Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Tarkoititko 15% kanadalaisten osakkeiden osingoista? Jos menee 25% lähdeveroa, niin se on edelleen pielessä.
Jaa niin tosiaan, tottahan tämä, eli 25% menee ja pitäisi mennä verosopimuksen mukaan 15%. Käsittääkseni Kanada kuuluu kuitenkin "ongelmaluokkaan" joka ottaa tuon 25% vähän välittäjästä riippumatta ja on siksi yleisesti vältettävien osinko-osakkeiden listalla monien mielestä. Samoin kuin esimerkiksi Norja ja Tanska (joista toki voi hakea liikaa maksettua pois, en ole itse vielä jaksanut). Onko sinulla tai muilla kokemuksia suomalaisista välittäjistä, jotka ottaisivat vain 15% kanadalaisista osingoista? (Oletan että et saanut asiaa ratkaistua Nordean kanssa aikoinaan vaan pidättivät sen 25% sinultakin joka kerta.) Itselläkin nyt suunnitelmissa luopua Extendicaren osakkeesta osittain tästä syystä, kivasti toki myös tuplaantunut parissa vuodessa.
 
Jaa niin tosiaan, tottahan tämä, eli 25% menee ja pitäisi mennä verosopimuksen mukaan 15%. Käsittääkseni Kanada kuuluu kuitenkin "ongelmaluokkaan" joka ottaa tuon 25% vähän välittäjästä riippumatta ja on siksi yleisesti vältettävien osinko-osakkeiden listalla monien mielestä. Samoin kuin esimerkiksi Norja ja Tanska (joista toki voi hakea liikaa maksettua pois, en ole itse vielä jaksanut). Onko sinulla tai muilla kokemuksia suomalaisista välittäjistä, jotka ottaisivat vain 15% kanadalaisista osingoista? (Oletan että et saanut asiaa ratkaistua Nordean kanssa aikoinaan vaan pidättivät sen 25% sinultakin joka kerta.) Itselläkin nyt suunnitelmissa luopua Extendicaren osakkeesta osittain tästä syystä, kivasti toki myös tuplaantunut parissa vuodessa.
Ainakin Nordnetissä kanadalaiset ottaa oikein vain 15%.
 
Jaa niin tosiaan, tottahan tämä, eli 25% menee ja pitäisi mennä verosopimuksen mukaan 15%. Käsittääkseni Kanada kuuluu kuitenkin "ongelmaluokkaan" joka ottaa tuon 25% vähän välittäjästä riippumatta ja on siksi yleisesti vältettävien osinko-osakkeiden listalla monien mielestä. Samoin kuin esimerkiksi Norja ja Tanska (joista toki voi hakea liikaa maksettua pois, en ole itse vielä jaksanut). Onko sinulla tai muilla kokemuksia suomalaisista välittäjistä, jotka ottaisivat vain 15% kanadalaisista osingoista? (Oletan että et saanut asiaa ratkaistua Nordean kanssa aikoinaan vaan pidättivät sen 25% sinultakin joka kerta.) Itselläkin nyt suunnitelmissa luopua Extendicaren osakkeesta osittain tästä syystä, kivasti toki myös tuplaantunut parissa vuodessa.
Itse myin aikoinaan nuo Nordeasta ja ostin kanadalaiset omistukset IB:lle, kun ei ollut noissa juuri verotettavaa voittoa, mutta kuten tuossa yllä lukee niin esim. Nordnet toimii oikein suomalaisista välittäjistä. Itse vain lopetin Nordnetin käytön happamien kulujen vuoksi. Nykyään Nordeassa on lähinnä euro-osakkeet ja ETF:t, jenkit ja kanadat sitten IB:llä.

Edit: Asiasta kolmanteen. Tulipa nyt laskettua nuo tulot suurinpiirtein auki kaupoista viime vuoden osalta ja taidan laittaa 2,5k€ varmuuden vuoksi verottajalle täydennykseen kattamaan voittoja plus ulkomaisia osinkoja.
 
Viimeksi muokattu:
OP eu indeksirahasto olikin hyvä päätös kun vetäydyin usasta. Lyhyessä ajassa jo melkein 10% plussalla.

Nyt piti käydä ostamassa ensimmäistä kertaa myös suoria osakkeita kun huomasin että verge lähtee kohta horisonttiin(solid state akut) ja sen taustalla on springvest niminen putiikki, jolla on osakkeita myynnissä.

muoks: toki pitää odotella että kaupankäynti alkaa. Laitoin rajaksi että 8,04€/osake 100kpl. Voi olla että joku muukin on ostoksilla kohta.
 
Viimeksi muokattu:
OP eu indeksirahasto olikin hyvä päätös kun vetäydyin usasta. Lyhyessä ajassa jo melkein 10% plussalla.

Nyt piti käydä ostamassa ensimmäistä kertaa myös suoria osakkeita kun huomasin että verge lähtee kohta horisonttiin(solid state akut) ja sen taustalla on springvest niminen putiikki, jolla on osakkeita myynnissä.
Sen verran vähän konkreettista tietoa ja lähinnä lupauksia akun toiminnasta, että voi olla talvivaarakin eikä varma nousu.
 
Eli:



Eli kyllä se menee ihan kaupantekopäivän mukaan. Eikä T+2:n mukaan. Jos myyt osakkeet 31.12.2025, menee se vielä vuoden 2025 verotukseen.

Ping @Walla ja @pierutynnyri
Mistä Nordnetistä näkee tuon kaupantekopäivän? Myin osakkeet 30.12.2025. Nordnet sovelluksen tapahtumat näyttää kauppapäiväksi 2026-01-02 ja kirjauspäiväksi 2026-01-05 (tänään tuli raha myynnistä).
 
Myin osakkeet 30.12.2025. Nordnet sovelluksen tapahtumat näyttää kauppapäiväksi 2026-01-02 ja kirjauspäiväksi 2026-01-05 (tänään tuli raha myynnistä).

Tapahtumista sä näet kaikki päivät. Sekä sovelluksessa että webissä. Se kertoo kauppapäivän, kirjauspäivän, maksupäivän ja arvopäivän. Kuulostaa siltä, että kauppa ei toteutunut 30.12.2025 vaan vasta 2.1.2026. Voisiko olla että jätit toimarin, joka toteutui vasta muutaman päivän päästä? Jos on epäselvää, niin tuota voi kysyä aspasta. Mutta mä möin osaketta 29.12. ja sen se näyttää myös kauppapäiväksi. Ja sen mukaan pitäisi verotuksen mennä.
 
Hei, kysymys OP-Maailma indeksiin sijoittamisesta niin mikä on paras vaihtoehto, kun OP:ssa näkyy olevan maailma indeksi A ja B, ja näistä myös 1 ja 2 versiot?

Lisäksi onko automaattisesta kuukausisijoittamisesta muuta hyötyä kuin että raha menee automaattisesti tililtä ettei sitä tarvi aina ite käsin tehdä? Jos miettisi vaikka 500€/kk summaa
 
Hei, kysymys OP-Maailma indeksiin sijoittamisesta niin mikä on paras vaihtoehto, kun OP:ssa näkyy olevan maailma indeksi A ja B, ja näistä myös 1 ja 2 versiot?

Lisäksi onko automaattisesta kuukausisijoittamisesta muuta hyötyä kuin että raha menee automaattisesti tililtä ettei sitä tarvi aina ite käsin tehdä? Jos miettisi vaikka 500€/kk summaa
OP Maailma Indeksi A on kasvuosuus, normaalitapauksessa haluat tämän. B on tuotto-osuus, joka maksaa osingot ulos, mikä ei normaalitilanteessa ole verotuksellisesti järkevää. II-versiot (joihin ilmeisesti viittasit 2:lla) ovat instituutiosijoittajille tarkoitettuja, joissa minimimerkintä on 100 000 euroa.

Automaattisesta kuukausisopimuksesta on lähinnä tuo hyöty, että tapahtuu automaattisesti.
 
Jaa niin tosiaan, tottahan tämä, eli 25% menee ja pitäisi mennä verosopimuksen mukaan 15%. Käsittääkseni Kanada kuuluu kuitenkin "ongelmaluokkaan" joka ottaa tuon 25% vähän välittäjästä riippumatta ja on siksi yleisesti vältettävien osinko-osakkeiden listalla monien mielestä. Samoin kuin esimerkiksi Norja ja Tanska (joista toki voi hakea liikaa maksettua pois, en ole itse vielä jaksanut). Onko sinulla tai muilla kokemuksia suomalaisista välittäjistä, jotka ottaisivat vain 15% kanadalaisista osingoista? (Oletan että et saanut asiaa ratkaistua Nordean kanssa aikoinaan vaan pidättivät sen 25% sinultakin joka kerta.) Itselläkin nyt suunnitelmissa luopua Extendicaren osakkeesta osittain tästä syystä, kivasti toki myös tuplaantunut parissa vuodessa.
Kanada ottaa täydet jos säilyttäjä/alisäilyttäjä ei ole identifioinut sinua suomalaiseksi, johon pitäisi soveltaa suomen kanssa tehtyä verosopimusta. Nordea teki mm. näin ja monien haistapaskasinunvikasi- viestien jälkeen sain jonkun tolkun ihmisen vastaamaan viestiini kuka tämän myönsi, pahoitteli ja aika suoraan sanoi ettei tällä haavaa aijo tehdä asialle mitään. Tuossa episodissa jäi kaivertamaan se, että ensimmäinen reaktio nordealta oli syyllistää asiakasta eikä selvittää mitään.
 
Tuli saunan lauteilla hyvä kysymys frendiltä, mitä mieltä olen tekoälyinvestoinneista ja onko tässä käsillä kupla. Rehellinen vastaus on, että luonnollisestikaan en tiedä varmaksi. Aihe on valtavan laaja enkä ole tekoälyn syväosaaja, vaikka työni puolesta yritänkin pysyä kärryillä erityisesti infrastruktuurin, verkostojen ja energiasektorin näkökulmasta. Kysymys on silti äärimmäisen kiinnostava. Tänään sattui olemaan rauhallinen hetki sohvalla viltin alla, lämmin kaakao kädessä, ja tuli pohdittua ja luettua asiaa hieman tavallista syvemmin →
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://x.com/JuhaHaanpera/status/2008631427294757216


Varmaan kaikille on jo selvää, että suuret kielimallit ovat tulleet jäädäkseen. Ne eivät ole ohimenevä trendi, vaan perusteknologia, jonka päälle rakennetaan valtava määrä uusia sovelluksia. Samalla on kuitenkin tärkeää muistaa, että kielimallit ovat vain yksi osa tekoälyn kokonaisuutta. Kuluvan vuosikymmenen aikana tekoälyä tullaan näkemään laajasti myös monilla muilla alueilla ja liiketoimintasektoreilla. Yritysten prosessien automatisointi on tästä hyvä esimerkki; taloushallinto, asiakaspalvelu, hankinta, sopimusten käsittely ja päätöksenteon tukeminen muuttuvat vähitellen tekoälyavusteisiksi. Teollisuudessa tekoälyä hyödynnetään ennakoivassa kunnossapidossa, laadunvalvonnassa ja tuotannon optimoinnissa. Logistiikassa ja kaupassa tekoäly parantaa kysynnän ennustamista ja varastojen hallintaa.

Oman työni kautta tutut vesiverkot, kaukolämpöverkot, sähköverkot ja energian tuotanto ovat myös kiinnostavia esimerkkejä. Näissä tekoälyä hyödynnetään ja tullaan hyödyntämään yhä enemmän vuotojen ja vikojen ennakoinnissa, verkostojen optimoinnissa, kulutusennusteissa, energian tuotannon ja varastoinnin ohjauksessa sekä häiriötilanteiden hallinnassa. Kun dataa kertyy jatkuvasti lisää sensoreista, mittareista ja operatiivisista järjestelmistä, tekoälyn rooli kasvaa väistämättä. Kyse ei ole vain tehokkuudesta, vaan myös huoltovarmuudesta, kustannusten hallinnasta ja ilmastotavoitteista.

Kun siirrytään itse investointeihin, mittakaava on pysäyttävä. Tekoälyinvestoinnit ovat paisuneet viime vuosina massiiviseksi aalloksi, jonka kokonaissumman arvioidaan nousevan vuosien 2023–2025 aikana jo lähes 1,5–2 biljoonaan dollariin. Tästä leijonanosan muodostavat teknologiajättien valtavat infrastruktuuri-investoinnit konesaleihin, grafiikkasuorittimiin ja puolijohteisiin sekä suurten kielimallien kehitystyöhön. Yksinomaan vuoden 2025 aikana globaalin tekoälyyn liittyvän IT-kulutuksen on ennustettu saavuttavan noin 1,5 biljoonan dollarin tason, ja tästä merkittävä osa kohdistuu Yhdysvaltoihin. Microsoftin, Amazonin, Googlen ja Metan yhteenlasketun investointitason odotetaan ylittävän 400 miljardia dollaria. Raha menee ennen kaikkea fyysiseen infrastruktuuriin, mutta myös tutkimukseen, mallien kehitykseen ja uusien tekoälypohjaisten ohjelmistoratkaisujen rakentamiseen. Yhdysvallat hallitsee tätä investointiaaltoa selkeästi, sillä lähes kolme neljäsosaa maailmanlaajuisesta tekoälypääomasta keskittyy Pohjois-Amerikkaan. Tämä kertoo sekä markkinoiden keskittymisestä että sijoittajien kovasta luottamuksesta alan pitkän aikavälin tuottopotentiaaliin.

Onko tekoäly sitten aiheuttanut kuplan Pohjois-Amerikan osakemarkkinoille? Mahdollisesti ehkä, ainakin osittain. Historia tuntee monia teknologisia murroksia, joissa innostus, investoinnit ja arvostustasot ovat hetkellisesti karanneet käsistä. Toisaalta tutkimusten mukaan markkinat ovat pitkällä aikavälillä yllättävän tehokkaat ja osakeindeksit tapaavat ennemmin tai myöhemmin palautua tasapainoon, vaikka matkalla nähtäisiinkin kuplia ja korjausliikkeitä. En väitä olevani syväosaaja, mutta oma näkemykseni on, että sekä eläkevakuuttajien että yksityissijoittajien olisi hullua olla kokonaan poissa Yhdysvaltojen osakemarkkinoilta. Paljon järkevämpää on pysyä kärsivällisesti markkinapainossa ja hyväksyä se, että heilunta kuuluu asiaan. Uskon myös, että Yhdysvallat toipuu sekä sekoilevasta presidentistä että mahdollisesta tekoälykuplasta, kuten se on historiansa aikana toipunut monista muista kriiseistä ja ylilyönneistä.

Entä mitä itse aion tehdä mahdollisen tekoälykuplan suhteen? En oikeastaan mitään. Jatkan kuukausittaisia säästöjäni pääosin passiivisiin osakerahastoihin ja pidän Yhdysvaltojen osuuden jatkossakin mukana noin 50-60 prosentin painolla. Loput sijoituksistani ovat Euroopassa, Aasiassa ja jonkin verran kehittyvillä markkinoilla. Ajattelen, että pitkäjänteisyys, hajautus ja maltti ovat edelleen paras vastaus sekä tekoälyhuumaan että siihen liittyviin pelkoihin.
 
Tuli saunan lauteilla hyvä kysymys frendiltä, mitä mieltä olen tekoälyinvestoinneista ja onko tässä käsillä kupla. Rehellinen vastaus on, että luonnollisestikaan en tiedä varmaksi. Aihe on valtavan laaja enkä ole tekoälyn syväosaaja, vaikka työni puolesta yritänkin pysyä kärryillä erityisesti infrastruktuurin, verkostojen ja energiasektorin näkökulmasta. Kysymys on silti äärimmäisen kiinnostava. Tänään sattui olemaan rauhallinen hetki sohvalla viltin alla, lämmin kaakao kädessä, ja tuli pohdittua ja luettua asiaa hieman tavallista syvemmin →
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://x.com/JuhaHaanpera/status/2008631427294757216


Varmaan kaikille on jo selvää, että suuret kielimallit ovat tulleet jäädäkseen. Ne eivät ole ohimenevä trendi, vaan perusteknologia, jonka päälle rakennetaan valtava määrä uusia sovelluksia. Samalla on kuitenkin tärkeää muistaa, että kielimallit ovat vain yksi osa tekoälyn kokonaisuutta. Kuluvan vuosikymmenen aikana tekoälyä tullaan näkemään laajasti myös monilla muilla alueilla ja liiketoimintasektoreilla. Yritysten prosessien automatisointi on tästä hyvä esimerkki; taloushallinto, asiakaspalvelu, hankinta, sopimusten käsittely ja päätöksenteon tukeminen muuttuvat vähitellen tekoälyavusteisiksi. Teollisuudessa tekoälyä hyödynnetään ennakoivassa kunnossapidossa, laadunvalvonnassa ja tuotannon optimoinnissa. Logistiikassa ja kaupassa tekoäly parantaa kysynnän ennustamista ja varastojen hallintaa.

Oman työni kautta tutut vesiverkot, kaukolämpöverkot, sähköverkot ja energian tuotanto ovat myös kiinnostavia esimerkkejä. Näissä tekoälyä hyödynnetään ja tullaan hyödyntämään yhä enemmän vuotojen ja vikojen ennakoinnissa, verkostojen optimoinnissa, kulutusennusteissa, energian tuotannon ja varastoinnin ohjauksessa sekä häiriötilanteiden hallinnassa. Kun dataa kertyy jatkuvasti lisää sensoreista, mittareista ja operatiivisista järjestelmistä, tekoälyn rooli kasvaa väistämättä. Kyse ei ole vain tehokkuudesta, vaan myös huoltovarmuudesta, kustannusten hallinnasta ja ilmastotavoitteista.

Kun siirrytään itse investointeihin, mittakaava on pysäyttävä. Tekoälyinvestoinnit ovat paisuneet viime vuosina massiiviseksi aalloksi, jonka kokonaissumman arvioidaan nousevan vuosien 2023–2025 aikana jo lähes 1,5–2 biljoonaan dollariin. Tästä leijonanosan muodostavat teknologiajättien valtavat infrastruktuuri-investoinnit konesaleihin, grafiikkasuorittimiin ja puolijohteisiin sekä suurten kielimallien kehitystyöhön. Yksinomaan vuoden 2025 aikana globaalin tekoälyyn liittyvän IT-kulutuksen on ennustettu saavuttavan noin 1,5 biljoonan dollarin tason, ja tästä merkittävä osa kohdistuu Yhdysvaltoihin. Microsoftin, Amazonin, Googlen ja Metan yhteenlasketun investointitason odotetaan ylittävän 400 miljardia dollaria. Raha menee ennen kaikkea fyysiseen infrastruktuuriin, mutta myös tutkimukseen, mallien kehitykseen ja uusien tekoälypohjaisten ohjelmistoratkaisujen rakentamiseen. Yhdysvallat hallitsee tätä investointiaaltoa selkeästi, sillä lähes kolme neljäsosaa maailmanlaajuisesta tekoälypääomasta keskittyy Pohjois-Amerikkaan. Tämä kertoo sekä markkinoiden keskittymisestä että sijoittajien kovasta luottamuksesta alan pitkän aikavälin tuottopotentiaaliin.

Onko tekoäly sitten aiheuttanut kuplan Pohjois-Amerikan osakemarkkinoille? Mahdollisesti ehkä, ainakin osittain. Historia tuntee monia teknologisia murroksia, joissa innostus, investoinnit ja arvostustasot ovat hetkellisesti karanneet käsistä. Toisaalta tutkimusten mukaan markkinat ovat pitkällä aikavälillä yllättävän tehokkaat ja osakeindeksit tapaavat ennemmin tai myöhemmin palautua tasapainoon, vaikka matkalla nähtäisiinkin kuplia ja korjausliikkeitä. En väitä olevani syväosaaja, mutta oma näkemykseni on, että sekä eläkevakuuttajien että yksityissijoittajien olisi hullua olla kokonaan poissa Yhdysvaltojen osakemarkkinoilta. Paljon järkevämpää on pysyä kärsivällisesti markkinapainossa ja hyväksyä se, että heilunta kuuluu asiaan. Uskon myös, että Yhdysvallat toipuu sekä sekoilevasta presidentistä että mahdollisesta tekoälykuplasta, kuten se on historiansa aikana toipunut monista muista kriiseistä ja ylilyönneistä.

Entä mitä itse aion tehdä mahdollisen tekoälykuplan suhteen? En oikeastaan mitään. Jatkan kuukausittaisia säästöjäni pääosin passiivisiin osakerahastoihin ja pidän Yhdysvaltojen osuuden jatkossakin mukana noin 50-60 prosentin painolla. Loput sijoituksistani ovat Euroopassa, Aasiassa ja jonkin verran kehittyvillä markkinoilla. Ajattelen, että pitkäjänteisyys, hajautus ja maltti ovat edelleen paras vastaus sekä tekoälyhuumaan että siihen liittyviin pelkoihin.

Asiaa on täällä aika paljon käsitelty syksystä lähtien, tässä omat teesit lyhyesti, perustelut olen antanut pitkästi aiemmin:

1.Rahan kysyntä ja tarjonta määrittää miten markkina liikkuu. Nyt isompana monen vuoden jatkuvana trendinä tarjontaa on niin paljon että kurssit nousee väkisin vähän kaikkialla vaikka markkina on sisäisesti tehokas.
2. Jos tekoäly ei vastaa heti odotuksia ja "kupla puhkeaa" niin se ei vaikuta mitenkään hirvittävästi, pieni vuoden tai parin dippi
3. Jos tekoäly täyttää odotukset tehokkuuden parantamisessa eikä uutta kysyntää kuitenkaan synny, niin saattaa hyvinkin seurata massatyöttömyys, maksukyvyttömyyttä ja luottotappioita isolla skaalalla ja kunnon romahdus (+poliittisia kriisejä).
4. Jos tekoäly täyttää odotukset ja tehokkuuden lisääntyminen lisää saman verran aidosti kysyntää, niin homma voi jatkua nousu-uralla vielä varsin pitkään. Vasta joku muu syy sille että rahan tarjonta perustavalla tasolla vähenee suhteessa kysyntään (globaalisti nostetaan enemmän eläkerahoja kuin niitä pistetään säästöön tms.) voi muuttaa perusteita.
5. Jos kansainvälinen politiikka kehittyy siihen suuntaan että Kiina katsoo voivansa ottaa Taiwanin (eri mailla on lupa valloittaa saaria?) ja pystyy siihen, niin politiikka muuttuu aika isoksi romahdukseksi markkinoilla.
 
xAI sai läpi 20 miljardin rahoituskierroksen. Valuaatio ilmeisesti noin 230miljardia eli antoivat 10% yrityksestä pois tällä rahoituskierroksella. Onkohan 2026 se vuosi kun ensimmäisiltä AI-pajoilta alkaa rahat loppumaan ja nähdään luovuttajia frontier-mallikisassa ja/tai AI-työkalupuolella(lovable, cursor ai jne.) ?
xAI completed its upsized Series E funding round, exceeding the $15 billion targeted round size, and raised $20 billion. Investors participating in the round include Valor Equity Partners, Stepstone Group, Fidelity Management & Research Company, Qatar Investment Authority, MGX and Baron Capital Group, amongst other key partners. Strategic investors in the round include NVIDIA and Cisco Investments, who continue to support xAI in rapidly scaling our compute infrastructure and buildout of the largest GPU clusters in the world.

Ihan hullua miten yksityiseltä markkinalta löytyy rahaa. Ei ole pitkään siitä kun tuollaisia rahoja ei välttämättä saanut edes IPOssa kerättyä.
 
Viimeksi muokattu:
xAI sai läpi 20 miljardin rahoituskierroksen Valuaatio ilmeisesti noin 230miljardia eli antoivat 10% yrityksestä pois tällä rahoituskierroksella. Onkohan 2026 se vuosi kun ensimmäisiltä AI-pajoilta alkaa rahat loppumaan ja nähdään luovuttajia frontier-mallikisassa ja/tai AI-työkalupuolella(lovable, cursor ai jne.) ?


Ihan hullua miten yksityiseltä markkinalta löytyy rahaa. Ei ole pitkään siitä kun tuollaisia rahoja ei välttämättä saanut edes IPOssa kerättyä.
Kertoo myös siitä miten huonossa asemassa suomi ja eurooppa tässä on. Katsoin itse asiassa kuultuna- ohjelmaa missä oli Esko Aho haastateltavana, kuka totesi jotenkin niin että Nokia menestyi eurooppalaisena ja suomalaisena teknoyhtiönä niin hyvin kun oli mahdollista. Kun amerikasta alkoi tulemaan voimalla applea ja muita alustoja niin ei siinä ollut juuri mitään tehtävissä.

Se vaan on aika karua peliä miten sinne missä on pääomaa ja toimintamahdollisuuksia keskittyy monenlaista toimintaa. Euroopassa ei tommosia pääomia sijoittajilta kerätä, saati Suomessa, missä on hirveä pula oman pääoman alaisesta riskirahoituksesta.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
296 920
Viestejä
5 067 999
Jäsenet
81 231
Uusin jäsen
SivustaKatselija

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom