Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[JCSH]

Vesivoimallakin on rajansa ja lisäksi talvella tiettyihin aikoihin jäihin liittyviä ongelmia, jotka voivat rajoittaa sen käyttöä. Vesivoimaa pitäisi rakentaa lisää. Sekä pumppuvoimaa, että kaikki mahdolliset padot, mitä vain ikinä voidaan Suomeen tehdä.

Suomastakin on vähennetty fossiilista voimaa (joka on vakaata ja vastaa siten moninkertaista tuurivoiman määrää, kun tarkastellaan hintavakautta). Esim hiilivoimaloita..

Hiilivoima Suomessa – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Vesivoimaa ei kyllä tarvi enää rakentaa lisää, ehkä nyt parannella vanhoja laitoksia ja katsoa, jos niistä saisi lisää tehoa. Uusia jokia ei kyllä pitäisi lähteä patoamaan.
Pumppuvoimaloiden rakentaminen lienee se järkevin askel tässä vaiheessa, olettaen, että sille löytyy järkeviä sijainteja.

 

[Shajk]

Joko OL3 on siirtynyt takaisin ajamaan täydellä teholla, tietääkö kukaan?

muistaakseni Yhtä päivää lukuunottamatta, kun sähkön hinta päivätasolla on ollut plussan puolella OL3 on nostanut tehoja. Se yö kun sähkö maksoi jotain -3 senttiä mutta päivällä hinta oli yli 5 senttiä, OL3 laski tehoja yöllä ja alkoi nostaa sitten päivällä.

 

[akse]

Talvisin tuulivoima tuottaa enemmän, tammikuu taitaa olla tilastollisesti paras tuulivoima kuukausi. Aurinkovoima olisi hyvä lisä, kun kesäisin ei tuule yhtä paljon kuin talvisin.

On sitä aurinkovoimaa suunnitteilla:

Kallis sähkö sai sijoittajat liikkeelle – Suomeen nousee suuria aurinkosähköpuistoja

Käytöstä poistuville turvesoille, pelloille ja joutomaalle on löytymässä uutta käyttöä aurinkosähkön tuotannossa. Suomeen on suunnitteilla suurikokoisia aurinkosähköpuistoja, jotka ovat teholtaan jopa ydinvoimalaa vastaavia.

yle.fi

Fingrid arvioi, että sähköverkkoon liitettyjen aurinkosähkövoimaloiden teho nousee nykyisestä 500 megawatista noin 12 tuhanteen megawattiin vuosikymmenen kuluessa.

Toki juttu oli viime syksyltä..

 

[Grez]

Niin joo onhan se melkoisessa nousussa, useita kymmeniä prosentteja joka vuosi, ollut tässä jo pitkään..

1.7.2020​	235 MW​	+ 57 %​
1.7.2021​	295 MW​	+ 26 %​
1.7.2022​	498 MW​	+ 69 %​
17.6.2023​	734 MW​	+ 47 %​

 

[HTK12]

Laitetaan tänne vastaus kun ei sovi tuohon toiseen keskusteluun.

Mielestäni olet väärässä. Edelleen keskihinta on todella huono mittari asialle jonka kulutus ei keskimäärin ole sama jokaisena vuorokauden tuntina ja kuukauden päivänä ja jonka hinta voi olla kymmenkertainen ajankohdasta riippuen. Suurin osa kulutuksesta osuu siihen aikaan kun ihmiset ovat kotona, saunovat, käyvät suihkussa ja yllättäen kuluttavat sähköä kaikin tavoin kotona ollessaan. Lämpimän veden teko on lämmityksen lisäksi yksi suurimmista sähkön kuluttajista. Useimmiten ihmiset eivät käsittääkseni käy yöllä suihkussa, joten suurin osa kulutuksesta monessa taloudessa osuu aika tarkalleen iltaisin klo 18-21 välisenä aikana.

Edelleen olet itse väärässä kuten moni on sinulle jo tässäkin keskustelussa sanonut. Keskihinta on se järkevin mittari. Suurimmat kuluttajat talvella on lämmitys. Ruuanlaitto ym. käyttösähkö näyttelee todella pientä osaa sähkölämmitteisen talon kulutuksesta kuukausitasolla esim. tammikuussa ellei kyseessä nyt ole joku nollaenergiatalo.

Jos edes hiukan perehtyisit asiaan niin tyypillinen 10, 5 tai 1 vuoden ikäisen kiinteistön ehdottomasti yleisin lämmitystapa on poistoilmalämpöpumppu, jonka lämmöntuottoa ei erikseen ajastella yöaikaan käytännössä mitenkään. Käyttöveden tuotto romahtaa sillä hetkellä kun suihkussa käydään ja jos lämpötila on hiukankaan pakkasella ottaa laite vastukset käyttöön. Ajastamalla tuon johonkin yöhön saa aikaan sen, että ensimmäinen suihkuttelija saa lämpimän veden ja loput haaleaa useimmiten kylmää, samalla mahdollisesti kiinteistön vesikiertoinen lattialämmitys menettää asetetun menoveden lämpötilansa ja ennenpitkää käyttöveden lämpötila romahtaa.

Niin ja kaikkien Suomen talojen keski-ikä onkin 1-10v, eikun ei olekkaan. Jos itse edes hiukan perehtyisit, niin tietäisit että OKT:ssa on todella yleisesti LVV (ellei ole kaukolämpö), jonka voi ajastaa ja usein ajastetaan yölle. Ei sitä lämmitän vettä tehdä kun käydään suihkussa. Ai miksikö? No ihan siksi, että sähköllä vaatisi jotain 20-30kW tehoja läpivirtauslämmitin, että siitä saa lämmitä vettä normaaliin suihkun kulutuksen verran läpi. Toki jollakin voi olla jatkuvalla lämmitykselläkin se LVV, mutta näitä on ohjattu yösähkölle verkosta tulevalla ohjauksella jo ties kuinka monta vuosikymmentä. Joo voi PILP, maalämpö ym., mutta sekin on käyttää vastuksia kun halutaan yli 55c veden lämmöksi ( Legionella takia). Tämä kuumennus on vaan kustannustehokkainta tehdä sillä yö-sähköllä. Pitää olla kyllä ihan hiton pieni LVV, että ensimmäisen suihkuttelin jälkeen muille tulee haaleaa/kylmää vettä tai sitten kyseessä on joku vesipeto, joka siellä suihkussa on vaikka parikymmentä minuuttia. Uusissa varaajissa (kun ei ole sitä halvinta paskaa) on eristeet sen verran hyvät, että lämpöhukka on hyvin pieni. Uudessa talossa luulisi olevan jo sellainen PILP jonka voi ajastaa ja vanhoissa eivät ole hirveän yleisiä. Kuten sanoin, vaikka et ajastaisi, niin yöllä on kylmempää kuin päivällä ja yöllä ollaan kotona, jolloin ilmanvaihdon on oltava päällä, joten lämmitys siirtää kulutusta selvästi yölle automaattisesti.

 

[HTK12]

Olet niin pihalla talotekniikasta, etten jaksa tähän edes vastata mitään. Suosittelen aloittamaan vaikka perehtymällä Poistoilmalämpöpumput, niin olisi edes perusteet hallussa.

Itse tunnut olevan ihan pihalla miten sähkönkulutus talvella jakautuu.

 

[HTK12]

Laitetaan tänne ketjuun, kun osuu paremmin aiheeseen.

Ainakin Niben pilppi ollut Joulun välipäivistä asti pörssiohjauksella jonka sai vetämällä ethernetin koneelle. Toteutuneet keskihinnat pyöri koko kriisitalven n. 6 sentin hujakoilla. Nyt koko ajan halvempaa. Toukokuun sähkölasku taisi olla 20e energian osuus eli siirto ja verot oli isommat. Ja mitään muuta en ole säätänyt jopa saunottu monta kertaa 20snt tuntihinnalla jos on halunnut saunoa. Nibe katkoo vain kalleimmat tunnit kompuraa ja vastusta ja keskittää lattialämpöä yö aikaan, mutta en ole huomannut mitään eroa jatkuvaan käyttöön. Myös lämmin vesiriittää ja, kun vieraita lyö vastukset päälle, muuten tekee pääasiassa kompuralla ellei ulkona ole niin kylmä, että kompura lämmittää. Nilanista en tiedä, mutta se ei kai osaa käyttää kompuraa lämmitykseen vaan vain käyttöveteen joten lämmityskulu voi olla muutenkin isompi.

Juuri näin. Ihan samoin sillä PILP voi hyödyntää halpoja tunteja kuin muissakin lämmitysmuodoissa. Toki kaikkea kulutusta ei saa halvoille tunneille, mutta ei tarvitsekkaan, kun jo aika pienellä optimoinnilla pääsee jo alle pörssinkeskihinnan.

 

[Shajk]

OL3 tehorajoitus nyt 1364MW.

 

[599gtb]

Näkeekö mistään ranskan ydinvoimaloiden korjaus tilannetta?

Näköjään taas pörssisähkön hinta karkaa koviin lukemiin.

 

[kapiteeli]

Näkeekö mistään ranskan ydinvoimaloiden korjaus tilannetta?

Näköjään taas pörssisähkön hinta karkaa koviin lukemiin.

France’s available nuclear capacity likely to increase ahead of next winter: report

Ton mukaan 5-10 GW enemmän tehoa olisi linjoilla talveen mennessä verrattuna viime vuoden tilanteeseen. Otetaan toki huomioon myös Saksan sulkemat reilu 4 GW ydinvoimaa. Mahdollisesti vuoden loppuun mennessä tulee Mochovce 3 tuotantokäyttöön Slovakiassa (440 MW), ja 2024 saattaisivat olla tuotannossa myös Mochovce 4 (440 MW) ja Ranskan Flamanville 3 (1600 MW).

 

[renee]

Näkeekö mistään ranskan ydinvoimaloiden korjaus tilannetta?

Näköjään taas pörssisähkön hinta karkaa koviin lukemiin.

Pientä heiluntaa hinnoissa, ei mitään verrattuna viime vuoteen. Esim. vastaavan maanantain (20.6.2022) keskihinta viime vuonna oli 22,624 c/kWh, tänään noin kolmasosa siitä (7,744 c/kWh).

Viime vuoden hintoihin ei tulla tänä vuonna menemään, ellei tule joku supershokki (mitä ei ole näköpiirissä).

 

[Shajk]

Ruotsissa kesän ensimmäinen ydinvoimala laskee tehoja koska jäähdytysvesi on liian lämmin.

 

[warre1]

OL3 tehorajoitus nyt 1364MW.

Ja nyt 1348MW

 

[Resetor]

Ja nyt 1348MW

Mikä syynä?

 

[nikop]

Mikä syynä?

"The power of OL3 power plant is limited due to the capacity of system protection "

Nord Pool - REMIT UMM

umm.nordpoolgroup.com

 

[chrisekh]

Helppaako tämä rajoitus vasta 2025 kun saavat sen uuden Auroralinjan?

 

[ihottuma]

Taitaa tosiaan liittyä verkon rakennustöihin, joskin huomattavasti enemmän tuulivoiman osalta.

Tuulivoimatuotannon enimmäismäärää pienennetään länsirannikolla ajoittain lähikuukausien siirtokeskeytysten aikana

www.fingrid.fi

 

[JCSH]

Siirto:

Tuota voisi pitää aika radikaalina epäonnistumisena sähköverkon ylläpidossa...

Mutta siis, jos sähkön varastointia aiottaisiin käyttää säätövoimana, niin sen tiellä on ihan oikeita esteitä ja se skaalautuvuus ja MW-kohtainen hintataso ei ole niistä suinkaan ainut. Puhut asiasta ikään kuin se olisi tuosta vain tehtävissä, mitään siirron ongelmia ei voi olla, mitään kustannustekijöitä, mitään mittakaavatekijöitä ei voi olla. Koska idea nyt vain on niin kiva. Kysymys on siitä, että sähköverkko täytyy pystyä pitämään vakaana olosuhteissa, missä aurinko ei paista, tuulivoima ei tuota mitään ja kulutus on suurta (esimerkiksi talvella). Siinä tilanteessa tarvittavat sähkövarastot ovat niin tolkuttoman suuria, ettei sellaisia yksinkertaisesti ole tällä hetkellä olemassa missään - koska sellaisen rakentamisen hinta on niin järjettömän korkea ja vaatisi huomattavan paljon resursseja rakentaa. Sen takia säätövoima tehdään aina suurilla generaattoreilla: vesivoimalla, ydinvoimalla jne. Koska pienillä yksilöillä sitä ei ole mahdollista tehdä, eikä pienillä yksilöillä ole myöskään mahdollista puskea sitä energiaa suurten siirtomatkojen päähän. En yksinkertaisesti ymmärrä sitä vimmaa, millä toimivaa ja vakaata järjestelmää halutaan tieten tahtoen viedä epävakaampaan suuntaan.

Ruotsissa ollaan siinä pisteessä että lisärakentamista selvitetään aktiivisesti, sekä pyritään luomaan sääntelyilmapiiriä myönteisemmäksi sille (sekä on asetettu ihan suora tavoite saada ainakin kaksi uutta reaktoria). Myös esim. Fortumilla on useampia yhteistyösopimuksia tähän liittyen. Katsos kun Ruotsissa havahduttiin siihen, että siirtoyhteyksistä ei ole iloa, jos niitä ei voida käyttää - vanhojen laitosten sulkeminen johti tilanteeseen misä esim. pohjoisen ja etelän välinen siirtoyhteys ei enää ollut mahdollinen. Koska ei ollut tarpeeksi isoa yksikköä puskemaan sitä energiaa sillä välillä. Samoin kotimaan sähköverkon vakaus on rajoittanut siirtoa Keski-Eurooppaan ja EU-määräykset asian suhteen nostaneet vastalauseita, koska ne eivät huomioi millään tavalla tilannetta missä esim. Ruotsin pitäisi toimittaa energia rajojensa ulkopuolelle ja sen seurauksena alkaa tehdä kiertäviä sähkökatkoja pitääkseen verkon vakaana. Siksi uskallan sanoa että tulemme näkemään lisää ydinvoimaa tulevaisuudessa. Koska sille nyt ei käytännössä ole vaihtoehtoa tällä hetkellä.

Ensinnäkin, me ei nyt olla tässä heti tarvitsemassa mitään tolkuttoman suuria varastoja. Meillä on niitä jo valmiiksi tuossa länsirajan toisella puolella vaikka kuinka paljon. Kyse on siitä, että miten sitä säätövoimaa saadaan sitten, kun ne eivät enää riitä.
Nykyisellään meidän ihan oma tuotanto riittää, jopa niinä kylminä pakkaspäivinä, joko kokonaan, tai sitten lievällä tuonnilla. Meillä ei ole mitään akuuttia tarvetta rakentaa suuria määriä lisätuotantoa sitä talvea varten. Tai akuuttia tarvetta luoda todella suuria määriä lisäkapasiteettia energian säilöntään.
Se energiansäilöntä voidaan rakentaa hiljalleen, sitä mukaa kun se tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto alkaa ylittämään olemassaolevan vesivoiman säätökapasiteetin. Tai sitä mukaa, kun hinnanvaihtelut tekevät sen kannattavaksi. Esimerkiksi Kemijoki Oy ilmoitti, että niillä on selvitykset käynnissä pumppuvoimalaitosten rakentamiselle. Puhuivat noin 2-3 miljardin investoinneista, joilla saataisiin 4000 MW lisää säätövoimaa (ei ollut selvää, että kuinka suurilla varastoilla). Mutta nuo olisivat sellaisia 200-600 MW per laitos, eli tuota voidaan skaalata hiljalleen ylös tarpeen mukaan. Sitä mukaa kun se tulee taloudelliseksi.

Ydinvoiman ongelma on se hinta. Yksinkertaisesti, hinta. Suomen ja Ruotsin hallitukset voivat helpottaa niiden lupien saamista, mutta kun niiden laitosten hinnat keikkuvat siellä jossain 10 miljardin paikkeilla per mylly, ja vaativat sen jotain 70-100e / MWh keskihinnan sille sähkölle seuraavaksi 40 vuodeksi, niin eivät ne yritykset ole ryntäämässä rakentamaan niitä Suomeen kun näyttää siltä, että ne hinnat tulevat olemaan ehkä siellä jossain 50e / MWh paikkeilla. Ei ne energiafirmat nyt ala hyväntekeväisyyttä tekemään.
Toki ne selvittävät, etenkin pienreaktoreita, ja toivovat, että nuo hintaesteet saadaan korjattua. Tai jos näyttää siltä, että ne hinnat alkavat nousemaan sinne 100e / MWh paikkeille Suomessakin. Etelä-Ruotsissa taaskin noiden siirtoyhteyksien takia voidaan helposti nähdä noita lähelle 100e / MWh keskihintoja, joten niiden rakentaminen sinne kyllä käy järkeen. Etenkin kun se ylijäämäsähkö voidaan puskea sinne Keski-Eurooppaan.

 

[JLM]

Ensinnäkin, me ei nyt olla tässä heti tarvitsemassa mitään tolkuttoman suuria varastoja. Meillä on niitä jo valmiiksi tuossa länsirajan toisella puolella vaikka kuinka paljon. Kyse on siitä, että miten sitä säätövoimaa saadaan sitten, kun ne eivät enää riitä.

Sitä voi saada suurista generaattoriyksiköistä. Käytännössä vesivoimaa, ydinvoimaa, hiilivoimaa jne. Unohdat laskutoimituksesta myös sen, että tulevaisuudessa energian tarve kasvaa todella radikaalisti sitä mukaa kun fossiilisista polttoaineista halutaan eroon. Vaikka sitä tarvetta yritettäisiin täyttää uusiutuvilla, niin samaa vauhtia kasvaa myös tarve sille säätövoimalle. Jolloin vaihtoehdoksi jää ripustautua muiden tuotannon varaan (=typerää), tai sitten rakentaa lisää ydinvoimaa.

Se energiansäilöntä voidaan rakentaa hiljalleen, sitä mukaa kun se tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto alkaa ylittämään olemassaolevan vesivoiman säätökapasiteetin. Tai sitä mukaa, kun hinnanvaihtelut tekevät sen kannattavaksi. Esimerkiksi Kemijoki Oy ilmoitti, että niillä on selvitykset käynnissä pumppuvoimalaitosten rakentamiselle. Puhuivat noin 2-3 miljardin investoinneista, joilla saataisiin 4000 MW lisää säätövoimaa (ei ollut selvää, että kuinka suurilla varastoilla). Mutta nuo olisivat sellaisia 200-600 MW per laitos, eli tuota voidaan skaalata hiljalleen ylös tarpeen mukaan. Sitä mukaa kun se tulee taloudelliseksi.

Olennaista on se, miten pitkään sellainen varasto riittää tositilanteessa. Tähän asti ongelma on ollut juuri tuo - ne ovat liian pieniä, jotta niiden varassa pystyttäisiin ajamaan pitkiä aikoja.

Ydinvoiman ongelma on se hinta. Yksinkertaisesti, hinta. Suomen ja Ruotsin hallitukset voivat helpottaa niiden lupien saamista, mutta kun niiden laitosten hinnat keikkuvat siellä jossain 10 miljardin paikkeilla per mylly, ja vaativat sen jotain 70-100e / MWh keskihinnan sille sähkölle seuraavaksi 40 vuodeksi, niin eivät ne yritykset ole ryntäämässä rakentamaan niitä Suomeen kun näyttää siltä, että ne hinnat tulevat olemaan ehkä siellä jossain 50e / MWh paikkeilla. Ei ne energiafirmat nyt ala hyväntekeväisyyttä tekemään.

Se on kumma juttu miten meillä ei kyetä rakentamaan sitä siinä missä muualla maailmassa niitä nousee todella paljon. Ja ainoa vaihtoehto kerrotaan olevan epävarma, vaihteleva ja hirveä määrä kaikenlaisia purkkapatentteja millä yritetään pitää fragiilia kokonaisuutta toiminnassa, toivoen että muualta saadaan ostaa energiaa lisää kun homma kusee sormille. Vähän kuin energiewelte mikä on yksi suurimpia munauksia modernissa lännessä miesmuistiin.

Siinä on kuitenkin yhtälössä vähän muutakin, koska yleensä teollisuus ostaa sitä energiaa omalla logiikallaan ja jos haaveissa on todella uusteollistuminen ja kiinariippuvuuksien väheneminen, niin silloin tarvitaan todellakin luotettavaa energiaa ja sitä tarvitaan paljon. Koska se säästö väärässä paikassa kostautuu todella kalliisti sitten seuraavassa paikassa jos energiaa ei olekaan yhtäkkiä tarpeeksi ja joudutaan ajamaan prosesseja alas, tai huonommassa tapauksessa jotain kallista menee sen seurauksena rikki.

 

[Shajk]

Muualla 12senttiä/kWh on halpaa, täällä se on kallista. Onneksi Ranskan valtio maksoi suurimman osan OL3n todellisista kustannuksista.

 

[Janishell]

Muualla 12senttiä/kWh on halpaa, täällä se on kallista. Onneksi Ranskan valtio maksoi suurimman osan OL3n todellisista kustannuksista.

Kylmä talvi tekee 12sentistä isoja summia useille ihmiselle Suomessa.

 

[Juzzi]

Kylmä talvi tekee 12sentistä isoja summia useille ihmiselle Suomessa.

Ei tee

 

[JCSH]

Sitä voi saada suurista generaattoriyksiköistä. Käytännössä vesivoimaa, ydinvoimaa, hiilivoimaa jne. Unohdat laskutoimituksesta myös sen, että tulevaisuudessa energian tarve kasvaa todella radikaalisti sitä mukaa kun fossiilisista polttoaineista halutaan eroon. Vaikka sitä tarvetta yritettäisiin täyttää uusiutuvilla, niin samaa vauhtia kasvaa myös tarve sille säätövoimalle. Jolloin vaihtoehdoksi jää ripustautua muiden tuotannon varaan (=typerää), tai sitten rakentaa lisää ydinvoimaa.

Olennaista on se, miten pitkään sellainen varasto riittää tositilanteessa. Tähän asti ongelma on ollut juuri tuo - ne ovat liian pieniä, jotta niiden varassa pystyttäisiin ajamaan pitkiä aikoja.

No eikö nuo 200-600 MW pumppuvoimalat sitten ole "tarpeeksi isoja"? Nuohan ovat vallan riittävän isoja.
Tulevaisuudessa sähkön käyttö tulee olevaan paljon joustavampaa. Tarvittavat kokonaismäärät tulevat olemaan paljon suurempia, mutta sitä kulusta voidaan säätää hinnan mukaan enemmän.
Esimerkiksi sähköautoja ei kannata ladata sillä päivän kalliimmalla sähköllä, vaan ajoittaa se lataus niinhin aikoihin, kun sähkö on halpaa. Elektrolysaattorit taaskin voidaan sammuttaa silloin, kun sähkön hinta nousee liian korkealle.

Niiden varastojen ei tarvitse kestää sitä 1-2 talven pakkasviikkoa, koska kuten tuolla tuli jos sanottua, ihan meidän nykyinenkin tuotanto riittää noina aikoina. Niiden varastojen pitää pystyä tasaamaan sitä sähkön hintaa niinä muina 50-51 viikkona vuodessa, jolloin se kulutus ja tuotanto sahaa ihan yksittäisten päivien sisällä.
Sitten jos tarvitaan vielä jotain lisää noille pakkasviikoille, niin jonkinsorttinen kapasiteetista maksaminen on todennäköisesti se järkevin tapa varmistaa, että se sähkö ei täysin lopu.

Se on kumma juttu miten meillä ei kyetä rakentamaan sitä siinä missä muualla maailmassa niitä nousee todella paljon. Ja ainoa vaihtoehto kerrotaan olevan epävarma, vaihteleva ja hirveä määrä kaikenlaisia purkkapatentteja millä yritetään pitää fragiilia kokonaisuutta toiminnassa, toivoen että muualta saadaan ostaa energiaa lisää kun homma kusee sormille. Vähän kuin energiewelte mikä on yksi suurimpia munauksia modernissa lännessä miesmuistiin.

Siinä on kuitenkin yhtälössä vähän muutakin, koska yleensä teollisuus ostaa sitä energiaa omalla logiikallaan ja jos haaveissa on todella uusteollistuminen ja kiinariippuvuuksien väheneminen, niin silloin tarvitaan todellakin luotettavaa energiaa ja sitä tarvitaan paljon. Koska se säästö väärässä paikassa kostautuu todella kalliisti sitten seuraavassa paikassa jos energiaa ei olekaan yhtäkkiä tarpeeksi ja joudutaan ajamaan prosesseja alas, tai huonommassa tapauksessa jotain kallista menee sen seurauksena rikki.

Jälleen kerran: Hinta. Hinta. Hinta. On pikkasen eri asia lähteä rakentamaan sitä uutta ydinvoimaa Puolaan, jossa sähkön pörssihinta on tasaisesti siellä jossain 100-120e / MWh paikkeilla, kuin Suomeen, jossa se hinta on ajautumassa taas sinne johonkin 50e / MWh paikkeille.

Tietynlainen teollisuus on kyllä valmis maksamaan preemiota siitä hintavakaudesta, mutta meillä on jo se TVO, joka tuottaa sitä mankalasähköä noille vanhoille teollisuusyrityksille.
Taaskin se vetyteollisuus, ja siitä se vedyn tuottaminen, haluaa mahdollisimman halpaa sähköä ilman mitään hintapreemiota vakaasta hinnasta. Koska noissa se sähkön hinta on niin suuri osa niistä juoksevista kuluista, että ne mielummin ottavat sitä halpaa sähköä sen 50 viikkoa vuodesta, ja sitten laittavat laitokset seis 2 viikoksi, kuin että ottaisivat 50-100% kalliimpaa sähköä 52 viikkoa vuodessa.

 

[Janishell]

Ei tee

Kyllä se mulle tekee, kun on 25 000kw kulutus vuodessa.

 

[chrisekh]

Kyllä se mulle tekee, kun on 25 000kw kulutus vuodessa.

Aika moni ei huomaa etta kirjoitit "useille" eika "useimmille". Useille ihmisille ihan mika vaan aiheuttaa ongelmia.

 

[Taneli-]

Ei tee

Jos nyt teoreettisella 4 sentin hinnalla joku makselee vaikka 800€/kk sähkölaskua lämmityskuluineen talven kuukaudelta ja sitten se pomppaa 12 sentin hinnalla tuonne 2400€ se voi tehdä.
Siis useille. Ei ehkä sinua paljoa haittaisi maksella esim. 4 kuukauden aikana 9600€ kun aiemmin olisit maksellut 3200€ mutta useille se voi olla ongelma.

 

[BNo1]

Kyllä se mulle tekee, kun on 25 000kw kulutus vuodessa.

Puhutaanko talon energiankuluksesta? Paljonko neliöitä tuolla määrällä lämmitetään?

 

[Janishell]

Puhutaanko talon energiankuluksesta? Paljonko neliöitä tuolla määrällä lämmitetään?

Koko kulutus.
30 luvulla tehdyssä hirsi omakotitalossa,
100 neliöö suunilleen.
Viime kautena kyllä pääsi 20 000kw, leudon talven takia.

 

[Shajk]

Laitan tänne kun tämä on sellaista "hintatason määräytyminen" tyyppinen keskustelu.

Kuluttajariitalautakunta teki sitten päätöksen:
Sähkösopimukset | Kuluttajariitalautakunta linjaa, että kalliita määräaikaisia sopimuksia pitää kohtuullistaa – seuraukset voivat olla järisyttävät

Käytännössä siis esim. nämä ~30c/kwh määräaikaiset kohtuullistetaan keskihinta+15% tasolle aina vuosittain. Toistaiseksi voimassaolevan korotukset rajataan maks. 15% tasolle.

Jos tuota halutaan noudattaa niin sehän tarkoittaa sitä, että kaikki myyjät korottelevat toistaiseksi voimassa olevien sopimusten hintoja sen 15% vuodessa niin kauan kunnes hinnat on sillä tasolla että tappiolla ei tarvitse myydä vaikka tulisi uusi vastaava tilanne kuin viime vuoden lopulla.

Ne joilla on edelleen korkeampi hintataso selviää paremmin, mutta muut voi mennä konkurssiin ennen kun hinnat nostettu tarpeeksi korkealle.

Voisivatkohan ne KRiL:ssä linjata että myöskään esim. polttonesteiden hinnat eivät saa nousta yli 15% vuodessa.

Ei, koska töihin pääseminen ei ole välttämättön hyödyke, mutta television katseleminen on.

Eikö tuo sähkömarkkina toimi useimmiten nykyään niin sähkönmyyjät ostavat/varaavat futuurihinnoin sähköt per sopimus koko sopimusajaksi. Näihin sopimuksiin tämä tarkoittaa siis sitä, että myyjä saa varmuudella tappiota hinnan kovasti laskiessa. Tietenkin jos myyjä on pelannut riskillä ja ei ole lukinnut futuureilla hintaa, ei näin käy.

Kyllä. Jos asiakkaan maksama hinta laskee kesken sopimuskauden, sähkön myyjä menee miinukselle. Riippumatta miten sähkön tukkuhinta kehittyy.

Eli joko 2v sopimusten hinnat nousevat tai niiden myynti lopetetaan. Vain sähköä itse tuottavat toimijat voivat kohtuuriskillä myydä yli 1v sopimuksia.

Tai sitten myydään liian halvalla ja seuraavalla kerralla tulee konkurssi. Energiavirasto siirtää asiakkaat muille yhtiöille, ja nekin menevät konkurssiin kun on pakko ostaa lisää sähköä uusille asiakkaille. Tällainen domino efekti nähtiin UKssa missä viranomaiset määräävät mikä on kohtuullinen hintataso pari kertaa vuodessa.

Uskoisin että sähkön myyntiyhtiön omistamisen suosio laskee. Myyntiyhtiöt lakkautetaan, myydään pois tarpeeksi tyhmille tai ulkomaille, jne

 

[Grez]

Uskoisin että sähkön myyntiyhtiön omistamisen suosio laskee. Myyntiyhtiöt lakkautetaan, myydään pois tarpeeksi tyhmille tai ulkomaille, jne

Sähkön myyntiyhtiön omistaminen (ilman toimitusvelvollisuuttahan) muuttuu pikemminkin kannattavammaksi. Jos tuota KRIL päätöstä aletaan noudatta niin sähkön myynnin hinnat ja katteet nousee ja jos sitten hintariski toteutuu niin nämä pelkästään toistaiseksi voimassa olevilla sopimuksilla rahastaneet myyntiyhtiöt voivat lopettaa sähkön myymisen ja antaa toimitusvelvollisten yhtiöiden huolehtia tappioista.

 

[JLM]

Tulevaisuudessa sähkön käyttö tulee olevaan paljon joustavampaa. Tarvittavat kokonaismäärät tulevat olemaan paljon suurempia, mutta sitä kulusta voidaan säätää hinnan mukaan enemmän.

Kuulostaa banaanivaltiomeiningiltä verrattuna siihen, että sähköä on saatavana riittävästi kohtuullisella rahalla aina kun sitä tarvitaan.

Esimerkiksi sähköautoja ei kannata ladata sillä päivän kalliimmalla sähköllä, vaan ajoittaa se lataus niinhin aikoihin, kun sähkö on halpaa. Elektrolysaattorit taaskin voidaan sammuttaa silloin, kun sähkön hinta nousee liian korkealle.

Tuo nyt ei itseä koske kun en ajatellut niin suuria summia laittaa kulkuvälineeseen kiinni ihan lähiaikoina, mutta verrattuna vanhaan ollaan kuitenkin tilanteessa, missä sähköautot lisääntyvät ja sitä myöten myös niitä varten tarvitaan lisää energiaa.

Niiden varastojen ei tarvitse kestää sitä 1-2 talven pakkasviikkoa, koska kuten tuolla tuli jos sanottua, ihan meidän nykyinenkin tuotanto riittää noina aikoina.

Jos energiantarve kasvaa kovin radikaalisti (ts. jos halutaan investointeja ihan oikeaan tekemiseen) niin en välttämättä laskisi pelkästään tuon varaan.

Jälleen kerran: Hinta. Hinta. Hinta. On pikkasen eri asia lähteä rakentamaan sitä uutta ydinvoimaa Puolaan, jossa sähkön pörssihinta on tasaisesti siellä jossain 100-120e / MWh paikkeilla, kuin Suomeen, jossa se hinta on ajautumassa taas sinne johonkin 50e / MWh paikkeille.

Eiköhän se hinta täälläkin kasva kun saatavuudesta alkaa tulla puutetta. Siinä vaiheessa onkin vähän myöhäistä yrittää korjata asiaa.

Taaskin se vetyteollisuus, ja siitä se vedyn tuottaminen....

Vetyteollisuus on tällä hetkellä lähinnä lupauksia ja mielikuvia, ennemmin kuin konkretiaa. Se on edelleen aivan helkkarin tehoton tapa säilöä energiaa ja vaikka asiaa kääntelisi miten, sähkön tuotannolla on myös tuulivoimaloiden osalta olemassa jonkinlainen tuotantokustannus, mikä ei välttämättä heijastele aina sitä mikä jonkun tunnin pörssihintataso on. Todellisuudessa uusiutuvien kanssa ollaan ottamassa todella suuri taloudellinen ja järjestelmällinen riski, mikä voi huonommassa tapauksessa kostautua todella raskaasti. Sen takia kaikki eivät ihan varauksetta jaa näkemystä sen kaiken ihanuudesta. Mitä ideologisemmin siihen suhtaudutaan (vähän niin kuin EU:ssa....), sitä vaikeammaksi virheen myöntäminen tulee, joten henk.koht en odota kovin valoisaa tulevaisuutta meille.

 

[JCSH]

Kuulostaa banaanivaltiomeiningiltä verrattuna siihen, että sähköä on saatavana riittävästi kohtuullisella rahalla aina kun sitä tarvitaan.

Tuo nyt ei itseä koske kun en ajatellut niin suuria summia laittaa kulkuvälineeseen kiinni ihan lähiaikoina, mutta verrattuna vanhaan ollaan kuitenkin tilanteessa, missä sähköautot lisääntyvät ja sitä myöten myös niitä varten tarvitaan lisää energiaa.

Jos energiantarve kasvaa kovin radikaalisti (ts. jos halutaan investointeja ihan oikeaan tekemiseen) niin en välttämättä laskisi pelkästään tuon varaan.

Eiköhän se hinta täälläkin kasva kun saatavuudesta alkaa tulla puutetta. Siinä vaiheessa onkin vähän myöhäistä yrittää korjata asiaa.

Vetyteollisuus on tällä hetkellä lähinnä lupauksia ja mielikuvia, ennemmin kuin konkretiaa. Se on edelleen aivan helkkarin tehoton tapa säilöä energiaa ja vaikka asiaa kääntelisi miten, sähkön tuotannolla on myös tuulivoimaloiden osalta olemassa jonkinlainen tuotantokustannus, mikä ei välttämättä heijastele aina sitä mikä jonkun tunnin pörssihintataso on. Todellisuudessa uusiutuvien kanssa ollaan ottamassa todella suuri taloudellinen ja järjestelmällinen riski, mikä voi huonommassa tapauksessa kostautua todella raskaasti. Sen takia kaikki eivät ihan varauksetta jaa näkemystä sen kaiken ihanuudesta. Mitä ideologisemmin siihen suhtaudutaan (vähän niin kuin EU:ssa....), sitä vaikeammaksi virheen myöntäminen tulee, joten henk.koht en odota kovin valoisaa tulevaisuutta meille.

Jos vetyteollisuus on sun mielestä lähinnä lupauksia ja mielikuvia, niin mihin ihmeeseen sä sitten meinaat, että me tarvittaisiin lisää sähköntuotantoa tulevaisuudessa? Jos vetytalous ei realisoidu, niin sitten käytännössä meidän nykyinen sähkötuotantokapasiteetti tulee riittämään vallan hyvin.
Okei, liikenteen sähköistyminen tulee syömään vähän lisää sähköä, mutta johtuen siitä, että sähköautot ovat käytännössä sähkövarastoja, tuo voidaan hyvin pitkälle hoitaa juurikin tuuli- ja aurinkovoimalla.

Sulla on nyt tässä joku aika käsittämätön lähtöoletus, että joku taho alkaisi rakentamaan Suomeen lisäydinvoimaa tilanteessa, missä se ydinvoima olisi lähtökohtaisesti kannattamatonta. Sillä olettamuksella, että ehkä joskus siitä tulisi kannattavaa. Se ydinvoiman rakentaminen puskisi tuota kannattavuutta vielä kauemmas, kerta iso määrä sähköä lisää markkinoilla vain laskisi hintoja entisestään.
Meinaatko sä, että tuo ydinvoima rakennettaisiin verorahoilla? Vai mitenkä sä meinaat saada nuo myllyt pystyyn?

 

[JLM]

Jos vetyteollisuus on sun mielestä lähinnä lupauksia ja mielikuvia, niin mihin ihmeeseen sä sitten meinaat, että me tarvittaisiin lisää sähköntuotantoa tulevaisuudessa? Jos vetytalous ei realisoidu, niin sitten käytännössä meidän nykyinen sähkötuotantokapasiteetti tulee riittämään vallan hyvin.
Okei, liikenteen sähköistyminen tulee syömään vähän lisää sähköä, mutta johtuen siitä, että sähköautot ovat käytännössä sähkövarastoja, tuo voidaan hyvin pitkälle hoitaa juurikin tuuli- ja aurinkovoimalla.

Sulla on nyt tässä joku aika käsittämätön lähtöoletus, että joku taho alkaisi rakentamaan Suomeen lisäydinvoimaa tilanteessa, missä se ydinvoima olisi lähtökohtaisesti kannattamatonta. Sillä olettamuksella, että ehkä joskus siitä tulisi kannattavaa. Se ydinvoiman rakentaminen puskisi tuota kannattavuutta vielä kauemmas, kerta iso määrä sähköä lisää markkinoilla vain laskisi hintoja entisestään.
Meinaatko sä, että tuo ydinvoima rakennettaisiin verorahoilla? Vai mitenkä sä meinaat saada nuo myllyt pystyyn?

Jos ajatellaan että valmistavaa teollisuutta palaa Suomeen Kiina-riskin vähentämiseksi jne jne, tai vaikka ammustuotannon kasvattamiseksi naapuruussuhteiden heikentymisen takia. Tai kun halutaan rakentaa datakeskuksia jne jne. Sinulla on perusolettama että sähkön kulutus tulee olemaan aina vakio jos vetytalous ei toteutuisi. Minun perusolettamani taas on että energian kulutus tulee lisääntymään ilman vetytalouttakin ja se, että sähköverkon ja hintatason vakaus, sekä pitkät siirtoyhteydet vaativat nimenomaan suuria generaattoriyksiköitä. Se onko se sinun mielestäsi kannattavaa on täysin sivuseikka silloin, kun se sinun tuulimyllysi on teknisesti kykenemätön toteuttamaan noita. Sinun mielestäsi hintojen villi heittely on vain tervetullutta ja hienoa ja ihkua. Minusta se on osoitus epäonnistumisesta. Joten perusparadigmamme ovat jo niin kaukana toisistaan, että emme tule koskaan löytämään minkäänlaista yhteistä näkemystä asiasta.

 

[JCSH]

Jos ajatellaan että valmistavaa teollisuutta palaa Suomeen Kiina-riskin vähentämiseksi jne jne, tai vaikka ammustuotannon kasvattamiseksi naapuruussuhteiden heikentymisen takia. Tai kun halutaan rakentaa datakeskuksia jne jne. Sinulla on perusolettama että sähkön kulutus tulee olemaan aina vakio jos vetytalous ei toteutuisi. Minun perusolettamani taas on että energian kulutus tulee lisääntymään ilman vetytalouttakin ja se, että sähköverkon ja hintatason vakaus, sekä pitkät siirtoyhteydet vaativat nimenomaan suuria generaattoriyksiköitä. Se onko se sinun mielestäsi kannattavaa on täysin sivuseikka silloin, kun se sinun tuulimyllysi on teknisesti kykenemätön toteuttamaan noita. Sinun mielestäsi hintojen villi heittely on vain tervetullutta ja hienoa ja ihkua. Minusta se on osoitus epäonnistumisesta. Joten perusparadigmamme ovat jo niin kaukana toisistaan, että emme tule koskaan löytämään minkäänlaista yhteistä näkemystä asiasta.

Mutta koita nyt vastata edes tuohon yhteen kysymykseen:
Kun sähkön keskihinta on siellä 50e / MWh paikkeilla, ja uusi ydinvoima vaatii niitä lähelle 100e / MWh hintoja ollakseen kannattavaa, niin miten ihmeessä sä meinaat, että tuo ydinvoima rakennetaan?
Haluatko sä, että siihen laitetaan se luokkaa 10 miljardia per voimala veronmaksajien rahaa, ja perustetaan se yleishyödyllinen yritys, joka tuottaa tappiolla sähköä markkinoille?
Vai haluatko sä, että maksetaan syöttötariffeja vuositasolla luokkaa 500 miljoonaa euroa per ydinvoimala jollekin yksityiselle yritykselle?

 

[skl]

Jospa vaikka otetaan 600M vuodessa kehitysavusta, ja kappas voimala on maksettu 15 vuodessa. Ainoat vastustajat on gerardilakit ja paremmisto.

 

[chrisekh]

Jospa vaikka otetaan 600M vuodessa kehitysavusta, ja kappas voimala on maksettu 15 vuodessa. Ainoat vastustajat on gerardilakit ja paremmisto.

Paastaan siihen etta ydinvoimaa ei kannata rakentaa yksityisella rahalla vaan veronmaksajien rahalla.

 

[Markkanen]

STY:n puolivuosittain tekemän tuulivoimahankekatsauksen mukaan toukokuussa 2023 mennessä Suomessa oli julkaistu suunniteltuja maatuulivoimahankkeita yli 63 100 megawattia (MW). Merelle suunniteltuja hankkeita yli 57 600 MW.

120 700MW edestä tuulivoima hankkeita. Puoletkin jos toteutuu niin joku OL3 1600MW aika pientä.

 

[pasi-ipa]

Jos nyt teoreettisella 4 sentin hinnalla joku makselee vaikka 800€/kk sähkölaskua lämmityskuluineen talven kuukaudelta ja sitten se pomppaa 12 sentin hinnalla tuonne 2400€ se voi tehdä.

Skippaat siirron ja verojen osuuden. Jos sähkön myyntihinta on nyt 4 senttiä ja kokonaishinta siirtoineen ja veroineen noin 13 senttiä, niin pelkän sähkön myyntihinnan nousu 12 senttiin tarkoittaa, että kokonaishinta nousee 800 eurosta (0,13 € x 6150 kWh) 1292 euroon (0,21 € x 6150 kWh). Paha rasti joillekin, mutta ei sentään puhuta energiakulujen kolminkertaistumisesta.

Jos taat tarkoitit, että pelkän sähkön myyntihinnan aiheuttama kulu on 800 euroa kuukaudessa, niin näytä mulle talo, jonka lämmitykseen menee 20 000 kWh kuukaudessa.

 

[rock]

STY:n puolivuosittain tekemän tuulivoimahankekatsauksen mukaan toukokuussa 2023 mennessä Suomessa oli julkaistu suunniteltuja maatuulivoimahankkeita yli 63 100 megawattia (MW). Merelle suunniteltuja hankkeita yli 57 600 MW.

120 700MW edestä tuulivoima hankkeita. Puoletkin jos toteutuu niin joku OL3 1600MW aika pientä.

Suunnitelmia saa ja pitää olla, mutta kannattaa muistaa että maatuulihankkeissa omakustannushinta tällä hetkellä on 35-40€/MWh nurkilla ja merituulihankkeissa melkein tuplat siitä. Lisäksi mitä enemmän tuulivoimakapasiteettia tulee yhdelle hinta-alueelle, sitä suuremmaksi profiilitappio kasvaa. On myös huomattava että jo nyt Fingrid rajoittaa tuulivoiman tuotantomääriä koska kantaverkko ei vaan kertakaikkiaan kestä tietyillä alueilla ilman mittavia parannuksia. Ulkomaansiirtoyhteydetkään eivät salli viedä enempää ulos varsinkin kun Ruotsi suhtautuu varsin penseästi sinne päin vientiin.

Oma arvioni on että noin 10-20% näistä hankkeista tulee toteutumaan, varsinkin kun iso osa parhaimmista alueista tuulisuuden kannalta on jo rakennettu. Ja sekin on todella massiivinen määrä tuulivoimaa.

Lähde: olen tuulivoimaa kehittävässä yhtiössä töissä

 

[Taneli-]

Jos taat tarkoitit, että pelkän sähkön myyntihinnan aiheuttama kulu on 800 euroa kuukaudessa, niin näytä mulle talo, jonka lämmitykseen menee 20 000 kWh kuukaudessa.

Tässä esim. juttua missä sähkön hinta oli 1740€ ja siirtokulut 505€ mikä minusta on jo kohtuullisen paljon... Vaikka siinä kulutus olikin "vain" luokkaa 6200kWh.
Toki siitä ollaan samaa mieltä että vain idiootti ottaa pörssisähkön ja sitten ihmettelee kun se hinta "pompsahtaa" mutta kyllä niitä idiootteja tältäkin foorumilta löytyy jotka suosittelevat juuri pörssisähköä ja kertovat miten se juuri nyt kesällä on halvempi jonain päivinä kuin jopa joku 4-5 sentin 24kk sopimus on ollut perinteisesti.

Sähkölaskut aiheuttavat jo nyt paljon maksuhäiriöitä:

Sähkölaskut aiheuttavat jo nyt paljon maksuhäiriöitä

Sähkölaskuista saattaa syntyä kotitalouksille lisää maksuhäiriöitä, jos laskut alkavat pakkaskauden aikana kasautua.

www.salkunrakentaja.fi

"
Vuonna 2022 yhteensä 5 600 henkilöä sai maksuhäiriömerkinnän, jonka perusteena oli maksamaton sähkölasku. Kasvua edellisvuoteen kertyi kymmenisen prosenttia.
"

Mutta koska kyselit taloa jossa lämmityskustannukset olisivat suuret otaksun että tässä voisi olla sellainen? Suurperheen äiti järkyttyi 1600€ sähkölaskua ja asunnon koko on 250m2

1 600 euron sähkölasku sai suurperheen äidin järkyttymään: "Viikkorahaan ei ole varaa"

Monika säästää nyt ensi talven sähkölaskuja varten. Perheessä on luovuttu niin pitsaperjantaista kuin pelikonsolilla pelaamisesta.

kaksplus.fi

EDIT: tässä on myös juttua Minnasta jolla on lähes 300m2 asunto suorasähkölämmityksellä ja ei mene kaupaksi:

Minnan talo ei mene kaupaksi, syyksi epäillään sähkölämmitystä – edes ilmalämpöpumppu ei auta

Kiinteistönvälittäjä kertoi taloaan myyvälle Minnalle, että sähkönkulutus karkottaa ostajaehdokkaita. Välittäjät eivät ole huomanneet, että sähkölämmityksen karttelu olisi yleistynyt.

www.is.fi

"
Minnan perheen omakotitalossa on jo ilmalämpöpumppu sekä kaksi takkaa
"

Jos esim. tämä tila olisi ilman maalämpöä otaksun että olisi aika paljon sähkönkulutus:

171,20 ha Loukiontie 67, 51760 Juva Metsätila 11h myynnis...

Katso 64 kuvaa tästä 1780000 €, 11h, k, 3x halli, 2x kph, wc, ...

asunnot.oikotie.fi

"
Tilan tyyppi Metsätila

Tilan pinta-ala 171,20 ha

Tilan pinta-alan lisätiedot Maapohjan pinta-ala: 1712000 m² (171.2 ha)

Asuinpinta-ala 585 m²
"

Eli kyllä niitä etsimällä varmasti löytyy...

 

[mattix]

STY:n puolivuosittain tekemän tuulivoimahankekatsauksen mukaan toukokuussa 2023 mennessä Suomessa oli julkaistu suunniteltuja maatuulivoimahankkeita yli 63 100 megawattia (MW). Merelle suunniteltuja hankkeita yli 57 600 MW.

120 700MW edestä tuulivoima hankkeita. Puoletkin jos toteutuu niin joku OL3 1600MW aika pientä.

Tuulivoima kannibalisoi jo nyt kovaa vauhtia itsensä tuottoja. Lisäksi Itä-Suomea lukuun ottamatta helpoiten luvitettavat alueet alkavat olemaan tehty ja maanomistajien ymmärrys vaatia kunnon korvaus on kasvanut. Lisäksi hallitusohjelmassa ruoskitaan tuulivoimaa lisää mm. etäisyys-, purku-, maankäyttökorvaus- ja kapasiteettimarkkinavaatimuksilla.

Ei siis tule tuollaiset suunnitelmat toteutumaan, kun niissä lienee muutenkin päällekkäisyyttä. Merkittävä kasvu olisi mahdollista vain rajun sähkönkäytön kasvun myötä. @rock kanssa täysin samaa mieltä.

Tässä esim. juttua missä sähkön hinta oli 1740€ ja siirtokulut 505€ mikä minusta on jo kohtuullisen paljon... Vaikka siinä kulutus olikin "vain" luokkaa 6200kWh.
Toki siitä ollaan samaa mieltä että vain idiootti ottaa pörssisähkön ja sitten ihmettelee kun se hinta "pompsahtaa" mutta kyllä niitä idiootteja tältäkin foorumilta löytyy jotka suosittelevat juuri pörssisähköä ja kertovat miten se juuri nyt kesällä on halvempi jonain päivinä kuin jopa joku 4-5 sentin 24kk sopimus on ollut perinteisesti.

Sähkölaskut aiheuttavat jo nyt paljon maksuhäiriöitä:
...
Eli kyllä niitä etsimällä varmasti löytyy...

Aika harvassa on taloudet, jotka kuluttavat talviaikaan yli 3000 kWh/kk, tai sanotaan 4500 kWh/kk, niin tosi vähän.

Ennen energiakriisiä markkinahinta oli 4-6c/kWh paikkeilla. Nyt sopimuksen saa lukittua 9-12c/kWh hinnalla. Siten voikin sanoa, että energiakriisin myötä nyt sopimuksen tekemällä sähkölasku (pelkkä energia) nousee maksimissaan reipas 300€ ja tämä talviaikaan. Silloinkin kyseessä on todennäköisesti hyvin iso talo ja/tai eristeiltään huono eikä laskun kasvaminen voi tulla yllätyksenä.

Jos taas on pörssisähködiili tai toistaiseksi voimassaoleva sopimus, tulee kuluttajan itsekin ymmärtää hinnan vaihtelevan ja vaativan jonkinlaista aktiivisuutta. Jos tähän ei ole valmis, niin määräaikaisen preemio hintariskin poistamisesta tulee olla valmis maksamaan.

 

[Marsu53]

Laitan tänne kun tämä on sellaista "hintatason määräytyminen" tyyppinen keskustelu.

On kyllä ihan hyviä pointteja noissa kuluttajariitalautakunnan perusteissa, ymmärrettävää, että sähkön ylihinnalla äkkirikastuneet tuottajatahot otettuja: pitäisi palauttaa paljon yli tuotantokustannusten menneitä sähkönhintoja. Tänä vuonnahan windfallvero hoitaisi sen. Viime vuonna tuottajataho pääsi mukavasti mediassa esiintymään 'kohta loppuu sähkö' tyylisillä rummutuksillaan ja hinnat ufotasoille, jäivät kiinteisiin määräaikaisiin kuin pihka pöksyihin.

Kuluttajariitalautakunnalta katto sähkösopimusten hinnankorotuksille: yli 15 prosentin nosto ja 150 euron lisäkulut vuodessa

Lautakunnan mukaan myös kalliiden määräaikaisten sopimusten hintaa tulee kohtuullistaa. Sopimus on kohtuuton, jos se on yli 15 prosenttia kalliimpi kuin muiden vastaavien sopimusten keskihinta.

yle.fi

Ne joilla on edelleen korkeampi hintataso selviää paremmin, mutta muut voi mennä konkurssiin ennen kun hinnat nostettu tarpeeksi korkealle.



Ei, koska töihin pääseminen ei ole välttämättön hyödyke, mutta television katseleminen on.



Kyllä. Jos asiakkaan maksama hinta laskee kesken sopimuskauden, sähkön myyjä menee miinukselle. Riippumatta miten sähkön tukkuhinta kehittyy.



Tai sitten myydään liian halvalla ja seuraavalla kerralla tulee konkurssi. Energiavirasto siirtää asiakkaat muille yhtiöille, ja nekin menevät konkurssiin kun on pakko ostaa lisää sähköä uusille asiakkaille. Tällainen domino efekti nähtiin UKssa missä viranomaiset määräävät mikä on kohtuullinen hintataso pari kertaa vuodessa.

Uskoisin että sähkön myyntiyhtiön omistamisen suosio laskee. Myyntiyhtiöt lakkautetaan, myydään pois tarpeeksi tyhmille tai ulkomaille, jne

 

[BNo1]

Sähkönhintaa voidaan lähestyä vasemmistolaisesta tai oikeistolaisesta näkökulmasta.

Vasemmistolaisessa näkökulmasta jokaisella on oikeus pystyä elämään vaikka 200m2 talossa yksinään, +25C huonelämpötiloissa suoralla sähkölämmityksellä. Tämä sitten mahdollistetaan erillaisia tukihärdelleillä ja valtion takaamalla (tuottaa itse ja korvaa tappiot verotuloista tai maksaa tukia tuottajille) halvalla sähköllä.

Oikeistolaisessa näkökulmassa pitää ottaa vastuuta omasta elämästään ja joko pistää sähkönkulutus kuriin tai muuttaa sellaiseen asuntoon jota on varaa lämmittää. Jos on ajanut itsensä sellaiseen tilanteeseen ettei kestä maksaa markkinahintaista sähköä on tehnyt typeriä päätöksiä. Se voi sitten tarkoittaa talon myyntiä ja muuttoa, eristyksen parantamista, sisälämpötilan laskua vaikka 14C, järkevämpää lämmitysmuotoa, jne. Perinteisesti tässä valitetaan että se tulee liian kalliiksi muuttaa tai korjata, mutta taas sama ratkaisu että silloin on tehnyt typeriä päätöksiä ja niistä pitää kantaa vastuu. Jos ei ole varaa lämmittää niin pitää mennä töihin, jos on töissä eikä silti ole varaa lämmittää niin pitää mennä paremmin tienaaviin hommiin, jos se ei onnistu koska töistä ei makseta enempää niin pitää ottaa velkaa ja mennä opiskelemaan ammatti jolla tienaa enemmän ja pystyy sitten maksamaan sähkölaskunsa.
Oikeistolaisen näkemyksen mukaan ei ole yhteiskunnan tehtävä tuottaa halpaa sähköä että ihmiset eivät joutuisi kantamaan vastuuta valinnoistaan, miksi muiden pitää maksaa veroja jotka muutetaan tukiaisiksi koska sinä olet tehnyt huonoja päätöksiä?

Kumpaa sinä haluat? Täällä on yllättävän moni oikeistolaisia viboja lähettänyt henkilö joka kritisoi sähkönhintaa ja vaatii lisää ydinvoimaloita (verorahoilla) vaikka ratkaisu olisi omissa käsissä jos vain asialle tekisi jotain.

 

[Lämpöpumppu]

Sähkönhintaa voidaan lähestyä vasemmistolaisesta tai oikeistolaisesta näkökulmasta.

Vasemmistolaisessa näkökulmasta jokaisella on oikeus pystyä elämään vaikka 200m2 talossa yksinään, +25C huonelämpötiloissa suoralla sähkölämmityksellä. Tämä sitten mahdollistetaan erillaisia tukihärdelleillä ja valtion takaamalla (tuottaa itse ja korvaa tappiot verotuloista tai maksaa tukia tuottajille) halvalla sähköllä.

Oikeistolaisessa näkökulmassa pitää ottaa vastuuta omasta elämästään ja joko pistää sähkönkulutus kuriin tai muuttaa sellaiseen asuntoon jota on varaa lämmittää. Jos on ajanut itsensä sellaiseen tilanteeseen ettei kestä maksaa markkinahintaista sähköä on tehnyt typeriä päätöksiä. Se voi sitten tarkoittaa talon myyntiä ja muuttoa, eristyksen parantamista, sisälämpötilan laskua vaikka 14C, järkevämpää lämmitysmuotoa, jne. Perinteisesti tässä valitetaan että se tulee liian kalliiksi muuttaa tai korjata, mutta taas sama ratkaisu että silloin on tehnyt typeriä päätöksiä ja niistä pitää kantaa vastuu. Jos ei ole varaa lämmittää niin pitää mennä töihin, jos on töissä eikä silti ole varaa lämmittää niin pitää mennä paremmin tienaaviin hommiin, jos se ei onnistu koska töistä ei makseta enempää niin pitää ottaa velkaa ja mennä opiskelemaan ammatti jolla tienaa enemmän ja pystyy sitten maksamaan sähkölaskunsa.
Oikeistolaisen näkemyksen mukaan ei ole yhteiskunnan tehtävä tuottaa halpaa sähköä että ihmiset eivät joutuisi kantamaan vastuuta valinnoistaan, miksi muiden pitää maksaa veroja jotka muutetaan tukiaisiksi koska sinä olet tehnyt huonoja päätöksiä?

Kumpaa sinä haluat? Täällä on yllättävän moni oikeistolaisia viboja lähettänyt henkilö joka kritisoi sähkönhintaa ja vaatii lisää ydinvoimaloita (verorahoilla) vaikka ratkaisu olisi omissa käsissä jos vain asialle tekisi jotain.

Nythän ollaan nähty, kuinka paljon turhaakin kulutusta maassamme on ollut. Kuluttajat ovat onnistuneet kuukausittain säästämään 5-10% kulutuksesta. Onko joku kuollut tämän takia kuten iltapäivälehdissä peloteltiin? Tuskin. Nyt taitaa olla ennätysmäärä pörssisähkösopimuksia kuluttajilla, ainakin omaa lähipiiriä seuranneena, ja kulutuksen seuranta on alkanut kiinnostaa ihmisiä aivan eri tavalla.

 

[Tonnin Seteli]

Mutta koska kyselit taloa jossa lämmityskustannukset olisivat suuret otaksun että tässä voisi olla sellainen? Suurperheen äiti järkyttyi 1600€ sähkölaskua ja asunnon koko on 250m2

1 600 euron sähkölasku sai suurperheen äidin järkyttymään: "Viikkorahaan ei ole varaa"

Monika säästää nyt ensi talven sähkölaskuja varten. Perheessä on luovuttu niin pitsaperjantaista kuin pelikonsolilla pelaamisesta.

kaksplus.fi

Tässä on sitä suomalaista köyhyyttä. Asuntolainaa jäljellä 0,3M ja 1600 euroa ei löydy auton tuhkakupista.

 

[kapiteeli]

Sähkönhintaa voidaan lähestyä vasemmistolaisesta tai oikeistolaisesta näkökulmasta.

Vasemmistolaisessa näkökulmasta jokaisella on oikeus pystyä elämään vaikka 200m2 talossa yksinään, +25C huonelämpötiloissa suoralla sähkölämmityksellä. Tämä sitten mahdollistetaan erillaisia tukihärdelleillä ja valtion takaamalla (tuottaa itse ja korvaa tappiot verotuloista tai maksaa tukia tuottajille) halvalla sähköllä.

Oikeistolaisessa näkökulmassa pitää ottaa vastuuta omasta elämästään ja joko pistää sähkönkulutus kuriin tai muuttaa sellaiseen asuntoon jota on varaa lämmittää. Jos on ajanut itsensä sellaiseen tilanteeseen ettei kestä maksaa markkinahintaista sähköä on tehnyt typeriä päätöksiä. Se voi sitten tarkoittaa talon myyntiä ja muuttoa, eristyksen parantamista, sisälämpötilan laskua vaikka 14C, järkevämpää lämmitysmuotoa, jne. Perinteisesti tässä valitetaan että se tulee liian kalliiksi muuttaa tai korjata, mutta taas sama ratkaisu että silloin on tehnyt typeriä päätöksiä ja niistä pitää kantaa vastuu. Jos ei ole varaa lämmittää niin pitää mennä töihin, jos on töissä eikä silti ole varaa lämmittää niin pitää mennä paremmin tienaaviin hommiin, jos se ei onnistu koska töistä ei makseta enempää niin pitää ottaa velkaa ja mennä opiskelemaan ammatti jolla tienaa enemmän ja pystyy sitten maksamaan sähkölaskunsa.
Oikeistolaisen näkemyksen mukaan ei ole yhteiskunnan tehtävä tuottaa halpaa sähköä että ihmiset eivät joutuisi kantamaan vastuuta valinnoistaan, miksi muiden pitää maksaa veroja jotka muutetaan tukiaisiksi koska sinä olet tehnyt huonoja päätöksiä?

Kumpaa sinä haluat? Täällä on yllättävän moni oikeistolaisia viboja lähettänyt henkilö joka kritisoi sähkönhintaa ja vaatii lisää ydinvoimaloita (verorahoilla) vaikka ratkaisu olisi omissa käsissä jos vain asialle tekisi jotain.

Eikös kunnon oikeistolainen ole too big to fail ja täten oikeutettu tukiin, etenkin kun pahat vasemmistolaiset ovat säätäneet päästökaupan, joka on nostanut vanhan kunnon luotettavan ja puhtaan fossiilienergian tuotantokustannukset pilviin.

 

[brainsurgery]

Eikös kunnon oikeistolainen ole too big to fail ja täten oikeutettu tukiin, etenkin kun pahat vasemmistolaiset ovat säätäneet päästökaupan, joka on nostanut vanhan kunnon luotettavan ja puhtaan fossiilienergian tuotantokustannukset pilviin.

Jos olisi vanha kunnon öljylämmitys niin talon lämmitys olisi ollut halvempaa kuin 35c/kWh sähkön hinnoilla.

 

[chrisekh]

Se oli kylla hassua viimetalvessa etta oljylammitteisissa asunnoissa oli vain 100% nousu pelkona kun sahkolammitteisissa oli 300% nousuja tarjolla.

 

[599gtb]

Onko aurinvoimasta mitään rakenteilla olevat listaa?

 

[noreth]

Onko aurinvoimasta mitään rakenteilla olevat listaa?

Ei ole tietääkseni. Tieto pitäisi olla verkkoyhtiöillä, joilta pitää saada lupa liittää voimala verkkoon. Fingrid arvioi, että 2030 mennessä huipputeho olisi peräti 7000 MW.

Suomeen nousee aurinkopaneelipeltoja sellaista vauhtia, että asiantuntija nostaa esille jo uhkia

Tuotanto painottuu eteläiseen Suomeen. Satoja aurinkosähköhankkeita on suunnitteilla tai kartoituksessa. Isoja voimalakenttiä voi nousta jo muutamassa vuodessa.

yle.fi