Toshiba oli pitkään mukana. Alunperin tiedotettiin, että olisi vetäytynyt tarjouskilpailun aikana. Jälkeenpäin on selvinnyt, että Toshiban tarjous yksinkertaisesti hylättiin, kun entinen Venäjän atomienergiaministeriö eli nykyinen Rosatom haluttiin ajaa projektiin. Ja olihan se edullisempi.
-
TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta
- Keskustelun aloittaja Juha Kokkonen
- Aloitettu
-
- Avainsanat
- sähkö sähköenergia sähköntuotanto
Joustossa on se ongelma, että tuulivoiman kanssa pitäisi pystyä joustamaan välillä useampi vuorokausi putkeen. Ei toimi pakkasella eikä kyllä oikein muutenkaan. Mikäli tuulivoimalla halutaan isoksi osaksi perustuotantoa, niin joko sitä pitää olla todella paljon esim. 5x kapasiteetti suhteessa kulutukseen tai sitten pitää olla joku varastointi järjestelmä energialle. Samoin teollisuus ei tule olemaan valmis pysäyttelemään prosesseja sen perusteella tuuleeko vai ei. Ongelma ei ole mielestäni kuluttajissa vaan tuotantotavassa. Esim se hiekka-akku vaikutti lupaavalta, jos saavat sen toimimaan isossa mittakaavassa ja homma pysyy kustannustehokkaana.
Teollisuuspointti oikein hyvä.
Nyt ei kuitenkaan ollut kyse kapasiteetista vaan hinnasta. Vaikka tuulettomina päivinä tai jopa viikkoina tulisi hyvin kalliita tunteja, voi joustoilla päästä vuoden aikana hyvään c/kWh-tasoon (vs. määräaikainen) ihan energiankäyttöpainotettunakin. Näin ainakin uskon.
Kapasiteetti pitää toki ratkaista, koska katkot eivät ole hyvä juttu ja sähköjärjestelmän luotettavuus alenee.
Nyt ei kuitenkaan ollut kyse kapasiteetista vaan hinnasta. Vaikka tuulettomina päivinä tai jopa viikkoina tulisi hyvin kalliita tunteja, voi joustoilla päästä vuoden aikana hyvään c/kWh-tasoon (vs. määräaikainen) ihan energiankäyttöpainotettunakin. Näin ainakin uskon.
Kapasiteetti pitää toki ratkaista, koska katkot eivät ole hyvä juttu ja sähköjärjestelmän luotettavuus alenee.
Aika pieni se joustonvara kotitalouksissa on. Lähinnä asunnon sähkölämmityksestä voi joustaa ja jostain sähkösaunan lämmityksestä.
Sähkölämmityksessäkin se joustonvara on lähinnä laskea hieman sisälämpötilaa ja sitten lämmitystä lisätä vaikka yöajaksi ja vähentää arkipäiviksi. Kovin pitkiksi ajoiksi lämmitystä ei voi oikein talvipakkasilla sammuttaa vaan kyllä asunto jäätyy muutamassa vuorokaudessa jo. Saunan voi toki jättää lämmittämättä vaikka muutaman viikon ongelmitta.
Muuten se optimointi on kyllä aika pientä näpertelyä. Jotain pakastinta voinee pistää pikapakastukselle yöksi ja normiasentoon päiviksi, jolloin sen kulutus painottuu öihin. Samoin jotain pesukonetta voi pyörittää vaikka ilta yhdeksän jälkeen ja ulkovaloja sammutella.
EDIT: Lisäys. Muutaman tunnin päästä energiapörssit aukeavat ja NordPool sähköpörssi ja luultavasti sähkön pörssihinat ja niiden futuurit raketoivat ylöspäin kun Nord Stream 1 -kaasuputki pistettiin kokonaan kiinni.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 11 330
Mikään 5x kapasiteetti suhteessa kulutukseen ei vaan edelleenkään riitä, koska se kapasiteetti ei auta yhtään siihen varastointiin. Kun ei tuule, ei tuule, mutta sähköä tarvitaan jatkuvasti.
Ainoa mikä toimii on massiivinen varastointikapasiteetti yhdistettynä siihen >3x nimelliskapasiteettiin tai todella paljon säätövoimaa.
No jos kovan pakkasjakson aikana tulee useina päivinä 1€/kWh piikkejä kyllä pomppaa kyllä melkoisesti vaikka välillä hinta olisikin todella halpa. Menee melkoiseksi kikkailuksi pitää sähkölasku kohtuullisena. Jos kapasiteettia ei ole todella paljon, niin niitä kalliita päiviä tulee enemmän. Tässä sitten toki luotetaan siihen, että Ruotsista saadaan tarvittaessa tuotua täydellä teholla kun on tyyni jakso. Aurora linja toki vähän lisää kapasiteettia tuontiin, mutta ei tämä siltikään mikään hyvä suunnitelma mielestäni ole.
No kyllä se sen verran auttaa, että harvoin se tuulivoima ei tuota mitään, yleensä jossain tuulee edes vähän ja isolla kapasiteetilla sekin tuottaa. Jos kapasiteettia olisi se 5x kulutus eli joku 60 000 MW, niin ei tarvitse kummoinen tuuli olla kun se tuottaa vaikka 5 000 MW. Esim. tänä vuonna ei ihan hirveästi ole tunteja, jolloin tuulivoima on tuottanut alle 200 MW (alkuvuodesta kapasiteettia oli vain 3 200 MW). Jos kapasiteettia on nykyinen x15, niin silloinkin tuotantoa olisi ollut 3 000MW. Meillä on kuitenkin vesivoimaa, jolla voidaan niitä lyhyitä hetkiä paikattua kuten voidaan Ruotsista tuotavalla sähkölläkin (tässä toki riskinsä tämän varaan laskea). Nythän tuulivoima hankkeita on viereillä ~54 000 MW. Tiedä sitten kuinka kannattavaa tuollainen x5 kapasiteetin rakentaminen lopulta on ellei mitään varastointia energialle ole. Hintojen kannalta toki aiheuttaa melkoista heiluntaa varmasti, joka ei toki ole kuluttajan kannalta se paras kun aina pitää kytätä mitä se maksaa. Toki varastointia pitäisi saada, että sähköhinnan heilunta tasoittuisi. Säätövoimaa tuskin tullaan paljoa rakentamaan huonon kannattavuuden takia, joten varastointiin pitäisi jotain kehittää. Voi olla vielä vaikeat ajat energian kanssa edessä Euroopassa nykylinjauksilla.
Etelelä-Ruotsi ja Viro on yhteensä 2200MW. Sitten kun meillä on tuon verran ylimääräistä tuotantoa lukitumme pohjois-Ruotsin hintatasolle. Tätä ei ole tapahtumassa ihan heti kun puhutaan talven kulutustasoista, kesälläkin harvoin.
Ei se ihan näpertelyä ole ja kyllä sitä joustoa on. Kaikki jousto ei ole kulutuksen siirtämistä päivillä vaan tunnitkin piisaavat. Sähkölämmitteisissä kodeissa se isoin jousto toki on, mutta niin on laskukin.
Luuletko, että ensi (ja ehkä seuraavan) talven jälkeen noita euron tunteja tai päiviä piisaa?
Itse uskon, että automatiikalla pystytään pahimmat tunnit taklaamaan ilman kikkailuja ja ne muutamat pitkät pakkasjaksot on kärvisteltävä ja hyväksyttävä riskiä, joka välillä realisoituu.
Samaa mieltä siitä, että suunnitelma olisi voinut olla paljon parempi eli yhteensä 6-8 ydinreaktoria, vahvat yhteydet pohjoismaiseen vesisäätövoimaan, tehoreservin laajennus/muokkaus ja paremmat insentiivit kulutusjoustoon. Jälkiviisaus on parhautta. Itse en ydinvoiman sekä Ruotsin yhteyksien lisäksi esim. tehoreservitarvetta kokenut aiemmin tarpeelliseksi.
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 3 761
Jos voimme edelleen tuoda pohjois-Ruotsista sen 1000 MW joka sitten myydaan etela-Ruotsiiin niin suomelle riittaa se 1000 ylimaaraista joka menee Viroon.
Toistaiseksihan Etelä-Ruotsiin ei myydä mitään, koska Ruotsi on määritellyt kapasiteetiksi sinne päin 0. Eli Pohjois-Ruotsista voi tulla 1500MW ja Viroon voi mennä 1016MW.
Pohjois-Ruotsista vaan ei tule ihan linjan täydeltä (esim. nyt 1212MW), en ole ihan perillä nykyisestä kytkeytymislogiikasta. Ilmeisesti jokin muu rajoittaa kapasiteettia, koska muutenhan meidän ja Viron pitäisi nyt olla kytkeytyneenä Pohjois-Ruotsin hintoihin.
Viimeksi muokattu:
OL3 ja säätövoima, osa tuon kaapelin kapasiteetista on jätetty varalle sitä varten että jos OL3 tippuu verkosta.
- Liittynyt
- 11.12.2016
- Viestejä
- 852
Sähköjärjestelmän tila
www.fingrid.fi
Tätä sivustoa on tullut seurattua ja huomattua, että aurinkosähkön osuus on melkoinen verrattuna tuulisähköön, vaikka tuulisähköä on yli 8 kertaa enemmän "paperilla"
"Kaikkiaan Suomessa oli vuoden 2021 lopussa 962 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti on 3 257 MW.
"Vuoden 2021 lopussa sähköverkkoon oli liitetty yhteensä noin 395 megawattia aurinkosähkön tuotantokapasiteettia - alustavan tiedon mukaan kapasiteetti kasvoi vuodessa yli 100 megawatilla."
Erona vain se, että kotitaloudet saisi helpommin mukaan tuottamaan aurinkosähköä. Tuolla saisi melko helposti 8kk ajalta ratkottu vajaukset tuotannossa. Tarvetta sähkölle, kun on enemmän päivisin.
Liitteet
Tää on tietysti että ottaako aurinkoisen vai tuulisen päivän, että miten suhteet menee.
Aurinkosähköä saa joo 4 kuukautta ihan merkittävän määrän, 4 kuukautta jonkin verran ja 4 kuukautta ei käytännössä yhtään. Mutta tässä kuten tuulisähkössä on se, että joka päivä sitä ei saa. Vaihtelu valtakunnantasolla (aurinkoiseen aikaan) on ehkä hieman vähäisempää, koska harvoin ollaan "Suomen muotoisen pilven alla".
Tuossa että kotitaloudet saisi mukaan sähköä tuottamaan on hyvät ja huonot puolensa. Huono puoli lähinnä se että yksittäinen tuotantoyksikkö on usein kovin pieni jos joku omakotitalon katto kyseessä. Tietysti pienistä puroista voi kasvaa iso virta. Nykyisillä sähkön hinnoilla takaisinmaksuaikakin olisi ihan kohtuullinen. Vahva epäilys vaan ettei nykyiset hinnat tule kestämään koko takaisinmaksuaikaa. Hyvät puolet sitten se, että niitä voisi olla ihan ympäri Suomea ja tämä tasaisi aurinkosähkön kokonaistuotantoa.
Katselin joitakin viikkoja sitten, että Tampereen Ikealla rakennettiin isoa autokatosta jonka etelään päin oleva lape tuli täyteen aurinkopaneelia. Luulisi isoja laitoksia nousevan ensi keväällä melkoisia määriä jos sähkön hinta pysyy korkealla.
Viimeksi muokattu:
Ihanan teoreettista. Mikä tälläinen voimala voisi olla? Lisäksi, eikö tälläisiä kannattaisi rakentaa aika paljon, jos sähkön hinta on se mainitsemasi 45c/kWh silloin kun ei tuule? Keskihinta ratkaisee.
Lisäksi noissa lienee lipoakkuja sisällä, jotka vuotaa perinteisesti n. 10% jäljellä olevasta latauksestaan kuukaudessa. Oman myllyn kanssa varmaan toimisikin ihan hyvin, aurinkosähkö vähän siinä ja siinä, tai pitää ylimitottaa akusto ihan huolella.
Suomessa taitaa säätövoimaa olla aika hyvä määrä jo. Norjasta saadaan sit lisää kun saavat suomen tuulivoiman ”ylituotannolla” pumpattua altaansa täyteen.
Pohjois-Ruotsissa on ollut hinta korkealla. Se mainittu 1200MW rajoitus menee päälle vasta 13.9 kun OL3 koekäyttö siirtyy korkeammille tehoille. Ja loppuu kun kaupallinen tuotanto alkaa.
Nord Pool - REMIT UMM
No miksi se sitten ei siirrä täydellä kapasiteetilla, vaikka hinta eroaa Suomen ja Pohjois-Ruotsin alueella? Esim. tuossa 9:27 oli vain 1212 MW siirtomäärä, niin mietin mikä sitä siirtoa silloin rajoitti. Varmaankin joku muuttuja joka on tullut hintojen määräytymisen jälkeen.
Nythän siirtoa näyttääkin olevan 1519MW.
Onkohan tuossa REMIT UMM viestissä kirjoitusvirhe, kun selitteenä lukee "Change of dimensioning fault in Finland. " Olettaisin että pitäisi olla Chance of...
Viimeksi muokattu:
1497MW näyttää juuri nyt?
No siis alunperin ihmettelin 9:27 tilannetta jolloin määrä oli vain 1212MW.
Mutta kenties tuollaiset muutaman sadan megawatin heilunnat on ihan normaalia päivänsisäistä vaihtelua? Nyt näyttää olevan jo 1580MW kun muutama minuutti sitten oli 1519MW.
Taisi olla kannattavampaa ajaa omaa vesivoimaa maksimit aamun huippuhinnoilla. Ja joustoonhan tuontia käytetään, vaihtelu on ihan normaalia.
Viimeksi muokattu:
Hmm, siis tarkoitatko että suomalaiset vesivoimalat voi tehdä niin että eivät edellisenä päivänä tee pörssiin myyntitarjousta ja nostavat näin hintoja ylöspäin (ja eriyttävät SE1 ja FI hinnat) ja sitten seuraavana päivänä myyvätkin sillä itse aiheuttamallaan kalliimmalla hinnalla?
Siis mun pointti oli että markkinalogiikan mukaisesti jos pörssihintoja määrätessä siirtolinja ei tule pullonkaulaksi, niin siirtolinjan yhdistämien alueiden hinnaksi pitäisi tulla sama. Tämä siis viittaisi että pörssihinta olisi laskettu sillä perusteella että siirtoa on maksimit 1500MW, koska alueiden hinnat oli erit. Kuitenkin toteutunut siirto oli tuolla hetkellä vain 1212MW.
Tuulta näytti tulleen aamun ajan 300-400MW enemmän kuin ennusteessa. Hinta oli korkealla niin jouston teki tuonti. En osaa sanoa miten käytännössä tuollainen extratuotanto vaikuttaa pörssissä.
Viimeksi muokattu:
No veikkaan, että ainakin ensi ja sitä seuraavan talven noita euron tunteja tulee piisaamaan, jos Ukrainan sotaa ei kohtuu nopeasti lopeteta ja palata ostamaan itänaapurin fossiilisia. Koska en usko, että palataan entiseen, niin veikkaan kalliiden tuntien jatkuvan lähivuosina kun tuotantokapasiteettia ei ole riittävästi. Tuulivoimaa taitaa tulla se ~2 000 MW/v tahdilla, joten kestää vielä aika pitkään sen rakentamisessa. Itse en usko, että ihan heti saadaan suuressa mittakaavassa automaatiota koteihin hoitamaan joustoa. Melkoista kikkailua on luvassa, jos kiinteähintaiset sopparit katoavat tai niiden hinnat tulee olemaan niin kalliita ettei niitä kannata ottaa ja enemmistö siirtyy pörssisoppareihin. Nämä toki vain omia mietteitä, kukaan ei osaa luotettavasti ennustaa parin vuoden päähän mitä meillä energia maksaa.
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 3 761
Puolustusvoimat on ollut kovin nihkea antamaan lupia asentamaan tuulivoimaloita Ita-Suomeen vaikka tuulivoimayhtiot ovat luvanneet ostaa puolustuvoimille uusia tutkia niin etta voimalat eivat tuottaisi varjoalueita. Tama on osin tuntunut jopa jo kiusanteolta. Saas nahda saako sahko pula aikaan painetta puolustoivimille alkaa antamaan niita lupia.
Kaupallisesti linja myydään loppuun aina kun keski ruotsin hinta on halvempi. Sitten päivän sisällä näyttää siltä että ruotsalaiset ostavat sähköä takaisin.
On myös nähty sitä että kun Suomessa on halvempi hinta kuin Keski ruotsissa, päivän sisällä SVK joskus vähentää siirtoja pohjoisessa ja lisää siirtoja etelässä, ja joskus melkein väkisin työntää sähköä Suomeen päin. Ruotsalaisilla on isoja haasteita sähköverkon kanssa kun sisäinen kapasiteetti on koko ajan tapissa. Säätövoimaa ilmeisesti saadaan halvemmalla Suomesta, ja jos sisäinen siirtoverkko siellä on lähellä kyykkäämistä, sähkön työntäminen Suomeen helpottaa kun se ikään kuin imee sähköä pois niiltä linjoilla jotka uhkaavat ylikuumentua.
Ylituotanto myydään päivän sisäisellä markkinalla. Se toimii vähän kuin osakekauppa, jos yksittäinen ostotarjous ja myyntitarjous kohtaa, se toteutuu heti. Nopeammat saavat.
Edit:
Ja tämähän ei vaikuta spot hintaan. Yleensä nämä päivän sisäiset sekä tasesähkön kulut ovat sitten osa vähittäismyyjien marginaalista.
Viimeksi muokattu:
Tai sitten nykyinen sota saa ymmärtämään, että se itärajan tehokas valvonta on tärkeää. Ihan näin mutulla veikkaisin rannikolla & merellä tuulevan enemmän kuin Itä-Suomessa (merelle on myös suunnitteilla tuulivoimaa), joten tuottaa siellä paremmin.
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 3 761
Itarajalla on vahemman ihmisia ja maisemia niin rakennusluvat saa sinne kunnan puolesta helpommin lavitse. Uudet voimalat ovat niin korkealla etta metsa ei niihin vaikuta samalla tavalla. Jos voimalan napa on 140 metrissa niin puunlatvat 30 metrissa eivat haittaa.
Silti mutulla väitän, että rannikolla/merellä tuulee enemmän kuin sisämaassa -> tuottaa paremmin rannikolla / merellä. Kulutus on siellä rannikolla suurempaa kuin itä-rajalla, joten järkevämpi rakentaa sinne missä se kulutus on. En näe suurta ongelmaa siinä, että maanpuolustuksellisista syistä niitä myllyjä ei saa kaikkialle, kyllä ne sopii sinne rannikolle / merellekkin.
Sinänsähän niitä ei kuitenkaan saada rakennettua ihan juuri sinne missä kulutusta on (vaikkapa Helsingin keskustaan) joten siirtoverkkojen riittävyys on ehkä myös yksi sijoittamispaikkaan vaikuttava tekijä.
Melko suurella todennäköisyydellä pörssisähkö tulee edullisemmaksi kuin kiinteähintainen jopa ilman joustoja. Markkinat ovat niin alttiit häiriöille, että futuurien hinnaissa on luultavasti ennennäkemättömät riskipreemiot. Ainahan välillä sattuma voi puuttua peliin, mutta luulisi futuureiden liikkeellelaskijoiden tulleen varovaisiksi viimeisten 12 kk perusteella ja hinnoittelevan futuurit sen mukaisesti. Ostopuolella sitten taas ollaan paniikin takia valmiita maksamaan futuureista melkein mitä vain, mikä edelleen nostaa niiden hintoja.
Suomessa vesivoimalat on rakennettu yleensä aina jokiin. Niiden vesivoimaloiden lupaehdoissa on taas määritelty esimerkiksi suurimmat ja pienimmät virtaamat joilla vettä on pakko laskea turbiinin läpi tai ohijuoksuttaa tulvaluukkujen läpi.
Mitä rajummin sitä juoksutusta säännöstellään eli mitä suuremmat erot on juoksutusten määrissä vaikka tunti ja päivätasoilla, niin sitä paskempaa kuntoon se joen ekosysteemi menee, sitä enemmän eroosio kuluttaa rantoja ja sitä vaikeampaa se joen virkistys- ja muu käyttö on.
Suomi on olemattomien korkeuserojen maa. Siitä syystä tekoaltaisiin mahtuu Suomessa vettä niin vähän, että ne vastaavat tyypillisesti esimerkiksi viittä prosenttia kyseisen joen alajuoksun vuosivirtaamasta vaikka Suomessa on pinta-altaan esimerkiksi Euroopan suurin tekoallas (=Lokan tekoallas Kemijoen vesistössä). Suomessa se tekoaltaiden yhteenlaskettu kapasiteetti on luokkaa 4.000 terawattituntia ja Norjassa 60.000 terawattituntia ja Ruotsissa 30.000 terawattituntia. Lähde:
View weekly hydro reservoir.
See weekly hydro reservoir data. Filter to see the area of your interest.
www.nordpoolgroup.com
No ei tietenkään ihan sinne minne tarvitaan, mutta on siinä ero tarvitseeko rakentaa siirtoverkkoa 100km vai 500km. Itä-Suomessa on lähinnä vain 110 kV linjoja, rannikolla vastaavasti käytännössä koko rannikon kulkee 400 kV ja 110 kV linjaa.
Niin en nyt huomaa ristiriitaa tämän ja viestini välillä, itsekin siis ymmärtääkseni kirjoitat että voimaloita kannattaa rakentaa sinne missä on siirtoyhteyksiä.
Tosin Tuulivoimabuumi haastaa kantaverkon siirtokykyä länsirannikolla
Ei siinä nyt sellaista ollutkaan, kunhan vaan nyt vähän avasin omaa järkeilyäni. Uutta linjaa toki joudutaan vetämään kun riittävästi tuotantoa tulee lisää, mutta itse en ymmärrä miksi osalla yhtiöistä tuntuu olevan hirveän kova hinku Itä-Suomeen saada niitä tuulivoimaloita. Kenties tonttien hinnat on siellä niin matalia, että se houkuttaa, mutta varsinaisesti en näe järkeä väkisin alkaa rakentamaan tuotantoa todella kauas kulutuksesta, kun siellä ei ole valmiiksi edes siirtoyhteyksiä.
Ongelma tuossa oli se, että jos sellaisen ison tasaista sähköntuotantoa tekevän laitoksen rakentaa, niin silloin hinta ei ole 45 senttiä silloin kun ei tuule vaan esimerkiksi se 13 senttiä per kWh.
Esimerkiksi jos rakennettaisiin uusi 1200 megawatin ydinvoimala Suomeen, niin se ei välttämättä kannata markkinaehtoisesti kun tuulivoima "paskoo" ne hinnat neljänneksen ajasta nollille tai lähelle sitä. Ja taas tyynet ajat hinta ei nouse sinne 45 senttiin per kWh kun se itse "paskoo" ne hinnat silloin vaikka sinne 13 senttiin per kWh.
Minä en itse tuulivoiman lisärakentamista vastusta vaan päinvastoin. Pitäisi kuitenkin tuulivoimaloilta kerätä sellaiset windfall-verot, että se sillä voisi rakentaa tuettuna Suomeen lisää perusvoimaa, säätövoimaa ja sähköenergian varastointikapasiteettia. Windfall-vero voisi olla esimerkiksi 2 senttiä per kWh tuulivoimalle. Esimerkiksi valtio voisi perustaa uuden "Suomen perusvoima Oy" firman, joka sitten rakentaisi Suomeen sitä perusvoimaa, säätövoimaa ja varastointikapasiteettia niillä kerätyillä windfall-veroilla.
Olisko ratkaisu sitten rakentaa vaikka ihan pikkasen pienempi voimala, siten että keskihinta jää ennusteissa vielä sellaiseksi jolla voi tehdä voittoa. Luulisin että jos sähkön piikkihinnat on tasaisesti mainitut 45c, niin saumaa olisi vaikka mille tuotannolle. Bonuksena ei huoltoseisokin aikaan hinnat nelinkertaistu.
Tai sit laittaa rahat vaikka tommoseen hiekanlämmitysvoimalaan, jolloin sähkön hinnan ollessa nollissa hiekkaa lämmittäessä, voi tehdä aika kovaa katetta myöhemmin kun se on 45c.
No mut siis jos ydinvoimalan rakentaminen ei kannata 13sentin keskihinnalla, niin silloinhan kuluttajien tulisi hyväksyä, että ydinvoiman rakentaminen ei laske sähkön keskihintaa alle 13 sentin.
Mä luulen myöskin että oot ymmärtänyt väärin mitä tuo windfall -vero tarkoittaa. Sana windfall ei liity tuulivoimaan, vaan sen etymologia on että tuulen mukana sun tontille tulee jotain arvokasta. Eli siis se tarkoittaa ansiotonta hyvästä tuurista johtuvaa tuottoa. Ansiotonta tuottoa tulee nyt mm. ydinvoimaloille, kun sähkön keskihinta on huippukorkealla sodan takia (elleivät sitten ole menneet myymään tuotantoaan jo etukäteen halvalla). Tuulivoimalle windfall-tuottoja tulee huomattavasti vähemmän. (Koska hinnat on keskivertoa alhaisemmat silloin kun tuulee)
Sinänsä toki tuulivoimalat jo ihan markkinaehtoisesti kustantaa sen sähköenergian varastointikapasiteetin rakentamisen tarjoamalla hintaheilunnan joka tekee niistä varastoista kannattavia.
Kaikki kannattavuuslaskelmat, siis esim. Olkiluodon 3-reaktorin osalta, on tehty sen oletuksen varaan, että sähkön hinta on alle 5 c/kWh. Samoin sähköä kuluttavan teollisuuden kannattavuuslaskelmat on tehty alle 5 c/kWh hinnoilla.
Jos sähkön hinta nousee pysyvästi esim. 10 c/kWh tasolle, niin paljon sähköä kuluttavan teollisuuden kannattavuus sukeltaa rankasti. Sitten ei ole sähköpulaa
Jos sähkön hinta nousee pysyvästi esim. 10 c/kWh tasolle, niin paljon sähköä kuluttavan teollisuuden kannattavuus sukeltaa rankasti. Sitten ei ole sähköpulaa
Onneksi TVO on myynyt tuotanto-osuudet nimenomaan niille paljon sähköä kuluttaville teollisuusfirmoille, ja loput ostanu futuurit hyvissä ajoin.Kaikki kannattavuuslaskelmat, siis esim. Olkiluodon 3-reaktorin osalta, on tehty sen oletuksen varaan, että sähkön hinta on alle 5 c/kWh. Samoin sähköä kuluttavan teollisuuden kannattavuuslaskelmat on tehty alle 5 c/kWh hinnoilla.
Jos sähkön hinta nousee pysyvästi esim. 10 c/kWh tasolle, niin paljon sähköä kuluttavan teollisuuden kannattavuus sukeltaa rankasti. Sitten ei ole sähköpulaa
Mun mielestä kannattaisi muistaa että tavanomaisen sähkönkuluttajan kannalta lähinnä sillä (kulutusprofiilin mukaan painotetulla) sähkön keskihinnalla on merkitystä, ei muutaman tunnin piikkihinnalla. Samoin esim. ydinvoimaloille olennaista on vain keskihinta.
Hinnan heilunnasta sinänsä on kovin harvalle haittaa, mutta siitä heilunnasta voi olla paljon iloa kaikille, jotka pystyy sopeuttamaan kulutustaan tai tuotantoaan ja tämähän siinä on ideanakin. Eniten haittaa tuulivoimaloista ja hinnan heilunnasta on tällä hetkellä tuulivoimaloille.
Hinnan heilunnasta sinänsä on kovin harvalle haittaa, mutta siitä heilunnasta voi olla paljon iloa kaikille, jotka pystyy sopeuttamaan kulutustaan tai tuotantoaan ja tämähän siinä on ideanakin. Eniten haittaa tuulivoimaloista ja hinnan heilunnasta on tällä hetkellä tuulivoimaloille.
TVO on perustettu sen vuoksi, että se tarjoaa vakaata ja hintaennustettavaa sähköenergiaa omistajilleen. Ydinvoima on hyvä keino, koska hinta on hyvin ennustettavaa ja tuotto vakaata, vaikkakin OL3:n osalta ihan ensimmäiset hintalaskelmat osoittivat jotain 2 c/kWh omakustannehintaa, nyt se on noin tuplaantunut, koska käyttöönotto on venynyt 12-13 vuodella ja myös kustannukset ovat nousseet suunnitellusta miljardikaupalla. Mutta kun se valmistuu, niin se tuottaa omistajilleen sähköä hyvin ennustettavaan hintaan 60 vuoden ajan hyvin tasaisella teholla.
Eli pääpointtina se, että TVO:ta ei ole perustettu sen vuoksi, että se pyrkisi maksimoimaan voittonsa myymällä sähköä kysynnän ja tarjonnan perusteella. Jos tällaisista euron/kWh hintaralleista tulee arkipäviää, niin vastaava "osuuskuntaidea" tulee varmasti monelle muullekin mieleen. Mikään ei osoita, että sähkön tuottaminen tulisi tulevaisuudessa olemaan nykyistä kalliimpaa (siis nykyistä normaalitilaa, en tarkoita juuri nyt maksettavia törkyhintoja). Jos markkina ei pysty tarjoamaan riittävän vakaata ja hintaennustettavaa sähköenergiaa käyttäjille, niin sitten sitä aletaan tehdä itse, eli osuuskuntaidean pohjalta. Kuluttajien tapauksessa kunnille ja valtiolle tulee painetta panostaa vakaahintaisen sähkön tuotantoon, jos markkina alkaa sekoilla säännöllisesti jostain kaasuputken vuodosta tai vastaavasta "markkinahäiriöstä". Tämä yksi kriisi nyt menee varmaan ilman sen kummempia muutoksia, mutta arkipäivää tästä ei voi tulla. Niin kuin monta kertaa tullut todettua, sähkö ei ole mikään iPhone, jonka hinta voi heitellä sinne tänne markkinoiden myllerryksessä ja sillä ei ole mitään merkitystä.
Viimeksi muokattu:
Sehän tuulivoima sananakin sopii kuin nenä päähän sanalle windfall.
Kerrotko mikä on Suomessa sellainen markkinaehtoisesti kannattava tapa rakentaa uutta sähköntuotantokapasitteettia, jota kannattaa esimerkiksi ajaa vain kolmasosa ajasta aikoina kun tuulivoimalat eivät tuota oikein mitään? Kaasuturbiinivoimala voisi olla sellainen, mutta ongelmana on se että sen pyörittäminen vaatii joko kaasua tai öljyä ja se taas on sattuneista syistä aika ongelmallinen polttoaine.
Pumppuvoimala taas olisi erinomainen kustannustehokastapa tasata niitä sähköntuotannon ja kulutuksen vaihteluita. Ongelma niiden osalta on taas Suomen maantiede kun on lähes mahdotonta löytää pumppuvoimalalle paikkaa jossa saataisiin pumppuvoimalan ylä- ja ala-altaan korkeuseroksi edes 100 metriä.
Norjassa taas pumppuvoimaloille ei ole vaikea löytää paikkoja kun meren rannalla on lukuisia paikkoja jossa muutaman kilometrin päässä meren rannasta on yli puolen kilometrin korkeudella olevia laaksoja. Ja nykyisten jäätikön vuoristoaltaiden voimaloiden alla voi olla joku järvi jonne vesi sieltä lasketaan jo nykyään vesivoimalan turbiinin läpi. Siinähän ei tarvi muuta kuin rakentaa putket ja pumput toiseen suuntaan toimimaan joilla vettä voi pumpata yläaltaaseen kun sähkön hinta on edullinen.
Suomessa Pyhäjärven kaivokseen suunnitellaan sitä pumppuvoimalan jonka teho on 75 MW ja kapasiteetti 530 MWh ja korkeusero ylä- ja ala-altaan välillä yli kilometri. Tämä on erinomainen hanke, mutta tällaisia tarvittaisin vähintään useampi kymmenen Suomeen, että nyt jo olemassa olevan tuulivoimalan tuotannon vaihtelut saataisiin tasattua.
Suomeen on rakenteilla tai suunnitteilla ihan järkyttävän paljon tuulivoimaa:
"STY:n vuosittain suorittaman tuulivoimahankkeiden kartoituksen mukaan maaliskuussa 2022 mennessä Suomessa oli julkaistu maatuulivoimahankkeita noin 44 466 megawattia (MW). Merelle suunniteltuja hankkeita 9 905 MW".
Yhteensä tuo tekee 54371 megawattia. Jos ne tuottavat neljäsosan keskimäärin nimellistehosta, niin se tekee 13593 megawatin keskitehon. Minä en suoraan sanottuna ymmärrä mihin tuollaista määrää sähköä ja energiaa voitaisiin edes varastoida vaikka puoletkaan noista hankkeista toteutuisi. Tuulisina päivinä voisivat tuottaa sähköä yli 40000 megawatin teholla ja tyynenä pakkaspäivänä teho voisi olla alle 1000 megawattia.
- Liittynyt
- 20.10.2018
- Viestejä
- 2 597
Rajoitus ei tule loppumaan OL3:n saavutettua kaupallisen tuotannon, vaan siirtoa pitää rajoittaa myös tämän jälkeen aina kun OL3 tuottaa verkkoon yli 1000MW. Ruotsin siirtoyhteys toimii nopeana taajuusreservinä OL3 häiriötilanteissa, jossa laitos irtoaa verkosta isoilta tehoilta. Aurora Line voi tuoda tähän tietenkin muutoksia, mutta käytännössä nopeaa taajuustukea pitää aina olla saatavilla häiriötilanteita varten ja siirron nopea lisääminen on vesivoiman kanssa parhaat keinot tähän.
Vain sellaisten mielestä, jotka eivät osaa englantia.
Jos hinnat säilyisi likimainkaan nykyisellä tasolla, niin vaikka pari tuollaista olisi ihan kannattavia: Victorian Big Battery | Securing Power for Victoria Jos et laske tuota "sähköntuotanto"kapaisteetiksi, niin ehkä sitten pari tuollaista ja tuulivoimalat kylkeen. Itse en pidä mitenkään ongelmana että energian tuottaa ja varastoi eri firmat.
Ydinvoimalatkin on käsittääkseni nykyisellään ihan kannattavia, vaikka osasta tunneista ei saisikaan mitään, kunhan keskihinta yli 5 snt / kWh. Enkä näe miten tuulivoima uhkaisi laskea sähkön keskihinnan alle 5 sentin, kun tuskin ne niitä myllyjä pyörittää jos sähkön hinta uhkaa mennä negatiiviseksi.
Viimeksi muokattu:
Ei kai se energia Suomeen jää ja ei tuota tuotantotasoa pidä peilata nykykulutukseen. Suomesta tulee tuollaisilla määrillä merkittävä sähkön vientimaa ja sähköä raaka-aineena käyttävän teollisuuden kohde (esim. vety). Tekisikin hyvää, kun vaihtotase on mitä on.
Definition of WINDFALL
something (such as a tree or fruit) blown down by the wind; an unexpected, unearned, or sudden gain or advantage… See the full definition
www.merriam-webster.com
"Definition of windfall
1: something (such as a tree or fruit) blown down by the wind
2: an unexpected, unearned, or sudden gain or advantage"
Nykyisellä ja tulevan talven sähkön hinnalla kaikki mahdollinen sähköntuotanto on kannattavaa. Jopa kotona pörisevä bensa-aggregaatti voi olla ajoittain kannattava.
Nuo sähköakut eivät ole taloudellisesti kannattavia edes nykyisellä Suomen sähkönhinnalla.
Uuden rakennettavan ydinvoimalan omakustannushinta tuotettavalle sähkölle on taatusti paljon enemmän kuin 5 senttiä per kWh. Lienee vähintään tuplaten korkeampi.
Uutiset
-
Samsung julkaisi älypuhelinkameroihin kolme uutta Isocell-sensoria
30.6.2024 20:38
-
Intelin Lunar Lake -prosessorit testivuodoissa
28.6.2024 02:54
-
NVIDIA julkaisi GeForce 556.12 -ajurit näytönohjaimilleen
28.6.2024 02:15
-
Intel julkaisi uudet ajurit Arc- ja Xe -näytönohjaimille (5593)
28.6.2024 02:00
-
AMD julkaisi AMD Software 24.6.1 -ajurit
28.6.2024 01:50
