitellut Luvialle 100+ MWp voimalaa. Isoista kaavailuista puhe kun nämä voimalat vastaisivat yli 20 % nykyisestä aurinkovoiman kokonaispiikkikapasiteetista.
Ruotsalainen Alight aikoo rakentaa pari aurinkovoimalaa. Saloon 45 MWp ja Harjavaltaan 90 MWp. Aiemmin suunnitellut Luvialle 100+ MWp voimalaa. Isoista kaavailuista puhe kun nämä voimalat vastaisivat yli 20 % nykyisestä aurinkovoiman kokonaispiikkikapasiteetista.
Suomi taitaa jäädä meistä riippumattomista syistä sellaiseksi energiateollisuuden ulkoilmamuseoksi, koska lähes missä tahansa muualla maailmassa uusiutuvat tulevat hanskaamaan valtaosan kulutuksesta. Jokunen kehitysmaa jossa infran rakentaminen on edullista varmaan rakentaa ydinvoimaa ja mahdollisesti muutama kylmähkö maa Euroopassa sekä Kanada ja Venäjä. Mahdollisesti arabit ja hiilentuottajamaat suosii oman maan fossiilisia. Suurin osa pallon väestöstä menee uusiutuvilla ja akuilla.
Aurinkovoiman kohdalla kannattaa muistaa myös se, että se tuottaa silloin kun sitä eniten käytetään, eli päivällä (en puhu nyt Suomesta). Siksi ei ihme, että sitä tuolla lähempänä päiväntasaajaa rakennetaan nyt paljon. Aurinkovoima ei yksistään ole tietenkään mikään ratkaisu, mutta auttaa lisäämään tuotantoa valoisan aikaan kun kulutuskin on suurin lämpimissä maissa. Jos aurinkovoiman tuotantokustannus on vaikka aiemmin mainittu 4snt/kWh lähempänä päiväntasaajaa, niin kyllähän sitä kannattaa rakentaa.
- Liittynyt
- 20.10.2018
- Viestejä
- 2 597
Kiinassa tosin energian tarve on vielä pitkään kasvusuuntainen, kun iso osa ihmisistä elää vieläkin varsin alkukantaisesti ja heidän kulutuksensa on vasta lähitulevaisuudessa nousussa. Kiinassa otetaan edelleen vuosittain 50-80 GW hiilivoimaa käyttöön ja tuo tahti jatkunee 2030-lukuun saakka. Lisäksi tietenkin kymmeniä gigawatteja uusiutuvaa ja ydinvoimaa. Energian tarve on valtava ja noususuuntainen.
Suomessa ei ole? Joka puolella se kulutus nousee.
Uutiset
-
AMD ja Apple väitetyn tietomurron kohteena
20.6.2024 01:10
-
Cooler Master julkaisi täyspassiivisen X Silent Edge Platinum 850 -virtalähteen
20.6.2024 00:46
-
Corsair julkaisi iCUE Link -yhteensopivat LX RGB -tuulettimet
18.6.2024 22:10
-
Asus tiedotti takuuhuoltopalvelunsa parannuksista
18.6.2024 19:05
-
Intel julkaisi uudet ajurit Arc- ja Xe -näytönohjaimille (5590)
17.6.2024 01:15
Uutisia lyhyesti
-
OnePlus Watch 3 esiintyy TENAA:n hyväksyntädokumenteissa- Vastauksia: 0
-
NVIDIA nousi maailman arvokkaimmaksi yritykseksi- Vastauksia: 34
