Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Mistähän tuo 15000 maksimisäästö-tarina on lähtenyt liikenteeseen kun ei sitä ainakaan yleisissä ehdoissa mainita tai muuallakaan Nordnetin sivuilla, säästösummaksikin voi asettaa vaikka 150000.
Tämä oli ainakin silloin kun itse aloitin kuukausisäästämisen. Ehkä tuo rajoite on poistunut jossain vaiheessa sitten. Ei ole tuollaisia summia laittaa kerralla niin ei ole tullu testattua.
 
Sitä sitten, että juuri ennustettavuutta tuolla varianssin pienentämisellä haetaan. Ei ole niin riippuvainen siitä millaista eeppistä raivoa ja erikoisoperaatioita joku suurmies on viiden vuoden päähän keksinyt kun salkun arvo heiluu vähemmän.

Mutta mihin ennustettavuutta tarvii ennen kuin rahoja tarvii?
 
Mutta mihin ennustettavuutta tarvii ennen kuin rahoja tarvii?
Silloin ei tarvitse mihinkään jos rahoja ei koskaan tarvitse. Kun nyt on esitetty esim. 10v aikajännettä, ja 5v niin eihän tuonne saakka mitään tiedä mitä sillon on.

Sekin on mahdollisuus, että odottelee sitte vaan lisää jos menee huonosti. Onko se sitte järkevä tapa ajatella asiaa, jos tulee joku 90- luvun alku ja japani, tai 70- luvun romahdus mistä sitte noustaan 10+ vuotta.
 
Nordnetti oli vähän huollossa mutta nyt on sitten verkot heitetty veteen ja huomenna vielä 10k€ lisää Suomeen. En ole ennen ETF:iä ostanut/omistanut joten poikuus meni samalla kertaa (jos nuo nyt menee läpi).

1778427392199.png

Olisi ollut järkevämpää odottaa aamu kymmeneen ja tehdä ETF-ostot sitten sillä sen hetkisellä kurssilla ja sitä mukaa, kun haluat niitä ostaa ja näkisit niiden toteutumisen ja kuinka paljon rahaa on jäljellä jatkamaan ostoja.

Tuo Suomi Indeksi toki menee tuollaisena.
 
Onko mitään hyviä bonf etf suositella, niitä ei täällä juuri ole näkynyt. Jossain oli myös puhetta että aktiivisesti hallitut etf/rahastot joskus toimivat jopa paremmin kun passiiviset bondit. Eli tilanne olisi päinvastainen osakkeiden puolelle verrattuna.
 
Kk-säästössä tais raja olla 15k€ per kk et ei saa kerralla noin paljoa.

@sammy123 mielenkiintoinen tuo hajautus, noin suuri ylipaino kehittyviin markkinoihin? Mikä sinulla on ajatus tässä taustalla? Esim eurooppa ja muut kuin jenkit puuttuvat kehittyneistä markkinoista. Toki jenkit nyt on erittäin maailmanlaajuinen markkina, mutta silti tuo iso ylipaino kehittyvissä markkinoissa ei olisi oma valinta (itsellä erittäin pieni osuus salkusta kehittyviä). Itelläkin on siis tuota samaa rahastoa ja se on salkun toisiksi heikoiten tuottanut rahasto. (+88%)
Tein 180k KK-säästö sopimuksen testiksi ja läpi meni. Vielä pitäisi rahat tallettaa :D

IMG_9586.jpeg
 
Onko mitään hyviä bonf etf suositella, niitä ei täällä juuri ole näkynyt. Jossain oli myös puhetta että aktiivisesti hallitut etf/rahastot joskus toimivat jopa paremmin kun passiiviset bondit. Eli tilanne olisi päinvastainen osakkeiden puolelle verrattuna.
Voisikohan tällainen ETF olla tässä tilanteessa järkevä:

Amundi Euro Government Inflation-Linked Bond UCITS ETF Acc​

ISIN: LU1650491282
TER: 0,09% p.a.

Tämän pitäisi hyötyä sentään inflaation kasvusta. Korkorahastot kuitenkin menettävät arvoaan korkojen noustessa ja sinne suuntaan ollaan todennäköisesti lähitulevaisuudessa menossa.
 
Toki tilanne ei esim. suomessa ole noin yksinkertainen, koska pakkosäästät myös eläkkeeseen, eli jotain nyt tulet ainakin eläkejärjestelmästä ulos saamaan kun saavuttaa eläkeiän. Laskeeko sen sitten jollain varmuuskertoimella sinne bondipuolelle, ottaako mitenkään huomioon, vai miten tekee, se pitää funtsia itse.
Enpä ole edes ajatellut tai koskaan kuullut että joku yksityinen piensijoittaja sijoittaisi bondeihin, mutta internetistä on mahdollista lukea vaikka mitä.
 
Kk-säästössä tais raja olla 15k€ per kk et ei saa kerralla noin paljoa.
Mistähän tuo 15000 maksimisäästö-tarina on lähtenyt liikenteeseen kun ei sitä ainakaan yleisissä ehdoissa mainita tai muuallakaan Nordnetin sivuilla, säästösummaksikin voi asettaa vaikka 150000.

Se 15k on joku somelegenda varmaan. nordnet ite sanoo et summa on vapaa, mut jostain se on jääny elämään. Mä luin jossain et se vois olla jostain vanhasta kampanjasta tai jostain Nordean jutusta. Mut ei sillä väliä, kuukausisäästöön voi laittaa ihan mitä vaan.
Helmikuussa kysyin Nordnetiltä tästä, niin ETF-kuukausisäästämisessä raja on 200ke.
 
Silloin ei tarvitse mihinkään jos rahoja ei koskaan tarvitse. Kun nyt on esitetty esim. 10v aikajännettä, ja 5v niin eihän tuonne saakka mitään tiedä mitä sillon on.

Sekin on mahdollisuus, että odottelee sitte vaan lisää jos menee huonosti. Onko se sitte järkevä tapa ajatella asiaa, jos tulee joku 90- luvun alku ja japani, tai 70- luvun romahdus mistä sitte noustaan 10+ vuotta.
Ei kai sitä voi tietää mitä vaikka ensi viikolla tapahtuu, saati ensi kuussa :D

Tuossa 10v+ aikajänteessä on seuraava idea. Jos oletetaan että saat 7%:n vuosituottoa tuolle ajalle niin potti on tuplaantunut (200%). Samaan aikaan jos vaikka saisit riskitöntä korkoa 3% niin lopputulos olisi noin 135%. Nyt saa tulla noin 70%:n romahdus silloin jos/kun joudut pakkomyymään ja silloin molemmat strategiat ovat tasoissa. Eli pitkällä aikajänteellä ensimmäisen strategian huonokin skenaario on vähintään tasoissa.
 
Ei kai sitä voi tietää mitä vaikka ensi viikolla tapahtuu, saati ensi kuussa :D

Tuossa 10v+ aikajänteessä on seuraava idea. Jos oletetaan että saat 7%:n vuosituottoa tuolle ajalle niin potti on tuplaantunut (200%). Samaan aikaan jos vaikka saisit riskitöntä korkoa 3% niin lopputulos olisi noin 135%. Nyt saa tulla noin 70%:n romahdus silloin jos/kun joudut pakkomyymään ja silloin molemmat strategiat ovat tasoissa. Eli pitkällä aikajänteellä ensimmäisen strategian huonokin skenaario on vähintään tasoissa.
Tätä olen miettinyt itsekin. Kun sijoittaa osakemarkkinoille ja takoo parempaa tuottoa kuin jossain nollakorkoisissa velkakirjoissa, potti kasvaa niin paljon, että se kestää kyllä yhden taantuman.

Vaikka kriisin keskellä joutuisi nostamaan rahaa pihalle, siellä on silti moninkertaisesti enemmän mistä ottaa. Ei se ole mikään maailmanloppu, vaikka kurssit välillä dippaisivat. Rahaa siellä on silti jäljellä, ja takuulla enemmän kuin jollain pelkurimaisella himmailutaktiikalla, jossa rahat makuutetaan bondeissa tai säästötilillä tuottoja peläten
 
Minullekin on ollut pitkään täysi mysteeri missä tilanteessa yksityissijoittajan (joka pelaa tavallisen palkansaajan summilla) olisi kannattavaa ottaa salkkuun minkäänlaisia bondi- tai korkoarvopapereita varsinkaan nyt kun säästötileiltä saa riskittömästi 2 % koron tai vähän yli. Ehkä nollakorkoaikana olivat jossain määrin relevantteja?

Tietysti acc-tyyppisessä ETF:ssä voittaisi lähdeveron verran eli periaatteessa rahojen pitkäaikainen parkkeeraus voisi jossain tilanteessa olla hieman kannattavampaa mutta pieni on ero kun kuitenkin vaatisi rahojen siirtämisen pois talletussuojan piiristä.
 
Minullekin on ollut pitkään täysi mysteeri missä tilanteessa yksityissijoittajan (joka pelaa tavallisen palkansaajan summilla) olisi kannattavaa ottaa salkkuun minkäänlaisia bondi- tai korkoarvopapereita varsinkaan nyt kun säästötileiltä saa riskittömästi 2 % koron tai vähän yli. Ehkä nollakorkoaikana olivat jossain määrin relevantteja?

Mulla on välillä ollut jenkkien T-Billejä salkussa. Siitä taisin joskus tänne kirjoittaa. Niitä saa ostettua esim. IB:n kautta jälkimarkkinoilta (ei suoraan liikkeellelaskusta mutta sillä ei merkitystä) pienin kuluin. Olikohan korko silloin jotain 5,5 luokkaa tai jotain. Ja koska dollaribondi, niin dollaririski mukana. Käteisparkkihan se oli dollareille. ETF:ien ja rahastojen kautta sitten paljon simppelimpää päästä noihin kiinni.

Musta tuo 100-ikä on aika huono "sääntö" jota ei luultavasti kenenkään kannata noudattaa kirjaimellisesti. Ehkä siitä voi saada inspiraatiota periaatetasolla niin, että riskinhallinta kannattaa suhteutaa siihen omaan sijoitushorisonttiin ja omaan riskinsietoon. Eli 90-vuotiaana ei ehkä all-in AMD jos ajatus on elää salkun tuloilla. 20-vuotiaana en taas laittaisi 20% sijoituksista korkoihin vaan all-in osakkeisiin. Turha laskea salkun tuotto-odotusta nuorena jolloin aikaa on oletettavasti hyvin paljon sietää paljon korkeampaa riskiä. Ja kun salkku kasvaa suuremmaksi korkeamman tuotto-odotuksen turvin, se sietää myös kuoppia paremmin.

Tuo on siis ylikonservatiivinen ja tuo on tehty aikana jolloin elinajanodote oli matalampi, bondeista sai parempaa tuottoa, eläkejärjestelmät poikkesivat nykyisestä jne. Mutta sinänsä salkun riskiä on hyvä välillä miettiä ja tarkastella että onko se kohdillaan omaan tarpeeseen.
 
Viimeksi muokattu:
Itsellä kun on toi töistä poisjäänti tapahtumassa 2028 lopulla nykysuunnitelman mukaan, niin olen keräillyt käteispuskuria Norwegianin 2% tilille. Tämä ja ensi vuosi siliti menee myös rahaa vielä sijoituksiin (Seligsonilta USA&Suomi indeksi + Phoebus, Pharma ja Global TOP25) lisää. 2028 sitten 100% säästöistä vain käteiseen. Sitten pitäisi olla kohtuullinen käteispotti suojaamassa mahdollista dippiä. Noin 18-24kk menoja vastaava summa on tarkoitus olla käteisenä 2029 alussa. Tietty olisi voinut olla järkevää ehkä jo jonkin aikaa sijoittaa vaikka Seligsonin Pharokseen (60/40 osakkeet/korot), mutta mennään nyt näin. Ekoja vuosia suojaa myös ansiosidonnainen. Kyllä, meinaan sitä nostaa maksimit.
 
Minullekin on ollut pitkään täysi mysteeri missä tilanteessa yksityissijoittajan (joka pelaa tavallisen palkansaajan summilla) olisi kannattavaa ottaa salkkuun minkäänlaisia bondi- tai korkoarvopapereita varsinkaan nyt kun säästötileiltä saa riskittömästi 2 % koron tai vähän yli. Ehkä nollakorkoaikana olivat jossain määrin relevantteja?
Ei nuo nollakorkoaikoina ole järkeviä kun sillon ne ei tuota mitään.

On noissa koroissa ja bondeissa se järki, että niiden tuotto on varmempaa kuin osakkeiden. Ellei tapahdu niin että se valtio, joka on noita liikkeelle laskenut menee nurin, niin saat varmasti sen x prosentin tuoton mikä siinä bondissa on. Bondien korko on myös isompi kuin noissa säästötileissä. Itseasiassa varmaan useimmiten noilla pankeilla on siellä taustalla bondeja takaamassa noi säästötilien korot, pankki saa bondista 2,5% korkoa ja jakaa säästötilin omistajalle siitä 2% tai jotenkin noin.

Sinäänsä toki tuollainen varmistelu, että sijoitusten arvo pysyy ja saat siitä vielä varman muutaman prosentin koron, on enemmän sen vaiheen juttuja kun olet jo kerännyt isomman potin varallisuutta. Sijoitusuran alussa kun sulla ei vielä ole paljoa menetettävää ja vasta kerrytät sitä pottia niin silloin on osakkeet järkevämpi.
 
Sinäänsä toki tuollainen varmistelu, että sijoitusten arvo pysyy ja saat siitä vielä varman muutaman prosentin koron, on enemmän sen vaiheen juttuja kun olet jo kerännyt isomman potin varallisuutta. Sijoitusuran alussa kun sulla ei vielä ole paljoa menetettävää ja vasta kerrytät sitä pottia niin silloin on osakkeet järkevämpi.
Hyvä pointti teoriassa, mutta käytännön toteutus mietityttää. Jos salkku on täynnä voitollisia osakkeita tai rahastoja, niin eikö bondeihin siirtyminen tule todella kalliiksi verojen takia? Tuntuu hölmöltä maksaa 30 % verosakkoa vain siksi, että pääsee kiinni muutaman prosentin korkotuottoon
 
Hyvä pointti teoriassa, mutta käytännön toteutus mietityttää. Jos salkku on täynnä voitollisia osakkeita tai rahastoja, niin eikö bondeihin siirtyminen tule todella kalliiksi verojen takia? Tuntuu hölmöltä maksaa 30 % verosakkoa vain siksi, että pääsee kiinni muutaman prosentin korkotuottoon
Onhan siinä tuokin näkökulma. Mutta ei niitä osakkeita tarvii bondeiksi yhdellä rysäyksellä vaihtaa. Niitä voi ajan mukaan ostella siihen sivuun vähitellen tai vaikka jos muutenkin möisit jotain niin siitä saatuja varoja laittaa bondeihin.
 
Hyvä pointti teoriassa, mutta käytännön toteutus mietityttää. Jos salkku on täynnä voitollisia osakkeita tai rahastoja, niin eikö bondeihin siirtyminen tule todella kalliiksi verojen takia? Tuntuu hölmöltä maksaa 30 % verosakkoa vain siksi, että pääsee kiinni muutaman prosentin korkotuottoon
Tollasissa kannattaa ennakointi ja verosuunnittelu. Laittaa hissukseen uudet pääomat bondeihin (tai miten sitä allokaatiota haluaakin muuttaa salkussaan), hyödyntää tappiot myynneissä jne. Mutta kyllä, verotappio kannattaa laskea auki. Varma tappio on varmaa tappiota ja se pitää ottaa huomioon kun yrittää laskea salkun riskiä, minkä tarkoitus oli suojautua siltä tappiolta.
 
Silloin ei tarvitse mihinkään jos rahoja ei koskaan tarvitse. Kun nyt on esitetty esim. 10v aikajännettä, ja 5v niin eihän tuonne saakka mitään tiedä mitä sillon on.

Sekin on mahdollisuus, että odottelee sitte vaan lisää jos menee huonosti. Onko se sitte järkevä tapa ajatella asiaa, jos tulee joku 90- luvun alku ja japani, tai 70- luvun romahdus mistä sitte noustaan 10+ vuotta.

On se silti järkevämpää kuin ottaa varma tappio omistamalla bondeja, olettaen siis että aikaväli on pitkä. :D

Käytännössä vaan tarvii ottaa riskiä ilman tietoa, jos haluaa yhtään parempaa tuottoa. Indeksirahastot kuitenkin suojaa Japanin kaltaiselta yhden maan romahdukselta.
 
Hyvä pointti teoriassa, mutta käytännön toteutus mietityttää. Jos salkku on täynnä voitollisia osakkeita tai rahastoja, niin eikö bondeihin siirtyminen tule todella kalliiksi verojen takia? Tuntuu hölmöltä maksaa 30 % verosakkoa vain siksi, että pääsee kiinni muutaman prosentin korkotuottoon
Bondeihin siirtyminen amerikkalaista 401k meininkiä. "target date fund":ia 401k-salkuissa. Noissa automaattisesti ajan funktiona koostumus siirtyy isoriskisemmästä pieniriskisempään. Jos vaikka 2050 aiot siirtyä eläkkeelle niin ostat 401k:hon työelämässä ollessa 2050 target date fund:ia.

Ostin tlt:ta(ISO4 suomalaisittain) eli usa:n liittovaltion 25v valtion obligaatiota 2023 lopulta ja 2024 ajan. Ajatuksena oli, että korkoja lasketaan johtaen tlt:n arvon nousuun ja osingon pienenemiseen. Toinen ajatus samassa oli ottaa osinkotuloa ja käyttää tlt:ta säästötilityylisenä ratkaisuna ettei tarvinut mennä ajanhetkenä X all in osakkeisiin. Tällä hetkellä tlt maksaa osinkona ulos 4.5%/vuositasolla mitattuna. Osinkoa maksavat kuukausittain.

Kävi kuitenkin niin, että ei taida olla korot pian laskemassa ja myin pois ostaen tilalle QQQ ja sp500. Kun myyn nvidiaa vähemmäksi salkusta voi olla, että ostan samoilla teeseillä tlt:ta uusiksi salkkuun. Jos korot joskus laskevat ja jenkkien politiikkapuoli vakautuu niin en näe mitenkään mahdottomana 100$++ hintaa tlt:lle. Nollakorot tuskin tulkevat takaisin ja amerikka ei ole samanlainen turvasatama kuin ennen niin 140$ arvoista ei kannata haaveilla.

1778496451148.png
 
Ei kai sitä voi tietää mitä vaikka ensi viikolla tapahtuu, saati ensi kuussa :D

Tuossa 10v+ aikajänteessä on seuraava idea. Jos oletetaan että saat 7%:n vuosituottoa tuolle ajalle niin potti on tuplaantunut (200%). Samaan aikaan jos vaikka saisit riskitöntä korkoa 3% niin lopputulos olisi noin 135%. Nyt saa tulla noin 70%:n romahdus silloin jos/kun joudut pakkomyymään ja silloin molemmat strategiat ovat tasoissa. Eli pitkällä aikajänteellä ensimmäisen strategian huonokin skenaario on vähintään tasoissa.
Korjaan vain prosenttilaskut kuntoon. Ei saa tulla 70 %:n romahdusta vaan jo 31,7 %:n romahdus pudottaa osakepotin pienemmäksi vs. riskittömän koron sijoitus.

(1 - (1,03 ^ 10 / 1,07 ^ 10)) * 100 = 31,68 %:n romahdus tuo vaihtoehdot tasoihin
 
Korjaan vain prosenttilaskut kuntoon. Ei saa tulla 70 %:n romahdusta vaan jo 31,7 %:n romahdus pudottaa osakepotin pienemmäksi vs. riskittömän koron sijoitus.

(1 - (1,03 ^ 10 / 1,07 ^ 10)) * 100 = 31,68 %:n romahdus tuo vaihtoehdot tasoihin
Hupsista. Tosin, muuttamalla tuotto-odotuksia tai vaihtamalla aikaa saa haluamansa lopputuloksen
 
Hupsista. Tosin, muuttamalla tuotto-odotuksia tai vaihtamalla aikaa saa haluamansa lopputuloksen
Kyllä, mutta se 70 %:n romahduskesto vaatisi aika äärimmäisiä tuotto-odotuksia, kuten:

A) potti 15 %/a vs. riskitön 2 %/a, 10 a -> romahduskesto 69,9 %

B) potti 14 %/a vs. riskitön 1 %/a, 10 a -> romahduskesto 70,2 %


Jos ajan tuplaa (20 v), niin sitten onnistuu ihan tavanomaisilla tuotto-odotuksilla:

A) potti 8 %/a vs. riskitön 1,7 %/a, 20 a -> romahduskesto 69,9 %

B) potti 8,9 %/a vs. riskitön 2,5 %/a, 20 a -> romahduskesto 70,2 %
 
On se silti järkevämpää kuin ottaa varma tappio omistamalla bondeja, olettaen siis että aikaväli on pitkä. :D

Käytännössä vaan tarvii ottaa riskiä ilman tietoa, jos haluaa yhtään parempaa tuottoa. Indeksirahastot kuitenkin suojaa Japanin kaltaiselta yhden maan romahdukselta.
Hupsista. Tosin, muuttamalla tuotto-odotuksia tai vaihtamalla aikaa saa haluamansa lopputuloksen
Eikö nämäkin nyt osota mimmosella voodoon tasolla tässä ollaan. Kaikesta saa aivan sitä mitä haluaa jos vaan olettaa tarpeeksi. Täskin nyt tiukkoja 5vuotta, 10 vuotta jne. oletuksia on löysätty sillä että se voikin olla joustava se aikajänne ja ootellaan että nousee niin ei väliä vaikka salkku olisi tappiolla vaikka 10 vuotta kun voi vaan odotella. Niinkun myös viitataan johonkin "riittävän pitkä" asymptotiikkaan, mikä nyt muuttaa kaiken muttei ole monessakaan kohtaa kovinkaan tolkullinen tapa ajatella asiaa kun nomi säästäjällä ei ole sellaisia (mahdollisesti ylisukupolvisia) odottelumahdollisuuksia mitä vaikka vanhalla rahalla. Joku JP Morgan voi odotella seuraavaa suurkriisiä missä sitte "pelastetaan" taas kerran strategisesti järkeviä ostokohteita eikä mikään kilpailuviranomainen kysy mitään kun kriisi ja paniikki päällä.

Mutta jos pysytään ihan perussäästäjän suht rajallisessa maailmassa, missä on tavoitteena ehkä downshiftata tai lopettaa kokonaan työnteko aikaisemmin tai säästää johonkin isompaan hankintaan, ja elämään voi tulla muunkinlaista satunnaisuutta minkä johdosta salkkua joutuu purkamaan kesken projektin, niin ollaan jo ihan eri maailmassa. 10 ja 5 vuottakin odottelua siinä kohtaa kun on ajatellut alkaa nostamaan sieltä salkusta jotain tietää aika pitkiä työvuosia. Satunnaisuuskin on aika tavalla kasvanut 2020- luvulla verrattuna edellisiin vuoskymmeniin kun on jotain koronaa ja venäjän hyökkäyksiä sun muuta ihan ennenkuulumatonta koko ajan.
 
10 ja 5 vuottakin odottelua siinä kohtaa kun on ajatellut alkaa nostamaan sieltä salkusta jotain tietää aika pitkiä työvuosia.
Mitä siinä tarvii siis odotella? Eikös sitä rahaa voi nostaa silloinkin kun salkku on laskusuhdanteessa. Rahaa kai sekin on vaikka se olisi 600k€, eikä 800k€.
 
Itsellä kun on toi töistä poisjäänti tapahtumassa 2028 lopulla nykysuunnitelman mukaan, niin olen keräillyt käteispuskuria Norwegianin 2% tilille. Tämä ja ensi vuosi siliti menee myös rahaa vielä sijoituksiin (Seligsonilta USA&Suomi indeksi + Phoebus, Pharma ja Global TOP25) lisää. 2028 sitten 100% säästöistä vain käteiseen. Sitten pitäisi olla kohtuullinen käteispotti suojaamassa mahdollista dippiä. Noin 18-24kk menoja vastaava summa on tarkoitus olla käteisenä 2029 alussa. Tietty olisi voinut olla järkevää ehkä jo jonkin aikaa sijoittaa vaikka Seligsonin Pharokseen (60/40 osakkeet/korot), mutta mennään nyt näin. Ekoja vuosia suojaa myös ansiosidonnainen. Kyllä, meinaan sitä nostaa maksimit.
Tällä palstalla varsin tarkkaan huomioidaan asioita, joten mainitsen tuosta ansiosidonnaisesta sen verran, että jos kieltäytyy tarjotusta työstä ilman pätevää syytä, korvaukset voi menettää. Ei varmasti juuri sinulla tule olemaan ongelmaa tämän kanssa, mutta noin yleisenä huomiona kaikille muillekin.
 
Eikö nämäkin nyt osota mimmosella voodoon tasolla tässä ollaan. Kaikesta saa aivan sitä mitä haluaa jos vaan olettaa tarpeeksi. Täskin nyt tiukkoja 5vuotta, 10 vuotta jne. oletuksia on löysätty sillä että se voikin olla joustava se aikajänne ja ootellaan että nousee niin ei väliä vaikka salkku olisi tappiolla vaikka 10 vuotta kun voi vaan odotella. Niinkun myös viitataan johonkin "riittävän pitkä" asymptotiikkaan, mikä nyt muuttaa kaiken muttei ole monessakaan kohtaa kovinkaan tolkullinen tapa ajatella asiaa kun nomi säästäjällä ei ole sellaisia (mahdollisesti ylisukupolvisia) odottelumahdollisuuksia mitä vaikka vanhalla rahalla. Joku JP Morgan voi odotella seuraavaa suurkriisiä missä sitte "pelastetaan" taas kerran strategisesti järkeviä ostokohteita eikä mikään kilpailuviranomainen kysy mitään kun kriisi ja paniikki päällä.

Mutta jos pysytään ihan perussäästäjän suht rajallisessa maailmassa, missä on tavoitteena ehkä downshiftata tai lopettaa kokonaan työnteko aikaisemmin tai säästää johonkin isompaan hankintaan, ja elämään voi tulla muunkinlaista satunnaisuutta minkä johdosta salkkua joutuu purkamaan kesken projektin, niin ollaan jo ihan eri maailmassa. 10 ja 5 vuottakin odottelua siinä kohtaa kun on ajatellut alkaa nostamaan sieltä salkusta jotain tietää aika pitkiä työvuosia. Satunnaisuuskin on aika tavalla kasvanut 2020- luvulla verrattuna edellisiin vuoskymmeniin kun on jotain koronaa ja venäjän hyökkäyksiä sun muuta ihan ennenkuulumatonta koko ajan.
Nimenomaan kyse on siitä mikä on sijoittamisen tavoite (eläköityminen/isommat hankinnat/milloin?), mitkä ovat (realistiset) oletukset ja millainen strategia näistä muodostuu. Yleensä tarkoituksena on valita sellainen jolla on paras odotusarvo ja jonka huono skenaario ei ole turmiollinen.
 
Tällä palstalla varsin tarkkaan huomioidaan asioita, joten mainitsen tuosta ansiosidonnaisesta sen verran, että jos kieltäytyy tarjotusta työstä ilman pätevää syytä, korvaukset voi menettää. Ei varmasti juuri sinulla tule olemaan ongelmaa tämän kanssa, mutta noin yleisenä huomiona kaikille muillekin.
offtopik. mutta eihän sitä tartte kieltäytyä. Hakee vain sellaisia ja sellaisilla ehdoilla, ettei tärppää... Ja eipä toi taida ihan helpolla tulla eteen. Olin viime vuonna 11kk työttömänä työnhakijana ja eipä noita paikkoja ihan liukuhihnalta tullut... No kun olin paketilla lähtenyt, en kyllä mitään korvauksiakaan saanut. Työnhaku tosin oli pakollista, koska ei olisi korvauksia tippunut jatkossa, jos en olisi koko aikaa hakenut.
 
Vähän off-topicia, mutta jokainen joka on joskus ollut työttömänä ja saanut työkkäriltä epätoivotun työtarjouksen, tietää miten helppoa on kirjoittaa sen verran huonon hakemuksen, että ei varmasti tule valituksi.
 
Mitä siinä tarvii siis odotella? Eikös sitä rahaa voi nostaa silloinkin kun salkku on laskusuhdanteessa. Rahaa kai sekin on vaikka se olisi 600k€, eikä 800k€.
Kannattaa vähän ajaa montecarlo tjsp simulaatiota niin näkee miten käy. Tuolla on valtava ero 10-30v päästä alatko syömään 600ke potista esim 30ke/vuosi vai 800ke potista. Karkeasti voi sanoa että jo yksi vuosinosto (eli lähdetäänkö 570 vai 770 taittaan matkaa eteenpäin) saattaapi keikauttaa yhtälön perseelleen, puhumattakaan jos joudutaan tekemään karhumarkkinassa vielä 1-2 lisävuosinostoa. "FIREen" tuossa kuitenkin epäsuorasti viitattiin niin rahat pitäisi riittää loppuelämän.
 
Eikö nämäkin nyt osota mimmosella voodoon tasolla tässä ollaan. Kaikesta saa aivan sitä mitä haluaa jos vaan olettaa tarpeeksi. Täskin nyt tiukkoja 5vuotta, 10 vuotta jne. oletuksia on löysätty sillä että se voikin olla joustava se aikajänne ja ootellaan että nousee niin ei väliä vaikka salkku olisi tappiolla vaikka 10 vuotta kun voi vaan odotella. Niinkun myös viitataan johonkin "riittävän pitkä" asymptotiikkaan, mikä nyt muuttaa kaiken muttei ole monessakaan kohtaa kovinkaan tolkullinen tapa ajatella asiaa kun nomi säästäjällä ei ole sellaisia (mahdollisesti ylisukupolvisia) odottelumahdollisuuksia mitä vaikka vanhalla rahalla. Joku JP Morgan voi odotella seuraavaa suurkriisiä missä sitte "pelastetaan" taas kerran strategisesti järkeviä ostokohteita eikä mikään kilpailuviranomainen kysy mitään kun kriisi ja paniikki päällä.

Mutta jos pysytään ihan perussäästäjän suht rajallisessa maailmassa, missä on tavoitteena ehkä downshiftata tai lopettaa kokonaan työnteko aikaisemmin tai säästää johonkin isompaan hankintaan, ja elämään voi tulla muunkinlaista satunnaisuutta minkä johdosta salkkua joutuu purkamaan kesken projektin, niin ollaan jo ihan eri maailmassa. 10 ja 5 vuottakin odottelua siinä kohtaa kun on ajatellut alkaa nostamaan sieltä salkusta jotain tietää aika pitkiä työvuosia. Satunnaisuuskin on aika tavalla kasvanut 2020- luvulla verrattuna edellisiin vuoskymmeniin kun on jotain koronaa ja venäjän hyökkäyksiä sun muuta ihan ennenkuulumatonta koko ajan.

No jos on esim. tavoitteena FIREttää, bondien kanssa tulee helposti tulos ettei se onnistu ollenkaan tai joutuu varmasti odottamaan pidempään. Esim. jos keskimäärin maailmanindeksi-ETF:llä on 7% tuotto, ja bondien ottaminen mukaan tarkoittaisi tuotto-odotuksen laskemista 5%:iin, sen 10 vuoden sijaan (jossa potti keskimääräisen tuoton mukaan laskettuna noin tuplautuisi) joutuisi varmasti odottamaan 14 vuotta. Tai oikeastaan pidempäänkin jos se romahdus tulee.

Todennäköisesti tässä esimerkissä on järkevämpää vaan pitää 100% osakkeissa ja katsoa että miten käy. Jos romahdusta ei tule, kiva, ja sitten FIREtyksen alkaessa voi siirtää osan rahoista bondeihin. Ja jos romahdus tulee, niin sitten ei auta kuin odotella pidempään ja jatkaa töiden paiskimista, mutta näin olisi joutunut tekemään sittenkin jos omistaisi bondeja.
 
Viimeksi muokattu:
Todennäköisesti tässä esimerkissä on järkevämpää vaan pitää 100% osakkeissa ja katsoa että miten käy. Jos romahdusta ei tule, kiva, ja sitten FIREtyksen alkaessa voi siirtää osan rahoista bondeihin. Ja jos romahdus tulee, niin sitten ei auta kuin odotella pidempään ja jatkaa töiden paiskimista, mutta näin olisi joutunut tekemään sittenkin jos omistaisi bondeja.

Minun ymmärtääkseni nämä bondi:etf kuviot ovat vain osto ja myyntistrategioita aikavakiolla, jossa otetaan nämä ihmisen tuomat suureet mukaan. Elinkaari ja psykologia. Elinkaari = ajoitat aina markkinaa vaikket halua ja psykologia = altistut pelolle ja hurmokselle. Ajoitus vaatii allokoinnin muutoksia ja psykologia vaatii asioita jotka vastustavat impulssia.

Firettäjä ei tarvitse kuin naisen elämäänsä ja lunastuksen aika koittaa, siinä ei bondipositiokaan auta. Naista varten voi ollakin hyvä orientoitua siihen pesäpositioon esim. ASP lainakelpoisuuden muodossa. Voi sitten sanoa muijalle, että ostetaan asunto sitten kun saadaan se sinunkin ASP laina tulille ja 2 vuotta tuli armonaikaa lisää.

Jos on nuori ja maailmantilanne pelottaa, niin pistää bondia ylipainoon ja vaikka metallia vähän (sitä max 10% tyyliin). Olikohan tässä tarpeeksi jo epäsijoitusneuvoja päiväbanniin. Niin ja käteinen unohtui, eli käteinen nuoren taskussa ei ole hyvä idea!
 
Bondisijoittamisessa kummastuttaa se, miten rahan lainaaminen muka voisi olla pitkässä juoksussa ja hajautettuna fiksumpaa kuin oikea liiketoiminta.
 
Bondisijoittamisessa kummastuttaa se, miten rahan lainaaminen muka voisi olla pitkässä juoksussa ja hajautettuna fiksumpaa kuin oikea liiketoiminta.

Fiksuudesta en tiedä, mutta keskimäärin bondit tuottavat vähemmän ja ovat toisaalta vähemmän riskialttiita. Eli luultavasti sijoittaja joka allokoi isosti bondeihin (ilman tämän tarkempia yksilöintejä) häviää osakesijoittajalle. Aika on riskisijoittajan puolella, joten jos ei olla elämän tai sijoitushorisontin ehtoopuolella, niin jättäisin itse bondit ja muutoinkin korot aika vähälle.
 
Bondisijoittamisessa kummastuttaa se, miten rahan lainaaminen muka voisi olla pitkässä juoksussa ja hajautettuna fiksumpaa kuin oikea liiketoiminta.
Kyse on hajautuksesta ja tulojen ennustettavuudesa. Vaikkapa usa:n liittovaltio on maksanut lainansa + korot takaisin melkoisen luotettavasti. ISO4:en(TLT) kuukausittain tilille rapsahtavat osingot ihan ok. jos tarvii kuukausittaista tuloa. Ostaahan jotku annuiteettejakin jotka imho. ovat huonompia kuin bondit tai pitävät rahoja säästötilillä. ISO4/TLT eli 25v usa liittovaltion bondi maksaa tällä hetkellä 4.5% osinkoa. Jos korot laskevat voipi iso4:en arvo nousta useampia kymmeniä prosentteja.

Jotain yritysten tms. bondeja voi myös harkita ostavansa, isompi riski, isompi tuotto. Esim. meta ja moni muu iso firma rahoittaa bondeilla osan konesaleistansa: Meta raises $25 billion in bond sale after lifting AI spending plan
1778590518469.png
 
IS04 on noteerattu euroissa ja dollarin heiketessä painuikin alemmas kuin dollareissa oleva TLT (tätä kai ei suomesta käsin voi ostaakaan?). Eli valuuttariskiä tulee mukaan. Toki liikkuu sitten toiseen suuntaan jos dollari vahvistuu.

IS04 vastaava, mutta valuuttasuoja olisi IUSV

Jossain kohtaa näitä harkitsin, mutta tuotto-osuudet ei nappeet, koska ei tee mieli vielä veroja etf omistuksista maksaa.
 
IS04 on noteerattu euroissa ja dollarin heiketessä painuikin alemmas kuin dollareissa oleva TLT
Valuuttariski toimii molempiin suuntiin. ISO4/tlt vain esimerkki suositusta bondista. Löytyyhän noita bondeja euroopan mailta ja yrityksiltäkin
1778594248020.png
 
Viimeksi muokattu:
Hesuli taas näytti minulle kuinka hyvät sijottajan taidot omaan.
Aikaisemmin keväällä olin saanut osinkoa. Päätin ostaa niillä lisää Mandatumia ajatuksella, että saan niistä osingot ja osakkeen arvo varmasti nousee ennen huomista osingon irtoamispäivää. No se Mandatum on tippunut tuon osingon verran kuukaudessa.
Minun ei ainakaan kannata lopettaa päivätöitä:rofl:
 
  • Tykkää
Reactions: aop
Fiksuudesta en tiedä, mutta keskimäärin bondit tuottavat vähemmän ja ovat toisaalta vähemmän riskialttiita. Eli luultavasti sijoittaja joka allokoi isosti bondeihin (ilman tämän tarkempia yksilöintejä) häviää osakesijoittajalle. Aika on riskisijoittajan puolella, joten jos ei olla elämän tai sijoitushorisontin ehtoopuolella, niin jättäisin itse bondit ja muutoinkin korot aika vähälle.

Kyse ei ole mistään riskialttiudesta vaan suojatumisesta tiettyyn tilanteeseen, jota vastaan et voi suojautua muilla tavoin. Jos haluat pelata turvallisesti, sinä voit sijoittaa osakkeisiin joiden beta on erittäin matala. Niiden avulla voit itse asiassa päästä ihan samanlaisiin tuottoihin, mutta epäilen sen vaativan melko monipuolista salkkunhallintaa ja tässä menee sitten kaikki pieleen varastomiehellä (ei sovellu siis).

bond_vs_sp500.jpg

Osinkoadjustoitu kuvaaja TLT vs. SP500 (SP500 sinisellä käyrällä) vuodesta 2003 -> 2009. Bondien vuosituotto on noin 12% YoY (+90% tot.) huipussaan ja SP500tuotto -2% (-16% tot.). Sen mitä minä tästä ymmärrän on kyseessä yksinkertaisin sijoitusstrategia minkä voi ihmiselle kehittää ja se sisältää komponentin allokaatiomuutoksista. Kun tuossa näet huiman bondien arvostuspiikin, sinä allokoit salkun sisällön merkittävissä määrin Bondit -> SP500 pelkästään tuijottamalla niiden keskinäisiä osuuksia.

Löytyykö euroopasta edes indeksiä jossa voisit tehdä taaksepäin tälläisen ajatusharjoituksen?
 
Viimeksi muokattu:
IS04 on noteerattu euroissa ja dollarin heiketessä painuikin alemmas kuin dollareissa oleva TLT (tätä kai ei suomesta käsin voi ostaakaan?). Eli valuuttariskiä tulee mukaan. Toki liikkuu sitten toiseen suuntaan jos dollari vahvistuu.

IS04 vastaava, mutta valuuttasuoja olisi IUSV

Jossain kohtaa näitä harkitsin, mutta tuotto-osuudet ei nappeet, koska ei tee mieli vielä veroja etf omistuksista maksaa.
Onhan noita vastaavia myös eurobondeille (esim. IS05 tai IBCL). Euroopan korot vaan ei noussut niin korkealle kuin jenkkilässä.

Osake-ETF:stä poiketen näissä tuotto-osuus on tavallaan järkevämpi, kun tarkoitus on tuottaa vakaata kassavirtaa eikä niinkän pitkän tähtäimen arvonnousua. Kasvuosuuksien kanssa noissa olisi riski että se kumuloituva arvo sitten sulaa kun korot nousee verrattuna että olisit ottanut ne rahana ulos ja sijoittanut johonkin muuhun. Sen takia suurin osa bond-etf:stä onkin tuotto-osuuksia.

Myöskin nämä on aika lailla kotipaikaltaan Irlannissa eli kun noita rahoja tulee tilille niin siinä kohti niistä ei lähde veroa ollenkaan ja ne voi sijoittaa eteenpäin täysimääräisenä. Tämäkin on joskus ihan hyödyllistä vaikka lopulta ETF:n osingoista pitääkin enemmän veroa kuin osakkeiden.
 
Aah ett tuottaa jälleen se anti-Wow tunteen, kun en vaan voe käsittää tämän … —— hlön argumentoinnin perusteteita. Ja vau kun tuo jo niin legendaariseksi kivunnut ainainen peruste noiden toisenlaisten mielestä reguloinnin tarpeesta, mm. nyt kyseessä ost-tilin käsittämätön tallennus raja 100k.

Rupesi vaan tänään taas tökkimään syvemmissä ajatuksissani, salkkuani uudelleen rakennellassani. Oih ja voih mitä löytyikään gemin kanssa aihetta käydessä, eli mm. v honksalo ym rottasakki toi suuren huolen valtion verotulojen pienentymisestä, kun se pikku kansalaene pistää sukan ja ykköspöönys kertymien sijaan roposiaan niin modernille ja siis pelottavalle ost-tilille. En itse käsitä tuossa syytä moiseen, kun se verot automaattisesti leikkaava taho nyt kuitenkin on Suomessa toimiva pankki.

En itseäni tunnista minkäänlaiseksi eliitin jäseneksi, edes sellaiseksi pyrkiväksi, todellapikku-yrittäjänä näin, enkä ehkä juuri keskiluokan edustajana virassa toimivaa avo-Vaimoanikaan..

 
No jos on esim. tavoitteena FIREttää, bondien kanssa tulee helposti tulos ettei se onnistu ollenkaan tai joutuu varmasti odottamaan pidempään. Esim. jos keskimäärin maailmanindeksi-ETF:llä on 7% tuotto, ja bondien ottaminen mukaan tarkoittaisi tuotto-odotuksen laskemista 5%:iin, sen 10 vuoden sijaan (jossa potti keskimääräisen tuoton mukaan laskettuna noin tuplautuisi) joutuisi varmasti odottamaan 14 vuotta. Tai oikeastaan pidempäänkin jos se romahdus tulee.

Todennäköisesti tässä esimerkissä on järkevämpää vaan pitää 100% osakkeissa ja katsoa että miten käy. Jos romahdusta ei tule, kiva, ja sitten FIREtyksen alkaessa voi siirtää osan rahoista bondeihin. Ja jos romahdus tulee, niin sitten ei auta kuin odotella pidempään ja jatkaa töiden paiskimista, mutta näin olisi joutunut tekemään sittenkin jos omistaisi bondeja.
Jos tehdään mitä tahansa tavoitteellista sijoitustoimintaa, oli se sitten FIRE, tai vaikka talon ostaminen säästöillä, niin tavoitteet on huomattavasti helpompi saavuttaa ennustettavilla ja tasaisilla tulovirroilla kuin ennustamattomilla. "Keskimäärin"-suureilla tehdyt laskut taas perustuu asymptotiikkaan, eli jos vaan säästät ikuisesti ilman tavoitetta niin olisit menneisyydessä saanut keskimäärin tuon heilunnasta huolimatta. Ikuinen säästäminen taas ei ole tavoitteellista.

Tavoitteellisessa säästämisessä et voi laskea tuotto-odotusta siis jonkun keskiarvon mukaan ottamatta tuottojen varianssia huomioon, ja pienemmällä tuottojen varianssilla pystyt laskemaan tarkemmin sen ajankohdan milloin jokin tietty varallisuus voisi olla savutettu. Mitä pienempi aikaikkuna säästämiselle, sitä suurempi merkitys on varianssilla. "Katsoa miten käy" on hölmö tapa edetä kohti asetettuja tavoitteita, kun asioita voi edes pyrkiä laskemaan auki. Myöskin siirtäminen FIREtyksen alkaessa rahoja jostian yhdestä instrumentista isoissa määrissä toiseen ei ole järkevää verotuksellisesti.
 
Aah ett tuottaa jälleen se anti-Wow tunteen, kun en vaan voe käsittää tämän … —— hlön argumentoinnin perusteteita. Ja vau kun tuo jo niin legendaariseksi kivunnut ainainen peruste noiden toisenlaisten mielestä reguloinnin tarpeesta, mm. nyt kyseessä ost-tilin käsittämätön tallennus raja 100k.

Rupesi vaan tänään taas tökkimään syvemmissä ajatuksissani, salkkuani uudelleen rakennellassani. Oih ja voih mitä löytyikään gemin kanssa aihetta käydessä, eli mm. v honksalo ym rottasakki toi suuren huolen valtion verotulojen pienentymisestä, kun se pikku kansalaene pistää sukan ja ykköspöönys kertymien sijaan roposiaan niin modernille ja siis pelottavalle ost-tilille. En itse käsitä tuossa syytä moiseen, kun se verot automaattisesti leikkaava taho nyt kuitenkin on Suomessa toimiva pankki.

En itseäni tunnista minkäänlaiseksi eliitin jäseneksi, edes sellaiseksi pyrkiväksi, todellapikku-yrittäjänä näin, enkä ehkä juuri keskiluokan edustajana virassa toimivaa avo-Vaimoanikaan..

No ehkä noissa kannattaa muistaa, että toi puhuu omille äänestäjilleen joille voi helposti sanoa ”sijoittajat on rikkaita ja tämä kaikki on teiltä pois”. Samaan tyyliin voi sanoa että ”korkeapalkkaisten marginaaliveron pienentäminen on väärin koska rikkaat ei maksa veroa koska pääomatuloissa on pienempi veroprosentti.

Ei tarvitse olla pitkiä loogisia ajatuspolkuja, kunhan on yhteinen vihollinen (joku joka ei kuitenkaan heitä äänestäisi) ja kannatus nousee. Populismi ja vastakkainasettelu on päivän sana lähes kaikkien puolueiden kohdalla.
 
Bondisijoittamisessa kummastuttaa se, miten rahan lainaaminen muka voisi olla pitkässä juoksussa ja hajautettuna fiksumpaa kuin oikea liiketoiminta.
Oikea liiketoiminta voi aivan mainiosti epäonnistua ja tuottaa pelkkää persnettoa. Ei tarvitse kovin paljon etsiä esimerkkejä niin isotkin firmat ovat käytännössä tuhoutuneet ihan vaan "oikeaa liiketoimintaa" pyörittämällä.
 
Oikea liiketoiminta voi aivan mainiosti epäonnistua ja tuottaa pelkkää persnettoa. Ei tarvitse kovin paljon etsiä esimerkkejä niin isotkin firmat ovat käytännössä tuhoutuneet ihan vaan "oikeaa liiketoimintaa" pyörittämällä.
Mulla on loistavia sijoituksia kuten Kamux, Nanoform ja Spinnova jotka vaihtaisin bondeihin milloin vain.
 
Mulla on loistavia sijoituksia kuten Kamux, Nanoform ja Spinnova jotka vaihtaisin bondeihin milloin vain.
Nää sun esimerkit on kyl aika klasssikkoja, Kamux ja muut. Tuntuu et noita löytyy jokaselta, jotain mikä on vaan laskenu ja laskenu. Itelläki on pari tommosta, en enää ees jaksa katsoa niitä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
307 062
Viestejä
5 203 080
Jäsenet
83 008
Uusin jäsen
Sniper77

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom