Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Jos nyt oikein muistan, niin kaupankäyntikulut on vähennyskelposia kuitenkin?
Joo, jos ei käytä hankintameno-olettamaa (muistaakseni).
Siinä olette oikeassa, että myyntivoittoa/-tappiota laskettaessa kaupankäyntikulut lasketaan pois summasta, jos hankintameno-olettamaa ei käytetä. Mutta yleensä vähennyskelpoisuudella tarkoitetaan asioita, joista voi tehdä erillisen verovähennyksen, siihen kaupankäyntikulut eivät kuulu, hoito- ja säilytyskulut (50 euron omavastuulla) kylläkin.

 
Tavex varmaan parempi kuin kiertävät ostajat ja hinnat netissä. Rasmussen toinen joka on ollut markkinoilla jo pitkään. Korujen tapauksessa tietysti voi paremmin saada jos myy koruna Torissa.

Ja ei ehkä kannata jos omistusaika alle 10v jolloin ei pääse kunnon hankintameno-olettamaan käsiksi. Nuo ostajat ottavat tiedot perusteellisesti ylös eli verot on syytä maksaa.
On nuo laarissa olleet varmaan jo ainakin parisenkymmentä vuotta. Kiitos infosta.
 

Pahus. Menee tuonne osastolle "asiat, jotka vituttaaa" nämä maksumuurin takana olevat artikkelit.

Aina on itseäni ihmetyttänyt kullan arvo. Sama tietysti esim kaikkien korukivien. Sanotaan, että sinulla on tonni kultaa holvissa. Metallia, jolla ei ole kauheasti muuta käyttöä kuin, että se on kauniin kiiltävän keltainen? Jotenkin kullan arvo olisi helpompaa ymmärtää, jos se olisi vaikka tuhat kertaa parempi energianlähde kuin uraani.
 
Pahus. Menee tuonne osastolle "asiat, jotka vituttaaa" nämä maksumuurin takana olevat artikkelit.

Aina on itseäni ihmetyttänyt kullan arvo. Sama tietysti esim kaikkien korukivien. Sanotaan, että sinulla on tonni kultaa holvissa. Metallia, jolla ei ole kauheasti muuta käyttöä kuin, että se on kauniin kiiltävän keltainen? Jotenkin kullan arvo olisi helpompaa ymmärtää, jos se olisi vaikka tuhat kertaa parempi energianlähde kuin uraani.
Kullan tärkein ominaisuus sijoituskäytössä lienee se, että sitä ei voi väärentää / tuottaa lisää suhteessa olemassaoleviin määriin halvalla.

Jos meillä olisi teknologia jolla pystyisi halutessaan lämäyttämään maahan avaruudesta jotain isoja kultamönttejä ”pikkurahalla” suhteessa nykyiseen kullan arvoon, niin kyllä se helposti saattaisi romahduttaa sijoituskullan arvon.

-
Miksi maksumuurit vituttavat? Eikö se nyt ole aika normaalia sisällöntuotantoa että tuotetaan sisältä maksaville asiakkaille. Hesari tilaukseen ja maksumuuri aukeaa.
 
Kullan tärkein ominaisuus sijoituskäytössä lienee se, että sitä ei voi väärentää / tuottaa lisää suhteessa olemassaoleviin määriin halvalla.

Jos meillä olisi teknologia jolla pystyisi halutessaan lämäyttämään maahan avaruudesta jotain isoja kultamönttejä ”pikkurahalla” suhteessa nykyiseen kullan arvoon, niin kyllä se helposti saattaisi romahduttaa sijoituskullan arvon.
Tuo varmaan tärkein ominaisuus. Se on fyysistä ja pysyvää. Toisin kuin vaikka Bitcoin, vaikka kumpikin yhtä "hyödyttömiä" kun niitä ei voi syödä jne.
 
Kullan tärkein ominaisuus sijoituskäytössä lienee se, että sitä ei voi väärentää / tuottaa lisää suhteessa olemassaoleviin määriin halvalla.

Jos meillä olisi teknologia jolla pystyisi halutessaan lämäyttämään maahan avaruudesta jotain isoja kultamönttejä ”pikkurahalla” suhteessa nykyiseen kullan arvoon, niin kyllä se helposti saattaisi romahduttaa sijoituskullan arvon.

-
Miksi maksumuurit vituttavat? Eikö se nyt ole aika normaalia sisällöntuotantoa että tuotetaan sisältä maksaville asiakkaille. Hesari tilaukseen ja maksumuuri aukeaa.

Jotenkin tuosta kullasta tulee sellainen Hollannin tulppaanit fiilis ja tuo sinun toinen kappale vain sitä vahvisti.

-
Kai se on vaan joku periaate. En maksa netin sisällöntuottajille. Fyysiselle menevät minun rahat, jos menevät. Nyt on sekin vähentynyt merkittävästi.
 
Kullan tärkein ominaisuus sijoituskäytössä lienee se, että sitä ei voi väärentää / tuottaa lisää suhteessa olemassaoleviin määriin halvalla.
Bitcoinilla on sama ominaisuus. Sille on olemassa hardcap totaali määrä, ja sitä lähestyessä sitä on kokoajan työläämpää päästä, samaan tapaan kuin kultakannassa. Olkoonkin vanhaparrat mitä mieltä tahansa lohkoketjuteknologian haihatuksesta.
 
Bitcoinilla on sama ominaisuus. Sille on olemassa hardcap totaali määrä, ja sitä lähestyessä sitä on kokoajan työläämpää päästä, samaan tapaan kuin kultakannassa. Olkoonkin vanhaparrat mitä mieltä tahansa lohkoketjuteknologian haihatuksesta.
Kummatkin ovat puhtaasti spekulatiivisia mutta BTC on osoittanut korkeaa korrelaatiota osakemarkkinaan, jolloin se ei toimi turvasatamana kriisitilanteissa. Kultakaan ei toki tuota mitään, mutta omistamisessa on järkeä silloin, jos pelkää käännettä osakemarkkinoilla eikä samanaikaisesti myöskään luota (valtion)velkakirjoihin.
 
Jos se kullan "arvo" ahdistaa niin kannattaa sitä heijastella paperirahaan. Paperirahassa luotat siihen että
1) muutkin luottavat sen arvoon jatkossa
2) poliitikot eivät tee sitä holtittomasti (mitä jo tapahtuu kun euronkin säännöt rikottu moneen kertaan tukiohjelmissa)

Kultaa koskee vain kohta 1. Lisäksi kullan historia on pidempi kuin paperirahan eikä kullan arvo ole koskaan kadonnut. Sen sijaan paperirahajärjestelmiä on kautta historian tullut ja mennyt (ja kyseisen rahan arvo kadonnut kokonaan pysyvästi).

Näistä syistä johtuen kullan arvo nousee kun luotto paperirahan tulevaisuuteen laskee. Ja paperirahan luoton palautus vaatisi todella korkeita korkoja (esim 20% jenkeissä 1980) joihin ei ole varaa ja siksi keskuspankit ovat nyt ihmeen hiljaa kullasta, kuten tuossa Hesarin artikkelissakin todetaan.
 
Kullan tärkein ominaisuus sijoituskäytössä lienee se, että sitä ei voi väärentää / tuottaa lisää suhteessa olemassaoleviin määriin halvalla.

Minä taas en ymmärrä koko kullan arvoa. Sillä ei voi tehdä mitään, joten miksi ihmeessä sitä pidetään arvokkaana? Vai siksi, että joku joskus on keksinyt, että kulta on arvokasta?
 
Minä taas en ymmärrä koko kullan arvoa. Sillä ei voi tehdä mitään, joten miksi ihmeessä sitä pidetään arvokkaana? Vai siksi, että joku joskus on keksinyt, että kulta on arvokasta?

Sama pätee myös rahaan. Kullalla on se ero, ettei se ole yhden valtion viranomaisten varassa.
 
Minä taas en ymmärrä koko kullan arvoa. Sillä ei voi tehdä mitään, joten miksi ihmeessä sitä pidetään arvokkaana? Vai siksi, että joku joskus on keksinyt, että kulta on arvokasta?
Se oleminen ns. rahametalli on arvo itsessänsä, mutta kyllähän kullalla on myös korukäyttö ja teollinen käyttö, joiden merkitys arvoon on toki hyvin vähäinen.
 
Muistutukseksi, että kultaan sijoittamiselle on ihan oma dedikoitu ketjunsa, jossa tuota on hyvä jatkaa ja muutoinkin herätellä ketjua:

 
Kannattaakohan tuota SPYI:tä ostaa ennen splittiä mikäli ei vielä ole omistuksessa? Lähinnä siksi, että meneekö hankintahinnat sitten sekaisin?
 
Kyllä kaikki välittäjät hoitaa nämä kuntoon splitissä.

Sininen paholainen varmaan tarkoittaa, että tuleeko normaalia isompi arvonnousu splitin jälkeen?
Tätähän joskus käy osakkeille, vaikka mitään järkiperustetta asialle ei ole. Ehkä "halvempaa" on helpompi ostaa?

Edit. Ja itsekin ajattelen helmikuun kuukausisäästön vielä menevän Xtrackers Nasdaq 100:lla, mutta ehkä maaliskuussa käännän suunnan takaisin tuohon SPYI:hin, kun on pienempikin summa vähän helpompaa siihen sijoittaa. Tuolla perusteella voisi olettaa SPYI:n saavan lisää piensijoittajia? Itselle olisi kyllä mielummin maistunut kulujen lasku vaikka 0,12%, kuten joillain kilpailijoilla jo on.
 
Viimeksi muokattu:

AI löysi tämän kun hain tietoa siitä miten olemassaolevan kullan omistus jakautuu. Voisi kuvitella että "romukultaa" haalitaan aika rajusti myytäväksi ympäri maailmaa tämän vuoden aikana. Kultaa on kuitenkin koruina yms. selvästi enemmän kuin sijoituskultana valtioilla ja sijoittijailla yhteensä.
 

AI löysi tämän kun hain tietoa siitä miten olemassaolevan kullan omistus jakautuu. Voisi kuvitella että "romukultaa" haalitaan aika rajusti myytäväksi ympäri maailmaa tämän vuoden aikana. Kultaa on kuitenkin koruina yms. selvästi enemmän kuin sijoituskultana valtioilla ja sijoittijailla yhteensä

Haalitaanhan sitä kuten kiertävistä ostaja-autoista nähdään. Se ei vaan paljon auta kun Sijoittajat isolla ässällä alkavat ostaa ja tulee ETF:iä jne.

Koruthan ovat myös osittain sijoituskultaa. Esimerkiksi Intiassa, jossa kultaan sijoittaminen on aina ollut ihan normikansan touhua (johtuen paperirahajärjestelmän huonoudesta), se tehdään korujen muodossa.

Ei, mutta voivat kyllä lisätä markkinoilla olevan kullan määrää niin halutessaan.
Markkinoillahan se keskuspankkienkin kulta on eli ei se määrää muuta. Jotkut ostaa, esim. Kiina ja Puola. Ja Suomi on myynyt juuri viime vuonna 10% omistaan. Suurin osa kullasta on hyvässä jemmassa eli liikkuu ylipäätään hitaasti. Siirtyy sukupolvelta toiselle verottajan ohi.
 
Kannattaakohan tuota SPYI:tä ostaa ennen splittiä mikäli ei vielä ole omistuksessa? Lähinnä siksi, että meneekö hankintahinnat sitten sekaisin?

Lähtökohtaisesti välittäjien pitäisi tuo hoitaa automaattisesti kuntoon, joten ihan se ja sama. Nordealla on joissain tilanteissa ollut tietääkseni häikkää jakautumisten kohdalla, mutta en tiedä onko tavalliset splitit sujuneet oikein.

Mitään merkitystä ei muutoin ole sillä, ostatko 1 x 250e vai 25 x 10e. Saat ihan samalla summalla tavaraa.
 
Markkinoillahan se keskuspankkienkin kulta on eli ei se määrää muuta. Jotkut ostaa, esim. Kiina ja Puola. Ja Suomi on myynyt juuri viime vuonna 10% omistaan. Suurin osa kullasta on hyvässä jemmassa eli liikkuu ylipäätään hitaasti. Siirtyy sukupolvelta toiselle verottajan ohi.
Eihän se kulta silloin ole markkinalla vaan jemmassa. Jos joku valtio tai muu institutionaalinen taho päättää realisoida kaiken kullan, kultaa tulee markkinoille enemmän vs. että kulta pidetään jemmassa holveissa. Nyt ne isot tahot tuntuu ostavan sitä kultaa markkinoilta, pienet toimijat ei tämmästä hinnan nousua saa aikaseksi. Samaan tapaan ne isot tahot voi sitä myös myydä.
 
Suosituksia muksun portfolioon nordnettiin? Fiksut rahastot ja mahdolliset etf:t? Etf haasteina on merkintäpalkkio kun menee kuitenkin vaan lapsilisää sijoituksiin
 
Eihän se kulta silloin ole markkinalla vaan jemmassa. Jos joku valtio tai muu institutionaalinen taho päättää realisoida kaiken kullan, kultaa tulee markkinoille enemmän vs. että kulta pidetään jemmassa holveissa. Nyt ne isot tahot tuntuu ostavan sitä kultaa markkinoilta, pienet toimijat ei tämmästä hinnan nousua saa aikaseksi. Samaan tapaan ne isot tahot voi sitä myös myydä.
Onko sellaiset osakkeetkin pois markkinoilta joita joku pitää pidempään? Mikä se raja on? Vai onko ne pois jos omistaja sattuu olemaan valtio? En nyt ihan ymmärrä logiikkaa. Mielestäni kaikki mikä markkinoilla kauppatavarana on olemassa on silloin markkinoilla huolimatta omistuksen pituudesta, määrästä tai omistajasta. "Jemmassahan" kaikki markkinatavara on jollakin koko ajan, arvo-osuustilillä, tallelokerossa, kassakaapissa tai vaikka taskussa, ihan sama.
 
Onko sellaiset osakkeetkin pois markkinoilta joita joku pitää pidempään? Mikä se raja on? Vai onko ne pois jos omistaja sattuu olemaan valtio? En nyt ihan ymmärrä logiikkaa. Mielestäni kaikki mikä markkinoilla kauppatavarana on olemassa on silloin markkinoilla huolimatta omistuksen pituudesta, määrästä tai omistajasta. "Jemmassahan" kaikki markkinatavara on jollakin koko ajan, arvo-osuustilillä, tallelokerossa, kassakaapissa tai vaikka taskussa, ihan sama.
markkinoilla ostetaan tai myydään, ei sellaiset tahot rahoineen tai esineineen ole markkinalla jotka eivät niillä halua käydä kauppaa.
 
Suosituksia muksun portfolioon nordnettiin? Fiksut rahastot ja mahdolliset etf:t? Etf haasteina on merkintäpalkkio kun menee kuitenkin vaan lapsilisää sijoituksiin

Laita juuri tuota maaliskuussa splitattavaa SPYI:tä lapselle kuukausissäästöön. Voiko olla varmempaa koko maailmaan sijoittavaa kohdetta? 2,5€ kuussa merkintäpalkkiona ei varmasti ole liian suuri.
Nordnet maailma saat tietysti ilman palkkiota ja täsmälleen tasa summan, mutta on tuossa myös melkein kaksinkertaiset kulut ja ei sijoita yhtä laaja-alaisesti esim Aasiaan tai kehittyviin vaan keskittyy enemmän Amerikkaan.
Kun horisontti on 50 vuotta, niin laittaisin omien lapsien rahat SPYI:hin. (omat rahat sijoitan isommalla riskillä)
 
Laita juuri tuota maaliskuussa splitattavaa SPYI:tä lapselle kuukausissäästöön. Voiko olla varmempaa koko maailmaan sijoittavaa kohdetta? 2,5€ kuussa merkintäpalkkiona ei varmasti ole liian suuri.
Nordnet maailma saat tietysti ilman palkkiota ja täsmälleen tasa summan, mutta on tuossa myös melkein kaksinkertaiset kulut ja ei sijoita yhtä laaja-alaisesti esim Aasiaan tai kehittyviin vaan keskittyy enemmän Amerikkaan.
Kun horisontti on 50 vuotta, niin laittaisin omien lapsien rahat SPYI:hin. (omat rahat sijoitan isommalla riskillä)
Lapsilisä taitaa olla n. 100 €/kk, joten kulu kuukausittain tehtynä on melko paljon prosentuaalisesti. Toiseksi lapsella voi olla parikymppisenä muuta käyttöä kertyneille varoille kuin päättää jättää odottamaan eläkeikää :)

Minä suosittelisin @jonesky12345 joko ostavan ajastetusti
  1. sopivaa ETF:ää 2-3 kertaa vuodessa, omista mieltymyksistä kiinni kuinka sen tekee, muistaako kytkeä oston pois ja päälle vai ajastaako tilisiirron vain 2-3 krt/v. Jälkimmäisessä tosin jossain vaiheessa voi tulla ostaneeksi kalliisti yhden muutaman kympin ETF:n kun jämiä alkaa kertyä tilille.
  2. kuukausittain jotain rahastoa, esim. Nordnet Maailma indeksi 125, joskus 10. päivän paikkeilla (ettei viikonloput ja pyhät varmasti sotke) ja lunastavan rahastosta kerran vuodessa loppukuusta hieman alle tonnilla, jolloin voi ostaa seuraavan kuukauden alussa n. 1100 eurolla ETF:ää. Jämillä voi ostaa manuaalisesti rahastoa heti perään.
Molemmat tarvitsee muistutuksen kalenteriin täysautomaattisen järjestelmän sijaan, mutta tuskin ongelma jos on omia sijoituksia ja käy katselemassa niitä silloin tällöin. Kakkonen vaatii vähän enemmän vaivaa mutta ostokulut saa minimiin ja eikä rahat seiso pankkitilillä turhaan.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
298 852
Viestejä
5 096 232
Jäsenet
81 534
Uusin jäsen
Sami_K

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom