Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[Mukava]

Huomenna onkin vain koko päivän iltaan asti sopivan "halpaa". Eiköhän se huku vain piikkeinä kokonaisuuteen?

Juurikin näinhän se pitkälti menee. Illalla kun alkaa taas tuulivoimatuotanto niin palataankin taas "nollahintoihin".

 

[No Future]

Ei tätäkään sähkö sekoilua olisi tullut, jos Suomessa ei olisi romuttettu lähes kaikkia turvetuotanto koneita jne.

Ruoka kallista, koska Kemira möi pilkkahinnalla lannoite liiketoiminnan Norjalaiselle Yaralle vuonna 2007.

Turpeellahan ei halpaa sähköä ole tehty ikinä, eikä kivihiilellä.

 

[JCSH]

Onhan niitä edullisiakin tuotantomuotoja, mutta ne on tapettu päästömaksuilla. Halvasta tulee kallis kun se käytännössä kielletään rangaistusmaksuilla. Sitten ollaan tuuleeko vai ei varassa. No, sitä on haluttu.

Olihan näitä lauhdevoimaloita vielä jokin vuosi sitten useampia, mutta ne purettiin vihreän siirtymän takia.

Suomen suuret kivihiili lauhdevoimalat suljettiin kauan ennen kuin päästömaksut ehtivät vaikuttamaan mitenkään. Nuo lauhdevoimalat olivat kannattamattomina käytännössä nolla käytöllä 2000-luvun loppupuolelta, kunnes ne sitten purettiin joskus 2010-luvun puolessa välissä. Päästömaksut ovat alkaneet vaikuttamaan ihan vasta tässä 2020-luvulla, sitä ennen ne olivat niin pienet, että niillä ei ollut juurikaan mitään merkitystä.

Noita lauhdevoimaloita ei siis purettu “vihreän siirtymän” takia, vaan ne purettiin, koska yhdistelmä halpaa vesivoimaa, vanhaa ydinvoimaa, CHP:tä talvella ja tuontia niin Ruotsista kuin Venäjältä, piti hinnat niin alhaalla, että lauhdevoimalla ei yksinkertaisesti kannattanut tuottaa sähköä. Ihan ilman niitä päästömaksujakin.

Turpeen käyttö lauhdevoimassa taaskin ei ole koskaan ollut kannattavaa. Siitä huolimatta, että Suomen valtio pyrki tukemaan sitä turpeen käyttöä suht avokätisesti.

 

[renee]

Näinpä! Silloin ysärillä saatiin sentään aina maksaa samaa (kallista) hintaa, ilman yllätyksiä!

Ekoja omia sähkölaskuja aloin maksaa 90-luvun puolivälissä ja eipä kyllä muistu mieleeni, että sähköä olisi tullut säästettyä hinnan vuoksi, vaikka tulot olivat murto-osa nykyisestä. Ihan hauska muistikuva on, että sähköä kului paljon enemmän kuin nykyisin, eli mulla saattoi mennä saunattomassa yksiössä yksin asuen melkein 4 000 kWh vuodessa (kaukolämpö). En siis usko, että sähkö oli ysärinä kallista. Täytyy kyllä sanoa, ettei mitään muistikuvaa hinnasta.

Kaikkien kodinkoneiden energiatehokkuus on parantunut aivan tolkuttomasti ysäriltä. Yksi iso tehosyöppö oli varmasti joku silloinkin jo vanha jääkaappi, sitten toki myös kuvaputkiteleviso, pöytätietokone, hehkulamput jne.

Löytyi käppyrää sähkön hinnasta, eli olihan se ysärinä nykyiseen verrattuna halpaa, 2000-luvun alkupuolella hinta lähti karkaamaan yleisestä kustannuskehityksestä:

Näin sähkön hinta lähti omille teilleen – käyrä näyttää hurjan nousun

Sähköenergian hinnat nousivat rajusti viime vuonna. Sähkön hinnan kaikki palaset ovat kallistuneet selvästi vuosina 1992–2019. Sähkön hinta on noussut yleistä hintakehitystä nopeammin.

www.is.fi

Toi artikkeli on vanha, eli siinä ei ole edes mukana viime vuoden "tasokorotusta" uusiin sfääreihin.

 

[Shajk]

Näyttää siltä ettei edes Meri-Pori lähtisi käyntiin tänään. Inkoo ja hypoteettinen turvevoimala lähtisi vasta Meri-Porin jälkeen käyntiin.

 

[warre1]

Ja olkiluoto kolmonen vetää vajaalla jonkun tuotannon suunnitelumokan takia:

Nord Pool - REMIT UMM (nordpoolgroup.com)

 

[Mukava]

Ja olkiluoto kolmonen vetää vajaalla jonkun tuotannon suunnitelumokan takia:

Nord Pool - REMIT UMM (nordpoolgroup.com)

Se on ollut Fingridin päätöksellä vajaateholla jo varmaan viikon päivät

 

[samsungaaja]

Se on ollut Fingridin päätöksellä vajaateholla jo varmaan viikon päivät

Mikähän juttu, kuitenkin siirtopiuhaa "poikki" niin eikö tuonkin tuotanto olisi varsin tarpeellista. Nytkin sähkö mukavat 37 c/kWh ja risat. No kai ne siellä tietää sitten paremmin..

 

[Meisseli]

Mikähän juttu, kuitenkin siirtopiuhaa "poikki" niin eikö tuonkin tuotanto olisi varsin tarpeellista.

Se on silleen hassusti, että mitä vähemmän on siirtokapasiteettia niin sitä huonommat on edellytykset ajaa olki kolmosta täysillä.

Kantaverkon pitää aina pystyä hanskaamaan se, että OL3 tippuu täydestä vauhdista alas. Mitä vähemmän on yhteyksiä ulkopuolelle, sitä huonommin verkko kestää tuollaisen ison tiputuksen.

 

[Taneli-]

Joko katsoit huomisen käppyrän? Ei montaa centtiä maksa kilowattitunti. Sunnuntainankin mennään jälleen miinuksen puolelle hinnoissa.

Tosin nyt kun taas katsoo tätä jo päälle viikko sitten "katso ensiviikolla niin hinnat ovat normalisoituneet" tilannetta niin ei se järin hyvältä näytä:

Eli hinta nyt 37,21senttiä kWh, 7pv keskihinta 5,23senttiä kWh ja 28 päivän keskihinta 10,48senttiä kWh. Tietäjien mukaan viimeviikko oli jo "normaalia" ja nyt kun katselee ei tämä "normaali hinnasto" hyvää ehkä mahdollisesti kylmänkin talven hinnoiksi lupaa. Tosin joku (olitko sinä) taisi todeta että talvella on sitten 4-5 sentin kWh hintoja jatkuvasti ja keskimäärin. Saa nyt sitten nähdä. Voipi olla että ne jotka uskoivat pörssisähköä rummuttavia tahoja täällä voivat talvella olla sitten vähemmän tyytyväisiä valintaansa.

Ehkä se sitten lohduttaa jos välillä ja sunnuntaisin on halpaa sähköä talvellakin...

 

[Jaguafgeg]

Menee aika väsyneeksi keskusteluksi kun joka päivä tilanteen mukaan eri nimimerkki tulee leukailemaan että mites nyt suu pannaan katso hintoja.

 

[Shajk]

OL3 ajaa Maks 1570MW ainakin ensi kesään asti.
Tällä hetkellä maksimi 1330MW.

Olen huomannut että joskus kun joku iso sähkön käyttäjä ilmoittaa että laitos menee huoltoon (myös isot sähkön kuluttajat pitää ilmoittaa pörssiin jos heidän sähkön käyttö estyy), niin hetken päästä Fingrid on säätänyt OL3 maksimitehot alaspäin.

 

[Paapaa]

Uskomatonta että 2020 luvulla tälläistä pelleilyä on sähkön hinta. En olis usukonu ysärillä että maailma voisi mennä näin takapakkia sähkön suhteen.

Eli millainen järjestelmä susta olisi siis sellainen edistyksellinen? Mikä tarkalleen nykyisessä sähkönhinnoittelujärjestelmässä on susta "pelleilyä"? Vai oliko toi vaan kiukuttelua kun välillä hinta onkin kalliimpaa ja seinästä pitäisi aina tulla puoli-ilmaista sähköä?

 

[Janishell]

Eli millainen järjestelmä susta olisi siis sellainen edistyksellinen? Mikä tarkalleen nykyisessä sähkönhinnoittelujärjestelmässä on susta "pelleilyä"? Vai oliko toi vaan kiukuttelua kun välillä hinta onkin kalliimpaa ja seinästä pitäisi aina tulla puoli-ilmaista sähköä?

Kyllä sitä olettaa että maailma kehittyisi sallaiseksi, että sieltä seinästä saisi melkein ilmaista sähköä.

 

[Paapaa]

Kyllä sitä olettaa että maailma kehittyisi sallaiseksi, että sieltä seinästä saisi melkein ilmaista sähköä.

Eli sulla ei ollut ehdottaa mitään parempaa järjestelmää. Näin oletinkin.

 

[Tege]

Menee aika väsyneeksi keskusteluksi kun joka päivä tilanteen mukaan eri nimimerkki tulee leukailemaan että mites nyt suu pannaan katso hintoja.

Sitten ei varmaan pitäisi ”tietäjien” laukoa tietoja mitkä eivät pidä paikkaansa.

 

[Janishell]

Eli sulla ei ollut ehdottaa mitään parempaa järjestelmää. Näin oletinkin.

Parempi konsti olisi ollut että fossiilisia sähköntuotanto muotoja ei olisi aloitettu verottaa kovalla kädellä, ennen kuin uusituvat energia lähteet on kunnossa.

 

[Paapaa]

Parempi konsti olisi ollut että fossiilisia sähköntuotanto muotoja ei olisi aloitettu verottaa kovalla kädellä, ennen kuin uusituvat energia lähteet on kunnossa.

Niin, sitten meillä olisi nykyistä vähemmän tuulituotantoa, eikä olisi nykyisiäkään halpoja päiviä kun tuulee paljon. Eli olisi tasaisen kalliit hinnat ja kaikki olisivat tyytyväisiä...

Fossiilisten hinnat ovat nousseet ennen kaikkea kivihiilen hinnan ja päästöoikeuksien hintojen takia. Eikä siinä kansalliset verotuspäätökset juuri kokonaisuutta liikuta. Verotuksella hintaa voidaan liikuttaa hyvin vähän ja hintalappu on silti iso.

Pörssille taas ei ole vaihtoehtoa jos halutaan taata sähkön riittävyys ja kohdistaa se järkevästi sinne, missä sitä oikeasti tarvitaan. Mikäli sun valitus koski nimenomaan pörssin olemassaoloa.

 

[No Future]

Nopeasti kun vilkaisin Euroopan toteutuneita kuluttajahintoja elokuulta, niin 110-90€ MWh näyttivät olleen. Ruotsissa tasan 30€, tai siis 30 senttiä KWh, ja sikäli kuin on (tuskin suoraan on) vertailukelpoinen niin Suomessa edelliset 28 päivää 10,5 senttiä. Tälle päivälle Nordpoolissa Ruotsissa ja Norjassa on halvempaa, kaikkialla muualla kalliimpaa.

Kiinnostaisi mitkä olisi kriitikoiden mielestä ne oikeasti toimivat mekanismit millä Suomessa voitaisiin polkea sähkön hintoja vielä alemmas samalla kun ne kaikkialla muualla voivat olla moninkertaisia?

 

[Filindel]

Ruotsissa tasan 30€, tai siis 30 senttiä KWh

30 €/MWh on 0,03 €/kWh.

 

[No Future]

30 €/MWh on 0,03 €/kWh.

Totta, ei pitäisi pitkään nukkuneena näpytellä mitän helpoimpiakaan muunnoksia.

Mut varsinainen pointti tossa Statistan taulukossa on, että Ruotsissa sähkö oli 3-4 kertaa halvempaa kuin verrokkimaissa.

Electricity price Europe 2024 monthly | Statista

Electricity prices in Europe were on a decreasing trend in 2024, after hitting a record high in 2022. Energy prices were highest in Italy and lowest in Sweden.

www.statista.com

 

[Markkanen]

Tosin nyt kun taas katsoo tätä jo päälle viikko sitten "katso ensiviikolla niin hinnat ovat normalisoituneet" tilannetta niin ei se järin hyvältä näytä:


Eli hinta nyt 37,21senttiä kWh, 7pv keskihinta 5,23senttiä kWh ja 28 päivän keskihinta 10,48senttiä kWh. Tietäjien mukaan viimeviikko oli jo "normaalia" ja nyt kun katselee ei tämä "normaali hinnasto" hyvää ehkä mahdollisesti kylmänkin talven hinnoiksi lupaa. Tosin joku (olitko sinä) taisi todeta että talvella on sitten 4-5 sentin kWh hintoja jatkuvasti ja keskimäärin. Saa nyt sitten nähdä. Voipi olla että ne jotka uskoivat pörssisähköä rummuttavia tahoja täällä voivat talvella olla sitten vähemmän tyytyväisiä valintaansa.

Ehkä se sitten lohduttaa jos välillä ja sunnuntaisin on halpaa sähköä talvellakin...

Ens yönä taas miinuksella hinta.

 

[KognaK]

Ens yönä taas miinuksella hinta.

Huomispäivä on halpaa, iltaan tullee jotain piikkiä. Keskiviikon päivähinnoista taneli tulee taas maalailemaan piruja seinille. Kristallipallosta katsoin, varma tieto.

 

[ossobucco]

Huomispäivä on halpaa, iltaan tullee jotain piikkiä. Keskiviikon päivähinnoista taneli tulee taas maalailemaan piruja seinille. Kristallipallosta katsoin, varma tieto.

Joo, piikkejä tulee: klo 20-21 2,39 snt/kWh.

 

[Jaguafgeg]

Joo, piikkejä tulee: klo 20-21 2,39 snt/kWh.

Likainen kristallipallo, sattuu joskus kokeneemmallekkin tietäjälle.

 

[KognaK]

Joo, piikkejä tulee: klo 20-21 2,39 snt/kWh.

60% nousu iltapäivästä. Mitään skaalaa en ennustanut.

 

[ihottuma]

Tästä piikkikeskustelusta tuli mieleen, että kuinkahan moni ymmärtää miksi hinnat nousevat niin rajusti tuntien sisällä?

Hinnoittelumallihan on toisaalta vähän kyseenalainen, sillä tuntikohtainen hinta huutokaupataan niin, että ensin huudatetaan halvimman tuotannon hinta ja määrä, ja jos tarve ei täyty siirrytään aina kalliimpaan tuotantoon.

Omituiseksi asian tekee sen, että koko tunnin kaikki sähkö myydään kalleimmalla huudolla, siis myös ne lähes ilmaiset tuotantomallit.

Ylen MOT on tehtyn asiasta jutun, jos kiinnostaa katsella:

Sähkölaskun salaisuus | MOT

Miksi jouduimme maksamaan sähköstä yhtäkkiä niin paljon? MOT perehtyy siihen, miten halvalla tuotettua sähköä myydään kalliilla ja miksi sähkömarkkinamallin ongelmia ei ole haluttu korjata.

areena.yle.fi

 

[ossobucco]

Tästä piikkikeskustelusta tuli mieleen, että kuinkahan moni ymmärtää miksi hinnat nousevat niin rajusti tuntien sisällä?

Hinnoittelumallihan on toisaalta vähän kyseenalainen, sillä tuntikohtainen hinta huutokaupataan niin, että ensin huudatetaan halvimman tuotannon hinta ja määrä, ja jos tarve ei täyty siirrytään aina kalliimpaan tuotantoon.

Omituiseksi asian tekee sen, että koko tunnin kaikki sähkö myydään kalleimmalla huudolla, siis myös ne lähes ilmaiset tuotantomallit.

Ylen MOT on tehtyn asiasta jutun, jos kiinnostaa katsella:

Sähkölaskun salaisuus | MOT

Miksi jouduimme maksamaan sähköstä yhtäkkiä niin paljon? MOT perehtyy siihen, miten halvalla tuotettua sähköä myydään kalliilla ja miksi sähkömarkkinamallin ongelmia ei ole haluttu korjata.

areena.yle.fi

Sellainen on kaikkien raaka-ainepörssien logiikka. Ei se oikein muunlainen voisi ollakaan, sillä miten ratkaistaan, kuka saa halvimman tuotannon sähkön. Se, joka maksaa eniten?

 

[ihottuma]

Sellainen on kaikkien raaka-ainepörssien logiikka. Ei se oikein muunlainen voisi ollakaan, sillä miten ratkaistaan, kuka saa halvimman tuotannon sähkön. Se, joka maksaa eniten?

Sitä voisi nykypäivänä kuvitella, että erilaiset tuotantomallit huudettaisiin erikseen, ja näiden tuotannon määristä ja hinnoista muodostuisi tunnin keskiarvo?

En usko että olisi teknisesti kovin vaikea toteuttaa.

 

[KognaK]

Sitä voisi nykypäivänä kuvitella, että erilaiset tuotantomallit huudettaisiin erikseen, ja näiden tuotannon määristä ja hinnoista muodostuisi tunnin keskiarvo?

En usko että olisi teknisesti kovin vaikea toteuttaa.

Eli olisi kannattavaa huutaa niistä halvemmista tuotantotavoista mitä tahansa alle se kalleimman tuotannon ettei vaan jää musta pekka käteen. Vaikka ihan senttejä per MWh.

 

[ihottuma]

Eli olisi kannattavaa huutaa niistä halvemmista tuotantotavoista mitä tahansa alle se kalleimman tuotannon ettei vaan jää musta pekka käteen. Vaikka ihan senttejä per MWh.

En nyt tiedä ymmärsinkö oikein, mutta sähkö lienee siitä erilainen hyödyke, että se täytyy myydä aina 100% tuotettaessa, tai se ei tuota mitään, joten käsittääkseni sähkömarkkinalaki velvoittaa sähkön tuottajat myymään kaiken tuotetun sähkön.

Hinta määräytyy tuotannon mukaan, jota ajetaan ylös sitä mukaa kun kysyntää on, jolloin esimerkiksi kokonaisuuteen aika vähän lisää kapasiteettia tuova 250MWh voimalan tuotantohinnoittelu määrittelee koko pörssin hinnan, vaikka keskihinta voi olla vain 1/10.

Itse tarkoitin sitä, että luulisi olevan aika yksinkertaista erottaa erilaiset tuotantomallit omiin paketteihin, joita kilpailutetetaan, ja SPOT-hinta määräytyisi tuotannon määrän ja hinnan keskiarvona, jolloin esimerkkinä 250MWh lisävoima ei nostaisi SPOT-hintaa kymmeniin sentteihin, kuten nyt käy.

 

[ossobucco]

En nyt tiedä ymmärsinkö oikein, mutta sähkö lienee siitä erilainen hyödyke, että se täytyy myydä aina 100% tuotettaessa, tai se ei tuota mitään, joten käsittääkseni sähkömarkkinalaki velvoittaa sähkön tuottajat myymään kaiken tuotetun sähkön.

Hinta määräytyy tuotannon mukaan, jota ajetaan ylös sitä mukaa kun kysyntää on, jolloin esimerkiksi kokonaisuuteen aika vähän lisää kapasiteettia tuova 250MWh voimalan tuotantohinnoittelu määrittelee koko pörssin hinnan, vaikka keskihinta voi olla vain 1/10.

Itse tarkoitin sitä, että luulisi olevan aika yksinkertaista erottaa erilaiset tuotantomallit omiin paketteihin, joita kilpailutetetaan, ja SPOT-hinta määräytyisi tuotannon määrän ja hinnan keskiarvona, jolloin esimerkkinä 250MWh lisävoima ei nostaisi SPOT-hintaa kymmeniin sentteihin, kuten nyt käy.

Juuri kilpailun takia tuotantopakettien hinnat lähestyisivät toisiaan ja lopulta kaikkien hinta olisi sama kuin 250MW:n kalliin tuotannon.

 

[B12]

En nyt tiedä ymmärsinkö oikein, mutta sähkö lienee siitä erilainen hyödyke, että se täytyy myydä aina 100% tuotettaessa, tai se ei tuota mitään, joten käsittääkseni sähkömarkkinalaki velvoittaa sähkön tuottajat myymään kaiken tuotetun sähkön.

Hinta määräytyy tuotannon mukaan, jota ajetaan ylös sitä mukaa kun kysyntää on, jolloin esimerkiksi kokonaisuuteen aika vähän lisää kapasiteettia tuova 250MWh voimalan tuotantohinnoittelu määrittelee koko pörssin hinnan, vaikka keskihinta voi olla vain 1/10.

Itse tarkoitin sitä, että luulisi olevan aika yksinkertaista erottaa erilaiset tuotantomallit omiin paketteihin, joita kilpailutetetaan, ja SPOT-hinta määräytyisi tuotannon määrän ja hinnan keskiarvona, jolloin esimerkkinä 250MWh lisävoima ei nostaisi SPOT-hintaa kymmeniin sentteihin, kuten nyt käy.

Näin voisi järjellä ajatella, mutta nyt toimii eri tavalla, mitä minäkään en oikein käsitä. En kyllä olekaan energiakaupan ammattilainen. Eli jokaiselle maksettaisiin pyytämänsä hinta /MW*h ja nämä kaikki tuottajat lasketaan yhteen ja kokonaispotista keskiarvo/MW olisi sen tunnin hinta.

Vai alkavatko tuulituottajatksin sitten tarjoamaan vain 50snt hintaa vaikka kuinka tuulee?

 

[Taneli-]

Itse tarkoitin sitä, että luulisi olevan aika yksinkertaista erottaa erilaiset tuotantomallit omiin paketteihin, joita kilpailutetetaan, ja SPOT-hinta määräytyisi tuotannon määrän ja hinnan keskiarvona, jolloin esimerkkinä 250MWh lisävoima ei nostaisi SPOT-hintaa kymmeniin sentteihin, kuten nyt käy.

Ongelma tuossa voisi olla että vaikka tuollaista palvelua myydään asiakkaille he voisivat alkaa nurisemaan jos se "sähkö loppuisi seinästä". Eli jos on 100% vesivoimaa vaikka ostettu sopimuksen mukaan ja se vedellä tuotettu sähkö sitten loppuisi niin loogisestihan se asiakas ei saisi sähköä sitten ollenkaan, ellei erikseen ole tehnyt vaikka sopimusta että JOS vesisähkö loppuu hän ostaa sitten sitä kallista ja pahaa ydinvoimaa tms.

Samaten jos se tuulivoima myytäisi loppuun tai ei vaikka tuulisi niin asiakas ei saisi mitään sähköä seinästä silloin, jos siis on ostanut 100% puhdasta tuulivoimaa paketin...

 

[ihottuma]

Ongelma tuossa voisi olla että vaikka tuollaista palvelua myydään asiakkaille he voisivat alkaa nurisemaan jos se "sähkö loppuisi seinästä". Eli jos on 100% vesivoimaa vaikka ostettu sopimuksen mukaan ja se vedellä tuotettu sähkö sitten loppuisi niin loogisestihan se asiakas ei saisi sähköä sitten ollenkaan, ellei erikseen ole tehnyt vaikka sopimusta että JOS vesisähkö loppuu hän ostaa sitten sitä kallista ja pahaa ydinvoimaa tms.

Samaten jos se tuulivoima myytäisi loppuun tai ei vaikka tuulisi niin asiakas ei saisi mitään sähköä seinästä silloin, jos siis on ostanut 100% puhdasta tuulivoimaa paketin...

Kuluttajasähkö on eri asia, eikä näillä tuuli- tai vesisähkösopimuksilla ole mitään tekemistä sen kanssa, että miten niillä tietyllä hetkellä tuotetaan energiaa, vaan asiakkaalle taataan että sopimuskauden aikana tuotetaan asiakkaan ostama määrä sähköä valitulla tuotantomuodolla.

 

[rock]

Itse tarkoitin sitä, että luulisi olevan aika yksinkertaista erottaa erilaiset tuotantomallit omiin paketteihin, joita kilpailutetetaan, ja SPOT-hinta määräytyisi tuotannon määrän ja hinnan keskiarvona, jolloin esimerkkinä 250MWh lisävoima ei nostaisi SPOT-hintaa kymmeniin sentteihin, kuten nyt käy.

Oletan että olet tietoinen miten nykyinen markkinamalli toimii. Kysyntäkäyrä (eli ostan 100MW jos hinta on 50€/MWh asti ja ostan 80MW jos hinta on 60€/MWh asti jne.) ja tuotantokäyrä (ydinvoiman tuottaja sanoisi että tuotan 1000MW kunhan hinta ylittää 10€/MWh ja 500MW jos se ylittää 5€ jne.) täytyy saada kohtaamaan. Kohtauspiste eli ns. kryssi kertoo sen tunnin hinnan.

Jotta samaa logiikkaa käytettäisiin niin markkinoilta voisi ostaa erikseen eri palettien sähköjä. Tietenkin tuuli-, ydin- ja vesivoima myytäisiin pahasti loppuun eli niiden hinnan asettaisi niiden tuotantomuotojen sisällä pelkästään tuottajien keskinäinen kilpailu tai sen puute. Jo nykyisinkin on tilanteita missä norjalaiset vesivoiman omistajat isoine altaineen voivat ohjata markkinan hintatasoa kunhan se on ns. likaisen tuotannon alapuolella. Ja mitä tapahtuisi esimerkiksi CHP tuotannolle? Tulisiko sen osalta edes kryssiä? Vai millä logiikalla sinun mielestäsi kunkin tuotantomuodon hinta sitten pitäisi muodostaa?

 

[ihottuma]

Oletan että olet tietoinen miten nykyinen markkinamalli toimii. Kysyntäkäyrä (eli ostan 100MW jos hinta on 50€/MWh asti ja ostan 80MW jos hinta on 60€/MWh asti jne.) ja tuotantokäyrä (ydinvoiman tuottaja sanoisi että tuotan 1000MW kunhan hinta ylittää 10€/MWh ja 500MW jos se ylittää 5€ jne.) täytyy saada kohtaamaan. Kohtauspiste eli ns. kryssi kertoo sen tunnin hinnan.

Jotta samaa logiikkaa käytettäisiin niin markkinoilta voisi ostaa erikseen eri palettien sähköjä. Tietenkin tuuli-, ydin- ja vesivoima myytäisiin pahasti loppuun eli niiden hinnan asettaisi niiden tuotantomuotojen sisällä pelkästään tuottajien keskinäinen kilpailu tai sen puute. Jo nykyisinkin on tilanteita missä norjalaiset vesivoiman omistajat isoine altaineen voivat ohjata markkinan hintatasoa kunhan se on ns. likaisen tuotannon alapuolella. Ja mitä tapahtuisi esimerkiksi CHP tuotannolle? Tulisiko sen osalta edes kryssiä? Vai millä logiikalla sinun mielestäsi kunkin tuotantomuodon hinta sitten pitäisi muodostaa?

"Markkinamalli" ei kyllä toimi juurikaan kuvaamallasi tavalla, vaan perustuu ns. ajojärjestykseen SPOT-hintoja huudettaessa.

Malli on kuvattu tuossa aiemmin linkkaamassani YLE MOT videolla, alkaen kohdasta 9:00.

Vähän ironisesti samalla videolla nimenomaan asiantuntijoista koostunut tutkijaryhmä kertoo esittäneensä juurikin tämän mekanismin muuttamista niin, ettei kaikkea sähköä hinnoiteltaisi kalleimman tuotantotavan mukaan, vaan halvemmat tuotantomallit (jotka tuottavat ylivoimaisesti eniten sähköä) hinnoiteltaisiin erikseen, ja fossiilisten, lähinnä varavoimana toimivien laitosten tuottama sähkö erikseen.

 

[Pezqu]

En itsekään ole energiakaupan ammattilainen, mutta ajattelisin että ideaalitilanteessa kerättäisiin tuotantokustannuksiin nähden suurinta voittoa tehneiltä voimalaitoksilta ns. windfall-veroa, joka sitten käytettäisiin esimerkiksi Fingridin haltuun laitettavien voimalaitoksien ylläpito- (kattaen myös halvan sähkönhintakauden aikaan tehtävät ajoittaiset ylläpitoajot) ja kiinteisiin kustannuksiin. Voimalaitokset voisivat käyttää polttoaineena kivihiiltä, turvetta, maakaasua, öljyä tai jotain muuta säästä riippumatonta polttoainetta, jota lähtökohtaisesti on Suomesta tai maailmalta saatavissa tilanteessa kuin tilanteessa. Nykyisiä isompia ydinvoimaloita en tähän kelpuuttaisi syystä, että jos se laitos jymähtää niin koko kapasiteetti on poissa pelistä. En myöskään siirtäisi tähän tarkoitukseen niitä olemassa olevia kaasuturbiinivaravoimalaitoksia.

Kapasiteetti olisi esim. 1000 MW, ja tuota kapasiteettia tarjottaisiin sähköporssiin tarjoushinnalla, joka kattaa muuttuvat kulut. Tällä tavalla hintapiikit loiventuisivat, ja siinä sivussa toki myös säävarman sähköntuotannon määrä lisääntyisi.

Ongelma toki on että onko tällaisia laitoksia enää järkeä rakentaa. Jälkiviisaana Inkoon voimalaitoksen 4 x 250 MW kivihiiliyksikköä olisi sopinut tähän tarkoitukseen hyvin. Hanasaaren ja Salmisaaren yksikköjen suhteen olisi ollut kiva että kaikki olisi ollut käytössä ainakin siihen asti, kun se Aurora Line Pohjois-Ruotsiin valmistuu 2025. Vaskiluoto 3 (160 MW öljystä) lienee pitkäaikaissäilönnässä. Naantalissa voi olla vielä pari purkamatonta hiilivoimalaa? Tampereella yksi Naistenlahden yksikkö menossa kohta purkuun. Hiljattain suljetuista mutta vielä olemassa olevista voimalaitoksista tähän tarkoitukseen saisi varmaan yhteensä ~500 MW haalittua uuteen ”Fingrid Sähköntuotanto Oy”.

 

[rock]

"Markkinamalli" ei kyllä toimi juurikaan kuvaamallasi tavalla, vaan perustuu ns. ajojärjestykseen SPOT-hintoja huudettaessa.

Malli on kuvattu tuossa aiemmin linkkaamassani YLE MOT videolla, alkaen kohdasta 9:00.

Anteeksi mutta mitä vittua. Se mitä tuossa MOT:n videolla kerrotaan on varsin yksinkertaistettu malli siitä miten markkina toimii. Tiedän sen varsin hyvin kun olen alalla ollut pian 20 vuotta ja siitä puolet tein päivittäin tuota SPOT-kaupankäyntiä työkseni eli tein osto- ja myyntimatriiseja erään sähköyhtiön tilaukseen.

Erittäin karkeasti yleistäen ostajat ilmoittavat kullekin tunnille (oikeasti myös blokkibidit ovat yleisesti käytössä) minkä verran sähköä ovat valmiita ostamaan milläkin hinnalla. Tämä sen takia että ostajakaan ei tiedä paljonko se kulutus absoluuttisesti milläkin tunnilla on ellei kyseessä ole joku erittäin staattinen kohde (vaikka kasvihuone). Näistä tarjouksista muodostuu ostokäyrä.

Myyntipuolella todellakin tuotantomuodot (oikeasti yksittäiset tuottajat tarjouksineen, mutta käytännössä yleensä tuotantomuodot menevät nättiin pinoon) tulevat ajojärjestykseen niin että ensin nollahintaisena tarjottu tuulivoima ja aurinkovoima missä kaikki myydään joka tapauksessa mitä tuotetaan, sitten muutaman euron hintainen ydinvoima, sitten tulee vesivoimaa eri näköisillä hintamatriiseilla missä ensimmäiset kuutiot myydään halvalla, mutta sitten hiljalleen hinta nousee jos kysyntä nousee ja jossain vaiheessa mukaan tulee CHP tuotanto, hiililauhde ja kaasu, viimeisenä öljy sun muut varavoimat. Johonkin väliin sijoittuu myös kulutusjousto. Sitten lasketaan missä kohtaa ostajien (mikä siis laskee alaspäin volyymissä kun hinta X akselilla kasvaa) ja myyjien tarjouskäyrät kohtaavat (missä siis volyymi nousee samalla kun hinta kasvaa).

Nämä ns. asiantuntijathan ovat esittäneet että esimerkiksi joku tuotantomuoto (tässä tapauksessa kaasu) otettaisiin tuosta laskennasta pois ja näin keinotekoisesti laskettaisiin hintaa missä kryssi osuu mutta riski on siinä että kryssiä ei välttämättä enää syntyisikään. Kaasu tulisi sitten markkinalle jonain mekanismina mikä takaisi sen tuottajalle jonkun korvauksen ajosta tai ajamattomuudesta. Käytännössä tämä johtaisi joko jonkinlaiseen kapasiteettimarkkinaan missä tuottaja saisi jonkinlaisen korvauksen jo siitä että yleensä ottaen tarjoaa ja ylläpitää kapasiteettia (ja tämä koskisi jollain summalla kaikkia eri tuotantomuotoja) ja tämä nostaisi yleisesti hintatasoa TAI tämä johtaisi markkinoiden täydelliseen lamaantumiseen koskien uuden tuotannon rakentamista. Näitä ongelmiahan ei ole keskusjohtoisissa järjestelmissä...

 

[Shajk]

"Markkinamalli" ei kyllä toimi juurikaan kuvaamallasi tavalla, vaan perustuu ns. ajojärjestykseen SPOT-hintoja huudettaessa.

Ei se Rockin kuvaus ollut mitenkään väärä. Sekä Nordpool että Epex julkaisevat tarjous ja kysyntäkäyriä jokaisesta tunnista, ja juuri se "kryssi" missä ostokäyrä ja myyntikäyrä leikkaa toisiaan määrää sähkön määrä ja hinta.

Aiemmin aamulla ihmettelin kun Meri-Porin ei lähtenyt käyntiin vaikka hinta oli yli 150€ monta tuntia. Tarjous ja kysyntäkäyristä kuitenkin selviää että Meri-Porin n. 500MW ei olisi mahtunut markkinoille, sähkön hinta olisi romahtanut alle 100€ missä jopa maakaasu muuttuu kannattomaksi.

Vähän ironisesti samalla videolla nimenomaan asiantuntijoista koostunut tutkijaryhmä kertoo esittäneensä juurikin tämän mekanismin muuttamista niin, ettei kaikkea sähköä hinnoiteltaisi kalleimman tuotantotavan mukaan, vaan halvemmat tuotantomallit (jotka tuottavat ylivoimaisesti eniten sähköä) hinnoiteltaisiin erikseen, ja fossiilisten, lähinnä varavoimana toimivien laitosten tuottama sähkö erikseen.

Näitä malleja on simuloitu saksan markkinoilla ja tulokset oli rohkaisevia, mutta yksi ongelma simulaatiossa minun mielestäni on se että oletus oli että kaikki markkinoilla toimivat käyttäytyisivät ihan samalla tavalla kuin ennenkin. Itse väittäisin että sekä myynti ja ostopuoli tekisivät tarjouksia eri tavalla jos hinta ei enää muodostu samalla tavalla. Joku kemianteollisuuden tehdas tietää tarkasti millä sähkön hinnalla tehdas on kannattavaa pyörittää, ja jos ostotarjous tulee takaisin vähemmällä sähköllä edullisempaan hintaan niin väittäisin että seuraavalla kerralla ne pistää korkeamman ostotarjouksen sisään.

 

[ihottuma]

Anteeksi mutta mitä vittua. Se mitä tuossa MOT:n videolla kerrotaan on varsin yksinkertaistettu malli siitä miten markkina toimii. Tiedän sen varsin hyvin kun olen alalla ollut pian 20 vuotta ja siitä puolet tein päivittäin tuota SPOT-kaupankäyntiä työkseni eli tein osto- ja myyntimatriiseja erään sähköyhtiön tilaukseen.

Erittäin karkeasti yleistäen ostajat ilmoittavat kullekin tunnille (oikeasti myös blokkibidit ovat yleisesti käytössä) minkä verran sähköä ovat valmiita ostamaan milläkin hinnalla. Tämä sen takia että ostajakaan ei tiedä paljonko se kulutus absoluuttisesti milläkin tunnilla on ellei kyseessä ole joku erittäin staattinen kohde (vaikka kasvihuone). Näistä tarjouksista muodostuu ostokäyrä.

Myyntipuolella todellakin tuotantomuodot (oikeasti yksittäiset tuottajat tarjouksineen, mutta käytännössä yleensä tuotantomuodot menevät nättiin pinoon) tulevat ajojärjestykseen niin että ensin nollahintaisena tarjottu tuulivoima ja aurinkovoima missä kaikki myydään joka tapauksessa mitä tuotetaan, sitten muutaman euron hintainen ydinvoima, sitten tulee vesivoimaa eri näköisillä hintamatriiseilla missä ensimmäiset kuutiot myydään halvalla, mutta sitten hiljalleen hinta nousee jos kysyntä nousee ja jossain vaiheessa mukaan tulee CHP tuotanto, hiililauhde ja kaasu, viimeisenä öljy sun muut varavoimat. Johonkin väliin sijoittuu myös kulutusjousto. Sitten lasketaan missä kohtaa ostajien (mikä siis laskee alaspäin volyymissä kun hinta X akselilla kasvaa) ja myyjien tarjouskäyrät kohtaavat (missä siis volyymi nousee samalla kun hinta kasvaa).

Nämä ns. asiantuntijathan ovat esittäneet että esimerkiksi joku tuotantomuoto (tässä tapauksessa kaasu) otettaisiin tuosta laskennasta pois ja näin keinotekoisesti laskettaisiin hintaa missä kryssi osuu mutta riski on siinä että kryssiä ei välttämättä enää syntyisikään. Kaasu tulisi sitten markkinalle jonain mekanismina mikä takaisi sen tuottajalle jonkun korvauksen ajosta tai ajamattomuudesta. Käytännössä tämä johtaisi joko jonkinlaiseen kapasiteettimarkkinaan missä tuottaja saisi jonkinlaisen korvauksen jo siitä että yleensä ottaen tarjoaa ja ylläpitää kapasiteettia (ja tämä koskisi jollain summalla kaikkia eri tuotantomuotoja) ja tämä nostaisi yleisesti hintatasoa TAI tämä johtaisi markkinoiden täydelliseen lamaantumiseen koskien uuden tuotannon rakentamista. Näitä ongelmiahan ei ole keskusjohtoisissa järjestelmissä...

Ei kai vittua, mutta kokonaan tästä kommentista puuttuu se pointti, joka ainakin tuossa MOT:n videolla tuodaan esiin, ja joka myös käsittääkseni käytännössä määrittää sen lopullisen SPOT-hinnan, on se kaikkein kallein tarjous kyseiselle tunnille, jonka perusteella myös kaikki tuotanto maksetaan?

Kun sitten kokonaisuudesta todella pieni osa tuotetaan esim. sillä kaasulla, kuulostaa aika järjettömältä että juuri sen hinta määrittää koko tunnin hinnan.

Asiantuntijat eivät kylläkään (ainakaan tuon MOT:n) mukaan esittäneet, että mitään tuotantomuotoa pitäisi poistaa hinnoittelusta, vaan että sen painoarvo tulisi suhteuttaa siihen tuotettuun energiaan, eikä hinnoitella kaikkea energiaa sen mukaan.

 

[Shajk]

Käytännössä tämä johtaisi joko jonkinlaiseen kapasiteettimarkkinaan missä tuottaja saisi jonkinlaisen korvauksen jo siitä että yleensä ottaen tarjoaa ja ylläpitää kapasiteettia (ja tämä koskisi jollain summalla kaikkia eri tuotantomuotoja) ja tämä nostaisi yleisesti hintatasoa TAI tämä johtaisi markkinoiden täydelliseen lamaantumiseen koskien uuden tuotannon rakentamista. Näitä ongelmiahan ei ole keskusjohtoisissa järjestelmissä...

Mielenkiintoiseksi tekee sen että twitterissä on erilaiset energia alan toimijat ollut sitä mieltä että kulutusjoustokin pitäisi hyväksyä kapasiteettimarkkinalla.
Yleisesti tuo kapasiteettimarkkina ei ole kovin tuttu konsepti mulle.

 

[rock]

Ei kai vittua, mutta kokonaan tästä kommentista puuttuu se pointti, joka ainakin tuossa MOT:n videolla tuodaan esiin, ja joka myös käsittääkseni käytännössä määrittää sen lopullisen SPOT-hinnan, on se kaikkein kallein tarjous kyseiselle tunnille, jonka perusteella myös kaikki tuotanto maksetaan?

Pahoittelut, itselleni asia on niin itsestään selvä että kryssipisteessä siis on hinta missä käyrät kohtaavat ja kaikki sitä ennen oleva tuotanto lähtee toteutukseen. Sen jälkeen olevat tuotannot sitten jäävät myymättä, osan kohdalla laitokset painavat jarrua tai yrittävät myydä ylijäämän tasesähköksi, käydä kauppaa jälkimarkkinalla ja niin edelleen.

Kun sitten kokonaisuudesta todella pieni osa tuotetaan esim. sillä kaasulla, kuulostaa aika järjettömältä että juuri sen hinta määrittää koko tunnin hinnan.

Johonkin se kryssi pitää saada. Todellisuudessa varsinkin vesivoiman tuottajat tietävät tarkkaan millä tasolla lauhteet, kaasukombit jne. toimivat ja asettavat omat tarjouksensa juuri niiden alle ja täten maksimoivat oman tienaamisensa. Jos kryssi tulee ennen kaasua niin silti hinta ei dyykkaa. Jos se pysähtyy vasta kaasuun, vielä parempi.

Asiantuntijat eivät kylläkään (ainakaan tuon MOT:n) mukaan esittäneet, että mitään tuotantomuotoa pitäisi poistaa hinnoittelusta, vaan että sen painoarvo tulisi suhteuttaa siihen tuotettuun energiaan, eikä hinnoitella kaikkea energiaa sen mukaan.

Kokonaan poistamista on teoreettisella tasolla kokeiltu laskennoissa, samoin noita painoarvoja. Se mikä saattaisi toimi fiksusti yhdellä osalla markkinaa voisi aiheuttaa oireilua jollain toisella. Mitä enemmän markkinaan on otettu mukaan hinta-alueita, sitä monimutkaisemmaksi nämä hinnanasetantalaskennat ovat muodostuneet. Samalla siirtoyhteyksien parantuessa hinnanasettajan asemassa olevat vaihdelleet. Tällä hetkellä stoppari löytyy juurikin Saksan kaasusta.

 

[rock]

Yleisesti tuo kapasiteettimarkkina ei ole kovin tuttu konsepti mulle.

Lyhykäisesti kapasiteettimarkkinalla tarkoitetaan sitä että markkinalla ostetaan että myydään sekä kapasiteettia että energiaa. Tämä johtaa siihen että itse energiasta ei tarvitse saada niin absoluuttisen kovaa hintaa kun pelkästä kapasiteetin ylläpidosta saa jonkinlaisen tulovirran ja samalla hieman riskaabelimmatkin energiainvestoinnit saadaan ehkä kannattaviksi. Varjopuolena kokonaishinta sähkön käyttäjille on yleensä korkeampi joskin piikkihinnat ovat matalammat. Esimerkiksi Venäjällä on kapasiteettimarkkinat.

 

[oongee]

Todellisuudessa varsinkin vesivoiman tuottajat tietävät tarkkaan millä tasolla lauhteet, kaasukombit jne. toimivat ja asettavat omat tarjouksensa juuri niiden alle ja täten maksimoivat oman tienaamisensa. Jos kryssi tulee ennen kaasua niin silti hinta ei dyykkaa. Jos se pysähtyy vasta kaasuun, vielä parempi.

Viestisi sähköpörssin kaupankäynnistä ovat hyvin kiinnostavia. Kiitos niistä.

Yllä olevaan yksi tarkentava kysymys: Näkevätkö tuottajat toistensa kilpailevat myyntitarjoukset etukäteen? Entä jälkikäteen? Vai osaako vesivoiman tuottaja hinnoitella tarjouksensa juuri lauhteiden ja kaasukombien alapuolelle vain omaan "tietäjät tietää"-tyyppiseen asiantuntemukseensa perustuen?

 

[Shajk]

Löytyykö sille kapasiteetille edes kysyntää? Täällä palstalla löytyy tottakai ne jotka haluaisivat maksaa enemmän siitä että hinta olisi tasaisempi ja vähän kalliimpi, mutta itse tuntuu siltä etten ole ymmärtänyt kapasiteettimarkkinan toimintaa kun en keksi syytä miksi joku haluaisi maksaa siitä.

 

[Markkanen]

Löytyykö sille kapasiteetille edes kysyntää? Täällä palstalla löytyy tottakai ne jotka haluaisivat maksaa enemmän siitä että hinta olisi tasaisempi ja vähän kalliimpi, mutta itse tuntuu siltä etten ole ymmärtänyt kapasiteettimarkkinan toimintaa kun en keksi syytä miksi joku haluaisi maksaa siitä.

Voisi kuvitella että suomessa juurikin olisi kysyntää, kun täällä muutenkin on kiinteet sopparit suosiossa.

 

[rock]

Yllä olevaan yksi tarkentava kysymys: Näkevätkö tuottajat toistensa kilpailevat myyntitarjoukset etukäteen? Entä jälkikäteen? Vai osaako vesivoiman tuottaja hinnoitella tarjouksensa juuri lauhteiden ja kaasukombien alapuolelle vain omaan "tietäjät tietää"-tyyppiseen asiantuntemukseensa perustuen?

Eivät näe etukäteen eivätkä supertarkasti edes jälkikäteen. Rajakustannukset on aika helposti laskettavissa kun on tiedossa laitosten summittaiset käyttökertoimet, polttoaineen ja päästöoikeuksien hinnat ja loppu sitten sillä kuuluisalla perstuntumalla. Enemmän se vesivoiman optimointi on sademäärien ennustamista ja sen suunnittelua miten vesi riittää ja missä kohtaa siitä mahdollisesti saisi parhaimman hinnan. Parhaat mittatikut ovat muut vesivoiman tuottajat. Tosi raskaan luokan optimointia ei juuri Suomessa eikä edes Ruotsissakaan pysty tekemään koska laitokset ovat enemmän joissa kuin tekojärvien yhteydessä, enemmän ajoa suunnitellaan että pysytään vesipuitesopimusten rajojen sisällä ja optimointi lähinnä tarkoittaa joidenkin kymmenien prosenttien vatkaamista ylös tai alaspäin. Harvassa tilanteessa voidaan seisahduttaa koko joen virtaamaa edes pariksi tunniksi.

 

[Zetbo]

Tää setti on muistaakseni käyty ennenkin täällä, kun joku tee-se-itse energiaexpertti on tullut kertomaan totuuksia sähköpörssistä. Toi sähköpörssi toimii juuri niinkuin mikä tahansa muu raaka-aine pörssi ja vielä sillä erotuksella, että sähköverkossa pitää olla kysyntä ja tuotanto tasapainossa. Muuten loppuu sähkö kesken ja sitä ei saa millään hinnalla.

Jos ostatte raaka-aine pörssistä kuparia, niin maksatteko markkinahinnan mukaan vai sen yhden halvimman kaivoksen tuotantokustannuksen mukaan?

 

[ihottuma]

Tää setti on muistaakseni käyty ennenkin täällä, kun joku tee-se-itse energiaexpertti on tullut kertomaan totuuksia sähköpörssistä. Toi sähköpörssi toimii juuri niinkuin mikä tahansa muu raaka-aine pörssi ja vielä sillä erotuksella, että sähköverkossa pitää olla kysyntä ja tuotanto tasapainossa. Muuten loppuu sähkö kesken ja sitä ei saa millään hinnalla.

Jos ostatte raaka-aine pörssistä kuparia, niin maksatteko markkinahinnan mukaan vai sen yhden halvimman kaivoksen tuotantokustannuksen mukaan?

Tämähän se kyllä idioottimainen vertaus vasta onkin, sillä eihän sitä kuparia mistään raaka-ainepörssistä osteta.

Parempi vertauskuva lienee autohuutokauppa, jossa jokaisen auton hinta olisi kallein huudettu auto, eikä sillä olisi mitään väliä miten yksittäisten autojen huudoissa autoista oltaisiin valmiit maksamaan.