Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Mistähän tuo 15000 maksimisäästö-tarina on lähtenyt liikenteeseen kun ei sitä ainakaan yleisissä ehdoissa mainita tai muuallakaan Nordnetin sivuilla, säästösummaksikin voi asettaa vaikka 150000.
Tämä oli ainakin silloin kun itse aloitin kuukausisäästämisen. Ehkä tuo rajoite on poistunut jossain vaiheessa sitten. Ei ole tuollaisia summia laittaa kerralla niin ei ole tullu testattua.
 
Sitä sitten, että juuri ennustettavuutta tuolla varianssin pienentämisellä haetaan. Ei ole niin riippuvainen siitä millaista eeppistä raivoa ja erikoisoperaatioita joku suurmies on viiden vuoden päähän keksinyt kun salkun arvo heiluu vähemmän.

Mutta mihin ennustettavuutta tarvii ennen kuin rahoja tarvii?
 
Mutta mihin ennustettavuutta tarvii ennen kuin rahoja tarvii?
Silloin ei tarvitse mihinkään jos rahoja ei koskaan tarvitse. Kun nyt on esitetty esim. 10v aikajännettä, ja 5v niin eihän tuonne saakka mitään tiedä mitä sillon on.

Sekin on mahdollisuus, että odottelee sitte vaan lisää jos menee huonosti. Onko se sitte järkevä tapa ajatella asiaa, jos tulee joku 90- luvun alku ja japani, tai 70- luvun romahdus mistä sitte noustaan 10+ vuotta.
 
Nordnetti oli vähän huollossa mutta nyt on sitten verkot heitetty veteen ja huomenna vielä 10k€ lisää Suomeen. En ole ennen ETF:iä ostanut/omistanut joten poikuus meni samalla kertaa (jos nuo nyt menee läpi).

1778427392199.png

Olisi ollut järkevämpää odottaa aamu kymmeneen ja tehdä ETF-ostot sitten sillä sen hetkisellä kurssilla ja sitä mukaa, kun haluat niitä ostaa ja näkisit niiden toteutumisen ja kuinka paljon rahaa on jäljellä jatkamaan ostoja.

Tuo Suomi Indeksi toki menee tuollaisena.
 
Onko mitään hyviä bonf etf suositella, niitä ei täällä juuri ole näkynyt. Jossain oli myös puhetta että aktiivisesti hallitut etf/rahastot joskus toimivat jopa paremmin kun passiiviset bondit. Eli tilanne olisi päinvastainen osakkeiden puolelle verrattuna.
 
Kk-säästössä tais raja olla 15k€ per kk et ei saa kerralla noin paljoa.

@sammy123 mielenkiintoinen tuo hajautus, noin suuri ylipaino kehittyviin markkinoihin? Mikä sinulla on ajatus tässä taustalla? Esim eurooppa ja muut kuin jenkit puuttuvat kehittyneistä markkinoista. Toki jenkit nyt on erittäin maailmanlaajuinen markkina, mutta silti tuo iso ylipaino kehittyvissä markkinoissa ei olisi oma valinta (itsellä erittäin pieni osuus salkusta kehittyviä). Itelläkin on siis tuota samaa rahastoa ja se on salkun toisiksi heikoiten tuottanut rahasto. (+88%)
Tein 180k KK-säästö sopimuksen testiksi ja läpi meni. Vielä pitäisi rahat tallettaa :D

IMG_9586.jpeg
 
Onko mitään hyviä bonf etf suositella, niitä ei täällä juuri ole näkynyt. Jossain oli myös puhetta että aktiivisesti hallitut etf/rahastot joskus toimivat jopa paremmin kun passiiviset bondit. Eli tilanne olisi päinvastainen osakkeiden puolelle verrattuna.
Voisikohan tällainen ETF olla tässä tilanteessa järkevä:

Amundi Euro Government Inflation-Linked Bond UCITS ETF Acc​

ISIN: LU1650491282
TER: 0,09% p.a.

Tämän pitäisi hyötyä sentään inflaation kasvusta. Korkorahastot kuitenkin menettävät arvoaan korkojen noustessa ja sinne suuntaan ollaan todennäköisesti lähitulevaisuudessa menossa.
 
Toki tilanne ei esim. suomessa ole noin yksinkertainen, koska pakkosäästät myös eläkkeeseen, eli jotain nyt tulet ainakin eläkejärjestelmästä ulos saamaan kun saavuttaa eläkeiän. Laskeeko sen sitten jollain varmuuskertoimella sinne bondipuolelle, ottaako mitenkään huomioon, vai miten tekee, se pitää funtsia itse.
Enpä ole edes ajatellut tai koskaan kuullut että joku yksityinen piensijoittaja sijoittaisi bondeihin, mutta internetistä on mahdollista lukea vaikka mitä.
 
Kk-säästössä tais raja olla 15k€ per kk et ei saa kerralla noin paljoa.
Mistähän tuo 15000 maksimisäästö-tarina on lähtenyt liikenteeseen kun ei sitä ainakaan yleisissä ehdoissa mainita tai muuallakaan Nordnetin sivuilla, säästösummaksikin voi asettaa vaikka 150000.

Se 15k on joku somelegenda varmaan. nordnet ite sanoo et summa on vapaa, mut jostain se on jääny elämään. Mä luin jossain et se vois olla jostain vanhasta kampanjasta tai jostain Nordean jutusta. Mut ei sillä väliä, kuukausisäästöön voi laittaa ihan mitä vaan.
Helmikuussa kysyin Nordnetiltä tästä, niin ETF-kuukausisäästämisessä raja on 200ke.
 
Silloin ei tarvitse mihinkään jos rahoja ei koskaan tarvitse. Kun nyt on esitetty esim. 10v aikajännettä, ja 5v niin eihän tuonne saakka mitään tiedä mitä sillon on.

Sekin on mahdollisuus, että odottelee sitte vaan lisää jos menee huonosti. Onko se sitte järkevä tapa ajatella asiaa, jos tulee joku 90- luvun alku ja japani, tai 70- luvun romahdus mistä sitte noustaan 10+ vuotta.
Ei kai sitä voi tietää mitä vaikka ensi viikolla tapahtuu, saati ensi kuussa :D

Tuossa 10v+ aikajänteessä on seuraava idea. Jos oletetaan että saat 7%:n vuosituottoa tuolle ajalle niin potti on tuplaantunut (200%). Samaan aikaan jos vaikka saisit riskitöntä korkoa 3% niin lopputulos olisi noin 135%. Nyt saa tulla noin 70%:n romahdus silloin jos/kun joudut pakkomyymään ja silloin molemmat strategiat ovat tasoissa. Eli pitkällä aikajänteellä ensimmäisen strategian huonokin skenaario on vähintään tasoissa.
 
Ei kai sitä voi tietää mitä vaikka ensi viikolla tapahtuu, saati ensi kuussa :D

Tuossa 10v+ aikajänteessä on seuraava idea. Jos oletetaan että saat 7%:n vuosituottoa tuolle ajalle niin potti on tuplaantunut (200%). Samaan aikaan jos vaikka saisit riskitöntä korkoa 3% niin lopputulos olisi noin 135%. Nyt saa tulla noin 70%:n romahdus silloin jos/kun joudut pakkomyymään ja silloin molemmat strategiat ovat tasoissa. Eli pitkällä aikajänteellä ensimmäisen strategian huonokin skenaario on vähintään tasoissa.
Tätä olen miettinyt itsekin. Kun sijoittaa osakemarkkinoille ja takoo parempaa tuottoa kuin jossain nollakorkoisissa velkakirjoissa, potti kasvaa niin paljon, että se kestää kyllä yhden taantuman.

Vaikka kriisin keskellä joutuisi nostamaan rahaa pihalle, siellä on silti moninkertaisesti enemmän mistä ottaa. Ei se ole mikään maailmanloppu, vaikka kurssit välillä dippaisivat. Rahaa siellä on silti jäljellä, ja takuulla enemmän kuin jollain pelkurimaisella himmailutaktiikalla, jossa rahat makuutetaan bondeissa tai säästötilillä tuottoja peläten
 
Minullekin on ollut pitkään täysi mysteeri missä tilanteessa yksityissijoittajan (joka pelaa tavallisen palkansaajan summilla) olisi kannattavaa ottaa salkkuun minkäänlaisia bondi- tai korkoarvopapereita varsinkaan nyt kun säästötileiltä saa riskittömästi 2 % koron tai vähän yli. Ehkä nollakorkoaikana olivat jossain määrin relevantteja?

Tietysti acc-tyyppisessä ETF:ssä voittaisi lähdeveron verran eli periaatteessa rahojen pitkäaikainen parkkeeraus voisi jossain tilanteessa olla hieman kannattavampaa mutta pieni on ero kun kuitenkin vaatisi rahojen siirtämisen pois talletussuojan piiristä.
 
Minullekin on ollut pitkään täysi mysteeri missä tilanteessa yksityissijoittajan (joka pelaa tavallisen palkansaajan summilla) olisi kannattavaa ottaa salkkuun minkäänlaisia bondi- tai korkoarvopapereita varsinkaan nyt kun säästötileiltä saa riskittömästi 2 % koron tai vähän yli. Ehkä nollakorkoaikana olivat jossain määrin relevantteja?

Mulla on välillä ollut jenkkien T-Billejä salkussa. Siitä taisin joskus tänne kirjoittaa. Niitä saa ostettua esim. IB:n kautta jälkimarkkinoilta (ei suoraan liikkeellelaskusta mutta sillä ei merkitystä) pienin kuluin. Olikohan korko silloin jotain 5,5 luokkaa tai jotain. Ja koska dollaribondi, niin dollaririski mukana. Käteisparkkihan se oli dollareille. ETF:ien ja rahastojen kautta sitten paljon simppelimpää päästä noihin kiinni.

Musta tuo 100-ikä on aika huono "sääntö" jota ei luultavasti kenenkään kannata noudattaa kirjaimellisesti. Ehkä siitä voi saada inspiraatiota periaatetasolla niin, että riskinhallinta kannattaa suhteutaa siihen omaan sijoitushorisonttiin ja omaan riskinsietoon. Eli 90-vuotiaana ei ehkä all-in AMD jos ajatus on elää salkun tuloilla. 20-vuotiaana en taas laittaisi 20% sijoituksista korkoihin vaan all-in osakkeisiin. Turha laskea salkun tuotto-odotusta nuorena jolloin aikaa on oletettavasti hyvin paljon sietää paljon korkeampaa riskiä. Ja kun salkku kasvaa suuremmaksi korkeamman tuotto-odotuksen turvin, se sietää myös kuoppia paremmin.

Tuo on siis ylikonservatiivinen ja tuo on tehty aikana jolloin elinajanodote oli matalampi, bondeista sai parempaa tuottoa, eläkejärjestelmät poikkesivat nykyisestä jne. Mutta sinänsä salkun riskiä on hyvä välillä miettiä ja tarkastella että onko se kohdillaan omaan tarpeeseen.
 
Viimeksi muokattu:
Itsellä kun on toi töistä poisjäänti tapahtumassa 2028 lopulla nykysuunnitelman mukaan, niin olen keräillyt käteispuskuria Norwegianin 2% tilille. Tämä ja ensi vuosi siliti menee myös rahaa vielä sijoituksiin (Seligsonilta USA&Suomi indeksi + Phoebus, Pharma ja Global TOP25) lisää. 2028 sitten 100% säästöistä vain käteiseen. Sitten pitäisi olla kohtuullinen käteispotti suojaamassa mahdollista dippiä. Noin 18-24kk menoja vastaava summa on tarkoitus olla käteisenä 2029 alussa. Tietty olisi voinut olla järkevää ehkä jo jonkin aikaa sijoittaa vaikka Seligsonin Pharokseen (60/40 osakkeet/korot), mutta mennään nyt näin. Ekoja vuosia suojaa myös ansiosidonnainen. Kyllä, meinaan sitä nostaa maksimit.
 
Minullekin on ollut pitkään täysi mysteeri missä tilanteessa yksityissijoittajan (joka pelaa tavallisen palkansaajan summilla) olisi kannattavaa ottaa salkkuun minkäänlaisia bondi- tai korkoarvopapereita varsinkaan nyt kun säästötileiltä saa riskittömästi 2 % koron tai vähän yli. Ehkä nollakorkoaikana olivat jossain määrin relevantteja?
Ei nuo nollakorkoaikoina ole järkeviä kun sillon ne ei tuota mitään.

On noissa koroissa ja bondeissa se järki, että niiden tuotto on varmempaa kuin osakkeiden. Ellei tapahdu niin että se valtio, joka on noita liikkeelle laskenut menee nurin, niin saat varmasti sen x prosentin tuoton mikä siinä bondissa on. Bondien korko on myös isompi kuin noissa säästötileissä. Itseasiassa varmaan useimmiten noilla pankeilla on siellä taustalla bondeja takaamassa noi säästötilien korot, pankki saa bondista 2,5% korkoa ja jakaa säästötilin omistajalle siitä 2% tai jotenkin noin.

Sinäänsä toki tuollainen varmistelu, että sijoitusten arvo pysyy ja saat siitä vielä varman muutaman prosentin koron, on enemmän sen vaiheen juttuja kun olet jo kerännyt isomman potin varallisuutta. Sijoitusuran alussa kun sulla ei vielä ole paljoa menetettävää ja vasta kerrytät sitä pottia niin silloin on osakkeet järkevämpi.
 
Sinäänsä toki tuollainen varmistelu, että sijoitusten arvo pysyy ja saat siitä vielä varman muutaman prosentin koron, on enemmän sen vaiheen juttuja kun olet jo kerännyt isomman potin varallisuutta. Sijoitusuran alussa kun sulla ei vielä ole paljoa menetettävää ja vasta kerrytät sitä pottia niin silloin on osakkeet järkevämpi.
Hyvä pointti teoriassa, mutta käytännön toteutus mietityttää. Jos salkku on täynnä voitollisia osakkeita tai rahastoja, niin eikö bondeihin siirtyminen tule todella kalliiksi verojen takia? Tuntuu hölmöltä maksaa 30 % verosakkoa vain siksi, että pääsee kiinni muutaman prosentin korkotuottoon
 
Hyvä pointti teoriassa, mutta käytännön toteutus mietityttää. Jos salkku on täynnä voitollisia osakkeita tai rahastoja, niin eikö bondeihin siirtyminen tule todella kalliiksi verojen takia? Tuntuu hölmöltä maksaa 30 % verosakkoa vain siksi, että pääsee kiinni muutaman prosentin korkotuottoon
Onhan siinä tuokin näkökulma. Mutta ei niitä osakkeita tarvii bondeiksi yhdellä rysäyksellä vaihtaa. Niitä voi ajan mukaan ostella siihen sivuun vähitellen tai vaikka jos muutenkin möisit jotain niin siitä saatuja varoja laittaa bondeihin.
 
Hyvä pointti teoriassa, mutta käytännön toteutus mietityttää. Jos salkku on täynnä voitollisia osakkeita tai rahastoja, niin eikö bondeihin siirtyminen tule todella kalliiksi verojen takia? Tuntuu hölmöltä maksaa 30 % verosakkoa vain siksi, että pääsee kiinni muutaman prosentin korkotuottoon
Tollasissa kannattaa ennakointi ja verosuunnittelu. Laittaa hissukseen uudet pääomat bondeihin (tai miten sitä allokaatiota haluaakin muuttaa salkussaan), hyödyntää tappiot myynneissä jne. Mutta kyllä, verotappio kannattaa laskea auki. Varma tappio on varmaa tappiota ja se pitää ottaa huomioon kun yrittää laskea salkun riskiä, minkä tarkoitus oli suojautua siltä tappiolta.
 
Silloin ei tarvitse mihinkään jos rahoja ei koskaan tarvitse. Kun nyt on esitetty esim. 10v aikajännettä, ja 5v niin eihän tuonne saakka mitään tiedä mitä sillon on.

Sekin on mahdollisuus, että odottelee sitte vaan lisää jos menee huonosti. Onko se sitte järkevä tapa ajatella asiaa, jos tulee joku 90- luvun alku ja japani, tai 70- luvun romahdus mistä sitte noustaan 10+ vuotta.

On se silti järkevämpää kuin ottaa varma tappio omistamalla bondeja, olettaen siis että aikaväli on pitkä. :D

Käytännössä vaan tarvii ottaa riskiä ilman tietoa, jos haluaa yhtään parempaa tuottoa. Indeksirahastot kuitenkin suojaa Japanin kaltaiselta yhden maan romahdukselta.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
306 873
Viestejä
5 195 448
Jäsenet
82 983
Uusin jäsen
Stifu

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom