Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[Lämpöpumppu]

Liettuassa on joku pumpputurbiinilaitos, joka hukkaa vain noin neljänneksen energiasta mitä siihen säilötään. 90m korkeusero on varmaan vähän auttamassa jos verrataan tohon tampereen kuvitteelliseen tilanteeseen.

Kruonisin pumppuvoimalaitos – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

Joo eihän tuossa nyt teknisesti sinänsä mitään negatiivista ole, kun turbiinin tuottama teho ja pumpun vaatima teho saadaan karkeasti molemmat kaavalla E=mgh ja vähän koneiden ja putkistojen/kanavien hyötysuhteilla höystettynä. Korkeusero, iso vesimassa ja läheiset tekojärvet tekevät tuosta hyvän keinon. En tiedä onko Suomessa paljoakaan vesivoimaloita, joissa olisi ylä- ja alajuoksulla isot järvet varastoaltaina. Tampereella tosiaan on, mutta nostokorkeus olematon. Vaatisi käytännössä tekoaltaiden rakentamista tuohon käyttöön.

Hyötysuhteillakaan ei suurta merkitystä ole siinä kohtaa, kun lähitulevaisuudessa huomattavasti enemmän tuulivoimaa. Kaikki "ylijäämätuotanto" kun voitaisiin käyttää veden pumppaamiseen. Jos vettä pumpataan tuulisella säällä halvan sähkön aikaan ylös ja juoksutetaan tyynellä säällä kalliin sähkön aikaan alas, niin voisi olla myös taloudellisesti ihan kannattavaa toimintaa. Ongelma on ehkä se korkeusero ja varastoaltaiden välinen etäisyys (kumpaakaan Suomessa ei liikaa ole valmiiksi tarjolla).

 

[Grez]

Niin tosiaan laskeskelin että jos hyväksytään 5cm pinnankorkeuden lisävaihtelu (ja toisessa isommassa järvessä 2,5cm) niin 300MWh voisi varastoida Tampereella. Täytyisi vastaavia tai parempia paikkoja olla muuallakin, että tämä isommin ratkaisisi mitään.

Tuon Liettuen laitoksen suurimpia etuja on se, että sen varasto on tekoallas, jolloin ei haittaa mitään vaikka pinnankorkeus vaihtelee 13,5 metriä.

 

[Markkanen]

Huomenna taas yöllä käytönnössä ilmasta pörssisähköä tarjolla, parhaimmillaan 0,05c/kwh. Eikä tuo nyt päivälläkään kallista ole.

 

[Grez]

Huomenna taas yöllä käytönnössä ilmasta pörssisähköä tarjolla, parhaimmillaan 0,05c/kwh. Eikä tuo nyt päivälläkään kallista ole.

Harmi että siirto ja sähkövero maksaa kuitenkin. Muuten olis tosi halpaa kruisailua.

Mielestä näytti jännästi noissa hintakäyrissä siltä, että vaikka hinta on vain 0,05c/kWh niin silti sähköä tuodaan. Ilmeisesti Pohjois-Ruotsista ja/tai Virosta, joissa on tuolloin samat hinnat. Käytännössä arvaan että tuodaan P-Ruotsista ja viedään Viroon.

 

[Janishell]

Tänään tuulee jo nytten aikas hyvin, ainakin uudellamaalla.

Nytten pitäisi ne pumput pumppaa vettä vesivoimaloihin, niin saataisiin säätövoima kuosiin.

 

[Markkanen]

Näköjään firmispäivitys viekin pari päivää suunniteltetua kauemmin kun parilla päivällä eilen lykätty OL3 starttia: The OL3 commissioning program has been updated. Electricity production will restart after the automation update 29th of August 2022.

Nord Pool - UMM Platform

umm.nordpoolgroup.com

 

[takomo]

Mihin markkinahinta sitten muka perustuu, jos ei sähkön marginaalituotannon kustannuksiin (+kate jne.)?

Toimivilla markkinoilla hinta perustuisi siihen, millä hinnalla sähköntuottaja uskoisi tuottamansa sähkön menevän kaupaksi. Tyhmähän se on, joka tuotantokustannuksilla myy, jos ostaja on valmis maksamaan enemmän.

Markkinahinta toki vaikuttaa niin, että alle tuotantokustannusten ei yleisesti kannata myydä. Jos sähkö on liian halpaa, kannattaa laitos ajaa alas.

Nordpool-kaupassa hinnaksi tulee kallein tarjous, joka tarvitaan ostotarjousten täyttämiseen. Kaikilla tuottajilla on motiivi laittaa tarjousten häntiin jäätäviä pyyntöjä, sillä jos ne menevät läpi, siitä tulee tunnin "markkina"-hinta kaikelle sähkölle.

No edullisen ja vähähiilisen säätövoiman vähyys näkyy niin, että joudutaan käyttämään kallista fossiilista säätövoimaa, joka nostaa päästöjä ja sähkön hintaa.

Näillä päästöillä on hyvin pieni merkitys kokonaisuuden kannalta, kunhan vuotuinen kokonaisenergia pysyy maltillisena. Ei haittaa, vaikka tehoa olisi hetkellisesti paljon.

 

[Grez]

Kaikilla tuottajilla on motiivi laittaa tarjousten häntiin jäätäviä pyyntöjä, sillä jos ne menevät läpi, siitä tulee tunnin "markkina"-hinta kaikelle sähkölle.

Sinänsä tuo ei olisi ongelma, jos ostotarjouksia ei tehtäisi myös "jäätävillä" hinnoilla.

 

[pomk]

Toimivilla markkinoilla hinta perustuisi siihen, millä hinnalla sähköntuottaja uskoisi tuottamansa sähkön menevän kaupaksi. Tyhmähän se on, joka tuotantokustannuksilla myy, jos ostaja on valmis maksamaan enemmän.

Mutta kilpailu taas pitää pyynnit aisoissa.
Viimeksi kun katsoin, niin suomessa ei ole sähköntuotannossa monopolia.

 

[zepi]

Sinänsä tuo ei olisi ongelma, jos ostotarjouksia ei tehtäisi myös "jäätävillä" hinnoilla.

En mä kyllä näe sitä ongelmana, että halukkaan ostajan annetaan ostaa kalliilla sähköä…

Ja jos nyt ajatellaan sähköpörssiä paikkana missä on sata myyjää, niin miksi voimalan kannattaisi laittaa se viimeinen kWh myyntiin 4€:llä? Eikö silloin käy helposti niin, että kilpailija laittaa sen 3.99€:llä ja se 4:lla laittanut jää ilman ja 3.99€:llä laittanut tienaa megamassit? Ja vastaavalla tavalla joka sentille alaspäin - miksi joku ei tarjoaisi viimeisiä kilowattitunteja hinnalla jolla itsellee tulee vielä vähänkin voittoa, kun on riski että jää muuten kokonaan myymättä kaikki tuotannot?

Mutta kilpailu taas pitää pyynnit aisoissa.
Viimeksi kun katsoin, niin suomessa ei ole sähköntuotannossa monopolia.

Ja hinnathan ovat tosiaan Suomessa aisoissa - alempana kuin Keski-Euroopassa jossa jatkuvasti huutokaupat päätyvät 500€/MWh lukemiin kun Suomessa ollaan 250-300€/MWh lukemissa.

 

[zepi]

Tässä vielä esimerkit päiväkeskiarvoista.:
Suomi - ei kuulemma riittävästi säätövoimaa ja ”liikaa” tuulivoimaa
Sveitsi - ei käytännössä mitään muuta kuin säätövoimaa alppien vesialtaissa ja ei käytännössä lainkaan tuulivoimaa

Kuvissa harmaa siis peak-load hinnoittelu ja mustalla base-load. Käytännössä tuo Sveitsin loppumaton säätövoimakapasiteetti näkyy siinä, että peak-load maksaa ~samat mitä baseload ja joskus jopa vähemmän kuin baseload. Suomessa on sentäs jostain hintaeroa välillä.

Market Data | EPEX SPOT

www.epexspot.com

Market Data | EPEX SPOT

www.epexspot.com

 

[pomk]

Ja hinnathan ovat tosiaan Suomessa aisoissa - alempana kuin Keski-Euroopassa jossa jatkuvasti huutokaupat päätyvät 500€/MWh lukemiin kun Suomessa ollaan 250-300€/MWh lukemissa.

Mutta kun kyse ei ole koskaan siitä että miten asiat ovat, vaan siitä että miten asiat koetaan.

Suomen energiapolitiikan koetaan epäonnistuneen aina, jos sähkön keskihinta edes päivätasolla ylittää neljä senttiä. Se on täysin sivuseikka, että onko tavoitteeseen mahdollista edes päästä.

edit: ja valtio ei saa tukea energiainvestointeja verovaroin, paitsi sit ku paska osuu tuulettimeen niin valtion olis pitäny tukea niitä vielä enemmän.

 

[renee]

Sinänsä tuo ei olisi ongelma, jos ostotarjouksia ei tehtäisi myös "jäätävillä" hinnoilla.

Joo, kyllä tässä hintarallissa ostajat ovat myös isossa roolissa. Ostajien puolella kyse on siitä, että kulutusjoustoa ei oikeasti ole.

 

[zepi]

Kyllä sitä kulutusjoustoa alkaa löytyä, kun hintasuojaukset jossain vaiheessa loppuvat ja energian loppukäyttäjät pääsevät oikeasti nauttimaan näistä pörssihinnoista. Siihen nyt vaan menee joitakin kuukausia / vuosi.

Joka päivä joillakin kuluttajilla halvat sopparit loppuvat ja kannustin energian säästöön ja tehonkäytön siirtoon tuntien välillä kasvaa valtavasti. Sekä kodeissa, että teollisuudessa.

 

[Dzeeta]

Juu. Katsotaan mitä talosta saa 1,5 vuoden päästä, sitten alkaa oma soppari loppumaan. Ellei sitten hinnat ole asettuneet sinne n. 8-12c tienoille. Olkiluodon luulisi ainakin silloin jo olevan täydessä tuotannossa ja ehkä myllyjäkin muutama ruuvailtu lisää.

Nyt pitää lämmittää urku auki sähköllä ja nostaa omaa kulutusta vielä, kun on halpaa. Näin säästyy puut sinne kalliimmalle ajalle, jos ei nyt tosiaan älytöntä hintaa ole.

 

[Markkanen]

Tässä markkinoiden varmin ennuste: Sähkön hinta kolminkertaistuu loppuvuonna, mutta keväällä nähdään hintaromahdus

Sähkön hinnat lähtevät tuntuvaan laskuun keväällä. Ensi vuonna Suomesta tulee sähköomavarainen ensimmäistä kertaa moniin vuosikymmeniin.

yle.fi

Futuurit näyttää sähkön hinnan ”romahtavan” 50sentistä 18senttiin keväällä. Mielenkiintoista olisi tietää onko noissa futuureissa OL3 mukana vai ei. Vähä veikkailen että nuo futuurit ei edelleenkään usko että OL3 toimisi. Siksi talvelle 50senttiä ja keväällä 18senttiä.

 

[zepi]

Tässä markkinoiden varmin ennuste: Sähkön hinta kolminkertaistuu loppuvuonna, mutta keväällä nähdään hintaromahdus

Sähkön hinnat lähtevät tuntuvaan laskuun keväällä. Ensi vuonna Suomesta tulee sähköomavarainen ensimmäistä kertaa moniin vuosikymmeniin.

yle.fi

Futuurit näyttää sähkön hinnan ”romahtavan” 50sentistä 18senttiin keväällä. Mielenkiintoista olisi tietää onko noissa futuureissa OL3 mukana vai ei. Vähä veikkailen että nuo futuurit ei edelleenkään usko että OL3 toimisi. Siksi talvelle 50senttiä ja keväällä 18senttiä.

OL3 ei tule määrittämään sähkön hintaa Suomessa kuin niissä tapauksissa kun ollaan selkeässä ylituotannossa suhteessa omaan tarpeeseen. Sitä käy tietty kovalla tuulella, mutta muuten sähkön pörssihinta heiluu sen viimeisen kilowatin, eli käytännössä fossiilisten tuotantokustannusten mukana.

Veikkaan, että käytännössä hinnan määrittää hiililauhteen oletettu tuotantokustannus, eli hiilen futuurihinta + päästöoikeus + joku 1snt/kWh + joku riskimarginaali.

 

[renee]

Kyllä sitä kulutusjoustoa alkaa löytyä, kun hintasuojaukset jossain vaiheessa loppuvat ja energian loppukäyttäjät pääsevät oikeasti nauttimaan näistä pörssihinnoista. Siihen nyt vaan menee joitakin kuukausia / vuosi.

Joka päivä joillakin kuluttajilla halvat sopparit loppuvat ja kannustin energian säästöön ja tehonkäytön siirtoon tuntien välillä kasvaa valtavasti. Sekä kodeissa, että teollisuudessa.

Toivoa sopii, sillä yllättävän pienet muutokset kulutuksessa voivat näkyä merkittävänä hintamuutoksena. Tosin sitten jos yritykset alkavat lyödä lappua luukulle, niin kyllähän se kansantaloudelle on kova isku.

 

[zepi]

Toivoa sopii, sillä yllättävän pienet muutokset kulutuksessa voivat näkyä merkittävänä hintamuutoksena. Tosin sitten jos yritykset alkavat lyödä lappua luukulle, niin kyllähän se kansantaloudelle on kova isku.

Mitä tarkoittaa ”kova isku”? Jos esim. Outokummun terästehdas pitää talvella 3kk seisokin, niin paljonko Suomen BKT laskee vuositasolla? 0.1% vai vähemmän?

 

[renee]

Mitä tarkoittaa ”kova isku”? Jos esim. Outokummun terästehdas pitää talvella 3kk seisokin, niin paljonko Suomen BKT laskee vuositasolla? 0.1% vai vähemmän?

Outokumpu ei välttämättä ole lyömässä myllyjä kiinni, jos sen tuotteiden kysyntä on samalla tasolla kuin nyt ja hinnat korkealla. Lisäksi uskoisin, että se on suojannut jotenkin sähkön hintaa.

Suurin ongelma koskee varmaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joilla ei välttämättä ole niin paljon resursseja. Se muutaman kk seisokki voi tarkoittaa konkurssia. Ja niin, ihan muutaman pienehkön yrityksen säästötalkoo ei kuitenkaan vielä välttämättä riitä.

 

[zepi]

Outokumpu ei välttämättä ole lyömässä myllyjä kiinni, jos sen tuotteiden kysyntä on samalla tasolla kuin nyt ja hinnat korkealla. Lisäksi uskoisin, että se on suojannut jotenkin sähkön hintaa.

Suurin ongelma koskee varmaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joilla ei välttämättä ole niin paljon resursseja. Se muutaman kk seisokki voi tarkoittaa konkurssia. Ja niin, ihan muutaman pienehkön yrityksen säästötalkoo ei kuitenkaan vielä välttämättä riitä.

Outokumpu saanee TVO:lta sähköä omakustannehintaan. Mutta jos sähkön pörssiin myymällä tienaa enemmän kuin tuotetut teräkset asiakkaille myymällä, niin kyllä siellä varmasti asiaa pohditaan.

 

[Awelonian]

Huomenna taas "normalisoituu" hinnat ja pörssisähkö yli 50c alv0. Ai että.

 

[Shajk]

Veikkaan, että käytännössä hinnan määrittää hiililauhteen oletettu tuotantokustannus, eli hiilen futuurihinta + päästöoikeus + joku 1snt/kWh + joku riskimarginaali.

Nytkin sähkön hinta pomppii hiililauhden ja kaasun hinnan välillä. Suomelle Balttian liuskekivilauhde tulee tärkeäksi talvella. Pääästöoikeuksien hinta voi vielä tehdä liuskekivestä kallein tuotantomuoto.

 

[Grez]

En mä kyllä näe sitä ongelmana, että halukkaan ostajan annetaan ostaa kalliilla sähköä…

En minäkään siinä sinäsnä näe ongelmaa. Jotenkin vaan tuntuu erikoiselta että 90% kaikista, jotka sähköstä jotain on valmiit maksamaan, on valmiit maksamaan jopa 4€ / kWh. Siis vain 10% sähkönkäyttäjistä markkinahinta ohjaa valintaa ostetaanko sähköä vai ei. Ja kaikesta kulutuksesta tätä kirjoittaessa se 4€ / kWh ostotarjoukset edustaa 94% kulutuksesta.

No sinänsähän tämä nykytilanteessa on aika loogista, kun hinnat ei käytännössä ole noin kalliita. Eli tuollaisen 4€/kWh ostotarjouksen voisi lukea että: Olen valmis maksamaan sähköstä toteutuvan markkinahinnan. Jos se jonain satunnaisena tuntina oikeasti kohoaa euroihin, niin helpompi vaan maksaa kuin alkaa tehdä toimenpiteitä.

Jos markkinahinnat säännönmukaisesti pomppisi tuolla 3+€ / kWh niin sitten ehkä olisi isompi motivaatio laittaa konkreettinen rajahinta ostotarjouksiin.

Voisi myös luonnehtia, että jos omalla alle kattohintaisella tarjouksella on mitään vaikutusta, niin silloin vaan muu hyötyvät. Eli silloin muut saa halvemmalla hinnalla mutta itse ei saa sähköä.

 

[pomk]

Jos markkinahinnat säännönmukaisesti pomppisi tuolla 3+€ / kWh niin sitten ehkä olisi isompi motivaatio laittaa konkreettinen rajahinta ostotarjouksiin.

Tai sille on yksinkertaisesti sellaista käyttöä, että et ole valmis ajamaan jotain systeemiä alas päivän varoitusajalla.

Silloin kun päätettäis laittaa hommat seis, niin ei sinne edes laiteta uutta ostotarjousta sisään.

 

[renee]

Tässä markkinoiden varmin ennuste: Sähkön hinta kolminkertaistuu loppuvuonna, mutta keväällä nähdään hintaromahdus

Sähkön hinnat lähtevät tuntuvaan laskuun keväällä. Ensi vuonna Suomesta tulee sähköomavarainen ensimmäistä kertaa moniin vuosikymmeniin.

yle.fi

Futuurit näyttää sähkön hinnan ”romahtavan” 50sentistä 18senttiin keväällä. Mielenkiintoista olisi tietää onko noissa futuureissa OL3 mukana vai ei. Vähä veikkailen että nuo futuurit ei edelleenkään usko että OL3 toimisi. Siksi talvelle 50senttiä ja keväällä 18senttiä.

Futuurit ovat varmaan paras mahdollinen saatavilla oleva arvaus sähkön hinnasta tulevaisuudessa, mutta eivät tavallaan ennusta sitä. Markkinoilla on hurjaa epävarmuutta, ja se näkyy futuurien hinnassa, eli ei kukaan myönnä futuureja turhan optimistisella hinnalla epävarmassa tilanteessa. Futuurien kysyntä ja tarjonta nykyhetkessä vaikuttaa futuurien hintaan.

Toteutunut hinta voi olla mitä vaan ja itse ainakin toivon, että keväällä sähkön hinta on alle 10 c/kWh. Tulevana talvena sähkö taitaa kyllä väistämättä maksaa tolkuttoman paljon. Pörssisähköllä voisi päästä luovimaan halvimmalla, jos kantti kestää 4 euron hetkittäiset kilowattihinnat Vai nouseeko nyt sitten viiteen euroon tuo maksimi...

 

[Grez]

Toteutunut hinta voi olla mitä vaan ja itse ainakin toivon, että keväällä sähkön hinta on alle 10 c/kWh. Tulevana talvena sähkö taitaa kyllä väistämättä maksaa tolkuttoman paljon. Pörssisähköllä voisi päästä luovimaan halvimmalla, jos kantti kestää 4 euron hetkittäiset kilowattihinnat Vai nouseeko nyt sitten viiteen euroon tuo maksimi...

Pörssihinnassahan on se hyvä puoli, että ne on vuorokauden etukäteen tiedossa. Jos jollekin tunnille/tunneille pärähtää 5 euroa niin kännykät ja läppärit, mahdolliset ladattavat valaisimet yms, latinkiin etukäteen ja pääkytkin 0-asentoon noiksi tunneiksi..

Siis jos ajatellaan että keskimäärin joka 2. päivä olisi 2 tuntia maksihinta (5€) ja muuten keskihinta olisi 35 senttiä, niin se että käyttää sähköä tasaisesti koko ajan olisi 55% kalliimpaa kuin että käyttäisi sähköä tasaisesti mutta vain maksimihintaa pienempinä tunteina.

 

[renee]

Nyt muuten Fingrid ilmoittaa, että sähkö voi oikeasti loppua talven kulutuspiikkien aikana. Kynttilän valossa 50 c/kWh sähkölaskua ihmetellessä on hyvä miettiä sitä, että ehkä parempi olisi antaa sähkön loppua kun se on loppuakseen - olisi ainakin se tonnin sähkölasku pienempi ja sama lopputulos

Tulevan talven sähkön riittävyydessä useita epävarmuustekijöitä – suomalaisten on hyvä varautua sähköpulan aiheuttamiin mahdollisiin sähkökatkoihin

www.fingrid.fi

 

[Juhanator]

No ei tuo 2 tunnin sähkötön hetki vaikka kerran viikkoon maailmanloppu ole, jos se alueellisesti tiedotetaan ajoissa. Kynttilänvalossa ja kirja kädessä, saa tuon koneen ääressä tarpeeksi olla yleensä =).

Hurjaksi on mennyt kyllä, että tällaisenkin on jo syytä varautua.

 

[renee]

No ei tuo 2 tunnin sähkötön hetki vaikka kerran viikkoon maailmanloppu ole, jos se alueellisesti tiedotetaan ajoissa. Kynttilämvalossa ja kirja kädessä, saa tuon koneen ääressä tarpeeksi olla yleensä =).

Hurjaksi on mennyt kyllä, että tällaisenkin on jo syytä varautua.

No niinpä, siis ei olisi mielestäni niin iso ongelma kuin hurja pitkäkestoinen hintaralli. Jos ostajat laittaisivat pienempiä rajahintoja tarjouksiinsa, niin sähkön hinta ei nousisi. Ja kyllä, myyjät myös möisivät ennemmin kuin olisivat myymättä, jos siis kapaa on. Sitten kun ei ole, niin käy niin, että hinta tapissa ja sähkö silti loppuu

 

[kmot]

No ei tuo 2 tunnin sähkötön hetki vaikka kerran viikkoon maailmanloppu ole, jos se alueellisesti tiedotetaan ajoissa.

Oliko jossain mainintaa tuosta kerran viikossa, tai muita intervalleja? Itse olen sisäistänyt tuon jotenkin niin, että jokseenkin kaikilla (paitsi ne sairaaloiden läheisyydet) noita parin tunnin katkoksia olisi ihan päivittäin.

 

[renee]

Oliko jossain mainintaa tuosta kerran viikossa, tai muita intervalleja? Itse olen sisäistänyt tuon jotenkin niin, että jokseenkin kaikilla (paitsi ne sairaaloiden läheisyydet) noita parin tunnin katkoksia olisi ihan päivittäin.

No mutta niitä päiviä ei montaa yleensä ole, siis sellaisia, että sähköstä voisi tulla todellinen pula eikä näennäispula. Toki jos pitkä pakkasjakso koskee koko maata, OL3 ei ole tuotannossa ja Pohjois-Ruotsin sähkölinjat kaatuvat, niin sitten todellista sähköpulaa voi kestää vaikka kuinka pitkään ja sitä myötä myös sähkökatkoja. Mutta joo, siihen ei sähkön hinnalla ole mitään vaikutusta.

 

[Juhanator]

Oliko jossain mainintaa tuosta kerran viikossa, tai muita intervalleja? Itse olen sisäistänyt tuon jotenkin niin, että jokseenkin kaikilla (paitsi ne sairaaloiden läheisyydet) noita parin tunnin katkoksia olisi ihan päivittäin.

Ei muistaakseni, näin tuon uutisen mahdollisesta sähköpulasta talven suhteen, siinä ei taidettu mainita kuinka usein alueellisesti tiettynä aikana. Kahdesta tunnista oli puhe. Tuo 2 tuntia kai katsottu myös sellaiseksi ajaksi, ettei vielä pakkaset ehdi sulaa ja jääkaapit lämmetä ynm. Jos päivittäin niin sitten melkoista jo kieltämättä. Ymmärsin kyllä että puhe oli alueiden kierrättämisestä, se voisi tarkoitttaa sitäkin ettei joka päivä. Tai voihan olla niinkin että yksi aluea muutaman päivän ajan joka päivä ja sitten vaihtuu toiseen paikkaan ynm.

Noh spekulointiahan tämä kaikki, eiköhän nuo tarkennu. Olen kai liian ympäripyöreästi seurannut uutisointia, kun luulin että olkiluoto ehtisi auttamaan talven suhteen.

 

[BongisKhan]

Sähkö | Pohjoismaat energiakiistassa: Norja rajoittamassa sähkön vientiä, näkyisi sähkön hinnassa Suomessakin

Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt varoittavat, että Norjan hallituksen aikeet voisivat käynnistää dominoefektin Euroopan sähkömarkkinoilla.

www.hs.fi

Elämme mielenkiintoisia aikoja...

 

[repairman]

Pörssihinnassahan on se hyvä puoli, että ne on vuorokauden etukäteen tiedossa. Jos jollekin tunnille/tunneille pärähtää 5 euroa niin kännykät ja läppärit, mahdolliset ladattavat valaisimet yms, latinkiin etukäteen ja pääkytkin 0-asentoon noiksi tunneiksi..

Siis jos ajatellaan että keskimäärin joka 2. päivä olisi 2 tuntia maksihinta (5€) ja muuten keskihinta olisi 35 senttiä, niin se että käyttää sähköä tasaisesti koko ajan olisi 55% kalliimpaa kuin että käyttäisi sähköä tasaisesti mutta vain maksimihintaa pienempinä tunteina.

Paitsi että nytkin yöllä hinta halvimmillaan 20snt. Päivän kallis jakso kestää ainakin 12h. Siis joka tapauksessa reilusti enemmän kuin 2h. Vaatii melko extreme sopeuttelut, että talvella saa mitenkään järkevään hintaan pörssistä ostettua.

 

[akse]

No jos vaihtoehto on energian hinnan 10 kertaistaminen parissa vuodessa, niin eipä se kovin tervettä touhua ole.

Ilmastomuutoksen puolustajiakin tippuu pelistä pois tälläisellä touhulla.

Juu ja mitä tapahtuu sijoituksille puhtaaseen energiaan, kun kaikki löysä raha meni siihen energiaan nyt ylipäätään.,

 

[Derzu]

Nytkin sähkön hinta pomppii hiililauhden ja kaasun hinnan välillä. Suomelle Balttian liuskekivilauhde tulee tärkeäksi talvella. Pääästöoikeuksien hinta voi vielä tehdä liuskekivestä kallein tuotantomuoto.

Aika usein tullut nyt vilkuiltua myös Baltian sähkötaseita ja -hintoja. Tässä loppukesällä on aika usein toistunut tilanne (kuten myös tätä kirjoittaessa), että Viro on +- sähköomavarainen liuskeen poltolla, ja sähkö vain virtaa Viron läpi Suomesta Latviaan. Sähkön spot-hinta Virossa on silloin ollut luokkaa 27-35 c/kWh alv 0%. Tuossa siis lienee se perushintataso, jolla Virossa tuotetaan sähköä palavalla kivellä tällä hetkellä.

Öljyliuskeen hinta raaka-aineena tietysti nousee muiden fossiilisten vanavedessä. Päästöoikeuden hinnan vaikutusta olen sen sijaan luullut maltillisemmaksi. Vaikka päästöoikeus nousisi +50%, niin ei kai siitä tule kuin muutama sentti lisää sähkön hintaan? Vai onko vaikutus öljyliuskeeseen jotenkin paljon isompi kuin vaikka kivihiileen?

 

[Shajk]

Virossa muuten nyt kesällä kun aurinko paistaa on välillä tuotettu yli 250MW auringosta.

Joidenkin lähteiden mukaan liuskekiven CO2 päästöt puolet enemmän verrattuna hiileen. Vähän vaarana nyt että kun CO2 oikeuksien määrä on rajattu, että kun kaikki polttavat hiiltä jossain vaiheessa ei sitten löydy enää lisää CO2 oikeuksia.

Kapasiteetit entson mukaan:
Viro:
Liuskekivi: 1371MW (melkein puolet rikki tai huollossa tällä hetkellä)
Aurinko: 370MW
Tuulivoima: 326MW
Biomassa: 130MW (Mutta eilen tuotanto oli mukamas 250MW?)
Kaasu: 94MW

Latvia:
Vesivoima: 1588MW (onkohan oikein, en ole koskaan nähnyt sellaista tuotantoa)
Kaasu: 1162MW
Biomassa: 164MW
Tuulivoima: 87MW
Aurinko: 14MW

Liettua:
Kaasu: 1527MW
Pumppuvoimala: 900MW
Tuuli: 671MW
Aurinko: 259MW
Vesi: 128MW

Latvian ja Liettuan kaasuvoimalla tuotetun sähkön hinta vaihtelee rajusti kaasun hinnan mukaan, mutta karkeasti ei nyt alle 600€/MW kuitenkaan.

Tuntuu vähän siltä että nämä etelän kaasuvoimalat paikkaavat etelä-ruotsin, Suomen sekä Balttian tuotantovajetta nyt kun tuulimyllyt seisoo.

 

[Grez]

Paitsi että nytkin yöllä hinta halvimmillaan 20snt. Päivän kallis jakso kestää ainakin 12h. Siis joka tapauksessa reilusti enemmän kuin 2h. Vaatii melko extreme sopeuttelut, että talvella saa mitenkään järkevään hintaan pörssistä ostettua.

No jopa se 70 snt on kuitenkin olennaisesti vähemmän kuin 500 snt.

Tällä hetkellä sähkön myyjät ennustaa, että tulevan 24 kuukauden keskiarvohinta (keskimääräisellä käytöllä) on alle 34snt / kWh.

Säätämällä käyttöä kohdistumaan paremmin edullisemmille tunneille päässee tuon alle pörssisähkösopimuksella.

 

[Shajk]

Tällä hetkellä sähkön myyjät ennustaa, että tulevan 24 kuukauden keskiarvohinta (keskimääräisellä käytöllä) on alle 34snt / kWh.

On muuten mielenkiintoista että vaikka kaikki yhtiöt myyvät määräaikaisia (ja kvartaali) sopimuksia jossa hinnoittelu perustuu futuurihintoihin, futuurimarkkinalla volyymi on niin vähäistä että tuskin kukaan nyt oikeasti suojaa hintojaan.. omalla riskillä mennään .. mitä tämä kertoo markkinatilanteesta? Ja miten hinta muodostuu jos toimijat eivät osallistu kaupantekoon?

 

[Grez]

Tällä hetkellä tulevaisuus on niin epävarma, että futuurimarkkinoiden hinnoissa on riskipreemio erittäin korkea. On siis erittäin todennäköistä että "omalla riskillä" meneminen on kannattavampaa kuin suojautuminen.

Tässä pätee vanha totuus, että jos mahdollisen riskin toteutuminen on mahdollista kestää muuten, vakuttaminen ei koskaan kannata.

Vakuuttaminen on myös sitä järkevämpää, mitä pienempi "onnettomuuden" toteutumisen todennäköisyys on. Jos tapahtuma, jota vastaan vakuutetaan toteutuu esim. 50% todennäköisyydellä, niin ei kannata vakuuttaa. Harva maksaa enää 90 vuotiaana 100 000 euron henkivakuutuksen vuosimaksua 65 000 euroa.

 

[JaniKari]

Onko koskaan aähköfutuureilla koskaan käyty kappaa paljon? Käsittääkseni pohjoismaiden sähköfuutuuri kauppa on aina ollut hiljaista.

 

[renee]

Onko koskaan aähköfutuureilla koskaan käyty kappaa paljon? Käsittääkseni pohjoismaiden sähköfuutuuri kauppa on aina ollut hiljaista.

Suojauksia voi tehdä futuureilla tai suorilla kahdenvälisillä sopimuksilla. Ja välillisesti tietysti myös omistamalla sähköntuotantoa.

En tiedä, mikä on yleisin tapa, mutta kovasti Fortumin blogisti kyllä mainostaa kahdenvälisiä soppareita.

Suojauksia voi tehdä kahdenvälisen sopimuksen avulla esimerkiksi suoraan Fortumin kanssa tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi yleisellä pohjoismaisella Nasdaq Commodities -markkinapaikalla. Nasdaqin kautta suojautuminen edellyttää käteisvakuutta ja siihen liittyy tiettyjä raportointivelvollisuuksia, joten kahdenvälinen kaupankäynti yhtiöiden kesken on tyypillisesti yksinkertaisempaa ja edullisempaa. Pörssien kaupankäyntikulut ovat hiljattain nousseet ja niiden likviditeetti on heikentynyt, joten kahdenvälinen sopimus vakaan vastapuolen kanssa on usein tehokkain tapa suojautua.

Sähkön hinnan heilahtelulta suojautuminen kannattaa | Fortum

Sähkön hinnat ovat olleet tänä syksynä ailahtelevia, ja aktiivinen keskustelu viimeaikaisen hintakehityksen syistä ja seurauksista jatkuu edelleen. Energian kohtuuhintaisuus on ehdottoman tärkeää yhteiskunnan, teollisuuden ja hyvinvointimme kannalta. Jotkut ovat olleet huolissaan siitä, miten...

www.fortum.fi

 

[takomo]

Tällä hetkellä tulevaisuus on niin epävarma, että futuurimarkkinoiden hinnoissa on riskipreemio erittäin korkea. On siis erittäin todennäköistä että "omalla riskillä" meneminen on kannattavampaa kuin suojautuminen.

Tässä pätee vanha totuus, että jos mahdollisen riskin toteutuminen on mahdollista kestää muuten, vakuttaminen ei koskaan kannata.

Kaupallisella yrityksellä voi olla raadollisempikin lähestymistapa: jos vakuutus on niin kallis, että firma menee nurin saman tien, on vähän pakko jatkaa eteenpäin tuurilla. Riskin realisoituessa pillit pussiin ja muuten firman johto voi onnitella itseään onnistuneesta vedonlyönnistä.

Sähkön ostajan kannalta tämä tarkoittaa sitä, että varsinkaan pienten sähkökauppiaiden edullisiin tarjouksiin ei ehkä voi luottaa vaan sopimuskumppani saattaa kaatua alta kesken sopimuskauden.

 

[Corex]

Sähkö | Pohjoismaat energiakiistassa: Norja rajoittamassa sähkön vientiä, näkyisi sähkön hinnassa Suomessakin

Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt varoittavat, että Norjan hallituksen aikeet voisivat käynnistää dominoefektin Euroopan sähkömarkkinoilla.

www.hs.fi

Elämme mielenkiintoisia aikoja...

Pikkurahasta ei ole norskeilla ollut pitkään aikaan puutetta ja nyt vielä vähemmän: Norjalle tulossa jättitulot energiakriisistä

Ei muutakuin kaapelit poikki vaan. Osaavat ainakin maksimoida oman hyödyn tilanteessa kuin tilanteessa.

 

[Grez]

Toisaalta voisin kuvitella, että ovat lähinnä huolissaan noista Saksaan ja Tanskan kautta Saksaan menevistä siirroista, ne kun lähinnä siellä eteläisimmässä Norjassa nostavat hintaa. Ruotsiin ja Suomeen vienti tapahtuu pääasiassa Norjan pohjoisemmista osista, josta he eivät muutenkaan saisi vietyä etelään nykyistä enemmän.

 

[Shajk]

Juuri näin. Pohjois-Norjasta on vain pakko viedä sähköä Ruotsiin.
Etelä Norja on välillä sähkön netto tuoja, mutta saa nähdä miten rajoitukser vaikuttaisi Suomen aluehintaan.

Eräällä tavalla Ruotsi avasi pelin jo viime vuonna, kun tuonti Suomesta rajoitettiin, ja vienti Norjaan rajoitettiin. Tästä syystä on todennäköistä että vienti Etelä Norjasta Ruotsiin laitetaan poikki ensin.

 

[Varjovuori]

Norjalaiset ovat kyllä osanneet vetää kotiinpäin tässä kriisin aikana. Käsitys kivasta naapurista on kääntynyt lähinnä itsekeskeisen paskan puoleen. Suomi ei varmaan voi rajoittaa vientiä, koska ollaan kiltisti asiasta sovittu?

 

[Ollilol90]

Mites toi loviisan ydinvoimalan sammuksissaolo vaikuttaa sähkön hintaan?

 

[Markkanen]

Mites toi loviisan ydinvoimalan sammuksissaolo vaikuttaa sähkön hintaan?

Merkittävä vaikutus on. Ei näitä 40-90c/kwh hintoja varmaan nyt olis jos loviisa2 pyöris. Vielä kun OL3 toimisi tähän päälle niin kyllä meillä nää kesäpörssihinnat ois aivan eri.