Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[sono-thermism]

Milloin Buffett on tämän "ohjeistuksen" antanut? Olisiko annettu ennen taantumaa, koronaa+Rahan markkinoille pumppausta? Markkina elää kokoajan ja vanhat ohjeet eivät välttämättä enää päde.

Käsittääkseni hän sanoi sen 2013, tässä lisätietoa siitä:

90/10 Investment Strategy by Buffett: Definition, Pros, Cons, & Tips

Learn Warren Buffett's 90/10 investment strategy: allocate 90% to stock index funds and 10% to low-risk bonds. Discover its pros, cons, and if it's right for you.

www.investopedia.com

Itse ajattelin kans sitä että kun joskus tulee näitä 12 vuoden karhumarkkinoita (2000-2012), jolloin indeksirahastolla tienaa 0% 12 vuoden aikana, joten voisi olla hyvä olla siksi jonku verran valtionlainoissa kans, koska silloin ne menee paremmin ylöspäin kuin osakerahastot.

 

[KuunoKaakkuri]

koska silloin ne menee paremmin ylöspäin kuin osakerahastot.

Tästä juuri kirjoitin, että korkorahastot toimivat hieman intuition vastaisesti. Eli kun korot nousevat, rahastot laskevat ja toistepäin. Nyt ollaan negatiivisten korkojen tilassa, pitkään on ennustettu korkojen nousua ja sitä ei ole tapahtunut. Voi olla, että korot nousevat seuraavan karhumarkkinan aikana ja silloin siis rahastojen arvo laskee. Tulevaisuutta on kuitenkin vaikea ennustaa.

 

[Alffons]

Mulla on nyt jo vähän ehkä ylipainoa vety-osakkeissa. Plug power, Ballard, NEL. Aikamoista hypeä noihin liittyy, mutta ei oikein vielä malta kyydistä hypätä ku YTD näiden johdosta on +35,48%

 

[sono-thermism]

Tästä juuri kirjoitin, että korkorahastot toimivat hieman intuition vastaisesti. Eli kun korot nousevat, rahastot laskevat ja toistepäin. Nyt ollaan negatiivisten korkojen tilassa, pitkään on ennustettu korkojen nousua ja sitä ei ole tapahtunut. Voi olla, että korot nousevat seuraavan karhumarkkinan aikana ja silloin siis rahastojen arvo laskee. Tulevaisuutta on kuitenkin vaikea ennustaa.

Olen usein kuullut että valtionlainat menee ylöspäin karhumarkkinoissa, ja kaikki aina siirtää rahoja valtionlainoihin jos osakemarkkinat vaikuttaa epävarmalta.

Esim. tämä euro obligaatio A meni 66% ylöspäin 2000-2012 karhumarkkinan aikana:

fs_Oversigt

Jos olisi sijoittanut S&P 500:seen vuonna 2000, se olisi vielä miinuksella vuonna 2012.

Tuon karhumarkkinan aikana korot nousi väliaikaisesti, mutta ne meni sitten takaisin alas:

Euro Area Interest Rate

The benchmark interest rate In the Euro Area was last recorded at 2.15 percent. This page provides - Euro Area Interest Rate - actual values, historical data, forecast, chart, statistics, economic calendar and news.

tradingeconomics.com

Fed on sanonut että ne nostaa korkoja vasta 2023-2024.

Mutta joo, en tiedä onko noissa valtionlainoissa sitte järkeä. Ehkä parempi ostaa halvalla/pohjalla jotain indeksirahastoa mielummin silloin jos on karhumarkkina, niin ehkä tienaa enemmän.

Siitä Xtrackersin Government bondista, jonka mainitsin, ei ilmeisesti ole tarpeeksi tietoa taaksepäin, että voisi katsoa miten se meni 2000-2012.

 

[tuoppi´]

Olen usein kuullut että valtionlainat menee ylöspäin karhumarkkinoissa, ja kaikki aina siirtää rahoja valtionlainoihin jos osakemarkkinat vaikuttaa epävarmalta.

Esim. tämä euro obligaatio A meni 66% ylöspäin 2000-2012 karhumarkkinan aikana:

fs_Oversigt

Jos olisi sijoittanut S&P 500:seen vuonna 2000, se olisi vielä miinuksella vuonna 2012.

Tuon karhumarkkinan aikana korot nousi väliaikaisesti, mutta ne meni sitten takaisin alas:

Euro Area Interest Rate

The benchmark interest rate In the Euro Area was last recorded at 2.15 percent. This page provides - Euro Area Interest Rate - actual values, historical data, forecast, chart, statistics, economic calendar and news.

tradingeconomics.com

Fed on sanonut että ne nostaa korkoja vasta 2023-2024.

Korkomarkkinoilla ollaan ihan uudessa tilanteessa. Kyllä, monesti korkomarkkinat on ollut se turvasatama silloin kun osakkeet laskevat. Mutta viime aikoina tuo ei ole toiminut, koska korkoja on laskettu sen takia että saataisiin osakkaiden arvo pidetty ylhäällä. Mutta nyt kun korot ovat jo nollassa tai negatiivisena niin voidaanko tuota enää tehdä? Jo pitkään ollut puhetta, että ohjauskorkoja pian nostettaisiin, mutta aina on ollut pelkona se että osakkeiden arvo ottaisi tuosta osumaa ja kukaan ei halua sitä sen takia tehdä, ja toisaalta aina on tullut jotain tapahtumaa joka on aiheuttanut ennemminkin painetta laskea korkoja.

Tällä hetkellä korkoihin sijoittaminen on aika typerää ja sen takia osakkeiden arvo nousee kokoajan. Mutta miten pitkään tälläisiä negatiivisia korkoja voidaan oikein pitää?

 

[KuunoKaakkuri]

Esim. tämä euro obligaatio A meni 66% ylöspäin 2000-2012 karhumarkkinan aikana:

Tuolloin korot laskivat, esim. Euribor 12kk 5%:n pinnasta 0,5%:iin. Eli kun korot laskevat, rahasto nousee.

Nyt on jo vuosia puhuttu, että korot nousevat. Jos näin kävisi, tuon ETF-rahaston arvo laskisi.

Voiko korot sitten vielä laskea jotta ETF-rahasto nousisi? Kyllä. Tätäkin on puhuttu, että ei millään voi enää laskea, mutta niin vaan miinuksella mennään edelleen.

Kukaan ei osaa näitä ennustaa...

 

[Galaxy]

Jos ajatellaan että on pakko sijoittaa korkoihin niin onko mitään järkevää vaihtoehtoa vaikka 5v tähtäimellä instrumenteissa joita voi pörssistä ostaa? Eli jos nyt salkkuun otetaan jotain yritys- tai valtiolainabondia niin onko se tosiaan käytännössä niin että:

-Jos korkotasolle ei tapahdu mitään saadaan suunnilleen tuottoa sama mitä lainaaja nimellisesti maksaa, sanotaan vaikka että 0,5 vuodessa%
-Jos korkotaso nousee vaikka neljän vuoden jälkeen niin käytännössä sijoitukseni arvo laskee? Onko tähän jotain selkeää kaavaa? Eli jos ohjauskorko nousee prosentin niin millaista prosentuaalista muutosta voin odottaa sijoitustuotteen arvolle?
-Korkotaso ei kaiketi oikeasti enää voi laskea?

Olenko ymmärtänyt oikein vai onko tässä joku muukin vaihtoehto? Sauli Vilen ja viimeisimpänä Lepikkö tästä mainitsi youtuben puolella.

 

[KuunoKaakkuri]

Tuo ylläoleva pätee valtiolainohin. Yrityslainoissa tilanne ei ole yhtä suoraviivainen, koska siellä on koron hinnoittelussa mukana luottoriski. Riski toteutuu, jos lainan ottanut yritys ei maksa lainaa takaisin sovitusti. Jos yrityksen maksama korko (riskilisineen) on vaikka 8% niin 0,5% koron nousu ei vaikuta tähän suhteessa yhtä paljon kuin valtiolainapuolella, jossa luottoriski = 0.

Muoks: yritin kirjoittaa selkeämmin

 

[maustevoi]

Mikä instrumentti on valittavisssa siihen jos betsaa sitä vastaan että korot eivät nouse?

 

[Lammas]

Itsehän en näistä mitään ymmärrä, mutta olen sijoittanut aika ison osan rahoistani näihin kolmeen korkorahastoon:
TRBUX T Rowe Price Ultra Short-Term Bond Fund
IGSB iShares 1-5 Year Investment Grade Corporate Bond ETF
VWEHX Vanguard High-Yield Corporate Fund

Saatan tarvita rahoja muutaman vuoden sisällä, jos ostan asunnon. Näin lyhyellä ajalla osakemarkkinoille sijoittaminen tuntuu hieman liian riskialttiilta.

En niinkään tavoittele arvonnousua, vaan oletan, että saan voittoa enimmäkseen "osingoista" (en tiedä onko oikea termi korkorahaston yhteydessä, vai pitäisikö puhua esim. korkotuloista). Jokainen noista kolmesta maksaa kuukausittaiset osingot, jotka sijoitan automaattisesti uudelleen. Jos korot nousee, niin sitten arvo varmaan vähän laskee, mutta vastaavasti tulot nousee. Pahin mahdollinen tilanne lienee se, että korot nousee juuri ennen kuin tarvitsen rahoja, jolloin en ehdi nauttia nousevista tuloista. Lisäksi tässä tapauksessa asuntolainojen korkojen noususta aiheutuisi harmia, eli siinä mielessä mulla on vähän kaikki munat samassa korissa. Mutta en tiedä mihin muuallekaan voisin nuo rahat sijoittaa. Täällä USA:ssa pankkitilit on käytännössä nollakorkoisia. Asuntolainojen korot on kai tällä hetkellä jossain kahden ja kolmen välissä.

 

[SKYTRiXSHA]

Sharevillessä ainakin yks nimimerkki paukuttaa päivästä toiseen viime vuoden aikana "positiivisia huhuja" tulikivestä. Milloin on "T:llä alkavat alle sen ja sen arvoiset firmat" olleet noususuuntaisia tähän aikaan vuodesta ja milloin on persneton tekeminen kymmenettä kautta putkeen selkeä merkki Teslamaisesta noususta. Kaikki luvut kääntyy parhaiten päin tän nimimerkin "syväanalyyseissä".

Spoileri: predak

Shareville, Pohjoismaiden isoin sosiaalinen sijoitusfoorumi

Shareville on sosiaalinen sijoitusverkosto ja sijoitusfoorumi. Sharevillessä saat tietoa ja inspiraatiota todistetusti menestyviltä sijoittajilta. Täysin maksutta. Vastaanota sijoitusideoita reaaliajassa ja keskustele muiden kanssa.

shareville.fi

Shareville, Pohjoismaiden isoin sosiaalinen sijoitusfoorumi

Shareville on sosiaalinen sijoitusverkosto ja sijoitusfoorumi. Sharevillessä saat tietoa ja inspiraatiota todistetusti menestyviltä sijoittajilta. Täysin maksutta. Vastaanota sijoitusideoita reaaliajassa ja keskustele muiden kanssa.

shareville.fi

Shareville, Pohjoismaiden isoin sosiaalinen sijoitusfoorumi

Shareville on sosiaalinen sijoitusverkosto ja sijoitusfoorumi. Sharevillessä saat tietoa ja inspiraatiota todistetusti menestyviltä sijoittajilta. Täysin maksutta. Vastaanota sijoitusideoita reaaliajassa ja keskustele muiden kanssa.

shareville.fi

Shareville, Pohjoismaiden isoin sosiaalinen sijoitusfoorumi

Shareville on sosiaalinen sijoitusverkosto ja sijoitusfoorumi. Sharevillessä saat tietoa ja inspiraatiota todistetusti menestyviltä sijoittajilta. Täysin maksutta. Vastaanota sijoitusideoita reaaliajassa ja keskustele muiden kanssa.

shareville.fi

vauva.fi:ssä meno vahvana:

Onko Tulikivi hyvä sijoitus?

Kuulin vihjeen että nyt saisi halvalla!

www.vauva.fi

Jooh, en suosittele kyllä Tulikiven ostamista, tuo on täysin pump & dump, tosin niille jotka oli kyydissä jo Joulukuussa, toivottavasti myit.

 

[KuunoKaakkuri]

Itsehän en näistä mitään ymmärrä, mutta olen sijoittanut aika ison osan rahoistani näihin kolmeen korkorahastoon:
TRBUX T Rowe Price Ultra Short-Term Bond Fund
IGSB iShares 1-5 Year Investment Grade Corporate Bond ETF
VWEHX Vanguard High-Yield Corporate Fund

Ainakaan nimestä päätellen sijoitus TRBUX "Ultra Short" ei pitäisi kärsiä korkojen noususta. Kun laina-aika on lyhyt niin korkojen nousun vaikutus on pieni vrt. esim Saksan 30-v bondeihin.
VWEHX "High-Yield" taas on niitä korkean koron yrityslainoja eli niihinkän korkojen nousun ei pitäisi vaikuttaa niin paljoa. Niissä on yritysriskiä hinnoiteltuna sisään sen verran reippaasti, että pieni korkojen nousu ei näy missään.

Disclaimer: MUTU on vahvasti läsnä tässä.

 

[oongee]

-Jos korkotaso nousee vaikka neljän vuoden jälkeen niin käytännössä sijoitukseni arvo laskee? Onko tähän jotain selkeää kaavaa? Eli jos ohjauskorko nousee prosentin niin millaista prosentuaalista muutosta voin odottaa sijoitustuotteen arvolle?

Yksinkertaistettuna:

rahaston arvon muutos = koron muutos × rahaston efektiivinen duraatio

Rahaston keskimääräinen/efektiivinen/tms. duraatio ilmenee rahaston tiedoista, jotka löytyvät rahaston liikkeeseenlaskijan sivuilta.

Tuossa oli aiemmin esillä Xtrackers Eurozone Government Bond 25+ UCITS ETF (LU0290357846) ja että se on tuottanut korko-ETF:istä erityisen hyvin. Siinä on erityisen pitkä duraatio (sitä se 25+ nimessä tarkoittaa), joten siksi se on tuottanut erityisen hyvin korkotason laskiessa. Samoin korkotason mahdollisesti noustessa se menettää arvoaan kaikkein eniten. Eli pitkän duraation korkorahaston korkoriski on suurempi kuin lyhyen duraation rahaston korkoriski.

Salkun korkosijoitus-osan ei ole yleensä tarkoitus varsinaisesti tuottaa, vaan tuoda tasapainoa salkkuun osakkeiden kyljessä. Siksi ei ole mielekästä etsiä suurituottoisinta ja siten suuririskisintä korko-ETF:ää. Etenkin, jos oletetaan, etteivät korot enää merkittävästi laske.

Yleisesti käytettyjä pienikuluisia, globaalisti hajautettuja, EUR-valuuttasuojattuja korko-ETF:iä salkun tasapainotukseen ovat ainakin:

• iShares Core Global Aggregate Bond UCITS ETF EUR Hedged (Acc) (IE00BDBRDM35 / Xetra EUNA) TER 0,10%
• Vanguard Global Aggregate Bond UCITS ETF EUR Hedged Accumulating (IE00BG47KH54 / Xetra VAGF) TER 0,10%

Näissä on keskipitkä duraatio, noin 7-8 v paikkeilla. Eli jos yleinen korkotaso nousisi 0,5%, sijoituksen arvo putoaisi 3,5-4%. Voi olla järkevämpi korko-ETF:ien sijaan käyttää Norwegian Bankin tai Svea Ekonomin talletustilejä tms. nykyisessä markkinatilanteessa.

 

[Galaxy]

Yksinkertaistettuna:

rahaston arvon muutos = koron muutos × rahaston efektiivinen duraatio
...
...
Eli jos yleinen korkotaso nousisi 0,5%, sijoituksen arvo putoaisi 3,5-4%. Voi olla järkevämpi korko-ETF:ien sijaan käyttää Norwegian Bankin tai Svea Ekonomin talletustilejä tms. nykyisessä markkinatilanteessa.

Kiitos selventävästä vastauksesta. En ole itse sijoittamassa näihin, mutta kyselen firman henkilöstörahaston sijoitusten vuoksi. Rahastoyhtiö ehdottaa varsinkin ns. varovaiseen salkkuun tosi kovaa painoa korkopapereihin eli käytännössä bondeihin. Mietin että siinä voi tulla vähän yllätyksenä osalle mukaan lähtevistä että se mitään tuottamaton salkkukin voi menettää arvoaan.

 

[KuunoKaakkuri]

Seligsonilla on video korkosijoitusten riskeistä "Siron sijoituskoulu" 13.3.2018. "Kun korkotaso on erittäin matala, kannattaa sijoittajan olla varuillaan. Silloin korkoihin liittyy enemmän riskejä kuin mahdollisuuksia.".

Rahastoyhtiö ehdottaa varsinkin ns. varovaiseen salkkuun tosi kovaa painoa korkopapereihin eli käytännössä bondeihin. Mietin että siinä voi tulla vähän yllätyksenä osalle mukaan lähtevistä että se mitään tuottamaton salkkukin voi menettää arvoaan.

Oikeast varovaisen kannattaisi pitää tuo osa käteisenä tai pankkitalletuksena. Ainiin, noista ei makseta rahastoyhtiölle palkkiota.

Ylempänä mainittiin Vanguardin VWEHX High-Yield Corporate Fund. Tämän tapaisella korkorahastolla on mahdollista periaatteessa tehdä tuottoa, MUTTA korkolaput ovat parhaimmillaan luokiteltu tasolle Baa3 (näitä 4,7%) ja loput tämän alle eli ovat siis ns. roskalainoja.

 

[Takaisku]

Pelkän osinkosalkun pitäminen olisi nykyaikana "sulaa hulluutta", koska kasvuosakkeiden tuotto on paljon suurempi.

Hartfordfunds-yhtiön tutkimuksen mukaan osinkoja maksavat yhtiöt lyövät indeksit pitkällä aikavälillä ja tarjoavat myös parempaa kokonaistuottoa kuin osinkoja maksamattomat yhtiöt.

S&P 500 -osakeindeksin osinkoja maksamattomien yhtiöiden vuosituotto ajanjaksolla 1972 – 2015 oli vain 2,5 prosenttia. Samalla ajanjaksolla osinkoyhtiöiden tuotto oli peräti 9,0 prosentin tuoton. Koko indeksin tuotto tuolla ajanjaksolla oli 7,4 prosenttia.

 

[OD.]

Sepe on melkein tuplannut vuodesta 2015. Tuonkin mukaan 2010 eteenpäin osinkoja maksamattomat firmat ovat tuottaneet enemmän.

Tarkennetaan nyt, että en ole osinkoa maksavia yrityksiä vastaan, mutta verotuksellisista syistä niihin ei välttämättä kannata panostaa. Paljon osinkoa maksavat firmat eivät myöskään yleensä kasva, jolloin niiden tuotto on pelkästään osingon varassa. Ostille voi toki noita hankkia, jos haluaa osakkeita poimia. Nykyään on kuitenkin tarjolla etfiä/rahastoja, joita hankkimalla saa sekä hajautuksen että verotehokkaan sijoituksen kertaheitolla.

Itse harrastan osakepoimintaa "harrastemielellä", mutta jos välittäisin vähänkään enempää todennäköisyyksistä (suurin osa osakepoimijoista häviää indeksille), niin ostaisin pelkkiä etfiä/rahastoja.

Laitetaan loppuun vielä disclaimer, että omassa salkussani on enemmän arvo-osakkeita, etfiä ja jopa öljy etn. Kasvuosakkeita on muutama tuomassa riskiä/ylituottoa/sektorihajautusta. Kukin tekee omat sijoituspäätöksensä itse. Verojen maksua silti kehotan välttämään ja kulut minimoimaan.

 

[KuunoKaakkuri]

Jos on hyvä osinkoja maksava yritys, niin osinkoverot on aika pieni asia kun sijoituspäätöstä tekee. En ainakaan verojen takia jättäisi sijoittamatta. OST:ssä on omat ongelmansa ja liittyen juuri verotukseen. Lisäksi OST:ä vasten ei saa velkavipua, joten eipä sekään sovi kaikille. Mikä sopii toiselle, niin ei sovi toiselle jne. Sijoittajilla voi olla lisäksi erilainen riskinsietokyky. Jos on täysin vivutettu salkku, niin ehkä joku sijoittaja mielellään valitsee sinne kasvuosakkeiden lisäksi osinkoa maksavia arvo-osakkeita. Vaikka nyt ollaan menty 12v kasvu-uralla ja historian mukaan kasvuosakkeet on paras sijoitus ja kasvuhan on ikuista.

 

[MkH]

Varmasti tuotto riippuu pitkälti nimenomaan tarkasteluaikavälistä. Eipä ole kysymystäkään, kumpi on ollut kannattavampi sijoitus viimeisen kymmenen vuoden aikana, jos verrataan menestyneitä kasvuyhtiöitä parhaimpiinkaan osingonmaksajiin. Laskukausina taas on turha uneksiakaan tämän tason arvostuskertoimista, jolloin osinkojen merkitys kokonaistuoton osalta nousee huomattavasti.

 

[aop]

Mikä on tällä hetkellä aloittelijalle kuluiltaan edullisin alusta, jos haluaa ETF ja osinko-osakkeisiin sijoittaa? ETF puolella varmaan Nordnet edelleen, mutta esim. Mandatum Life ja Danske Bank taitaa tarjota pienemmät osakekaupan kulut, jos liittyy Osakesäästäjien jäseneksi (jäsenmaksu vajaa 2.5€/kk digijäsenenä). Tarkoitus olisi lähinnä ostaa ja unohtaa, ei aktiivista vaihtamista.

 

[Eldmor]

ETF puolella varmaan Nordnet edelleen, mutta esim. Mandatum Life ja Danske Bank taitaa tarjota pienemmät osakekaupan kulut, jos liittyy Osakesäästäjien jäseneksi (jäsenmaksu vajaa 2.5€/kk digijäsenenä). Tarkoitus olisi lähinnä ostaa ja unohtaa, ei aktiivista vaihtamista.

Siinähän ne tulikin. Nordnet jos kuukausisäästää, Mandatum / Danske muuhun kaupankäyntiin. Itse en ole Danskea käyttänyt.

 

[OD.]

Degirossa kulut etfi:iin 2,3€ laaki ja osa ilman ostopalkkioita. Esim. ISHARES S&P 500 kuluton osto.

Vertaile välittäjiä | Matalien kulujen osakekauppaa | DEGIRO

Vertaile välittäjiä täällä! Vertaile kaupankäynnin kuluja osakkeilla, optioilla, futuureilla ja muilla. Käy kauppaa DEGIROlla matalilla kuluilla. DEGIRO on valittu halvimmaksi välittäjäksi useissa vertailuissa.

www.degiro.fi

https://www.degiro.fi/data/pdf/fi/Hinnasto.pdf

 

[SKYTRiXSHA]

Mikä on tällä hetkellä aloittelijalle kuluiltaan edullisin alusta, jos haluaa ETF ja osinko-osakkeisiin sijoittaa? ETF puolella varmaan Nordnet edelleen, mutta esim. Mandatum Life ja Danske Bank taitaa tarjota pienemmät osakekaupan kulut, jos liittyy Osakesäästäjien jäseneksi (jäsenmaksu vajaa 2.5€/kk digijäsenenä). Tarkoitus olisi lähinnä ostaa ja unohtaa, ei aktiivista vaihtamista.

OP:lla 1% kulut jos olet omistaja asiakas, pieniin ostoihin ihan OK.

 

[Nomber]

OP:lla 1% kulut jos olet omistaja asiakas, pieniin ostoihin ihan OK.

Paitsi että on kuukausimaksu. Itse siirsin salkun tuolta Nordnettiin lopulta kun laskin, että tulee tuo kk maksu kalliimmaksi kun Nordnetin ostokulut. Tämä toki on tapauskohtaista. Jos ostelee monta kertaa kuussa pienillä summilla osakkeita niin OP sitten ihan ok. Itse ostan yleensä 1-2 tonnilla yhtä tai kahta eri osaketta ja laitan lisäksi kk säästöllä ETF:iin niin Nordnet ehkä halvin. Ja kun saa 200 000 € tonne ängettyä niin saa halvemmat ostokulut vielä.

Mandatum voisi ehkä olla parempi, mutta jotenkin tottunut Nordnetiin. Täytyy kyllä taas vertailla.

 

[SKYTRiXSHA]

Paitsi että on kuukausimaksu. Itse siirsin salkun tuolta Nordnettiin lopulta kun laskin, että tulee tuo kk maksu kalliimmaksi kun Nordnetin ostokulut. Tämä toki on tapauskohtaista. Jos ostelee monta kertaa kuussa pienillä summilla osakkeita niin OP sitten ihan ok. Itse ostan yleensä 1-2 tonnilla yhtä tai kahta eri osaketta ja laitan lisäksi kk säästöllä ETF:iin niin Nordnet ehkä halvin. Ja kun saa 200 000 € tonne ängettyä niin saa halvemmat ostokulut vielä.

Mandatum voisi ehkä olla parempi, mutta jotenkin tottunut Nordnetiin. Täytyy kyllä taas vertailla.

Ei ole kuukausimaksua jos on omistaja-asiakas, muuttui juuri vuodenvaihteessa.

 

[aop]

Voiko tuota Nordnetin kuukausisäästämistä tehdä niin, ettei laita joka kuukausi, vaan esim. kerran vuosineljänneksessä vai meneekö silloinkin joka kuukaudelta tuo 2,5€?

 

[jinx1980]

Jokos IBIEn asiakkaat on koittanut nostaa rahaa "tyhjältä" tililtä tai tehdä FXCONVia vaikka EUR.USD siten että toinen menisi pakkaselle, miten kävi / mitä systeemi sanoi?

No nyt on IBUK:n tili "mykkä", ovat estäneet kaupankäynnin eri tavalla kuin usa etf:ssä eli toimeksiantoa voi yrittää tehdä eikä ole "NT" markkeria tickkereissä. Kun painaa "transmit" niin tulee punaisella pohjalla että "estetty koska on pendaava siirtokysely account managementissa johon et ole vastannut".

Väkisin tästä herää fiilikset että jos pystyt avaamaan suoraan tilin vaikka jenkkeihin niin mikä oikeasti estäisi IBUKia palvelemasta eurooppalaisia(, eihän EU kaiketi voi säännellä saako joku vinkuintia ottaa asiakkaakseen eurooppalaisen jos eurooppalainen sinne itse haluaa) niin haluaako IB vain väkisin siirrättää kaikki huonompien ehtojen pariin? Ja account managementissa decline kohdassa on may be eikä että varmasti estyy "Please note that if you decline your account may be restricted to transacting risk-reducing position only "

No ei auta, tuskin tuo tuota odottamalla muuttuu eli pakko hyväksyä "tarjous"...

 

[Jezme]

Voiko tuota Nordnetin kuukausisäästämistä tehdä niin, ettei laita joka kuukausi, vaan esim. kerran vuosineljänneksessä vai meneekö silloinkin joka kuukaudelta tuo 2,5€?

Voi tehdä noin. Se ei varsinaisesti ole kuukausimaksu vaan kuukausisäästösopimuksen ostokertakohtainen palvelumaksu. Veloitus tapahtuu vain silloin, kun kuukausisäästösopimus toteuttaa jonkunlaisen oston. Kannattaa vain huolehtia siitä, että Nordnetin tilille ei jää sellaisia summia jotka voisivat ostaa välikuukausina kk-säästösopimuksen vajaana (esim. jotain yksittäistä IS3N ETFää).

 

[mopnex]

Ei ole kuukausimaksua jos on omistaja-asiakas, muuttui juuri vuodenvaihteessa.

Isoin ongelma OP:n kanssa (oma pankki myös) on se, että tuntuu vaihtuvan säännöllisesti tulkinnat ja hinnastot eri asioiden suhteen. Siinä mielessä jos nyt on tämän vuoden ilmainen, niin varmaan jo ensivuodelle on eri suunnitelmat. Oma salkku Nordnetissä, mutta onhan sielläkin ollut muutoksia juuri ETF-kuukausisäästämisessä. Kokonaisuutena kuitenkin on ollut vakaampi kuin OP samalla aikavälillä.

 

[Nomber]

Ei ole kuukausimaksua jos on omistaja-asiakas, muuttui juuri vuodenvaihteessa.

Ok, tätä en tiennytkään. Mutta tosiaan on sellaista soutamista ja huopaamista noi opn maksut, että taidan antaa olla.

 

[SKYTRiXSHA]

Isoin ongelma OP:n kanssa (oma pankki myös) on se, että tuntuu vaihtuvan säännöllisesti tulkinnat ja hinnastot eri asioiden suhteen. Siinä mielessä jos nyt on tämän vuoden ilmainen, niin varmaan jo ensivuodelle on eri suunnitelmat. Oma salkku Nordnetissä, mutta onhan sielläkin ollut muutoksia juuri ETF-kuukausisäästämisessä. Kokonaisuutena kuitenkin on ollut vakaampi kuin OP samalla aikavälillä.

Ok, tätä en tiennytkään. Mutta tosiaan on sellaista soutamista ja huopaamista noi opn maksut, että taidan antaa olla.

Jooh funtsin siirtoa Nordnetistä OP:seen mutta kulut ovat Nordnetissä pienemmät ja myöskin heidän KK säästämiseen tuli tuo muutos 7-vuoden jälkeen, joten ei se varmaan yhtäkkiä muutu.

 

[yeoltelly]

Laitan kevennyksenä tämän:

Why an Elon Musk tweet led to a 5,675% surge in Signal Advance's stock

Tesla CEO Elon Musk recommended folks use Signal, an encrypted-messaging platform which isn't a publicly traded company. Instead unrelated Signal Advance has...

www.marketwatch.com

Rakettihymiösijoittajia härkämarkkinoilla.

 

[Anagonda]

Onkos Seeking alpha muuttunut 95% maksulliseksi vai miksi mikä vaan artikkeli tai uutinen peittyy ikkunaan että liity nyt jotta voit lukea uutisen?
Ollut ihan hyvää viihdettä jotkut noista, mutta rahallista arvoa en näe. Varsinkaan kun pyytävät 29usd/kuukausi että saan lukea jonkun 3 lauseen uutisen.

 

[glok]

IBIE nostoista...

Mulla on valuuttatilit miinuksella ja näkyi, että olisin voinut siirtää rahaa pois tilin marginaalia käyttämällä. En kuitenkaan tehnyt siirtoa, koska huomasin että kuun ensimmäisen noston jälkeen nostokulu on 8 e, ja olen tehnyt noston jo IBUK puolella! Näyttäisi, että tiliä voi käyttää käteispuskurina kuten aiemminkin.

 

[hobohobo]

Testinosto IBIE:ltä onnistui, vaikka olikin vipua käytössä.

 

[samamies]

Tulipa kuunneltua pitkästä aikaa Inderespodia. Yleensä nuo jaksot ovat niin pitkiä, että en jaksa kuunnella kunnolla alusta loppuun, mutta minusta tämä oli erinomainen keskustelu:

inderesPodi 87: Miten kuplat syntyvät? (16.12.2020) - Inderes

Aika: 18.12.2020 klo 14.15 Juha ja Verneri keskustelevat osakkeiden ja osakemarkkinoiden satunnaisesta kuplautumisesta. Mikä saa osakkeiden arvostukset karkaamaan ja miksi ylilyöntejä nähdään? 00:37 Kuplan määritelmä ...

www.inderes.fi

En ole mikään permabear, vaikka tuossa aiemmin esim. Teslasta ja Bitcoinista huutelinkin. Jos näitä kuplalle suotuisia tekijöitä tai piirteitä kuitenkin miettii niin ainakin nämä tuossa jaksossa mainittiin:

1. Matalat korot
2. Likvidideettiä paljon (ylimääräistä rahaa mitä sijoittaa)
3. Uusia mullistavia teknologioita syntyy (mieluiten vielä vähän vaikeasti ymmärrettävä, jotta mielikuvitus pääsee laukkaamaan)
4. Pörssin hyvä yleiskehitys (kuplat syntyvät yleensä myötätuulessa)
5. Pörssikäppyrä nousee parabolisesti ja irtautuu fundamenteista
6. Sijoittajien euforia
7. "This time it's different."

jne.

Aika monta ruutua saa vaikkapa Bitcoinia ajatellen jo tikata. Podin loppupuolella käydään tosi hyvää keskustelua korkoympäristöstä ja P/E -luvuista eikä esim. indeksitasoilla oikein voi puhua kuplasta vaikka siellä täällä markkina selvästi ylikuumenee.

Jännittäviä aikoja

 

[elmo]

Samaa jorinaa kuin ennen koronaa. Jos globaalilla pari vuotta kestävällä pandemialla ei saatu kuplaa puhki niin mielenkiinnolla odotan mikä se seuraava voisi olla. WW3? Asteroidi joka törmäämässä maahan?

Ihan samaa mieltä olen, että kuplaa on ilmassa ja olin jo ennen koronaa, mutta jos tämä ei riitä niin kyllä aika vaikea on keksiä pahempaa katalyyttiä. Ehkä jotain seuraa löysän rahan politiikasta, mutta niitä kuvioita tuskin realisoituu nopealla aikataululla. Isoin virhe todennäköisesti on olla poissa markkinoilta.

 

[OD.]

Korkojen nousu siirtäisi väkisinkin isoa rahaa bondeihin. Jenkeissä on annettu helikopterirahaa ja annetaan vielä lisää. Kun palvelualat pääsevät taas jaloilleen ja patoutunut kysyntä lähtee liikkeelle, niin niiden hinnat nousevat. Sama todennäköisesti tapahtuu myös muiden "ei pakollisten" kuluttajatuotteiden kanssa. Tämä voi kiihdyttää inflaatiota arvioitua nopeammin. Inflaatio kasvaa, korot nousee -> raha pakenee pörssistä.

Nythän on sinänsä hassu tilanne, että kuplautuminen koskee lähinnä teknofirmoja ja muutamaa hypealaa, esim. vety ja muu "next gen" clean tech. Pankit, vakuutusyhtiöt, energiayhtiöt, ravintolat, lentofirmat, matkailuyritykset, yms. ovat vielä melko maltillisesti hinnoiteltuja. Mun puolesta teknokupla saa puhjeta. Tulisi jotain järkeä noiden hinnoitteluun.

 

[sono-thermism]

Korkojen nousu siirtäisi väkisinkin isoa rahaa bondeihin.

Miksi se siirtäisi niitä bondeihin? Edellisellä sivullahan me juuri keskusteltiin noista koroista ja bondeista, ja ilmeisesti jos korot nousee, bondit/valtionlainat menee alaspäin.

 

[zepi]

Miksi se siirtäisi niitä bondeihin? Edellisellä sivullahan me juuri keskusteltiin noista koroista ja bondeista, ja ilmeisesti jos korot nousee, bondit/valtionlainat menee alaspäin.

Niin - ne jo olemassaolevat bondit menettävät arvoaan, mutta uudet emitoitavat bondit lähtevät sitten liikkeelle entistä korkeammilla koroilla.

 

[OD.]

Tuossa lehdessä on kyllä välillä todella hyviä juttuja tai kokonaisia numeroita. Lukeeko/tilaako muut mitään aiheeseen liittyviä lehtiä?

Meille tulee Arvopaperi ja Taloustaito. Arvopaperia mietin, varsinkin jos noi saisi vähennyksiin.

 

[samamies]

Samaa jorinaa kuin ennen koronaa. Jos globaalilla pari vuotta kestävällä pandemialla ei saatu kuplaa puhki niin mielenkiinnolla odotan mikä se seuraava voisi olla. WW3? Asteroidi joka törmäämässä maahan?

Ihan samaa mieltä olen, että kuplaa on ilmassa ja olin jo ennen koronaa, mutta jos tämä ei riitä niin kyllä aika vaikea on keksiä pahempaa katalyyttiä. Ehkä jotain seuraa löysän rahan politiikasta, mutta niitä kuvioita tuskin realisoituu nopealla aikataululla. Isoin virhe todennäköisesti on olla poissa markkinoilta.

Korona ei aiheuttanut kunnon romahdusta vaan ostotilaisuuden. Voihan tuo joidenkin assettien kohdalla purkautua vain siten, että enää ei löydy uusia ostajia. Nyt tuota löysää rahaa vain tuntuu olevan niin paljon, että tätä saadaan hetki odotella?

Saattaa kyllä olla, että elvytyksen voimalla bileet vain jatkuvat.

 

[kuoris]

Tämä ei ole suositus mutta Seeking Alphassa on REIT-guru Jussi Askolan blogi jonka maksullisissa vinkeissä hänen valinnat vuodelle 2021 ovat:
Macerich, DIC Asset, AvalonBay Communities, National Retail Properties ja W.P Carey.

Itse ostin noin viisi vuotta sitten asiantuntijoiden suosittelemia REIT instrumentteja. Ovat takoneet hyvää osinkoa MUTTA lähes kaikkien arvo on laskenut joten osinkotuotto on sulanut siihen, verojen jälkeen on lähes nollasummapeliä. Näissä on miina, vaativat aktiivista kaupankäyntiä jos aikoo tienata. Eli kyseessä ei ole mikään osta ja unohda sijoitus. Ja tuli taas opittua että historiallinen kurssinousu ei ole tae tulevasta.

Jos olisin nämäkin rahat laittanut bitcoiniin olisin voinut jäädä nyt eläkkeelle.

 

[Cumbo]

Onko REIT:ien ostamisen (halun) taustalla pelkkä hajautus vai näettekö niissä jotain merkittävää tuottopotentiaalia tulevaisuudessa? En ole noihin aikoihin juuri perehtynyt, mutta voisin kuvitella, että siellä on sijoitusasuntojen sijaan aika paljon liiketilaa, olenko väärässä?

Itse en näe liiketilojen kysynnän tilaa kauhean positiivisena tulevaisuutta ajatellen, kun digitaalisuus tulee entisestään lisääntymään ja tätä myötä kiinteistöjen kysyntä tulee laskemaan. Eli oman ennustukseni mukaan ihmiset tulevaisuudessa entistä vähemmän poistuvat kodeistaan ja homma menee siihen, että kaiken saa kotiovelle.

 

[Tech_ananas]

Samaa jorinaa kuin ennen koronaa. Jos globaalilla pari vuotta kestävällä pandemialla ei saatu kuplaa puhki niin mielenkiinnolla odotan mikä se seuraava voisi olla. WW3? Asteroidi joka törmäämässä maahan?

Ihan samaa mieltä olen, että kuplaa on ilmassa ja olin jo ennen koronaa, mutta jos tämä ei riitä niin kyllä aika vaikea on keksiä pahempaa katalyyttiä. Ehkä jotain seuraa löysän rahan politiikasta, mutta niitä kuvioita tuskin realisoituu nopealla aikataululla. Isoin virhe todennäköisesti on olla poissa markkinoilta.

Tähän tulikin jo vastausta mutta laitan oman kommenttini kuitenkin. Itse odottelin jotain taantumaa koronasta, mutta ilmeisesti länsimaissa rahaa vain on jolloin, kuten @samamies laittoi niin ostotilaisuus ja panostusta tulevaisuuteen. Tuntuu hullulta että esim Suomessa palvelualat kärsii/ovat kärsineet todella paljon (eikä helpotusta Suomessa ole ennen kesää), köyhemmässä maailmassa on otettu osumaa varmasti todella paljon jne. mutta tuntuu että huhti-toukokuun kuopan jälkeen kaikki osakkeet vaan nousee nousemistaan.

Ilmeisesti kaikilla on jo katse tulevaisuudessa jolloin korona on voitettu ja talous pyörii ja sen mukaan rahaa pumpataan jo nyt markkinoille. Eikö markkinat toimi noiden odotusten mukaan ja kun sijoittavilla tahoilla rahaa on loputtomasti niin tietynlaiset taantumat antaa vaan mahdollisuuden hankkia enemmän.

Köyhiä maita ja köyhiä tahoja joilla ei ole rahaa samalla tavalla eikä sitä voi vaan lainata samalla tavoin tämä kurittaa enemmän ja varmaan monen maan talous on pitkään kuralla tämän jälkeen.

 

[dropadrop]

Tässä oli lukemisen arvoinen artikkeli siitä, miksi markkinoilla meni jenkeissä niin lujaa koronasta huolimatta. En tiedä onko oikeassa, mutta pätee ainakin muhun niin tuntui siltä

Why Markets Boomed in a Year of Human Misery (Published 2021)

It wasn’t just the Fed or the stimulus. The rise in savings among white-collar workers created a tide lifting nearly all financial assets.

www.nytimes.com

Koostettuna: koronan takia menetetyt työpaikat olivat pitkälti matalapalkkaisilla palvelualoilla, kun taas muualla on mennyt hyvin. Kokonaisuutena palkkasumma ei ole juurikaan laskenut, ja tukien myötä kokonaisuutena käytettävissä on ollut enemmän rahaa kuin ennen.

Koska monet hyväpalkkaiset eivät ole pystyneet käyttämään rahaansa palveluihin (joilla mennyt huonosti), on tavaran myynyi lisääntynyt (toisilla yrityksillä mennyt hyvin), ja rahaa jäänyt yli säästöön. Ylijäänyt raha on osittain ohjaantunut pörssiin ajaen kursseja ylemmäksi.

 

[hobohobo]

Testinosto IBIE:ltä onnistui, vaikka olikin vipua käytössä.

Jees, rahat tuli tilille ja Nordea veloitti siitä 7 euron palvelumaksun. IB:llä aikaisemmin tallennetut pankkitiedot ei olleet saatavilla nostoa tehdessä, joten jouduin luomaan uuden. Pankkiyhteyttä luotaessa ainoastaan "Bank Wire"-valinta oli saatavilla, joten siirto meni nähtävästi normaalina tilisiirtona SEPAn sijaan. Laitoin SEPA-maksujen kohtalosta kyselyä aspaan.

 

[Paapaa]

Eiköhän ne saa SEPAn tuonne jossain vaiheessa. Älytöntä jos ei onnistuisi SEPA-siirrot kuten ennenkin.

 

[Andan]

Onko REIT:ien ostamisen (halun) taustalla pelkkä hajautus vai näettekö niissä jotain merkittävää tuottopotentiaalia tulevaisuudessa? En ole noihin aikoihin juuri perehtynyt, mutta voisin kuvitella, että siellä on sijoitusasuntojen sijaan aika paljon liiketilaa, olenko väärässä?

Itse en näe liiketilojen kysynnän tilaa kauhean positiivisena tulevaisuutta ajatellen, kun digitaalisuus tulee entisestään lisääntymään ja tätä myötä kiinteistöjen kysyntä tulee laskemaan. Eli oman ennustukseni mukaan ihmiset tulevaisuudessa entistä vähemmän poistuvat kodeistaan ja homma menee siihen, että kaiken saa kotiovelle.

Noita REIT:ejä on vähän joka lähtöön. On toimistotiloja, liiketiloja, kauppakeskuksia keskustoissa, outletteja keskustojen ulkopuolella, datakeskuksia, asuntoja, logistiikkakeskuksia, hotelleja, teollisuuslaitoksia, sairaaloita, vanhainkoteja jne. Mitä kiinteistötyyppejä nyt sitten onkaan, niin kaikille löytyy varmasti yksi tai useampi REIT. Voi siis valita sellaisen, millä on mielestään parhaat tulevaisuuden näkymät. Ja hyvät noista ei tietty tuota pelkkiä osinkoja vaan ovat myös jatkuvasti kasvavia eli sekä liikevaihto että osingot kasvavat vuosi vuodelta ja toivon mukaan samalla myös osakkeen arvokin

 

[Bahamies]

Millaisia näkemyksiä raadilla on lähitulevaisuuden liikkeistä? Itse pohdin omia vaihtoehtojani ja jotenkin tuntuisi, että tällä hetkellä kiinnostavia ostokohteita on vähän. Ainoat ostokohteet mitä keksin ovat käytännössä "paluu normaaliin ja patoutunut kysyntä"-osakkeita, kotimaasta esimerkiksi Finnair. Salkku on nyt aika suurella painolla arvo-osakkeita (Fortum, Sampo, Wärtsilä), jotka todennäköisesti jäävät salkkuun pidemmäksi aikaa.

Tokihan sitä voi vielä lähteä Teslan kyytiin ja toivoa, että lento jatkuu, mutta näyttäisi että ainakin FAAMG:lta alkaa vähän vauhti jo hiipumaan. Otetaanko hetki happea ennen seuraavaa nousua vai otetaanko löysiä pois hinnasta? Jänniä aikoja ja vaikea ostopaikka, ainakin minulle.

Kiinnostaisi kuulla millaisia peliliikkeitä muut ovat suunnitelleet.