• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Liittynyt
21.10.2016
Viestejä
1 188
Veikkaisin, että tärkein syy hintaeroon on kuitenkin maantiede. Ailangantunturilla pitäisi näköjään tehdä 4,5 kilometrin tunneli ala- ja ylävaraston välille. Linkkisi videolla homma näytti sen sijaan naurettavan helpolta siihen verrattuna.
Kattoin kartasta että 7km on matkaa ylä-ja ala-altaan välillä tuossa portugalin tapauksessa, tunnelia koko matka. Putouskorkeutta tosin on 650m niin onhan tuo ihan eri luokkaa.
 
Liittynyt
21.05.2020
Viestejä
2 562
Mua hämmentää toi konsepti että seuraava päivä mennään eilisen hinnoilla... Tarkoittaako tuo siis sitä että day-ahead kaupat on 0 MWh määrälle, jolloin hinnoilla ei ole merkitystä kuin kuluttaja-asiakkaille ja kuluttaja-asiakkaille sähköä myyville yhtiöille?
 
Liittynyt
10.10.2020
Viestejä
107
Mua hämmentää toi konsepti että seuraava päivä mennään eilisen hinnoilla... Tarkoittaako tuo siis sitä että day-ahead kaupat on 0 MWh määrälle, jolloin hinnoilla ei ole merkitystä kuin kuluttaja-asiakkaille ja kuluttaja-asiakkaille sähköä myyville yhtiöille?
Ja mitä tapahtuu intraday markkinoille?
 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
794
On kummallinen tämä pörssijärjestelmä. Lainaus iltalehden jutusta.

-Yhdellä eurooppalaisella sähkömarkkinaoperaattorilla on ollut vaikeuksia toimittaa tarjouksensa yhteiseen laskentaan normaalissa aikataulussa, hän sanoo.

Häh? Kuulostaa kunnon hyvävelijärvestelmältä taas. Hei Make ei saanu viestiä läpi, kauppa seis. Eikö norjalaistenkin kohdalla pelattu raakaa peliä että tehty mikä tehty ei voi mitään. Miksei tälläistä myöhästelijää kohdella samalla tavalla, myöhässä mikä myöhässä ja tarjouksesi mitätöidään.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
12 255
On kummallinen tämä pörssijärjestelmä. Lainaus iltalehden jutusta.

-Yhdellä eurooppalaisella sähkömarkkinaoperaattorilla on ollut vaikeuksia toimittaa tarjouksensa yhteiseen laskentaan normaalissa aikataulussa, hän sanoo.

Häh? Kuulostaa kunnon hyvävelijärvestelmältä taas. Hei Make ei saanu viestiä läpi, kauppa seis. Eikö norjalaistenkin kohdalla pelattu raakaa peliä että tehty mikä tehty ei voi mitään. Miksei tälläistä myöhästelijää kohdella samalla tavalla, myöhässä mikä myöhässä ja tarjouksesi mitätöidään.
Olisi aika ikävää jos kyseessä olisi myyntitarjous ja OL1+OL2+OL3 pakotettaisiin sammuttamaan koska sähköposti jäi spammifiltteriin.

Etenkin myyntitarjousten osalta voisi olla aina se, että tarjotaan samat kuin eilen, ellei toisin ilmoiteta.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
388
Fingridin ja Väreen sovellukset ei ainakaan vielä osaa näyttää. Olisko linkkiä jonnekin missä näkyy?
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
9 236
On kummallinen tämä pörssijärjestelmä. Lainaus iltalehden jutusta.

-Yhdellä eurooppalaisella sähkömarkkinaoperaattorilla on ollut vaikeuksia toimittaa tarjouksensa yhteiseen laskentaan normaalissa aikataulussa, hän sanoo.

Häh? Kuulostaa kunnon hyvävelijärvestelmältä taas. Hei Make ei saanu viestiä läpi, kauppa seis. Eikö norjalaistenkin kohdalla pelattu raakaa peliä että tehty mikä tehty ei voi mitään. Miksei tälläistä myöhästelijää kohdella samalla tavalla, myöhässä mikä myöhässä ja tarjouksesi mitätöidään.
Koska viimeksi tämmöistä on käynyt kun nyt vasta kuulee uutisoivan? Jotenkin tuntuu että vetkottelua.
 
Liittynyt
03.12.2019
Viestejä
815
huom verottomat si
Lainataan viellä omaa ja lisätään et ko linkki on juurikin se josta ne näkyy ekana ko on näkyäkseen, muut pollaa juurikin tuota
Edit, tietämättömille tiedoksi niin noin 13:45-13:50 (oikesti ollu kuukausia pienempi aikahaarukka, mut mennään tolla) normisti joka päivä tuolla ne lukitut hinnat, poikkeuksena tänään ja joku toinen päivä tulevaisuudessa
 
Liittynyt
05.02.2017
Viestejä
5 382
Suomessa on toivottu tuulivoimaa Itä-Suomeenkin, kun nyt valtaosa tuulivoimasta on Pohjanmaalla ja siksi tuulivoiman tarjonta heittelee laidasta laitaan Pohjanmaan tuuliolosuhteiden mukaan. Itä-Suomeen ei ole kuitenkaan voitu rakentaa tuulivoimaa, kun se häiritsee puolustusvoimien tutkia. Nyt on tutkittu, että jos koko itäisen Suomen alueelle laitettaisiin tuulivoimaa, puolustustusvoimat tarvitsi 600-900 miljoonaa euroa uutta valvontakalustoa varten. Joku laskeskeli X:ssä, että tämä tarkoittaisi karkealla tasolla 16-33 prosentin lisäkuluja tuulivoimainvestoinneille. Ei siis liene ihan heti tulossa merkittävästi lisää tuulivoimaa Itä-Suomeen.

 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
12 223
Lähde:
Tuulivoiman tuotanto - Fingrid
Mikäköhän tuota tuurivoimaa vaivaa, kun sen keskimääräinen teho taitaa laskea kokoajan?
Esim fingridistä katsottuna aikaväli 24.6.3023 - 23.6.2024
Keskiarvot:
Rakennettu kapasiteetti 6572
Toteutunut tuotanto 1470
--> 22,4%
Vastaavat
28,3% (2022-2023)
35,5% (2021-2022)
34,5% (2020-2021)
34,7% (2019-2020)
34,2% (2018-2019)

Joku PAHA mätä haisee tässä tuurivoimabisneksessä nyt..

1. Onko nykyiset tuulipuistojen paikat todella paskoja?
2. Onko siellä hajonneita voimaloita, kasvavia määriä, ja kokonaistuotanto sisältää ne?
3. Onko rakennetusta kapasiteetistä valehdeltu huomattavasti?
4. Onko nykyset voimalat entisiä paljon huonompia hyötysuhteeltaan?
5. Joudutaanko tuurivoimaa säätämään entistä enemmän alas, kun se tuottaisi paljon, etupäässä silloin, kun ei tarvita?
6. Meneekö osa rakennetusta tuotannosta käyttöön muuta tietä, kuin finngridin mittareiden läpi?

Vai mikä tuossa oikein on?

Nyt voi jo arvioida, että Suomen tuurivoiman käytännön kapasiteetti on 1/5 ilmoitetusta maksimikapasiteetistä, eli surkea..

Aurinkovoimaa ei vielä kovinpaljon ole, mutta sen
Aurinkovoima - Fingrid

Käppyrässä on kumma heitto, riippuen siitä, tarkistellaanko tunneittain ( 92MWh/h) vai vuorokausittain (149 MWh/h) tuntituotantoa VS kokonaistuotantoa (968 MWh/h). Onko tuolla joku systemaattinen pyöristysongelma?
Ilmeiseti käyttöön saadan noin 10% VS rakennettu kapasiteetti..
 
Liittynyt
21.05.2020
Viestejä
2 562
Mikäköhän tuota tuurivoimaa vaivaa, kun sen keskimääräinen teho taitaa laskea kokoajan?
Puhdas arvaus: Sähkö on liian halpaa.

Eli siis silloin kun tuulee on hinta 0 tai negatiivinen jolloin on tarkoituksenmukaista myllyjä mieluummin pitää pois kuin sähköä tuottamassa. Ja laskeva trendi voisi johtua siitä, että mahdollisuutta kytkeä mylly pois kannattamattomaan aikaan on alettu lisäilemään myllyihin pikku hiljaa.

Mikäli arvaus on oikein niin tuossa olisi hyvä puoli että kapasiteetti ja tuotanto silloin kun sitä tarvitaan ei tosiasiassa olisi laskenut.
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
16 800
Lähde:
Tuulivoiman tuotanto - Fingrid
Mikäköhän tuota tuurivoimaa vaivaa, kun sen keskimääräinen teho taitaa laskea kokoajan?
Esim fingridistä katsottuna aikaväli 24.6.3023 - 23.6.2024
Keskiarvot:
Rakennettu kapasiteetti 6572
Toteutunut tuotanto 1470
--> 22,4%
Vastaavat
28,3% (2022-2023)
35,5% (2021-2022)
34,5% (2020-2021)
34,7% (2019-2020)
34,2% (2018-2019)

Joku PAHA mätä haisee tässä tuurivoimabisneksessä nyt..

1. Onko nykyiset tuulipuistojen paikat todella paskoja?
2. Onko siellä hajonneita voimaloita, kasvavia määriä, ja kokonaistuotanto sisältää ne?
3. Onko rakennetusta kapasiteetistä valehdeltu huomattavasti?
4. Onko nykyset voimalat entisiä paljon huonompia hyötysuhteeltaan?
5. Joudutaanko tuurivoimaa säätämään entistä enemmän alas, kun se tuottaisi paljon, etupäässä silloin, kun ei tarvita?
6. Meneekö osa rakennetusta tuotannosta käyttöön muuta tietä, kuin finngridin mittareiden läpi?

Vai mikä tuossa oikein on?

Nyt voi jo arvioida, että Suomen tuurivoiman käytännön kapasiteetti on 1/5 ilmoitetusta maksimikapasiteetistä, eli surkea..

Aurinkovoimaa ei vielä kovinpaljon ole, mutta sen
Aurinkovoima - Fingrid

Käppyrässä on kumma heitto, riippuen siitä, tarkistellaanko tunneittain ( 92MWh/h) vai vuorokausittain (149 MWh/h) tuntituotantoa VS kokonaistuotantoa (968 MWh/h). Onko tuolla joku systemaattinen pyöristysongelma?
Ilmeiseti käyttöön saadan noin 10% VS rakennettu kapasiteetti..
Oliskohan yksinkertaisesti se, että nykyään tuulivoimaa on niin paljon, että se ajaa hintoja aina välillä nollaan, jolloin tuulivoimalat leikkaavat tuotantoaan vaikka potentiaalia olisi.
Aiemmin tuota ei tehty, koska hinta ei oikeastaan koskaan tippunut negatiiviseksi.

*edit*
Grez ehti eka
 
Liittynyt
03.12.2019
Viestejä
815
Lähde:
Tuulivoiman tuotanto - Fingrid
Mikäköhän tuota tuurivoimaa vaivaa, kun sen keskimääräinen teho taitaa laskea kokoajan?
Esim fingridistä katsottuna aikaväli 24.6.3023 - 23.6.2024
Keskiarvot:
Rakennettu kapasiteetti 6572
Toteutunut tuotanto 1470
--> 22,4%
Vastaavat
28,3% (2022-2023)
35,5% (2021-2022)
34,5% (2020-2021)
34,7% (2019-2020)
34,2% (2018-2019)

Joku PAHA mätä haisee tässä tuurivoimabisneksessä nyt..

1. Onko nykyiset tuulipuistojen paikat todella paskoja?
2. Onko siellä hajonneita voimaloita, kasvavia määriä, ja kokonaistuotanto sisältää ne?
3. Onko rakennetusta kapasiteetistä valehdeltu huomattavasti?
4. Onko nykyset voimalat entisiä paljon huonompia hyötysuhteeltaan?
5. Joudutaanko tuurivoimaa säätämään entistä enemmän alas, kun se tuottaisi paljon, etupäässä silloin, kun ei tarvita?
6. Meneekö osa rakennetusta tuotannosta käyttöön muuta tietä, kuin finngridin mittareiden läpi?

Vai mikä tuossa oikein on?

Nyt voi jo arvioida, että Suomen tuurivoiman käytännön kapasiteetti on 1/5 ilmoitetusta maksimikapasiteetistä, eli surkea..

Aurinkovoimaa ei vielä kovinpaljon ole, mutta sen
Aurinkovoima - Fingrid

Käppyrässä on kumma heitto, riippuen siitä, tarkistellaanko tunneittain ( 92MWh/h) vai vuorokausittain (149 MWh/h) tuntituotantoa VS kokonaistuotantoa (968 MWh/h). Onko tuolla joku systemaattinen pyöristysongelma?
Ilmeiseti käyttöön saadan noin 10% VS rakennettu kapasiteetti..
@Grez jo osaan vastaskin, ja ainakin halikon kolme myllyä ni mitä seurannu ni alkaa tuntuu et niitä haluttais säästää et saatais huoltoväliä pidemäks joltain osin ko ilmeisesti ei niin voittoisia kuitenkaan, on mutua, mutta usein joku jollei kaks kolmesta seiso vaikka tuuleis, kun hinta halpaa.. ja ei tarvee olla ees miinuksella siis. Pienellä alueella niin myös havainnut eroja niiden nopeuksissa. Eli lapakulmia säädellään johonkin optimiin
 
Liittynyt
27.10.2016
Viestejä
5 398
Lähde:
Tuulivoiman tuotanto - Fingrid
Mikäköhän tuota tuurivoimaa vaivaa, kun sen keskimääräinen teho taitaa laskea kokoajan?
Esim fingridistä katsottuna aikaväli 24.6.3023 - 23.6.2024
Keskiarvot:
Rakennettu kapasiteetti 6572
Toteutunut tuotanto 1470
--> 22,4%
Vastaavat
28,3% (2022-2023)
35,5% (2021-2022)
34,5% (2020-2021)
34,7% (2019-2020)
34,2% (2018-2019)

Joku PAHA mätä haisee tässä tuurivoimabisneksessä nyt..

1. Onko nykyiset tuulipuistojen paikat todella paskoja?
2. Onko siellä hajonneita voimaloita, kasvavia määriä, ja kokonaistuotanto sisältää ne?
3. Onko rakennetusta kapasiteetistä valehdeltu huomattavasti?
4. Onko nykyset voimalat entisiä paljon huonompia hyötysuhteeltaan?
5. Joudutaanko tuurivoimaa säätämään entistä enemmän alas, kun se tuottaisi paljon, etupäässä silloin, kun ei tarvita?
6. Meneekö osa rakennetusta tuotannosta käyttöön muuta tietä, kuin finngridin mittareiden läpi?

Vai mikä tuossa oikein on?

Nyt voi jo arvioida, että Suomen tuurivoiman käytännön kapasiteetti on 1/5 ilmoitetusta maksimikapasiteetistä, eli surkea..

Aurinkovoimaa ei vielä kovinpaljon ole, mutta sen
Aurinkovoima - Fingrid

Käppyrässä on kumma heitto, riippuen siitä, tarkistellaanko tunneittain ( 92MWh/h) vai vuorokausittain (149 MWh/h) tuntituotantoa VS kokonaistuotantoa (968 MWh/h). Onko tuolla joku systemaattinen pyöristysongelma?
Ilmeiseti käyttöön saadan noin 10% VS rakennettu kapasiteetti..
Siirtolinjojen huollot/rakentaminen estää vientiä kun on paljon tuontantoa, eli pakko pysäyttää kun ei sitä sähköä saa mihinkään käytettyä ja tuotannon & kulutuksen on oltava aina balanssissa. Lisäksi sitten Fingrid rajoittaa myös jonkin verran, koska runkoverkon linjojen rakentaminen (myös OL3 tehoja rajoitetaan). Enemmin vertaisin talvella tuotantoa, koska silloin sille on todennäköisemmin käyttöä kuin kesällä, joten tuotantoa ei rajoiteta. Toki kapasiteettia alkaa olemaan jo niin paljon, että talvellakin voi tulla tilanteita, että myllyjä pysäytetään kun ei ole kulutusta. Niin ja OL3 jatkuvan tuotannon aloitus myös vähensi huomattavasti muun tuotannon kysyntää.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
15.02.2021
Viestejä
1 170
Oliko länsirannikon tuotanto vielä motissa linjahuoltojen takia?

Mutta yleisesti uudet paikat ovat surekeampia, koska parhaat paikat viety jo, ja lisäksi puolustusvoimat herännyt ja rajoittaa rakentamista. Myllyjen hyötysuhteen kasvaa, muuten niistä huonoista paikoista ei saisi mitään irti.

Lisäys: Uudet myllyt voi etäohjata helpommin niin ne osallistuu säätöön herkemmin.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
2 596
Lähde:
Tuulivoiman tuotanto - Fingrid
Mikäköhän tuota tuurivoimaa vaivaa, kun sen keskimääräinen teho taitaa laskea kokoajan?
Esim fingridistä katsottuna aikaväli 24.6.3023 - 23.6.2024
Keskiarvot:
Rakennettu kapasiteetti 6572
Toteutunut tuotanto 1470
--> 22,4%
Vastaavat
28,3% (2022-2023)
35,5% (2021-2022)
34,5% (2020-2021)
34,7% (2019-2020)
34,2% (2018-2019)

Joku PAHA mätä haisee tässä tuurivoimabisneksessä nyt..

1. Onko nykyiset tuulipuistojen paikat todella paskoja?
2. Onko siellä hajonneita voimaloita, kasvavia määriä, ja kokonaistuotanto sisältää ne?
3. Onko rakennetusta kapasiteetistä valehdeltu huomattavasti?
4. Onko nykyset voimalat entisiä paljon huonompia hyötysuhteeltaan?
5. Joudutaanko tuurivoimaa säätämään entistä enemmän alas, kun se tuottaisi paljon, etupäässä silloin, kun ei tarvita?
6. Meneekö osa rakennetusta tuotannosta käyttöön muuta tietä, kuin finngridin mittareiden läpi?

Vai mikä tuossa oikein on?

Nyt voi jo arvioida, että Suomen tuurivoiman käytännön kapasiteetti on 1/5 ilmoitetusta maksimikapasiteetistä, eli surkea..

Aurinkovoimaa ei vielä kovinpaljon ole, mutta sen
Aurinkovoima - Fingrid

Käppyrässä on kumma heitto, riippuen siitä, tarkistellaanko tunneittain ( 92MWh/h) vai vuorokausittain (149 MWh/h) tuntituotantoa VS kokonaistuotantoa (968 MWh/h). Onko tuolla joku systemaattinen pyöristysongelma?
Ilmeiseti käyttöön saadan noin 10% VS rakennettu kapasiteetti..
Oliskohan yksinkertaisesti se, että nykyään tuulivoimaa on niin paljon, että se ajaa hintoja aina välillä nollaan, jolloin tuulivoimalat leikkaavat tuotantoaan vaikka potentiaalia olisi.
Aiemmin tuota ei tehty, koska hinta ei oikeastaan koskaan tippunut negatiiviseksi.

*edit*
Grez ehti eka
Ja tämäkö ei täytä hintamanipulaation merkkejä? Mitähän helkettiä se energiavirasto oikein sitten tutki?
 
Liittynyt
05.02.2017
Viestejä
5 382
Aurinkovoimaa ei vielä kovinpaljon ole, mutta sen
Aurinkovoima - Fingrid

Käppyrässä on kumma heitto, riippuen siitä, tarkistellaanko tunneittain ( 92MWh/h) vai vuorokausittain (149 MWh/h) tuntituotantoa VS kokonaistuotantoa (968 MWh/h). Onko tuolla joku systemaattinen pyöristysongelma?
Ilmeiseti käyttöön saadan noin 10% VS rakennettu kapasiteetti..
Sikäli kun olen ymmärtänyt, niin aurinkovoiman kapasiteettikerroin on juurikin 10%.

Tuotantoennuste menee vissiin niin, että vuorokausiennuste on karkealla tasolla, kun taas tuntiennuste on tarkempi. Kyseessä on ennuste, koska aurinkovoimasta niin suuri osa on pientuotantoa, jonka tuottamaa sähkömäärää ei pystytä tarkkaan mittaamaan.
 
Liittynyt
21.05.2020
Viestejä
2 562
koska aurinkovoimasta niin suuri osa on pientuotantoa, jonka tuottamaa sähkömäärää ei pystytä tarkkaan mittaamaan.
Tarkennan tätä vielä että sinänsä pystytään kyllä mittaamaan tarkasti, mutta mittaustieto ei valu sähköverkkofirmoille tai Fingridille asti.

Eli siis sähköverkon mittarille näkyy vain paljonko liittymässä siirtyy energiaa sisään tai ulos. Jos jollain tunnilla näkyy että siirtyy 2 kWh verkkoon päin niin verkkoyhtiö ei voi tietää onko siellä nyt vain tuotettu 2kWh vai tuotettu 12kWh ja kulutettu 10kWh.

Eli periaatteessa Fingridin käppyröissä osa kulutuksesta ja samansuuruinen osa aurinkoenergian tuotannosta on arvausta.
 
Liittynyt
21.05.2020
Viestejä
2 562
Mahtaakohan paikoissa nyt muuta eroa olla kuin kustannukset. Ei niitä vipperöitä nyt vielä niin paljoa ole että söisivät toistensa tuulia.
Onhan nuo tuulisuuskartat (eli kuinka paljon ja kuinka voimakkaita tuulia eri paikoissa on ollut) ainakin kiinnostaneet tuulivoimafirmoja.

Olettaisin että sijaintirelevantteja asioita kannattavuuden kannalta on toisaalta tuulisuus (paljonko myllyllä voi tuottaa) ja toisaalta kustannukset (rakentamisen kustannukset eli esim. maasto, saavutettavuus työkoneilla, etäisyys sopivasta sähköliittymästä eli paljonko joutuu itse rakentamaan/kustantamaan, jne)
 
Liittynyt
05.02.2017
Viestejä
5 382
Tämä päätös varmaan osaltaan vähentää sähkön hinnan nousua Suomessakin:
Etelä-Ruotsin ja Saksan välille kaavailtiin uutta 700 MW siirtoyhteyttä. Ideana uusiutuvan energian siirto Skandinaviasta Saksaan. Ruotsi päätti kuitenkin viheltää pelin poikki. Ongelmana on, että Saksa on yhtä hinta-aluetta, vaikka maan sähköverkossa on pullonkauloja. Pohjois-Saksassa on paljon uusiutuvaa energiaa, mutta sähkönkulutusta puolestaan on Etelä-Saksassa. Saksa ei halua jakaa maata useisiin hinta-alueisiin, koska se nostaisi sähkön hintaa etelässä. Uusi Ruotsin ja Saksan välinen siirtoyhteys nostaisi sähkön hintaa Etelä-Ruotsissa, eikä Ruotsi siksi halua sitä.

Sinänsä olisi kiva tietää, että miten sähkömarkkinat toimivat maassa, jossa on sähköverkossa pullonkauloja. Kuka tahansa ei voi myydä miten paljon tahansa sähköä kenelle tahansa.
 
Liittynyt
06.11.2016
Viestejä
3 779
Olisivat Swedut ennemmin sanoneet että Sakemannit saavat ihan itse rakentaa ne ydinvoimalansa.
 
Liittynyt
15.02.2021
Viestejä
1 170
Ja tämäkö ei täytä hintamanipulaation merkkejä? Mitähän helkettiä se energiavirasto oikein sitten tutki?
Jos sähkö tarjotaan omakustannushintaan tai sen alle, eikä kukaan osta, niin sitten ei ole edes sallittu pitää tuotantoa käynnissä, pakko pysäyttää. Osa OL3n sähköstä on yleensä hinnoiteltu nollan lähelle, koska laitos säätyy helposti. OL1 ja OL2 säätyy myös suht koht joustavasti. Loviisat ovat jäykempiä, muistaakseni ovat säätäneet tehoja alaspäin vain pari kertaa.

Vanhat tuulivoimalat pistävät myyntihinnat niin alhaiseksi miinuksen puolelle koska sammuttaminen ja käynnistäminen vaatisi käynti paikan päällä. Uudet voi etäohjata, niin voi laittaa sähkön myynti hinnaksi 0, koska alasajo ja ylösajo ei maksa mitään.
 
Liittynyt
14.07.2022
Viestejä
327
Tämä päätös varmaan osaltaan vähentää sähkön hinnan nousua Suomessakin:
Toisaalta, silloin kammopäivänä 5.1.2024 sähkö olisi varmaankin virrannut vahvasti kohti Suomea ja kukaties 700 MW siirtokapasiteettia olisi parantanut tilannetta Pohjolassa juuri sen verran, että hintatason olisivat määrittäneet Saksan kaasuvoimalat, eivätkä Suomen kysyntäjoustajat. Sähkön keskihinta olisi uuden yhteyden myötä todennäköisesti noussut, mutta piikki luultavasti madaltunut, ja sehän tuntuu olevan monen toive tällä palstalla.
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
12 223
Toisaalta, silloin kammopäivänä 5.1.2024 sähkö olisi varmaankin virrannut vahvasti kohti Suomea ja kukaties 700 MW siirtokapasiteettia olisi parantanut tilannetta Pohjolassa juuri sen verran, että hintatason olisivat määrittäneet Saksan kaasuvoimalat, eivätkä Suomen kysyntäjoustajat. Sähkön keskihinta olisi uuden yhteyden myötä todennäköisesti noussut, mutta piikki luultavasti madaltunut, ja sehän tuntuu olevan monen toive tällä palstalla.
Entäs jos siellä ei olisi ollut tarpeeksi kapasiteettiä? Saksan lukuisat aurinkovoimalat toimivat silloin talvella melko huonosti.. Keskihinta olisi jokatapauksessa noussut reippaasti.

Ja muutenkin tuollaiset todella pitkät siirtoyhteydet ovat täysin järjettömiä, useastakin syystä. mm. siirtohäviöt nousevat siirron pituuden kasvaessa..

Älyttömästä heilunnasta ja massiivisista hintapiikeistä päästään rakentamalla lisää ydinvomaa Suomeen. Tuurivoiman ongelma on se, että sen tuotanto voi ihan ennustamattomasti tippua talvella esim muutamaan prosenttiin nimellistehosta, useammaksi viikoksi.
 
Liittynyt
05.02.2017
Viestejä
5 382
Toisaalta, silloin kammopäivänä 5.1.2024 sähkö olisi varmaankin virrannut vahvasti kohti Suomea ja kukaties 700 MW siirtokapasiteettia olisi parantanut tilannetta Pohjolassa juuri sen verran, että hintatason olisivat määrittäneet Saksan kaasuvoimalat, eivätkä Suomen kysyntäjoustajat. Sähkön keskihinta olisi uuden yhteyden myötä todennäköisesti noussut, mutta piikki luultavasti madaltunut, ja sehän tuntuu olevan monen toive tällä palstalla.
Ymmärtääkseni hinnat 5.1.2024 määräytyivät sen mukaan, että Suomen koko siirtokapasiteetti olisi ollut käytössä. Näin ei sitten loppujen lopuksi ollutkaan, kun kulutus oli odotettua pienempää. Ruotsia tuollainen siirtolinja olisi kyllä auttanut. Suomessa vuorokauden keskihinta oli liki viisinkertainen Ruotsiin verrattuna.
 
Liittynyt
10.01.2019
Viestejä
17 617
Entäs jos siellä ei olisi ollut tarpeeksi kapasiteettiä? Saksan lukuisat aurinkovoimalat toimivat silloin talvella melko huonosti.. Keskihinta olisi jokatapauksessa noussut reippaasti.

Ja muutenkin tuollaiset todella pitkät siirtoyhteydet ovat täysin järjettömiä, useastakin syystä. mm. siirtohäviöt nousevat siirron pituuden kasvaessa..

Älyttömästä heilunnasta ja massiivisista hintapiikeistä päästään rakentamalla lisää ydinvomaa Suomeen. Tuurivoiman ongelma on se, että sen tuotanto voi ihan ennustamattomasti tippua talvella esim muutamaan prosenttiin nimellistehosta, useammaksi viikoksi.
Ketjussa aiemminkin ehdoteltu massiivista perisvoiman rakentamista, ja todettu että jos se rahoitetaan sähköasikkailta, niin sitten olisi kallista sähköä, vs nykyinen. kaikilla.
Siirtoyhteyksissä on tpki häviönsä, mutta silti ne tasaa hintoja ja tuo huoltovarmuutta. Jos meillä olisi tolkuttomasti perusvoimaa, niin siirtolinjoja nimenomaan tarvittaisiin, silloin kannattaisi Saksaankin
vetää narut.
 

B12

Liittynyt
25.10.2016
Viestejä
3 843
Älyttömästä heilunnasta ja massiivisista hintapiikeistä päästään rakentamalla lisää ydinvomaa Suomeen. Tuurivoiman ongelma on se, että sen tuotanto voi ihan ennustamattomasti tippua talvella esim muutamaan prosenttiin nimellistehosta, useammaksi viikoksi.
Tämähän se on valtionkin visio.

Suomen ongelma on kulutuksen iso vaihtelu vuodenaikojen mukaan. Kesällä kulutus on siellä ~8000MW ja talvella helposti yli 5000MW enemmän.

Vakaata tuotantoa on suunnilleen 4000MW ydinvoimaa + 2000MW vesivoimaa + 1000MW yhteistuotantoja = 7000MW. Vakaalla tuotannolla pärjätään nippanappa kaikkein pienimmän kulutuksen hetki. Talvella ei ole aurinkovoimaa ja tuuli on tuurissaan, kuten aina. Säännöllisesti sattuu korkean kulutuksen ja matalan tuotannon yhdistelmiä ja silloin hinta raketoi. Yleinen mielipide alkaa pikkuhiljaa kallistua vakaan voiman lisäämisen puolelle. Sitten on ylituotantoa tuurivoimasta ym lieveilmiöitä. Ei tästä hyvää taida saada tekemälläkään. Kenelle mahdollisimman suuri hintaheilunta on plussaa on ainakin akkufirmat ja muu heiluntabisnes.
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
16 800
Vakaata tuotantoa on suunnilleen 4000MW ydinvoimaa + 2000MW vesivoimaa + 1000MW yhteistuotantoja = 7000MW. Vakaalla tuotannolla pärjätään nippanappa kaikkein pienimmän kulutuksen hetki. Talvella ei ole aurinkovoimaa ja tuuli on tuurissaan, kuten aina. Säännöllisesti sattuu korkean kulutuksen ja matalan tuotannon yhdistelmiä ja silloin hinta raketoi. Yleinen mielipide alkaa pikkuhiljaa kallistua vakaan voiman lisäämisen puolelle. Sitten on ylituotantoa tuurivoimasta ym lieveilmiöitä. Ei tästä hyvää taida saada tekemälläkään. Kenelle mahdollisimman suuri hintaheilunta on plussaa on ainakin akkufirmat ja muu heiluntabisnes.
Nyt kyllä vedät yhteistuotannon aika rankasti alakanttiin. Sitä on luokkaa 3500 MW, ei 1000 MW.
Teollisuuden huiput ovat jossain siellä 1500 MW paikkeilla ja kaukolämmön yhteistuotannosta saadaan parhaimmillaan yli 2000 MW.
Ydinvoima on 4350 MW, vesivoima jossain 2000 - 2300 MW, yhteistuotanto 3500 MW.
Eli noista saadaan noin 10 000 MW, eli melkein 2x OL3:sta enemmän kuin väität.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
21.05.2020
Viestejä
2 562
Jotkuthan haikailevat sitä että verovaroin rakennettaisiin ydinvoimaa lisää kun se ei ole kaupallisesti kannattavaa. Periaatteessa tuo (että halutaan maksaa sähköstä vähän enemmän että sitä varmasti riittää) on ihan järkevä ajatus jos huolenä on sähkön loppuminen kesken. Jostain syystä nekin, joiden mielestä ongelma on lähinnä sähkön korkeaksi koettu hinta, näkevät tuon ratkaisuna, vaikka se käytännössä vaan nostaisi sähkön hintaa, poislukien muutama erikoistapaus jolla on pienet verot mutta iso sähkönkulutus.

Minusta tuossa ajatuksessa suurin ongelma on se, että iso osa Suomen veronmaksajien maksamasta subventaatiosta valuisi naapurimaiden hyväksi. Jos perusvoiman rakentamista haluttaisiin tukea verovaroilla, niin se pitäisi sitten edes tehdä EU-tasolla.

Joku voi näistä vaikutuksista olla toki eri mieltä ainakin jos osaa huomioida vain asioiden välittömät vaikutukset eikä niiden johdannaisvaikutuksia ja niiden johdannaisvaikutuksia, jne.
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
16 800
Jotkuthan haikailevat sitä että verovaroin rakennettaisiin ydinvoimaa lisää kun se ei ole kaupallisesti kannattavaa. Periaatteessa tuo (että halutaan maksaa sähköstä vähän enemmän että sitä varmasti riittää) on ihan järkevä ajatus jos huolenä on sähkön loppuminen kesken. Jostain syystä nekin, joiden mielestä ongelma on lähinnä sähkön korkeaksi koettu hinta, näkevät tuon ratkaisuna, vaikka se käytännössä vaan nostaisi sähkön hintaa, poislukien muutama erikoistapaus jolla on pienet verot mutta iso sähkönkulutus.

Minusta tuossa ajatuksessa suurin ongelma on se, että iso osa Suomen veronmaksajien maksamasta subventaatiosta valuisi naapurimaiden hyväksi. Jos perusvoiman rakentamista haluttaisiin tukea verovaroilla, niin se pitäisi sitten edes tehdä EU-tasolla.

Joku voi näistä vaikutuksista olla toki eri mieltä ainakin jos osaa huomioida vain asioiden välittömät vaikutukset eikä niiden johdannaisvaikutuksia ja niiden johdannaisvaikutuksia, jne.
Tämän lisäksi pitää taas toistaa se, minkä olen jo sanonut lukemattomia kertoja:
Veronmaksajien subventoimalle polkuhintaiselle sähkölle kyllä löytyy kuluttajia. Esim. isot datakeskukset ja vetyteollisuus. Nuo eivät ole hirveän työvoimaintensiivisiä aloja ja muut verot todennäköisesti pystyvät kikkailemaan suht alhaisiksi erilaisilla konsernijärjestelyillä. Joten nuo tuskin maksavat takaisin veroissa noita subventiointeja.
Sitten kun nuo ovat syöneet sen polkuhintaisen sähkön, niin ollaan taas samassa pisteessä. Heiluntaa. Joka vaatisi, että taas rakennettaan uusi ydinvoimala veronmaksajien piikkiin. Kunnes sitten taas senkin tuotanto syödään tuollaisella tuotannolla. Jne. jne. jne.

Eli verorahoilla subventoitu ydinvoima ei yksinkertaisesti ole mitenkään järkevä ja kestävä ratkaisu tuohon hintaheiluntaan.
 
Liittynyt
10.01.2019
Viestejä
17 617
Minusta tuossa ajatuksessa suurin ongelma on se, että iso osa Suomen veronmaksajien maksamasta subventaatiosta valuisi naapurimaiden hyväksi. Jos perusvoiman rakentamista haluttaisiin tukea verovaroilla, niin se pitäisi sitten edes tehdä EU-tasolla.
Totta, tosin tuossa mallissa se toki parempi, kuin rajojen sulku, siis tarkoitan sitä että parempi siitä ylimääräisestä saada joku hinta, vs se että vettä lämmitettäisiin.

Toki negatiivisen hintaiselle sähkölle syntyisi järkevämpääkin kulutista. Mutta jokatapauksessa hintavaihtelut säilyisi. Verot sitten siittomaksuissa nostaisi perusasikkaan hinnat pilviin.

Se ylijäämä pitää tuupata joko verovapaana, tai niin kovasti negatiiviseen hintaan että kompensoi verot
 

B12

Liittynyt
25.10.2016
Viestejä
3 843
Nyt kyllä vedät yhteistuotannon aika rankasti alakanttiin. Sitä on luokkaa 3500 MW, ei 1000 MW.
Teollisuuden huiput ovat jossain siellä 1500 MW paikkeilla ja kaukolämmön yhteistuotannosta saadaan parhaimmillaan yli 2000 MW.
Ydinvoima on 4350 MW, vesivoima jossain 2000 - 2300 MW, yhteistuotanto 3500 MW.
Eli noista saadaan noin 10 000 MW, eli melkein 2x OL3:sta enemmän kuin väität.
Huiput on huippuja, käytäntö on toinen. Vakaata yhteistuotantoa ei ole teoreettinen huipputeho. Onhan meillä nytkin tuulivoiman kapasiteetti varmaan jo yli 7000MW, eli luulisi olevan kaikki hyvin?
 
Liittynyt
27.10.2016
Viestejä
5 398
Jotkuthan haikailevat sitä että verovaroin rakennettaisiin ydinvoimaa lisää kun se ei ole kaupallisesti kannattavaa. Periaatteessa tuo (että halutaan maksaa sähköstä vähän enemmän että sitä varmasti riittää) on ihan järkevä ajatus jos huolenä on sähkön loppuminen kesken. Jostain syystä nekin, joiden mielestä ongelma on lähinnä sähkön korkeaksi koettu hinta, näkevät tuon ratkaisuna, vaikka se käytännössä vaan nostaisi sähkön hintaa, poislukien muutama erikoistapaus jolla on pienet verot mutta iso sähkönkulutus.

Minusta tuossa ajatuksessa suurin ongelma on se, että iso osa Suomen veronmaksajien maksamasta subventaatiosta valuisi naapurimaiden hyväksi. Jos perusvoiman rakentamista haluttaisiin tukea verovaroilla, niin se pitäisi sitten edes tehdä EU-tasolla.

Joku voi näistä vaikutuksista olla toki eri mieltä ainakin jos osaa huomioida vain asioiden välittömät vaikutukset eikä niiden johdannaisvaikutuksia ja niiden johdannaisvaikutuksia, jne.
Juuri näin, meillä nousisi kuluttajan maksama hinta sähköstä (kun huomioit verot joilla se ydinvoima rakennetaan), mutta se subventoitu halpa sähkö valuisi sitten ulkomaille siirtolinjojen kautta. Ei siis ole mitään järkeä rakentaa verovaroin subventoitua ydinvoimaa tasaamaan hintaheiluntaa.
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
16 800
Huiput on huippuja, käytäntö on toinen. Onhan meillä nytkin tuulivoiman kapasiteetti varmaan jo yli 7000MW, eli luulisi olevan kaikki hyvin?
Mutta eiköstä noiden sun listaamien pointti ole juurikin se, että ne ovat vakaata tuotantoa? Ne eivät ole riippuvaisia säästä, vaan voivat tuottaa tuota huipputuotantoa silloin kun sitä sähköä tarvitaan.
Tai ok, etenkin kaukolämmön yhteistuontanto on säästä riippuvainen, koska sen tuotanto kasvaa mitä kylmempää on.
 

rock

Tukijäsen
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
694
Mikäköhän tuota tuurivoimaa vaivaa, kun sen keskimääräinen teho taitaa laskea kokoajan?
1. Onko nykyiset tuulipuistojen paikat todella paskoja?
2. Onko siellä hajonneita voimaloita, kasvavia määriä, ja kokonaistuotanto sisältää ne?
3. Onko rakennetusta kapasiteetistä valehdeltu huomattavasti?
4. Onko nykyset voimalat entisiä paljon huonompia hyötysuhteeltaan?
5. Joudutaanko tuurivoimaa säätämään entistä enemmän alas, kun se tuottaisi paljon, etupäässä silloin, kun ei tarvita?
6. Meneekö osa rakennetusta tuotannosta käyttöön muuta tietä, kuin finngridin mittareiden läpi?
Oikea vastaus on tullut jo, mutta en malta olla laventamatta vastausta.

1. Eivät ole. Oikeastaan mantra että parhaat paikat on jo rakennettu ei ole oikein, oikeammin olisi sanoa että helpoimmat lupien osalta ja/tai halvimmat on rakennettu. Kuten tuossa HS:n jutussa tuli ilmi, Itä-Suomeenkin olisi mahdollista rakentaa, varsin hyvillekin tonteille, mutta pitäisi kustantaa Puolustusvoimille vähän tutkakapasiteettia ensin...
2. Ei juurikaan. Kyllähän niitä tasaisesti huolletaan ja jokunen saattaa olla rikkikin, mutta näinhän on ollut myös aiempina vuosina
3. Ei todellakaan, luvat, ELY keskusten valvonta ja Fingrid kyllä pitävät huolen että sinne on asennettu juuri sitä kapasiteettia mihin on ollut luvatkin
4. Ovat itseasiassa hieman parempia, mutta vain hyvin marginaalisesti. Ennen kaikkea korkeampi pyyhkäisykorkeus tuottaa vähän tasaisemmat tuotantolukemat
5. Tässähän se vastaus on kuten moni muukin tiesi kertoa. Vuoden 2022 aikana ja varsinkin viime vuonna moni tuulivoiman tuottaja heräsi raskaisiin miinushintoihin ja muutti tarjous- sekä ajokäytäntöjään. Meidänkin puistoissa keskitehot tipahtivat tuolta 35% nurkilta jonnekin 2x lukemiin, vähän riippuen puistosta, tosin me oltiin säädetty jo paljon aiemminkin. Osan puistoilla kohdalla on saattanut olla kannattavaa ajaa pienellä miinushinnalla koska tuotannosta on saanut alkuperätakuut. Lisäksi syöttötariffi sekoittaa pakkaa koska se hyvitetään vain 0€ asti, ei negatiivisista hinnoista.
6. Toive on että menisi, mutta laki kieltää sen tällä hetkellä. Esimerkiksi tuulivoimapuiston alueelle asennettu akusto ei saa ottaa sähköä suoraan puiston tuotannosta tällä hetkellä, ei ainakaan mittarointimielessä. Tätä epäkohtaa ollaan kyllä korjaamassa lainsäädännössä.


Mahtaakohan paikoissa nyt muuta eroa olla kuin kustannukset. Ei niitä vipperöitä nyt vielä niin paljoa ole että söisivät toistensa tuulia.
Eipä juuri muuta eri ole kuin kustannukset jotka lähinnä muodostuvat maan vuokrasta, siirtoverkkojen rakentamisen kustannuksista ja perustuksista + muusta infrasta. Mitä vähemmän näihin menee rahaa, sen edullisempaa tuulivoiman rakentaminen on. Ideaalin ja epäideaalin paikan tuulisuudessa on eroa yleensä muutama prosentti kun puhutaan riittävän korkeista myllyistä.


Jos sähkö tarjotaan omakustannushintaan tai sen alle, eikä kukaan osta, niin sitten ei ole edes sallittu pitää tuotantoa käynnissä, pakko pysäyttää. Osa OL3n sähköstä on yleensä hinnoiteltu nollan lähelle, koska laitos säätyy helposti. OL1 ja OL2 säätyy myös suht koht joustavasti. Loviisat ovat jäykempiä, muistaakseni ovat säätäneet tehoja alaspäin vain pari kertaa.
OL3 säätyy kohtuullisen hyvin tiettyyn pisteeseen asti ja sitä myös säädetään kaupallisesti. OL1 ja OL2 osalta säätämistä ei yleensä edes harkita, ei ainakaan kaupallisesti, muista syistä kylläkin. Loviisat ovat tosiaan jo teknisesti niin paljon jäykempiä että niissä on suurin piirtein on ja off asetukset.

Vanhat tuulivoimalat pistävät myyntihinnat niin alhaiseksi miinuksen puolelle koska sammuttaminen ja käynnistäminen vaatisi käynti paikan päällä. Uudet voi etäohjata, niin voi laittaa sähkön myynti hinnaksi 0, koska alasajo ja ylösajo ei maksa mitään.
Nyt puhutaan jo todella vanhoista (ja samalla pienistä) myllyistä joita ei voi ajaa alas etänä. Nämä alkavat myös olemaan katoavaa kansanperinnettä. Käytännössä tuulivoiman aiempi säätämättömyys johtui markkinasta (ei juuri nollaa alempia tunteja) ja laiskuudesta (en viitsi mainita firmoja nimeltä)
.
 

B12

Liittynyt
25.10.2016
Viestejä
3 843
Mutta eiköstä noiden sun listaamien pointti ole juurikin se, että ne ovat vakaata tuotantoa? Ne eivät ole riippuvaisia säästä, vaan voivat tuottaa tuota huipputuotantoa silloin kun sitä sähköä tarvitaan.
Tai ok, etenkin kaukolämmön yhteistuontanto on säästä riippuvainen, koska sen tuotanto kasvaa mitä kylmempää on.
Päivitin tuota omaa postausta lisäämällä " Vakaata yhteistuotantoa ei ole teoreettinen huipputeho". Teollisuuden sähkön yhteistuotanto tulee prosessin mukana sivutuotteena sen verran mitä kulloinkin tulee. Kaukolämmön yhteistuotanto tulee jäämään pois sitä mukaa kun polttaminen loppuu ja kaukolämmön tuotanto siirtyy sähköön.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
16 800
Päivitin tuota omaa postausta lisäämällä " Vakaata yhteistuotantoa ei ole teoreettinen huipputeho". Teollisuuden sähkön yhteistuotanto tulee prosessin mukana sivutuotteena sen verran mitä kulloinkin tulee. Kaukolämmön yhteistuotanto tulee jäämään pois sitä mukaa kun polttaminen loppuu ja kaukolämmön tuotanto siirtyy sähköön.
Ei vaan teollisuuden yhteistuotanto säätyy sen mukaan, että onko sille sähkölle tarvetta. Vilkase nyt ihan huviksesi vaikkapa sieltä Fingridin sivuilta, että miten teollisuuden yhteistuotannosta saatava sähkö vaihtelee vuoden mittaan. Näin kesäkuussa se on siellä jossain 750-800 MW paikkeilla. Sitten katso vaikkapa tämän vuoden ekaa viikkoa, niin kovimpien kulutushuippujen aikana se huitelee siellä jossain > 1500 MW:ssä.

Kaukolämmön osalta polttamisen lopettamista harkitaan ehkä joskus 2040-2050 paikkeilla. Tällä hetkellä ne korvaa fossiilisia polttoaineita biopolttoaineilla ja sitten rakentavat siihen kylkeen sähköpohjaista kaukolämpöä niitä aikoja varten, kun sähkö on halpaa.
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
12 223
Juuri näin, meillä nousisi kuluttajan maksama hinta sähköstä (kun huomioit verot joilla se ydinvoima rakennetaan), mutta se subventoitu halpa sähkö valuisi sitten ulkomaille siirtolinjojen kautta. Ei siis ole mitään järkeä rakentaa verovaroin subventoitua ydinvoimaa tasaamaan hintaheiluntaa.
Huojuntatuurivoimaa voidaan käyttää esim kaukolämpövoimaloiden kattiloissa, niin saadaan pienennettyä hiilijalanjälkeä JÄRKEVÄSTI. Tuurivoiman tuotantoa pystyttään kuitenkin ennustamaan jonkinlaisella tarkkuudella joku 12 tuntia eteenpäin, niin saadaan säädettyä hiili / kaasu/oljy järjestelmän tehoa sen mukaan..

Toki jos sähkömarkkinat toimisivat järkevästi, niin tuollaista ei kysyntää vastaavaa tuurivoimaa ei edes kannattaisi rakentaa.. Vaatii myöskin todella kalleita panostuksia siirtoverkkoon, kun teho heiluu esim 5--- 5700 MW:n (teoriassa max 7263) tehovälillä, mitensattuu..
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
12 255
Sinänsä olisi kiva tietää, että miten sähkömarkkinat toimivat maassa, jossa on sähköverkossa pullonkauloja. Kuka tahansa ei voi myydä miten paljon tahansa sähköä kenelle tahansa.
Ihan samalla tavalla kuin Suomessa. Jokainen hinta-alue vain toimii omana ”maanaan”. Ja vähittäismyyjä joutuu ostamaan sähkön aina loppukuluttajan alueelta.

Saksassa juuri kukaan ei käytä pörsissähköä, tuotetta ei juuri ole tarjolla ja hinta on anyway joku ”kiinteä 35snt/kwh” tai ”30snt + pörssihinta”, niin harva vaivautuu miettimään.
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
247 134
Viestejä
4 307 996
Jäsenet
71 986
Uusin jäsen
Mäyrä77

Hinta.fi

Ylös Bottom