Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)
- Keskustelun aloittaja Purple
- Aloitettu
Olen usein miettinyt samaa, että miten passiiviset osakerahastot eivät kuplaannu, kun niiden koko kasvaa alituiseen ja indeksiin valitaan osakkeita, joiden arvo on jo noussut aiemmin?
Tässä johdanto aiheeseen -> 'Big Short' investor Michael Burry predicted the housing crisis. Now he's calling passive investment a 'bubble.' | Markets Insider
Passiivisten rahastojen tulevaisuus kiinnostaa, koska olen keskittänyt automaattiset kuukausisäästöt niihin.
Tässä johdanto aiheeseen -> 'Big Short' investor Michael Burry predicted the housing crisis. Now he's calling passive investment a 'bubble.' | Markets Insider
Passiivisten rahastojen tulevaisuus kiinnostaa, koska olen keskittänyt automaattiset kuukausisäästöt niihin.
Viimeksi muokattu:
Onko veikkauksia siitä, miksi IQQ0 (World Min Volatility ETF) on piessyt EUNL:n (World ETF) viime vuosina? Löytyykö syy siitä, että IQQ0:n yhtiöistä moni on sellaisia, jotka ovat hyötyneet alhaisista/laskevista koroista? IQQ0:n keskimääräinen P/E on varsin korkea verrattuna EUNL:ään, joten ylituoton loppuminen lähitulevaisuudessa lienee todennäköistä.
Tässähän on saanut enemmän tuottoa ottamalla vähemmän riskiä, mikä on epätyypillistä.
Tässähän on saanut enemmän tuottoa ottamalla vähemmän riskiä, mikä on epätyypillistä.
Kyllähän ne tavallaan kuplaantuvat, mutta indeksikupla on siitä veikeä, että se ei teoriassa vääristä markkinoita, koska markkina-arvopainotettu indeksi edustaa markkinoiden keskiarvoa. Seiskan koulutodistus ei muutu saamalla lisää seiskoja.
Hinnanmuodostuksen tehokkuus tosin laskee indeksikuplassa. Mutta aktiiviset sijoittajat saavat tästä ostopaikkoja ja tasapaino palautuu, teoriassa.
Toivottavasti kupla puhkeaa pian jos puhkeaa, sillä aioin työntää rahaa passiivisiin indeksirahastoihin vielä vuosikymmeniä.
- Liittynyt
- 24.10.2016
- Viestejä
- 4 086
Tuo tavallaan voisi aiheuttaa kuplaantumista, jos yhtiöt säilyisivät samoina. Mutta näin ei ole vaan indeksiin perustuvien rahastojen sisältö muuttuu kokoajan (kokoajan = mikä nyt sattuu olemaankaan ko. indeksin tai rahaston tasausaikaväli). Toki jotkut yhtiöt saattavat pysyä rahaston sisältönä pitkäänkin, mutta pointti on se, että ne ei ole siihen satunnaisesti valittu vaan rahaston ehtojen perusteella ja sitten kun ne ei enää rahaston ehtoja täytä niin ne putoaa pois ja uusia yhtiöitä nousee tilalle.
Toisin sanoen, jos passiivinen osakerahasto kuplaantuu (sen sisällön yhtiöt kuplaantuvat) ja sitten kupla puhkeaa niin nuo yhtiöt putoavat pois rahastosta ja toisia yhtiöitä tulee tilalle. Eli rahasto korjaa itse itsensä.
Tämä on kiinnostava kysymys. Itse sijoitan tuohon IQQ0:aan ja rahasto pärjäsi esim. vuoden 2018 markkinaturbulenssissa hyvin. Mitä tulee MCSI World indeksiin, pyrin nyt sijoittamaan noin puolet tähän vanilla indeksiin ja puolet tuohon Minimum Volatility indeksiin. En usko, että P/E -luvusta voi päätellä tulevaisuuden tuottoja. Jos alhaisen P/E:n perässä juoksee, kannattaa varmaan sijoittaa Venäjälle.
Alhaisen volatiliteetin rahastot voivat kannattaa myös jatkossa jos markkinoilla tulee rytinää ja romahdusta. Eikä se ole mitenkään kiveen kirjoitettu, että nousumarkkinassa alhaisen volan rahasto aina häviäisi perus indeksille.Minimum Volatility on voittanut normaalin indeksin aika pitkälläkin tähtäimellä. MCSI:n tiedot:
https://www.msci.com/documents/10199/24edc995-39e1-4b0f-980d-9e5a2ec105fe
Tällä videolla Ben Felix käy läpi tätä anomaliaa jonka mukaan pienemmällä riskillä on saanut suuremmat tuotot:
Iso plussa muutenkin tälle kanavalle.
Moikka,
Tässä osakesäästämisen ajoittamiseen liittyvää analyysiä. Lukusuositus erityisesti teille, jotka mietitte lähteäkö osakesäästäjäksi nyt, vai odottaa laskusykliä.
Kannattaako sijoittaminen aloittaa nyt? – Jos huonosti käy, voi kestää 15 vuotta päästä omilleen.
Vaurastuminen on aina hyväksi, mutta onko fiksua usuttaa aloittamaan sijoitusura juuri nyt, ja muistutetaanko aloittelijoita tarpeeksi riskeistä? Oikea ajoitus on kaiken perusta markkinoille tullessa, ja sillä on kauaskantoinen vaikutus. Se on myös kaikkein vaikeinta. Osakekurssit ovat nousseet pieniä korjausliikkeitä lukuun ottamatta kymmenen vuotta putkeen. Se on poikkeuksellista.
Onko kaikille selvää, että hokemaan ”pitkällä aikavälillä osakesijoittaja voittaa aina” ei aina riitä edes 20 vuotta? Jos aloitti sijoittamisen 19 vuotta sitten ennen it-kuplan puhkeamista, voi salkku olla yhä tappiolla. Tuolloin OMXH-yleisindeksi huiteli 18 000 pisteessä, nyt 9 700:ssa. Myös juuri ennen finanssikriisin romahdusta vuonna 2007 aloittanut voi olla yhä miinuksella. Silloin indeksi liikkui 12 000 pisteessä. Osinkokorjattu tuottokin jää vaisuksi.
Jos huonosti käy, nyt aloittavalla voi mennä 15 vuotta ennen kuin pääsee omilleen. Ajallisen hajautuksen merkitystä ei voi liioitella.
Nousu voi toki jatkua, kun keskuspankit elvyttävät. Syklin loppua ennakoivia vaaran merkkejäkin on: jenkkiyhtiöiden tulosten odotetaan nyt heikkenevän, Kiinan kasvuluvuista ei ole varmuutta ja Eurooppa jo jarruttaa.
Vaaran merkkinä voi joku pitää sitäkin, että naistenlehdissäkin kirjoitetaan korkoa korolle -ilmiöstä. Usein kokemattomat sijoittajat tulevatkin markkinoille vain hetkeä ennen romahdusta. Näin on todennut rahoituksen professori Matti Suominen, joka on tutkinut oikeita hetkiä tulla ja lähteä markkinoilta.
Tässä osakesäästämisen ajoittamiseen liittyvää analyysiä. Lukusuositus erityisesti teille, jotka mietitte lähteäkö osakesäästäjäksi nyt, vai odottaa laskusykliä.
Kannattaako sijoittaminen aloittaa nyt? – Jos huonosti käy, voi kestää 15 vuotta päästä omilleen.
Vaurastuminen on aina hyväksi, mutta onko fiksua usuttaa aloittamaan sijoitusura juuri nyt, ja muistutetaanko aloittelijoita tarpeeksi riskeistä? Oikea ajoitus on kaiken perusta markkinoille tullessa, ja sillä on kauaskantoinen vaikutus. Se on myös kaikkein vaikeinta. Osakekurssit ovat nousseet pieniä korjausliikkeitä lukuun ottamatta kymmenen vuotta putkeen. Se on poikkeuksellista.
Onko kaikille selvää, että hokemaan ”pitkällä aikavälillä osakesijoittaja voittaa aina” ei aina riitä edes 20 vuotta? Jos aloitti sijoittamisen 19 vuotta sitten ennen it-kuplan puhkeamista, voi salkku olla yhä tappiolla. Tuolloin OMXH-yleisindeksi huiteli 18 000 pisteessä, nyt 9 700:ssa. Myös juuri ennen finanssikriisin romahdusta vuonna 2007 aloittanut voi olla yhä miinuksella. Silloin indeksi liikkui 12 000 pisteessä. Osinkokorjattu tuottokin jää vaisuksi.
Jos huonosti käy, nyt aloittavalla voi mennä 15 vuotta ennen kuin pääsee omilleen. Ajallisen hajautuksen merkitystä ei voi liioitella.
Nousu voi toki jatkua, kun keskuspankit elvyttävät. Syklin loppua ennakoivia vaaran merkkejäkin on: jenkkiyhtiöiden tulosten odotetaan nyt heikkenevän, Kiinan kasvuluvuista ei ole varmuutta ja Eurooppa jo jarruttaa.
Vaaran merkkinä voi joku pitää sitäkin, että naistenlehdissäkin kirjoitetaan korkoa korolle -ilmiöstä. Usein kokemattomat sijoittajat tulevatkin markkinoille vain hetkeä ennen romahdusta. Näin on todennut rahoituksen professori Matti Suominen, joka on tutkinut oikeita hetkiä tulla ja lähteä markkinoilta.
Mikkos
Tukijäsen
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 19 480
Tämän kun lukee ni ei tarvii paljon ihmetellä miks suomalaiset mieluummin makuuttaa rahojaan tilillä ku sijoittaa..
Noin voi hyvinkin käydä, jos laittaa kaikki pelimerkkinsä Suomen kaltaiseen lilliputtimaahan, missä pahimmillaan eräs N-alkuinen yhtiö edusti noin 70 % koko markkinasta.
Hajautus, hajautus, hajautus...
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 17 505
Tää ei ehkä kuitenkaan päde. Järkevä sijoittaja ei sijoita vain kerran, vaan säännöllisesti. Vuonna 2000 Seligsonin Suomi-rahastoon sijoittanut pääsi omilleen karkeasti 5 vuodessa. Ehkä nopeamminkin, katsoin silmämääräisesti. Säännöllisesti ostavaa ei juuri haittaa vaikka joku osto osuu huipuille.
Suomalaisten ongelma ei ole mikään muu kuin se, että riskejä liioitellaan ja koskaan ei aloiteta. Ja sitten kun aloitetaan, all in yhteen lottolappuun yhdellä ostolla
- Liittynyt
- 24.10.2016
- Viestejä
- 4 086
Jep. Se ajoitus riski on lähinnä silloin jos laitat kerralla kaikki sisään ja sen jälkeen lopetat. Tuolloin voi käydä se, että kestää vuosia ennenkuin oot omillas.
Mutta kun sijoitusta tekee jatkuvasti niin silloin voitolle pääsee varmasti. Vuoden 2007 huipulta kun olisit aloittanut kk-sijoittamisen niin olisit nyt aika isosti voitolla. Siihenhän olisi väkisinkin sattunut niitä ostoja sieltä 2008-2009 pohjilta.
Mutta kun sijoitusta tekee jatkuvasti niin silloin voitolle pääsee varmasti. Vuoden 2007 huipulta kun olisit aloittanut kk-sijoittamisen niin olisit nyt aika isosti voitolla. Siihenhän olisi väkisinkin sattunut niitä ostoja sieltä 2008-2009 pohjilta.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 1 561
Kukaan ei tiedä milloin kupla posahtaa ja sitä vouhotetaan joka paikassa että tapahtuu ensi keväänä- 5 vuoden sisällä. Tuntuu että tätä on viimeiset 8v toilotettu kohta. Toki viimeisen parin vuoden aikana on uutisissa tullut jatkuvasti sijoitusvinkkejä ym tarkoittaa että talous kääntymässä nousuun, suomi toki eurooppaa pari vuotta jäljessä. Väki innolla odottelee alennusmyyntejä ja että rytisee. Tämähän on juuri se miksi lama tulee, sijoittaminen loppuu ja samalla investoinnit ja kulutus vähenevät väki makuuttaa rahoja pankkitileillä. Ajetaan ihan omalla käytöksellään kurssit alas.
Aloittaa kannattaa vaikka heti eihän sitä tiedä tuleeko edes pahaa notkahdusta vai ihan perus markkinoilla tapahtuvaa jatkuvaa -20 + 20 heluntaa tms. Sijoittaa sen verran kun on varaa hävitä niin ei tarvi itkeä silmät punaisina, kukaan ei osaa ennustaa kursseja niin ajallinen hajautus/säännöllinen sijoittaminen minimoi riskit. Parhaimman koron% saa keskikaljasta tai koskenkorva pullosta, siihen kannattaa sijoittaa.
Paras tilannehan se on kun odotella alelappuja niin samalla porukoilta lähtee työpaikat alta ja siirtyy halpamaihin.
Aloittaa kannattaa vaikka heti eihän sitä tiedä tuleeko edes pahaa notkahdusta vai ihan perus markkinoilla tapahtuvaa jatkuvaa -20 + 20 heluntaa tms. Sijoittaa sen verran kun on varaa hävitä niin ei tarvi itkeä silmät punaisina, kukaan ei osaa ennustaa kursseja niin ajallinen hajautus/säännöllinen sijoittaminen minimoi riskit. Parhaimman koron% saa keskikaljasta tai koskenkorva pullosta, siihen kannattaa sijoittaa.
Paras tilannehan se on kun odotella alelappuja niin samalla porukoilta lähtee työpaikat alta ja siirtyy halpamaihin.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 17 505
Näin juurikin on tehty aivan 10v takaisista pohjista asti eri foorumeilla jatkuvalla syötöllä. Aina löytyy joukko ihmisiä, jotka syystä tai toisesta toitottavat lähes varmaa romahdusta. Tällä hetkellä tarkasteltuna heitä kuunteleva olisi menettänyt melkoiset tuotot 10v aikana.
Jossain vaiheessa romahtaa varmasti. Kannattaa suunnitella strategia niin, että se toimii mukavasti sekä nyt alkavassa romahduksessa, että vasta 10v nousun jälkeen alkavassa romahduksessa. Bonuksena ajallinen hajauttaja saa yöunet
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 14 034
Tottakai se vääristää markkinoita, koska indeksiin ei kuulu 100% osakkeista, vaan ainoastaan pieni osajoukko.Kyllähän ne tavallaan kuplaantuvat, mutta indeksikupla on siitä veikeä, että se ei teoriassa vääristä markkinoita, koska markkina-arvopainotettu indeksi edustaa markkinoiden keskiarvoa. Seiskan koulutodistus ei muutu saamalla lisää seiskoja.
Hinnanmuodostuksen tehokkuus tosin laskee indeksikuplassa. Mutta aktiiviset sijoittajat saavat tästä ostopaikkoja ja tasapaino palautuu, teoriassa.
Toivottavasti kupla puhkeaa pian jos puhkeaa, sillä aioin työntää rahaa passiivisiin indeksirahastoihin vielä vuosikymmeniä.
Esim. Ne osakkeet jotka sattuvat kuulumaan MSCI world indeksiin saavat hirveää buustia siitä kun ne kuuluvat satoja miljardeja omistaviin ETF:iin.
Ja vastaavasti jos joku osake putoaa pois MSCI worldista, niin siellä on helposti valtava määrä ETF-iä ohjaavia botteja puskemassa lappuja laitaan ja vastaavasti ostamassa tilalle tullutta osaketta.
Olisi kiva jos saisi MSCI world total indeksin joka sisältäisi kaikkien pörssien kaikki osakkeet markkina-arvo tasapainotettuna... harmi, että tuollaisen TER ei oikein mitenkään voi olla 0%
- Liittynyt
- 30.05.2018
- Viestejä
- 4 547
Ja aina pelkkää indeksilukua seuraamalla mennään metsään. Osinkojen vaikutus saattaa olla (osakkeesta riuppuen) pääosa tuotosta. Hyvä esimerkki on Nordea.. Kaikki jaksaa jauhaa kuinka paljon on tippunut mutta luvut näyttävät erilaisilta kun huomioidaan osinkokorjattu tuotto. Tuokin huomioiden tuotto on ollut kehno mutta luvut muuttuvat huomattavasti vrt. pelkkään kurssikehitykseen.
Omassa salkussa Nordeaa on enää vähän, mutta tämän vuoden tuotto ollut itselläni +-0 kun huomioidaan osingot. Pelkät myyntivoitot, tappiot ja salkun miinukset ko. osakkeen kohdalla näyttäisi aivan erilaiselta..
Omassa salkussa Nordeaa on enää vähän, mutta tämän vuoden tuotto ollut itselläni +-0 kun huomioidaan osingot. Pelkät myyntivoitot, tappiot ja salkun miinukset ko. osakkeen kohdalla näyttäisi aivan erilaiselta..
- Liittynyt
- 08.05.2019
- Viestejä
- 1 655
MSCI World Investable Market Index (IMI) olisi suurin piirtein tällainen.
En keksi äkkiseltään kuin Australiassa toimivan ETF:n, joka perustuu tuohon: iShares Core MSCI World All Cap ETF (AU00000IWLD6). Tämä ei ole helposti ostettavissa suomalaiselle sijoittajalle.
MSCI All Country World Investable Market Index (ACWI IMI) sisältää myös kehittyvät markkinat. Siihen perustuva rahasto on saatavissa suomalaisellekin: SPDR MSCI ACWI IMI UCITS ETF (IE00B3YLTY66). Tätä kun vertaa saman firman normaaliin ACWI-tuotteeseen (IE00B44Z5B48) niin huomaa, että eroa on hiukan, mutta riippuu vuodesta onko ero plus- vai miinusmerkkinen.
Samaa mieltä. Ajallinen hajautus on mielestäni yhtä tärkeää, kuin maantieteellinen hajautus. Tämä oli vain esimerkki tilanteessa, jossa osakesäästäjä on sijoittanut koko summan kertarysäyksenä sisään saatuaan vaikka Nokian optioiden tai perinnön kautta säkillisen riihikuivaa.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 17 505
Lähinnä kuluja ja seurattavaa indeksiä. Ja miten maksaa tuotot.
Eli noilla varsinaisilla tunnusluvuilla ei ole paljoakaan väliä?
Jos seuraa haluttua indeksiä (edes kohtalaisesti) ja on pienet kulut, tunnusluvut riippuvat suoraan indeksistä.
- Liittynyt
- 16.08.2018
- Viestejä
- 1 534
Itse olen laittanut nämä paskamaat (Norja ja Tanska) kokonaan boikottiin. Ei sinne kannata työntää rahaa edes rahaston kautta ihan perjaatteesta, ja toisaalta keksivät joskus ehkä vielä niihin rahastoihinkin ulkomaalaisille jonkin lisäverotuskertoimen. Mitään et menetä jos jätät Norjan ja Tanskan väliin. Kyllä maailmassa maita riittää ja potentiaalia on ehkä jopa enemmän Euroopan ulkopuolella kuin sisäpuolella.
- Liittynyt
- 16.08.2018
- Viestejä
- 1 534
Jep, Soneraan puolet... eikun Saunalahti, Satama Interactive, TJ Group, Elkotec, Jot Automation mukaan ja siinähän on portfolio.Noin voi hyvinkin käydä, jos laittaa kaikki pelimerkkinsä Suomen kaltaiseen lilliputtimaahan, missä pahimmillaan eräs N-alkuinen yhtiö edusti noin 70 % koko markkinasta.
Hajautus, hajautus, hajautus...
- Liittynyt
- 28.10.2016
- Viestejä
- 6 351
Ihtelläkin tätä IQQ0a salkussa about saman verran ku EUNLa. Jokainen kerta ku tulee tuota alas ylös sahausta nii tää on kiriny kaulaa EUNL:n nähden, sit ku tulee joku pitempi nousu niin EUNL ottanut kiinni. Tietenkää mun salkussa näiden sijoitusten määrät ja ajat on erit, nii sinällää ei merkitystä, mutta eniveis.
3v aikana näiden arvo on noussut about yhtä paljon(33,48% ja 33,39", mutta vuoden aikana tuo ero on 17,8% ja 5,8% Iqq0n hyväksi.
Kieltämättä se ainoa lappu salkussa jota en voi hyvällä tahdolla sanoa ymmärtäväni ihan täysin ja on ehkä vähän arpalappu. Teknologiahan tässä on huomattavasti alipainossa vs. EUNL. Mielenkiintoisena voinee myös huomata tuon Japanin painon joka melkeen 1,5 kertainen.
Vasemmalla EUNL, oikealla IQQ0
Jep. Tämä oli villakoiran ydin, eli ajallinen ja maantieteellinen hajautus on tärkeää. Pitkä sijoitusaika hoitaa ja tasoittaa talouden töyssyt
Noin voi hyvinkin käydä, jos laittaa kaikki pelimerkkinsä Suomen kaltaiseen lilliputtimaahan, missä pahimmillaan eräs N-alkuinen yhtiö edusti noin 70 % koko markkinasta.
Hajautus, hajautus, hajautus...
Ihtelläkin tätä IQQ0a salkussa about saman verran ku EUNLa. Jokainen kerta ku tulee tuota alas ylös sahausta nii tää on kiriny kaulaa EUNL:n nähden, sit ku tulee joku pitempi nousu niin EUNL ottanut kiinni. Tietenkää mun salkussa näiden sijoitusten määrät ja ajat on erit, nii sinällää ei merkitystä, mutta eniveis.
3v aikana näiden arvo on noussut about yhtä paljon(33,48% ja 33,39", mutta vuoden aikana tuo ero on 17,8% ja 5,8% Iqq0n hyväksi.
Kieltämättä se ainoa lappu salkussa jota en voi hyvällä tahdolla sanoa ymmärtäväni ihan täysin ja on ehkä vähän arpalappu. Teknologiahan tässä on huomattavasti alipainossa vs. EUNL. Mielenkiintoisena voinee myös huomata tuon Japanin painon joka melkeen 1,5 kertainen.
Vasemmalla EUNL, oikealla IQQ0
Itselläkin IQQ0 on hieman "uskon asia". Uskon (tai toivon), että pienemmän volatiliteetin ETF voi tulevaisuudessakin alentaa arvon heilahtelua ja oman sijoitushistorian aikana olen nähnyt, että rahasto toimii aika hyvin kun muuten markkinoilla panikoidaan. Mutta samaan aikaan on pakko myöntää etten voi väittää ymmärtäväni miten tämmöisen smart betan osakkeet valitaan. Blackrockin sivuilta jos katselee omistusten historiaa niin ainakin TOP10 omistukset muuttuvat vuosien saatossa aika nopeastkin, varsinkin MSCI World indeksiin verrattuna.
Ihan hyvä kirjoitus yleisesti alhaisemman volan sijoituksista:
Ten things you should know about minimum volatility investing
Jos joku käyttää sitten Seligsonia, niin tietyllä tavalla alhaisen volatiilin sijoitukseksi voitaneen laskea myös Seligsonin Global Top 25 Brands rahasto. Rahasto sisältää ison brandin sijoituksia jotka ovat varmaan aika vähemmän herkkiä arvon heiluntaan. Jos katsoo Seligsonin graafityökalulla miten Global Top 25 Brands (vihreä) lasku vaikka viime finanssikriisin aikana verrattuna Pohjois-Amerikka indeksirahastoon (pinkki) niin lasku oli keveämpi.
On periaatteessa varmaa, että Low Volatility -faktoria painottamalla saa pienennettyä salkun volatiliteettia. Mutta siitä korkeammasta tuotosta ei voi olla niin varma.
Kuten muillakin faktoreilla, Low Volatility -strategian ylituotto suhteessa tavalliseen indeksiin lakkaa viimeistään silloin, kun liian moni yrittää tuota faktoria hyödyntää. Kukaan ei tiedä milloin tässä pisteessä ollaan, jos ikinä.
Kukaan ei myöskään tiedä, toimiiko tuo strategia ylipäätään tulevaisuudessa. Siis siitäkin huolimatta, että edellä mainitussa "kyllästymispisteessä" ei oltaisi.
Tavallisella markkina-arvopainotetulla Total Market -indeksillä saa sen sijaan kulujen jälkeen varmuudella paremman tuoton kuin valtaosa aktiiviisesti hallinnoiduista varoista saa.
Kuten muillakin faktoreilla, Low Volatility -strategian ylituotto suhteessa tavalliseen indeksiin lakkaa viimeistään silloin, kun liian moni yrittää tuota faktoria hyödyntää. Kukaan ei tiedä milloin tässä pisteessä ollaan, jos ikinä.
Kukaan ei myöskään tiedä, toimiiko tuo strategia ylipäätään tulevaisuudessa. Siis siitäkin huolimatta, että edellä mainitussa "kyllästymispisteessä" ei oltaisi.
Tavallisella markkina-arvopainotetulla Total Market -indeksillä saa sen sijaan kulujen jälkeen varmuudella paremman tuoton kuin valtaosa aktiiviisesti hallinnoiduista varoista saa.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 25.03.2017
- Viestejä
- 379
Ekaa kertaa tuli kohdalle tämmöinen julkinen pakollinen ostotarjous:
"Telenor Finland Holding Oy tarjoaa käteisvastikkeena 20,90 euroa jokaisesta DNA:n osakkeesta. Tarjousaika alkaa 29.8.2019 klo 9.00 ja päättyy arviolta 26.9.2019 klo 16.00 (Suomen aikaa). Tarjousajan mahdollisesta jatkamisesta tai keskeyttämisestä ilmoitetaan pörssitiedotteella."
"Telenorin välillisesti kokonaan omistama tytäryhtiö, Telenor Finland Holding Oy, on 21.8.2019 hankkinut 54,04 prosentin enemmistöosuuden DNA:sta yhtiön kahdelta suurimmalta osakkeenomistajalta, Finda Telecoms Oy:ltä ja PHP Holding Oy:ltä. Transaktion johdosta Telenorin osakeomistus ja sen tuottama äänimäärä ylittävät pakolliseen ostotarjoukseen velvoittavat omistusrajat."
Kannattaako tuo hyväksyä vai ei? Tai lähinnä mitä käy jos en hyväksy? DNA osakkeita ei ole kuin parisen kymmentä ja tuotto ollut 15%.
"Telenor Finland Holding Oy tarjoaa käteisvastikkeena 20,90 euroa jokaisesta DNA:n osakkeesta. Tarjousaika alkaa 29.8.2019 klo 9.00 ja päättyy arviolta 26.9.2019 klo 16.00 (Suomen aikaa). Tarjousajan mahdollisesta jatkamisesta tai keskeyttämisestä ilmoitetaan pörssitiedotteella."
"Telenorin välillisesti kokonaan omistama tytäryhtiö, Telenor Finland Holding Oy, on 21.8.2019 hankkinut 54,04 prosentin enemmistöosuuden DNA:sta yhtiön kahdelta suurimmalta osakkeenomistajalta, Finda Telecoms Oy:ltä ja PHP Holding Oy:ltä. Transaktion johdosta Telenorin osakeomistus ja sen tuottama äänimäärä ylittävät pakolliseen ostotarjoukseen velvoittavat omistusrajat."
Kannattaako tuo hyväksyä vai ei? Tai lähinnä mitä käy jos en hyväksy? DNA osakkeita ei ole kuin parisen kymmentä ja tuotto ollut 15%.
- Liittynyt
- 19.11.2016
- Viestejä
- 213
Osaisiko joku hieman auttaa ymmärtämään, miten osakkeiden myynti ja sen verotus käytännössä menee?
Olen siis ostanut aiemmin Nordnetissä osakkeita kolmessa erässä (13 kpl, 37 kpl ja 13 kpl).
Olen ostojen jälkeen sittemmin siirtänyt osakkeet toiselle välittäjälle (Nordea), joten ostohinnat ja ostoerät eivät ole nykyisen välittäjän tiedossa. Keskihinnan olen kuitenkin päivittänyt nykyiselle välittäjälle omin kätösin.
Nyt sitten myin 13 kpl kyseisiä osakkeita. Osakkeet tietääkseni myydään first-in first-out periaatteella, mutta tässä tapauksessa osakkeiden välittäjä ei taida tietää osakkeiden ostohintoja eikä ostoeriä? Kaikki kolme ostoerää ovat kyllä voitolla, mutta tosiaan mielellään myisin tuon ensimmäisen erän, kun se on vähiten voitolla. Mistä tiedän mitkä osakkeet tuli myytyä? Mitä tietoja verottaja tässä tapauksessa saa ja pitääkö jotain ilmoitella itse?
Olen siis ostanut aiemmin Nordnetissä osakkeita kolmessa erässä (13 kpl, 37 kpl ja 13 kpl).
Olen ostojen jälkeen sittemmin siirtänyt osakkeet toiselle välittäjälle (Nordea), joten ostohinnat ja ostoerät eivät ole nykyisen välittäjän tiedossa. Keskihinnan olen kuitenkin päivittänyt nykyiselle välittäjälle omin kätösin.
Nyt sitten myin 13 kpl kyseisiä osakkeita. Osakkeet tietääkseni myydään first-in first-out periaatteella, mutta tässä tapauksessa osakkeiden välittäjä ei taida tietää osakkeiden ostohintoja eikä ostoeriä? Kaikki kolme ostoerää ovat kyllä voitolla, mutta tosiaan mielellään myisin tuon ensimmäisen erän, kun se on vähiten voitolla. Mistä tiedän mitkä osakkeet tuli myytyä? Mitä tietoja verottaja tässä tapauksessa saa ja pitääkö jotain ilmoitella itse?
Saattaa olla, että nordea ilmoittaa keskihinnan mukaan ostohinnan, jonka joudut korjaamaan veroehdotukseen oikeaksi ensimmäisten osakkeiden ostohinnaksi. Joka tapauksessa kannattaa tarkistaa aikanaan, että menee oikein.
- Liittynyt
- 24.10.2016
- Viestejä
- 4 086
FIFO:lla mennään eli nimenomaan nuo 13 ensimmäistä möit. Todennäköisesti Nordea ei ilmoita ostohintaa verottajalle tuossa tapauksessa ollenkaan eli sun pitää itse se sinne sit aikanaan ilmoittaa, muuten menee hankintameno-olettamalla. Tuskin Nordea tuohon sun itse syöttämään "keskihintaan" luottaa lähettääkseen sitä verottajalle, ja se tosiaan olisi väärin kuitenkin juuri noiden myymiesi kohdalla. Taitaa muutenkin olla, että jos olet ostanut eri hinnoilla niin ei riitä että ilmoittaa verottajalle keskihinnan vaan hinta pitää ilmoittaa per ostoerä.
- Liittynyt
- 24.11.2017
- Viestejä
- 220
Paljon on puhuttu nyt tuon Big short kaveri näkemyksestä että kuukausisäästäminen on kupla.
Aloin miettimään tätä, niin ei varmaan kaukana olla kuitenkaan tuosta, kun joka kuukausi ihmiset sysää vaan lisää rahaa ( -> kurssi nousee) etf:iin ja normaaleihin rahastoihin. Mitä en tässä nyt näe?
Aloin miettimään tätä, niin ei varmaan kaukana olla kuitenkaan tuosta, kun joka kuukausi ihmiset sysää vaan lisää rahaa ( -> kurssi nousee) etf:iin ja normaaleihin rahastoihin. Mitä en tässä nyt näe?
En ole perehtynyt aiheeseen, että olisiko tuo menossa läpi. Tuo ostotarjous on joka tapauksessa tehtävä, jos on omistusosuus on ylittänyt 30%. Jos tuon ostotarjouksen seurauksena omistusosuus nousee yli 90% niin loput osakkeet lunastetaan väkisin samaan hintaan. Suurta merkitystä ei siis ole. Lähinnä se, että jos tarjous ei olisi menossa läpi niin voisit jäädä edelleen vähemmistöön omistajaksi. Jos se taas menee läpi, niin on vielä mahdollisuus luopua jatketussa ostomenettelyssä. Sitten tulee asianajotoimistosta pari kirjattua kirjettä, osakkeet poistetaan pörssistä ja jossain vaiheessa viedään väkisin ja saat kuitenkin viiveellä samat rahat. Pörssissä voi myydä siihen asti, että poistuu pörssistä, mutta tällöin häviää yleensä jonkun yhden sentin ja kulut.
P.S. Technopoliksen lunastuksessa kävi joku ilmeisesti shorttaukseen liittynyt hullutus ja myymällä osakkeet pörssissä ostotarjouksen mentyä läpi saikin kummallisesti parempaa hintaa, mutta lienee aika turha toivo, että tätä tapahtuisi enemmän.
- Liittynyt
- 03.12.2016
- Viestejä
- 2 218
Ihan hyviä pohdintoja aiheesta ylempänä sivua ja/tai edellisellä.
- Liittynyt
- 10.07.2017
- Viestejä
- 2 604
@bonggoo Kuten @Mooses tuossa sanoikin, niin tiettyjen ehtojen täytyttyä ne ostaa ne osakkeet väkisin.
Itse en vastaisi ostotarjoukseen mitään, koska myöhemmin voit mahdollisesti saada paremman hinnan pörssistä tai toisesta ostotarjouksesta. Et lopulta mitään siinä menetäkään, jos jäät odottelemaan.
Itse en vastaisi ostotarjoukseen mitään, koska myöhemmin voit mahdollisesti saada paremman hinnan pörssistä tai toisesta ostotarjouksesta. Et lopulta mitään siinä menetäkään, jos jäät odottelemaan.
- Liittynyt
- 10.07.2017
- Viestejä
- 2 604
Siinä kyllä avattiin prosessia ihan hyvin, mutta kaikilta osin en kyllä allekirjoita "loppulauselmaa".
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 3 793
Mulla on myös Sveassa rahaa.
Itsekin siirtänyt valtaosan Sveaan, miksi en ottaisi parempaa korkoa, kun sitä on tarjolla vaikka ei tuosta montaa kymppiä vuodessa kostukaan? Siihenhän pankkien (sähkönmyyjien, teleoperaattorien...) homma perustuu, että harva jaksaa nähdä vaihtamisen vaivaa kun ero on "vain muutama euro kuussa".
- Liittynyt
- 15.11.2016
- Viestejä
- 1 086
Mielestäni näissä rikollisen ja uhrin raja menee siinä, että rikollinen tietää sen olevan ponzi jo rahaa sijoittaessaan. Toki en tiedä mikä tuo Envestio on, eikä kyllä kauheasti kiinnostakaan.
- Liittynyt
- 02.08.2018
- Viestejä
- 670
Jep, ja jos tuo on joku ponzi-kusetus(?) niin töpsölihän voi lähteä seinästä milloin vain? Itse en esim. Wincapitaan olisi lähtenyt vaikka olisin ollut ajoissa liikkeelle ja tiennyt saavani sieltä hyvät tuotot. Kaikkeen ei moraali taivu.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 1 049
Tossa Sveassa varmaa ei ole mitää erikoista huomioitavaa? Tekee tilin ja pistää sinne rahat eikä tarvitse miettiä että kohta tulee jotai maksuja tai muuta ongelmaa jostain?
Voikos tuolta tililtä ihan maksaa suoraan, onko heillä korttia, esim jos vertaa tätä nyt siihen Norwegianiin?
Edit: näköjään vähän väärä ketju ja OT mut antaa kysymyksen jäädä.
Voikos tuolta tililtä ihan maksaa suoraan, onko heillä korttia, esim jos vertaa tätä nyt siihen Norwegianiin?
Edit: näköjään vähän väärä ketju ja OT mut antaa kysymyksen jäädä.
headman78
Kingpin
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 332
Tässä ihan hyvä vertailu noiden kahden välillä: Inssin osingot -sijoitusblogi: Norskin linjasta Svea-mamman helmoihin - Svea Ekonomin säästötili kokeiluun
- Liittynyt
- 12.12.2016
- Viestejä
- 2 362
Eikö näissä ole erona, että Norwegianin korko tulee pääomatulona, kun taas Svea on lähdeveron piirissä? Joskus kyselin, että kuittaantuuko ero koroissa verotuksessa esim asuntolainan korkovähennyksellä, mutten saanut vastausta. No ei tosiaan ole isoista rahoista kiinni.
Saa siirtää, jos löytyy paremmin osuva threadi. Itse en löytänyt.
Itse siirryin myös Sveaan joskus kesällä. Ero lienee oikeasti aika mitätön, mutta toisaalta Svean korko on parempi ja eipähän tule veroilmoituksessakaan mitään pienois mätkyjä kun lähdevero on jo pidätetty. Svean sivujen käyttöliittymä on karu, mutta eipä siellä normaalisti tarvise käydäkään.
Olen säästänyt itsekin muutaman vuoden ajan Seligson Global Brandsiin, joka on paras rahastoni. Arvo heiluu vähän, tuottaa tasaisesti ja tehokkaasti hajautettu eri toimialoille. Olisipas tuonkin tajunnut jo nuorena poikana
Seligson & Co Rahastoyhtiö Oyj - Global Top 25 Brands
Seligson & Co Rahastoyhtiö Oyj - Global Top 25 Brands
Itselläkin IQQ0 on hieman "uskon asia". Uskon (tai toivon), että pienemmän volatiliteetin ETF voi tulevaisuudessakin alentaa arvon heilahtelua ja oman sijoitushistorian aikana olen nähnyt, että rahasto toimii aika hyvin kun muuten markkinoilla panikoidaan. Mutta samaan aikaan on pakko myöntää etten voi väittää ymmärtäväni miten tämmöisen smart betan osakkeet valitaan. Blackrockin sivuilta jos katselee omistusten historiaa niin ainakin TOP10 omistukset muuttuvat vuosien saatossa aika nopeastkin, varsinkin MSCI World indeksiin verrattuna.
Ihan hyvä kirjoitus yleisesti alhaisemman volan sijoituksista:
Ten things you should know about minimum volatility investing
Jos joku käyttää sitten Seligsonia, niin tietyllä tavalla alhaisen volatiilin sijoitukseksi voitaneen laskea myös Seligsonin Global Top 25 Brands rahasto. Rahasto sisältää ison brandin sijoituksia jotka ovat varmaan aika vähemmän herkkiä arvon heiluntaan. Jos katsoo Seligsonin graafityökalulla miten Global Top 25 Brands (vihreä) lasku vaikka viime finanssikriisin aikana verrattuna Pohjois-Amerikka indeksirahastoon (pinkki) niin lasku oli keveämpi.
- Liittynyt
- 18.07.2017
- Viestejä
- 67
Olen säästänyt itsekin muutaman vuoden ajan Seligson Global Brandsiin, joka on paras rahastoni. Arvo heiluu vähän, tuottaa tasaisesti ja tehokkaasti hajautettu eri toimialoille. Olisipas tuonkin tajunnut jo nuorena poikana
Seligson & Co Rahastoyhtiö Oyj - Global Top 25 Brands
Olin jo ajatellut säästää Nordnetin Smart 15 rahastoon, mutta nyt kun tämän näki niin mietityttää, että kumpi sitten olisi parempi. Onko forumin talousguruilla heittää jotain kommenttia tai plussia ja miinuksia Seligson Global Top Brands 25 vs Nordnet Smart 15? Nordnetin rahastossa tietysti isommat kulut. Tarkoituksena antaa sijoitusten kasvaa +20 vuotta.
Uutiset
-
NVIDIA julkaisi uudet GeForce 596.21 -ajurit näytönohjaimilleen
17.4.2026 00:01
-
Intel julkaisi Core 3 -sarjan prosessorit kannettaviin (Wildcat Lake)
16.4.2026 23:58
-
Alienwarelta uusi QD-OLED-pelinäyttö edullisempaan hintaluokkaan
16.4.2026 20:57
-
Keychron julkaisi ultrakeveän G3 Ultra Light Wireless Mouse -pelihiiren
15.4.2026 23:36
-
Endorfy julkaisi uuden Aquarius 8000 -kotelon kahtena versiona
15.4.2026 23:02
