Tuossa taidetaan nyt puhua lähinnä jo tunnettujen taiteilijoiden teoksiin sijoittamisesta heikkoina aikoina, kun hinnat ovat matalalla eli pyritään hyödyntämään taiteen hintavaihteluja. Tuntemattomien taiteilijoiden teosten ostaminen on aika lottoa kuten yllä jo mainittiinkin, jossa lähinnä mahdollisuuksia voi parantaa a) tuntemalla alan todella hyvin ts. löytämällä potentiaalisia huipputaitelijoita ennen suurta yleisöä ja b) omaamalla tarvittavat suhteet, joilla tuntemattoman taiteilijan pystyy nostamaan tunnetuksi - tietty sen jälkeen, kun itse omaa hyvän määrän kyseisen taiteilijan teoksia.Kyseenalaistan ja haastan vähän joitain vastaajia siinä, että tiedättekö oikeasti sijoittamisesta mitään? En kysy ilkeyttäni.
Taide sijoituskohteena – onnistunut taidesijoittaminen vaatii tarkkaa ajoitusta
Parhaimmillaan taideteos saattaa olla yhtä hyvä sijoitus kuin menestysosakkeet.www.taloustaito.fi
"Kun tavoitteena on kannattava taidesijoittaminen, ostojen ja myyntien ajoituksella on suuri merkitys – kuten monissa muissakin sijoituksissa. Parasta olisi, jos taideostoksille osaisi lähteä viimeistään nousukauden alkuvaiheessa. "
"Kun talous on nousussa, varallisuutta siirtyy taidemarkkinoille ja taiteen hinta nousee merkittävästi. Pahimmillaan syntyy jopa markkinahäiriöksi luonnehdittava taidebuumi. "
Eli nyt voisi olla hyvä hetki sijoittaa taiteeseen, joka kuitenkin pitää arvonsa, eli on epätodennäköistä, että teoksen arvo jostain syystä romahtaa 20 vuoden aikana. Sitten kun jaksan odottaa taiteen ostamisen kultakautta, niin saan rahani takaisin, järkevän voiton, ja missään tapauksessa työn arvo ei romahda nolliin. Vai mitä?
Ainakaan minulle tämä ei kuulosta järkevältä, jos sitä sijoitusmielessä katsoo.
Meillä on lapsilla tollaiset vähän alle 10ke salkut muutamassa erässä hankittuna 2014 alkaen (verotussyistä). Tulleet perintönä omien isovanhempien kautta vanhemmille ja sieltä hyppäs meidän lapsille.
Lapsia ei ole, mutta nähnyt hyviä esimerkkejä esim kolme kirjekuorta (funny money, säästöt ja sijoituskuori) sekä näiden kehittyminen isommaksi kuukausien aikana. Tämä tosin aika pienille lapsille. 12veelle lähtisin ihan käytännön esimerkeistä ja historiasta mitä se 1900 luvulla sijoitettu yksi dollari olisi nyt ja rahapodissa hyviä esimerkkejä miten 20vuotiaana aloittanut sijottaja voi lopettaa 10v sijoittamisen jälkeen ja silti 30v aloittaneella sijoittajalla olisi vähemmän eläkkeellä vaikka sijoittaisi kuukausittain eläkepäiviin asti. Korkoa korolle on siis se mitä kannattaa opettaa niin lähtee siitä. Rahapodi selittää tämän useassa jaksossa todella selkeästi /nuoret varmasti ymmärtää
Haastavinta vaan meillä on teinien kanssa se, että "haluan elää nyt ja käyttää rahoja nyt, enkä joskus 30-vuotiaana
". 15-vuotiaallehan elämä on ohi kolmekymppisenä.. Vanhemman (ihan just 18v) kohdalla alkaa jo vähän järkeä olla ja ymmärtää pidemmän aikavälin tavoitteiden päälle. Nuorempi elää max. 24h perspektiivillä...
Jos kuvittelet saavasi markkinoilta parempaa tuottoa kuin mitä asuntolainasi korko on, fiksuinta olisi ottaa vaikka lyhennysvapaata ja laittaa lyhennysten verran sijoituksiin.
Tämä on varmaan eka viesti aikoihin josta käy selkeästi ilmi, että kirjoittaja ymmärtää mitä se ainaisesti jankkaamani vaihtoehtoehtokustannus ja riskittömän korkotason lasku tarkoittaa assettien (osakkeiden, kiinteistöjen, bondien) hinnoille.Noh - tuo oli lähinnä heitto, sikäli tulee oikein kunnon pörssiromahdus mallia 1930-luku. Kyllä sellainenkin on edelleen mahdollinen, koska harjoitamme nyt globaalisti niin erikoista taloudellista kokeilua.
Toisaalta voisi samaan tapaan sanoa, että on fakta, ettei tutkimusten mukaan ammattilaisetkaan osaa poimia osakkeita tikkaa heittävää apinaa paremmin. Olen toki samaa mieltä, että aina on edullisia osakkeita, mutta markkinat ei kovinkaan usein ole rationaaliset.
Oma rationaalinen huoleni osakeindeksien arvostukseen liittyen tulee mm. seuraavasta:
Riskittömien korkojen pitkään alaspäin menevät trendi on laskenut todennäköisesti tasolle, josta se ei voi enää paljoa enempää laskea:
Osakkeet arvostetaan perustuen tuleviin kassavirtoihin / diskonttokorolla, joka koostuu kyseisestä riskittömästä korosta ja Equity risk premiumista (Olisiko tuo n. 6% yleensä). Huomioikaa ylläolevasta graafiin liittyen se, että korkojen noustessa 1965-1982 osakemarkkinat laskivat yli 15 vuoden ajan!
Valitettavasti aika iso osa menneistä tuotoista ei ole perustunut kassavirtojen ja tulosten kasvuun, vaan juuri tuohon riskittömän koron laskuun. Sikäli tuon riskittömän koron osalta on nähty pohjat, niin tulevaisuuden kurssinousun täytyy tulla joko oikeasti kehittyvistä kassavirroista&tuloksista, tai riskipreemion laskusta. Samaan aikaan osakkeiden kokonaisarvo suhteessa reaalitalouteen on noussut jo erittäin korkealle:
Ja muistutuksena älkää kukaan tehkö pelkästään jonkun keskustelupalstan nimimerkin kirjoitusten perusteella sijoituspäätöksiä. Tämä on vain pohdintaa, jonka tarkoituksena herättää keskustelua.
Samoilla linjoilla, enkä usko, että mikään tiedossa oleva riski tulee romahduttamaan kursseja. Ennemminkin, jos ne realisoituu pienempinä kuin on pelätty, niin kurssit voi nousta (Esim. USA:n presidentinvaalit seurauksineen). Kuitenkin se, että osakkeiden takaisinmaksuaika on venynyt äärimmäisen pitkäksi tekee osakemarkkinat ennätyksellisen haavoittuvaisiksi erilaisille black swan tapahtumille. Keskimääräinen pe-luku nyt yli 20:n - 20 vuodessa voi tapahtua kyllä kaikenlaista.
Täysin samaa mieltä. Toki pointtinsa siinäkin, että katsoo asiaa niin, että paljonko asuntoon on sitoutunut pääomaa (netto), mutta lopulta riski = bruttoarvo.
Voipi olla aika lailla koronariskiä tuohon hinnoiteltu tällä hetkellä, kun näyttää olevan öljytankkeribisneksessä.
Ainakin kun siirrettiin laina nordeasta danskeen muutaman vuoden maksamisen jälkeen onnistui laina-aika laittaa uudelleen 25 vuoteen. Lainaneuvottelija itse asiassa ehdotti tätä meille itse kun puhuttiin että haluttaisiin kerätä enemmän säästöjä.
Noh - tuo oli lähinnä heitto, sikäli tulee oikein kunnon pörssiromahdus mallia 1930-luku. Kyllä sellainenkin on edelleen mahdollinen, koska harjoitamme nyt globaalisti niin erikoista taloudellista kokeilua.
Toisaalta voisi samaan tapaan sanoa, että on fakta, ettei tutkimusten mukaan ammattilaisetkaan osaa poimia osakkeita tikkaa heittävää apinaa paremmin. Olen toki samaa mieltä, että aina on edullisia osakkeita, mutta markkinat ei kovinkaan usein ole rationaaliset.
Oma rationaalinen huoleni osakeindeksien arvostukseen liittyen tulee mm. seuraavasta:
Riskittömien korkojen pitkään alaspäin menevät trendi on laskenut todennäköisesti tasolle, josta se ei voi enää paljoa enempää laskea:
Osakkeet arvostetaan perustuen tuleviin kassavirtoihin / diskonttokorolla, joka koostuu kyseisestä riskittömästä korosta ja Equity risk premiumista (Olisiko tuo n. 6% yleensä). Huomioikaa ylläolevasta graafiin liittyen se, että korkojen noustessa 1965-1982 osakemarkkinat laskivat yli 15 vuoden ajan!
Valitettavasti aika iso osa menneistä tuotoista ei ole perustunut kassavirtojen ja tulosten kasvuun, vaan juuri tuohon riskittömän koron laskuun. Sikäli tuon riskittömän koron osalta on nähty pohjat, niin tulevaisuuden kurssinousun täytyy tulla joko oikeasti kehittyvistä kassavirroista&tuloksista, tai riskipreemion laskusta. Samaan aikaan osakkeiden kokonaisarvo suhteessa reaalitalouteen on noussut jo erittäin korkealle:
Teillä on pojat hienoja käyriä, mutta mielestäni yksi erittäin oleellinen tekijä niistä puuttuu, nimittäin inflaatio. Mielestäni nimittäin yleisesti ottaen varsin naurettavaa puhua "riskittömistä sijoituksista" jos rahoja pitämällä niissä menettää rahan ostovoimaa. Tällä hetkellä tosin se inflaatiokin varsin matalalla ainakin Suomessa tainnut olla, vaikka käsittääkseni sekä EKP:n että FED:in inflaatiotavoite on siellä 2 prosentissa tai pikkaisen yli. Joka tapauksessa itse ainakin pidän tästä muodostunutta tilannetta varsin mielenkiintoisena, jossa sijoitat esim. johonkin 10 vuoden AAA luokiteltuun valtionlainaan ja saat jonkun 0,5% korkoa vuodessa, kun samaan aikaan kyseisen maan keskuspankki mainostaa isoilla kirjaimilla että tavoitteena on heikentää sen rahan ostovoimaa 2% per vuosi. Itse siis kyllä näkisin nykyisin tuon pelkän koron menettäneen merkityksensä ns. riskittömänä sijoituksena ainakin silloin kun se häviää vallitsevalle inflaatiolle. (Ja se inflaatio, vallitseva tai tavoiteltu varovaisuudesta riippuen, voisi olla parempi mittari sijoitusten arviointiin ainakin siis silloin kun se on korkeammalla kuin tuo ns. riskittömän valtionlainen korko.) Toki sitten taas jos on sitä mieltä, ettei inflaatiolla ole tässä yhtälössä mitään väliä voi sijoittaa vaikka Venezuelaan tai johonkin Afrikan maahan paikallisessa valuutassa ja saada mahdollisesti ennennäkemättömiä tuottoprosentteja rahalleen.Tämä on varmaan eka viesti aikoihin josta käy selkeästi ilmi, että kirjoittaja ymmärtää mitä se ainaisesti jankkaamani vaihtoehtoehtokustannus ja riskittömän korkotason lasku tarkoittaa assettien (osakkeiden, kiinteistöjen, bondien) hinnoille.
Tässä on lähitapiolalta kopsittu kuva:
Ihan jenkkipörssistä tuota voi ostaa tikkerillä DHT eli osinkojen verotus ei pitäisi olla ongelma.
Se mihin on listattuna ei vaikuta osinkojen verotukseen vaan yhtiön verotuksellinen kotimaa, mikä tässä tapauksessa näyttää olevan tuo Bermuda.
No onko tämä sitten juurikaan yllättävää jos miettii asiaa sen 15-vuotiaan tai sitä nuoremman näkökulmasta? Tuossa iässä kuitenkin vielä kokee monia juttuja maailmassa vasta ensimmäistä kertaa (ja jos ei nyt ihan kokonaan elämänsä ensimmäistä niin ainakin ikävaiheensa ensimmäistä kertaa) ja toisaalta taas omaa omaisuutta tai säännöllisiä tulojakaan ei vielä juuri ole, joten ei voi milloin vaan kävellä kauppaan ja ostaa mitä huvittaa silloin kun huvittaa, niin kuin aikuisena voi myöhemmin monen asian kohdalla tehdä.Haastavinta vaan meillä on teinien kanssa se, että "haluan elää nyt ja käyttää rahoja nyt, enkä joskus 30-vuotiaana
Kiitoksia selvennyksestä, näinhän se menikin kun tarkistin. Eli menee ansiotulona (tämä on pienituloiselle hyvä asia). Joskus pystyi kikkailemaan osingon kanssa esim. ostamalla Shelliä jenkeistä eikä Hollannista tai UK:sta, tämä sekoitti.
Vähän toki menee ohi sijoittamisesta mutta meillä se ongelma on ehkä enemmän, että lapset on aina saaneet kaiken tarvitsemansa. Lapset eivät ole vuosiin pyytäneet mitään syntymäpäivälahjoja yms. koska kaikki tarvittava on aina hommattu harkinnan jälkeenja mitään kertakäyttökrääsää tms. eivät halua. Isommista hankinnoista ovat sitten saaneet pulittaa jonkun osuuden (synttäreinä jne. saatu pääosin rahaa). Isompia hankintoja mm. kännykät, pelitietokoneet, parempi tramppa aikanaan hyvän tilallle,... . Just nuorempi osti skeittilaudan 150e omistaan.
Yleensä näissä on on ongelmana vahva syklisyys. Hyvinä aikoina maksetaan liikaa osinkoja ja huonoina aikoina annetaan pääomistajille liian halvalla suunnattu anti. Piensijoittajat kärsii liudentumisesta ja pääomistajat pumppaa yhdessä syklissä moninkertaisen tuoton. Nyt on ilmeisesti tankkeripalvelun hinta pysynyt yllättävän pitkään yllättävän korkeana, niin on osakkeen hintaan nähden kyllä tullut huikeaa tulosta. Koko ajan on kuitenkin pelko perseessä, että kohta hinnat putoaa, niin osakkeen hinta ei ole sitten noussut ja peräpeilin P/E on alle 4.
Tuon voi tarkistaa osakkeen ISINistä, siitä selviää mistä maasta ne osingot tulee. Voi olla eri maa kuin missä pörssissä on listattuna. Toisaalta voi olla myös ADR, mitä jenkkien pörssissä on aika paljon, jolloin siinä on välikäsi ja osingot tulevatkin esim. jenkkilästä vaikka itse firma on jostain muusta maasta.
Kiitti tarkennuksesta, oli vieläkin eksoottisempi lähtömaa
Kiitos tiedosta, tällä hetkellä viestisi ei anna irti mitään muuta kuin omakehua.Olen kasannut vuoden alusta melko defensiivistä osinkosalkkua parilla kasvuyhtiöllä höystettynä, mutta yllätyksekseni huomasin tänään salkun vuosituoton rikkoneen rajapyykin 50 000 euroa. Sijoituksia tehty siis ensimmäiset pienet tammikuussa 2020 ja isompia toukokuusta eteenpäin.
Tuotto-odotukseni perustuu osinkoihin joita pitäisi nykyennusteiden mukaan tulla ensi vuonna reilut 27 000 euroa. Kaikki mahdollinen arvonnnousu otetaan vastaan bonuksena, osakkeita ei ole tarkoitus myydä vuosikymmeniin.
Mun salkku näyttää tylsällä KK-säästöllä YTD -2,8%...Olen kasannut vuoden alusta melko defensiivistä osinkosalkkua parilla kasvuyhtiöllä höystettynä, mutta yllätyksekseni huomasin tänään salkun vuosituoton rikkoneen rajapyykin 50 000 euroa. Sijoituksia tehty siis ensimmäiset pienet tammikuussa 2020 ja isompia toukokuusta eteenpäin.
Tuotto-odotukseni perustuu osinkoihin joita pitäisi nykyennusteiden mukaan tulla ensi vuonna reilut 27 000 euroa. Kaikki mahdollinen arvonnnousu otetaan vastaan bonuksena, osakkeita ei ole tarkoitus myydä vuosikymmeniin.
Eikö nää elvistelyt nyt voisi jo vihdoin laittaa sinne palkkakeskusteluun. Nollapostaus tän ketjun kannalta.Olen kasannut vuoden alusta melko defensiivistä osinkosalkkua parilla kasvuyhtiöllä höystettynä, mutta yllätyksekseni huomasin tänään salkun vuosituoton rikkoneen rajapyykin 50 000 euroa. Sijoituksia tehty siis ensimmäiset pienet tammikuussa 2020 ja isompia toukokuusta eteenpäin.
Tuotto-odotukseni perustuu osinkoihin joita pitäisi nykyennusteiden mukaan tulla ensi vuonna reilut 27 000 euroa. Kaikki mahdollinen arvonnnousu otetaan vastaan bonuksena, osakkeita ei ole tarkoitus myydä vuosikymmeniin.
Katsoinpa itsekin omaa salkkua ja YTD näytti -0,42% ja sama euroina +429€. Mitenköhän tämäkin on mahdollista.. Noh, aikalailla siis koronan vaikutukset alkaa olemaan kohta kurottu umpeen, viimeiset 6kk näyttää -4,54% ja -383€.
Samaa mieltä. Mielestäni olisi informatiivisempää jos postaus sisältäisi jonkinlaisia vinkkejä, tai muuta tietoa vaikka siihen ”katsokaa tienasin satasen”-tulokseen, kuin näihin muiden lukijoiden kannalta varsin turhiin ”katsokaa mun salkun kokoa”-postauksiin. Ei sillä etteikö toisten onnistuminen ole hieno asia - se on, mutta olisi silti kivaa jos postauksella olisi jonkinlainen antikin.
No ei tuo reilu +8% mikään kovin häävi tulos ole kun ottaa huomioon, että esim. pelkästään OMXH25 on noussut tuosta toukokuun alusta yli 18%.
Nordnetin tuottoprossat on kyl jotain korkeamman asteen matikkaa. Itse tungen ostot ja arvot Exceliin ja lasken noiden peruslukujen lisäksi XIRR-funktiolla annualisoidun tuottoprosentin.
Se Nordetin tuottoprossa (kuten kehitysgraafikin) lasketaan TWR-tuoton kaavalla.
