Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[finWeazel]

Vaikea tietää mikä tuo kullan tilanne oikeasti on kun sitä ruokakauppakin myy isoja määriä. Valtava kupla ja tuulipuvut kahisee?

• One popular place to buy is Costco, which sells over $200 million a month in precious metals.

Costco's precious metal offerings are a cheat code for e-commerce sales as gold passes $4,400 an ounce

Gold prices are rallying to fresh highs, and helping Costco show strong online sales growth, too.

www.businessinsider.com

Toisissa uutisissa nvidia saa lunta tupaan. Kiina päättänyt, että nvidia on monopoli. Liittyy 2019 mellanox ostoon minkä kiina hyväksyi kunhan nvidia ei syrji kiinalaisia toimijoita.

 

[SKYTRiXSHA]

Kullan tilanne on eniten kysymysmerkki noissa ETC:eissä jotka on sidottu britteihin yms.
Ajan kysymys milloin eri maat jotka säilyttävät kultaansa siellä alkavat ottamaan ns. omiaan takaisin jolloin selvinnee paljon sitä kultaa siellä oikeasti on. Ymmärtääkseni jenkit ovat jo alkaneet siirtää valtion kultavarantoja takaisin, en tiedä mikä status asian suhteen toki on.

 

[KiLLPaTRiCK]

Itse nyt painan vain menemään. Isolla prosentti osuudella nettotuloista. Onko sillä kauheasti väliä mitä, jos vain valkkaa jotain noista suosituimmista ETF:istä, jotka soveltuvat kuukausisäästämiseen?

 

[finWeazel]

Onko mielipiteitä että olisiko pörssiyrityksille kvartaaliraportoinnin sijasta puolivuosittaisraportointi parempi? Minusta tuntuu, että puolivuosittain olisi parempi kun vähemmän vaivaa ja vähemmän aikaa missä yritys ei voi kommunikoida kun kvartaaliraportin luonti kesken. Heijastuu myös työntekijöihin/avainhenkilöihin joilla voi olla osakkeenmyyntikieltoa blackout periodin aikana(yleisempää amerikassa kuin suomessa) Ehkä puolivuosittaistalous olisi fiksumpi kuin kvartaalitalous? Kuitenkin säilyy tulosvaroitusvelvollisuus jos on tullut isoja muutoksia ohjeistukseen. Ehkä tulosvaroitussääntöjä voisi tarkastella tiukemmaksi(jos tarvetta) samalla kun muutetaan raportointi puolivuosittaiseksi.

The Securities and Exchange Commission said in a statement it is pursuing a proposal to “further eliminate unnecessary regulatory burdens on companies.”

https://finance.yahoo.com/news/sec-prioritizing-trump-push-cull-005011790.html

 

[Ploro]

Onko mielipiteitä että olisiko pörssiyrityksille kvartaaliraportoinnin sijasta puolivuosittaisraportointi parempi? Minusta tuntuu, että puolivuosittain olisi parempi kun vähemmän vaivaa ja vähemmän aikaa missä yritys ei voi kommunikoida kun kvartaaliraportin luonti kesken. Heijastuu myös työntekijöihin/avainhenkilöihin joilla voi olla osakkeenmyyntikieltoa blackout periodin aikana(yleisempää amerikassa kuin suomessa) Ehkä puolivuosittaistalous olisi fiksumpi kuin kvartaalitalous? Kuitenkin säilyy tulosvaroitusvelvollisuus jos on tullut isoja muutoksia ohjeistukseen. Ehkä tulosvaroitussääntöjä voisi tarkastella tiukemmaksi(jos tarvetta) samalla kun muutetaan raportointi puolivuosittaiseksi.

https://finance.yahoo.com/news/sec-prioritizing-trump-push-cull-005011790.html

Itse en ole ikinä pitänyt jenkkien ”kvartaalijohtamisesta”. Ihan helvetin lyhytnäköistä toimintaa jota olen vierestä joskus seurannut.

 

[Paapaa]

Itse en ole ikinä pitänyt jenkkien ”kvartaalijohtamisesta”. Ihan helvetin lyhytnäköistä toimintaa jota olen vierestä joskus seurannut.

Mä en näe oikein mitään yhteyttä kvartaaliraportoinnin ja lyhytnäköisen johtamisen välillä. Maailma on pullollaan kvartaaliraportointia harrastavia yrityksiä, joilla on vuosien optio-ohjelmia ja jopa vuosikymmenien investointiohjelmia. Eli raportointitahti ei mene käsi kädessä sen kanssa miten johtoa kannustetaan tai miten bisnestä kehitetään. Samasta syystä en usko, että kvartaaliraportoinnin muuttaminen muuttaisi mitään kovin oleellista tuossa suhteessa. Voi olla poikkeuksia, mutta ei tuo kyllä mikään trendi ole. Toisaalta vaikka raportoitaisiin kerran 5 vuodessa, voi palkitseminen tapahtua lyhyempien tavoitteiden mukaan jos niin halutaan.

Ja toisaalta todella harvoin törmää mihinkään "myytiin meidän kaikki tehtaat niin saatiin omistajille iso lisäosinkko!" -sekoiluun.

Mä en pidä 3kk välein tapahtuvaa raportointia kohtuuttoman tiheänä. Jos taakka on yrityksille kohtuuton, niin kyllä sitä raportointia voi keventää ilman harventamistakin.

 

[finWeazel]

Mä en pidä 3kk välein tapahtuvaa raportointia kohtuuttoman tiheänä. Jos taakka on yrityksille kohtuuton, niin kyllä sitä raportointia voi keventää ilman harventamistakin.

Tuossa on huonoa se imho, että ainakin nvidian tapauksessa käytännössä on 1kk joka 3kk jaksosta blackout aikaa(4kk/vuosi) missä johto ei kommentoi yrityksen asioita kun on kvartaaliraportin kasaaminen keskessä. Yleensä tuon saman blackout periodin sisällä on myös sisäpiiriläisille/työntekijöille osakkeidenmyyntikielto ellei ole kyse ennalta sovitusta osakkeidenmyyntiohjelmasta.

En koe sijoittajana että saisin jotain merkittävää etua 3kk välein tapahtuvasta raportoinnista versus raportit 6kk välein. Ts. mulle kelpais 6kk raportointiväli. Toisella tapaa sanoen, jos ei ole jotain merkittävää hyötyä kvartaaleittain tapahtuvasta raportoinnista niin vaikka hyöty olisi pieni niin imho. järkevää siirtyä 6kk raportointiväliin. Tulosvaroitussääntöjä viilaamalla posari/negari saane pienet hyödyt irti mitä on kvartaali versus 6kk välein tapahtuvassa raportoinnissa.

 

[Paapaa]

Tuossa on huonoa se imho, että ainakin nvidian tapauksessa käytännössä on 1kk joka 3kk jaksosta blackout aikaa missä johto ei kommentoi yrityksen asioita kun on kvartaaliraportin kasaaminen keskessä. Yleensä tuon saman blackout periodin sisällä on myös sisäpiiriläisille/työntekijöille osakkeidenmyyntikielto ellei ole kyse ennalta sovitusta osakkeidenmyyntiohjelmasta.

En koe sijoittajana että saisin jotain merkittävää etua 3kk välein tapahtuvasta raportoinnista versus raportit 6kk välein. Ts. mulle kelpais 6kk raportointiväli.

Itse taas haluan mieluummin reguloidun neljännesosarin kuin johdon väritettyjä kommentteja. Mutta jos ongelma on vain blackout, niin eikö silloinkin parempi ratkaisu olisi lyhentää sitä tai keventää sitä eikä poistaa raportointia?

Ai tää olikin taas joku Trumpetin päähänpisto, jossa tiedon pimittäminen on hyvä asia. Enpä kannata tuotakaan hänen "uudistustaan".

 

[finWeazel]

Itse taas haluan mieluummin reguloidun neljännesosarin kuin johdon väritettyjä kommentteja. Mutta jos ongelma on vain blackout, niin eikö silloinkin parempi ratkaisu olisi lyhentää sitä tai keventää sitä eikä poistaa raportointia?

Ai tää olikin taas joku Trumpetin päähänpisto, jossa tiedon pimittäminen on hyvä asia. Enpä kannata tuotakaan hänen "uudistustaan".

Jätin trumpin ulos tuosta, koska sen mainitseminen väistämättä ja heti johtaa keskustelun värilasien takaa tapahtuville raiteille. Sama kuin musk/tesla mahdoton keskustella ilman värilaseja.

Mitä hyötyjä saat kvartaaliraporteista versus raportointi 6kk välein? Onko jotain konkreettisia esimerkkejä?

 

[Paapaa]

Mitä hyötyjä saat kvartaaliraporteista versus raportointi 6kk välein? Onko jotain konkreettisia esimerkkejä?

Tiheämmin tietoa yrityksen taloudesta ja yrityksen arvoon vaikuttavista asioista. Täytyy toivoa, ettei Trumpin läpinäkyvyyden heikentäminen toteutuisi ja jos toteutuu, niin ei leviäisi Suomeen. Sormet ja kädet ristiin. Onneksi iso osa jää vain puheen tasolle ja ne torpataan järjen äänellä.

 

[tuoppi´]

Enneminkin raportointitahtia voisi nykyaikana minusta tihentää. Nykyään ATK aikana luulisi olevan mahdollista luoda raportit vaikka kerran kuussa tai useamminkin verrattuna entisaikaan kun kirjanpitäjien piti fyysisiä papereita pyöritellä ja laskea.

Sitten noita hiljaisia aikojakin voisi lyhentää kun ulkopuoliset olisivat paremmin kartalla firman taloudellisestä tilanteesta => sisäpiiriläiset saisivat vähemmän hyötyä => tarvitsisi olla vähemmän hiljaista aikaa.

 

[KiLLPaTRiCK]

Itse en näistä mitään tiedä, mutta huomasin että esim Nordnet on aika samanlainen?

Kiinnostaisi tietää että mikä mielestäsi tekee tuosta EFT tuotteesta paremman?

Juoksevat kulut? Ja rahastojen myynti on hitaampaa?

 

[finWeazel]

Enneminkin raportointitahtia voisi nykyaikana minusta tihentää. Nykyään ATK aikana luulisi olevan mahdollista luoda raportit vaikka kerran kuussa tai useamminkin verrattuna entisaikaan kun kirjanpitäjien piti fyysisiä papereita pyöritellä ja laskea.

Sitten noita hiljaisia aikojakin voisi lyhentää kun ulkopuoliset olisivat paremmin kartalla firman taloudellisestä tilanteesta => sisäpiiriläiset saisivat vähemmän hyötyä => tarvitsisi olla vähemmän hiljaista aikaa.

Jos pitäisi lyhentää niin imho. vois olla tyyliin 2xvuodessa GAAP yms. hyväksytyt viralliset numerot(nykyisin kvartaaleittain nämä). Välikuukausille non gaap numerot jotka voivat olla hieman pielessä ja eivät vannottu oikeiksi/virallisesti tilintarkastettuja. Jos välikuukausien numerot eroavat liian paljon virallisista 6kk numeroista niin tutkitaan miksi ja mahdollista rankaisua.

Kohina muuttuu sitä isommaksi ongelmaksi mitä lyhyemmillä aikaväleillä dataa samplataan. Teslassa näkee hyvin miten jo nykyiset 1 kvartaalin numerot voivat johtaa ihan vääriin johtopäätöksiin yrityksen tilasta. Samalla tää hullu yritys optimoi kvartaaleja esim. kvartaalittaisilla varastojen tyhjennysmyynneillä ja kvartaalin lopun toimituspinnistelyillä joissa on fanitkin olleet usein mukana auttelemassa.

 

[Ploro]

Mä en näe oikein mitään yhteyttä kvartaaliraportoinnin ja lyhytnäköisen johtamisen välillä. Maailma on pullollaan kvartaaliraportointia harrastavia yrityksiä, joilla on vuosien optio-ohjelmia ja jopa vuosikymmenien investointiohjelmia. Eli raportointitahti ei mene käsi kädessä sen kanssa miten johtoa kannustetaan tai miten bisnestä kehitetään. Samasta syystä en usko, että kvartaaliraportoinnin muuttaminen muuttaisi mitään kovin oleellista tuossa suhteessa. Voi olla poikkeuksia, mutta ei tuo kyllä mikään trendi ole. Toisaalta vaikka raportoitaisiin kerran 5 vuodessa, voi palkitseminen tapahtua lyhyempien tavoitteiden mukaan jos niin halutaan.

Ja toisaalta todella harvoin törmää mihinkään "myytiin meidän kaikki tehtaat niin saatiin omistajille iso lisäosinkko!" -sekoiluun.

Mä en pidä 3kk välein tapahtuvaa raportointia kohtuuttoman tiheänä. Jos taakka on yrityksille kohtuuton, niin kyllä sitä raportointia voi keventää ilman harventamistakin.

Jep huonoa johtamista se toki on, siitä olen samaa mieltä.
Parin jenkki firman kokemuksella se vaan on ollut sitä, että aina on ollut ne kvartaalitavoitteet jossa aina koitetaan kvartaalin lopuilla nipistää ne numerot paremmiksi.
Tulee matkustuskiellot, investoinnit minimiin yms. Niillä ei kuitenkaan hyödytetä mitään muuta kuin numerot ovat marginaalisesti parempia. Eurooppalaisilla firmoilla tätä en ole nähnyt vaan yleensä ne ”nipistykset” kohdistuvat vuoden loppuun.
Tämä on siis vain oma kokemus jenkkien mentaliteetista, ei se välttämättä siihen raportointiin liity, mutta omasta mielestä se luo hyvät edellytykset tuommoiseen pelleilyyn.

 

[finWeazel]

kannattaa sekin huomioida, että ei numeroita vain julkaista kvartaalin lopussa. Niiden keräämiseen ja oikeellisuuden varmistamiseen liittyy paljon asioita. Isommilla yrityksillä yleensä noin 1kk prosessi. Voi laskea montako päivää kvartaalin loppumisen jälkeen kvartaalitiedot julkaistaan. Jos numerot eivät pidä paikkaansa niin firma ja papereihin nimet laittaneet ovat isoissa ongelmissa. Samalla kun näitä numeroita kerätään niin mitään et voi kommunikoida ulospäin kun asiat ovat salaisia kunnes kvartaaliraportti julkaistaan.

Tietoa voisi jakaa paljon kevyemmälläkin prosessilla ulospäin vaikka virallinen kvartaaliraportointi muutettaisiin kaksi kertaa vuodessa raportoinniksi. Ei sekään mitään haittaisi, että sec/laki vaatisi vähintään kaksi raporttia vuodessa ja eri pörssit voisivat kisata sillä, että hypoteettisesti vaikka NYSEn säännöt olisivat 4x vuodessa raportointi ja nasdaq lain minimi 2x vuodessa. Kapitalismi sitten hoitaa sen, että mitä pörssiä sijoittajat ja yrittäjät suosivat. Raportointi yli minimin jos markkina sen kokee järkeväksi.

 

[kaarlos]

kannattaa sekin huomioida, että ei numeroita vain julkaista kvartaalin lopussa. Niiden keräämiseen ja oikeellisuuden varmistamiseen liittyy paljon asioita. Isommilla yrityksillä yleensä noin 1kk prosessi. Voi laskea montako päivää kvartaalin loppumisen jälkeen kvartaalitiedot julkaistaan. Jos numerot eivät pidä paikkaansa niin firma ja papereihin nimet laittaneet ovat isoissa ongelmissa. Samalla kun näitä numeroita kerätään niin mitään et voi kommunikoida ulospäin kun asiat ovat salaisia kunnes kvartaaliraportti julkaistaan.

Mikä se ongelma tässä tarkalleen ottaen on, sekö että prosessiin kuluu resursseja?

Joka tapauksessahan yhtiöiden toimitusjohtajat voivat valehdella yhtiön suunnitelmista ja niiden edistymisen tilasta julkisuuteen (Elon Musk tyyliin) ohi näiden virallisten kanavien, joten tuntuisi oudolta keventää näitä virallisen raportoinnin vaatimuksia yhtään enempää.

 

[zepi]

kannattaa sekin huomioida, että ei numeroita vain julkaista kvartaalin lopussa. Niiden keräämiseen ja oikeellisuuden varmistamiseen liittyy paljon asioita. Isommilla yrityksillä yleensä noin 1kk prosessi. Voi laskea montako päivää kvartaalin loppumisen jälkeen kvartaalitiedot julkaistaan. Jos numerot eivät pidä paikkaansa niin firma ja papereihin nimet laittaneet ovat isoissa ongelmissa. Samalla kun näitä numeroita kerätään niin mitään et voi kommunikoida ulospäin kun asiat ovat salaisia kunnes kvartaaliraportti julkaistaan.

Tietoa voisi jakaa paljon kevyemmälläkin prosessilla ulospäin vaikka virallinen kvartaaliraportointi muutettaisiin kaksi kertaa vuodessa raportoinniksi. Ei sekään mitään haittaisi, että sec/laki vaatisi vähintään kaksi raporttia vuodessa ja eri pörssit voisivat kisata sillä, että hypoteettisesti vaikka NYSEn säännöt olisivat 4x vuodessa raportointi ja nasdaq lain minimi 2x vuodessa. Kapitalismi sitten hoitaa sen, että mitä pörssiä sijoittajat ja yrittäjät suosivat. Raportointi yli minimin jos markkina sen kokee järkeväksi.

Raportointivelvollisuudet ovat omistajien turvaksi. Jos firma ja sen omistajat kokevat raportoinnin liian työlääksi, niin senkun vievät firman ulos pörssistä. Minä otan kiitos vaan kyllä rapsani 3kk välein ettei tarvitse lentää puolta vuotta kerrallaan sokeana sisäpiiriltä vuotavien huhujen avulla.

edit: Tai voihan sitä liputtaa firman ulos sieltä Nysestä johonkin banaanisaarten pörssiin jossa raportointivelvollisuudet ovat firman näkemyksen mukaiset.

Firmojen ja suuromistajien kannattaa muistaa, että tuhansien miljardien market cap muodostuu siitä että ihmiset ja instituutiot haluavat ostaa osaketta. Jos firman liiketoiminta muutetaan black-boxiksi, saattavat rahoistaan välittävien ostajien ostohalut kadota ja esim. suurten eläkerahastojen mahikset investoida katoavat kun niiden omat / lakitekniset säännöt kieltävät isot panostukset.

 

[B12]

Tuosta teknoarvostuskuplasta kun on spekuloitu, tuossa ihan hyvä lyhyt artikkeli eiliseltä . Minusta Marianne on ihan yleispätevä makroekonomisti. Eli raha virtaa, investoidaan isosti ja yhtiöt kannattavia. Loppukaneetissa samaa pohdintaa, että kuittaako tulevaisuuden tuotto tämän päivän isot investoinnit.

Tekoäly loistaa Wall Streetillä – mikä on ero 1990-luvun teknokuplaan? - Inderes

Tekoäly on kuuma teema erityisesti Wall Streetilla, ja isojen teknologiayhtiöiden markkina-arvo kurkottelee jo yli neljännestä suhteessa koko osakemarkkinaan. Kovan nousun jälkeen sijoittajan mieleen eittämättä nousee ihmettelyä siitä, ollaanko Yhdysvalloissa dotcom-aikakautta edeltävässä...

www.inderes.fi

 

[finWeazel]

Tuosta teknoarvostuskuplasta kun on spekuloitu, tuossa ihan hyvä lyhyt artikkeli eiliseltä . Minusta Marianne on ihan yleispätevä makroekonomisti. Eli raha virtaa, investoidaan isosti ja yhtiöt kannattavia. Loppukaneetissa samaa pohdintaa, että kuittaako tulevaisuuden tuotto tämän päivän isot investoinnit.

Tekoäly loistaa Wall Streetillä – mikä on ero 1990-luvun teknokuplaan? - Inderes

Tekoäly on kuuma teema erityisesti Wall Streetilla, ja isojen teknologiayhtiöiden markkina-arvo kurkottelee jo yli neljännestä suhteessa koko osakemarkkinaan. Kovan nousun jälkeen sijoittajan mieleen eittämättä nousee ihmettelyä siitä, ollaanko Yhdysvalloissa dotcom-aikakautta edeltävässä...

www.inderes.fi

Aika pintapuolinen, mutta silti hyvä. Olisi kaivannut sen, että mikä firmojen eps-lukema ja kannattavuus olisi jos AI-konesali investointi painetaan lähelle nollaa. Senkin olisi voinut huomioida, että vaikka AI-boom ei kokonaisuutenaan poksahtaisi niin sen sisältä voi etenkin puolijohteisiin, energiaan yms. liittyen löytyä syklejä. Hyperskaalaajat jossain kohtaa sulattelevat nykyisiä ostoksia ja nvidia ei käy kaupaksi. Tähän sulatteluun liittyen se eps kun konesali-investoinnit menevät ylös ja alas puolijohdesyklin mukana.

 

[pnklol]

Tämä ehkä vähän sivuaa Pankit-ketjun aihealuetta mutta onko miten paljon kuluissa ja käytännöissä eroa Nordean ja Nordentin välillä jos pääsääntöisesti on tarkoitus kuukausisäästää ETF:iin (tai rahastoon) ja pari kertaa vuodessa ostaa suomalaisia osakkeita parilla tonnilla?

Tuli asuntolainan kilpailutuksessa puheeksi ehdotus, että jos siirettäisiin tarpeeksi varallisuutta Nordeaan, jotta Premium-asiakkuuden ehdot täyttyvät, saataisiin silloin heiltä parempi marginaali. Tämä vaatisi käytännössä, että siirettäisiin Nordnetistä sijoituksia Nordeaan. Suomalaiset osakkeet saisi ilmaiseksi siirettyä mutta ulkomaalaisista osakkeista olisi kulut 70€ ja per ETF-rahasto pitää maksaa myös 70€, joten tästä johtuen kulut nousisivat yli kilpailevien pankkien tarjoamien järjestelypalkkioiden vaikka oma pankki pysysi samana. En tiedä olisiko järkeä siirtää vain sen verran Nordeaan, jotta 80k€ raja ylittyy, mutta onko järkeä nauttia ja kärsiä molempien Nordean ja Nordentin hyvistä ja huonoista puolista.

 

[Mikkos]

Tämä ehkä vähän sivuaa Pankit-ketjun aihealuetta mutta onko miten paljon kuluissa ja käytännöissä eroa Nordean ja Nordentin välillä jos pääsääntöisesti on tarkoitus kuukausisäästää ETF:iin (tai rahastoon) ja pari kertaa vuodessa ostaa suomalaisia osakkeita parilla tonnilla?

Tuli asuntolainan kilpailutuksessa puheeksi ehdotus, että jos siirettäisiin tarpeeksi varallisuutta Nordeaan, jotta Premium-asiakkuuden ehdot täyttyvät, saataisiin silloin heiltä parempi marginaali. Tämä vaatisi käytännössä, että siirettäisiin Nordnetistä sijoituksia Nordeaan. Suomalaiset osakkeet saisi ilmaiseksi siirettyä mutta ulkomaalaisista osakkeista olisi kulut 70€ ja per ETF-rahasto pitää maksaa myös 70€, joten tästä johtuen kulut nousisivat yli kilpailevien pankkien tarjoamien järjestelypalkkioiden vaikka oma pankki pysysi samana. En tiedä olisiko järkeä siirtää vain sen verran Nordeaan, jotta 80k€ raja ylittyy, mutta onko järkeä nauttia ja kärsiä molempien Nordean ja Nordentin hyvistä ja huonoista puolista.

No ainakin suorissa osakkeissa Nordea on pienillä summilla halvempi kuin Nordet koska palkkio on 1% luokkaa niin jo muutaman euron hankinnat on kannattavia. Nordnetillä käsittääkseni on kiinteä summa ja onko päälle vielä provikka joten pikkusummilla ei kannata ostaa.
Korjatkaa jos väärässä.

 

[Paapaa]

Tuli asuntolainan kilpailutuksessa puheeksi ehdotus, että jos siirettäisiin tarpeeksi varallisuutta Nordeaan, jotta Premium-asiakkuuden ehdot täyttyvät, saataisiin silloin heiltä parempi marginaali. Tämä vaatisi käytännössä, että siirettäisiin Nordnetistä sijoituksia Nordeaan. Suomalaiset osakkeet saisi ilmaiseksi siirettyä mutta ulkomaalaisista osakkeista olisi kulut 70€ ja per ETF-rahasto pitää maksaa myös 70€, joten tästä johtuen kulut nousisivat yli kilpailevien pankkien tarjoamien järjestelypalkkioiden vaikka oma pankki pysysi samana. En tiedä olisiko järkeä siirtää vain sen verran Nordeaan, jotta 80k€ raja ylittyy, mutta onko järkeä nauttia ja kärsiä molempien Nordean ja Nordentin hyvistä ja huonoista puolista.

Mä kannatan useampaa välittäjää. Mullakin Nordeassa sen verran että Premium-ehdot täyttyvät, muutoin omaisuus sitten Nordnetissä ja IB:ssä. Siitä on ennen kaikkea hyötyä että on useampi välittäjä. Muutama ajatus bulletteina:

• Siirron lisäksi kannattaa miettiä myyntiä + ostamista, jos verotus tekee siitä halvemman.
• Ei tosiaan tarvinne siirtää kaikkea, jos riittää että Premium-asiakkuus täyttyy. Toisaalta, Premiumin hyöty aika pieni vs. asuntolaina-asiakas. Perushinta esim. on kummassakin 0e/kk. Premiumilla saatat joskus saada parempaa palvelua.
• Nordean etu 1% kulukatto pohjoismaisissa osakkeissa ja ETF:issä, huono puoli ettei valuuttatilejä, UI heikompi kuin NN, ei ongelmia hankintahintojen syöttämisessä - saattaa koskea osakkeiden siirtoa eli et saa oikeaa hankintahintaa sinne kirveelläkään
• Nordnetin etu 2,5e/kk ETF-kk-säästö ja toimiva käyttöliittymä, hankintahinnat voi muuttaa koska vain oikeiksi, ylihintaiset minimipalkkiot, varsinkin USA, Private Bankingilla (200k minimivarallisuus palvelussa) saa paremmat minimihinnat käyttöön
• Nordea tuskin voi velvoittaa mitään sen jälkeen kun olet lainan saanut. Sitten voit vaikka siirtää osakkeet takaisin muualle.

 

[antti-x]

Tekoälyn markkina-arvosta sen verran että nyt se on kuitenkin omasta mielestäni aika rautasidonnaista. Nvidian arvo on oikeasti tekoälyä, konesalidiili nosti Oraclen hintaa. Mutta minkä verran AI on oikeasti näkynyt sitä softaa tekevien hinnoissa? Esim. Meta on aika vähän näkynyt missään AI kuvioissa ja silti Metan hinta on AI boomin aikana kehittynyt siinä missä MS tai Alphabetkin.

Cursorin kehittäjän viimeisin markkina-arvon arvio on 10 miljardin paikkeilla, ja se on kai eniten rahaa tekevässä päässä AI:ta. 10 miljardia on kova hinta startupille, mutta ei hirveästi boomin myydyimmästä tuotteesta?

 

[finWeazel]

Tekoälyn markkina-arvosta sen verran että nyt se on kuitenkin omasta mielestäni aika rautasidonnaista. Nvidian arvo on oikeasti tekoälyä, konesalidiili nosti Oraclen hintaa. Mutta minkä verran AI on oikeasti näkynyt sitä softaa tekevien hinnoissa? Esim. Meta on aika vähän näkynyt missään AI kuvioissa ja silti Metan hinta on AI boomin aikana kehittynyt siinä missä MS tai Alphabetkin.

OpenAI:n liikevaihdon kasvu antaa jonkinlaisen suuntaviitan AI:n käytöstä. OpenAI:lla 700 miljoonaa aktiivista käyttäjää. Mitä jos käyttäjämäärä tuplaantuu, mitä jos keskiarvona per käyttäjä saadaan 5e/kk enemmän, mitä jos per token hinta tipahtaa 1/10 osaan nvidian vera-rubin + cpx systeemin avulla ennen kuin mietitään edes softaoptimointeja? Uusin codex mistä keskustelua+lähde koodiavustinketjussa tiputti osassa pyynnöistä käytettyjen tokenien määrää 90%.

"Revenue this year will grow over 3X. So about $13 billion in revenue from about $4 billion last year. So it's tripling on a very big base as well," OpenAI CFO Sarah Friar told me at the Goldman Sachs Communacopia conference on Tuesday.

https://finance.yahoo.com/news/open...n-triple-our-revenue-this-year-213816957.html

Voi ajatella että ei keksitä käyttöä ai:lle ja meta&co investoinnit tuottavat nollan, voi ajatella myös toisin. Voi olla, että meta&co oli nyt historiallisen halpaa kun katsoo 20v päästä taaksepäin.

Analogiana joskus ehkä näytti siltä, että rautatien rakentajat on paras bisnes(nvidia). Kun rautatiet oli rakennettu bisnes katosi ja paras bisnes olikin jotain muuta kuin rautatien(konesalien) rakentamista. Konesaliprojektit ovat niin isoja, että meillä on hyvä käsitys jonnekin 2030+ asti siitä mitä openai, meta&co aikovat sijoittaa. Nvidiaan lienee laskettu sisään jo se mitä odotetaan tapahtuvan seuraavan 5v aikana. Upsidea aika vähän kun tuskin voi yllättää ohi odotusten konesalin avulla. Jos nvidia yllättää pitäisi tapahtua jotain eeppistä robotiikan, itseajavien autojen tms. kanssa.

OpenAI:n statistiikassa suomalaiset eivät mahtuneet työikäisen väestön määrään suhteutettuna openai:ta käyttävien top20 listalle. Suomalaiset eivät taida olla edelläkävijöitä ai:n kanssa, ehkä värittää tätäkin ketjua sama teema. Listalla oli viro, ruotsi, georgia, malta,... Tästä keskustelua+lähde tekoäly ketjussa.

 

[antti-x]

En puhunut AI:n käytöstä nyt tai tulevaisuudessa vaan mietin sitä että minkä verran sitä on laskettu firmojen arvoihin? Magnificent sevenin P/E luku on aika ylhäällä, mutta toisaalta about samassa paikassa kuin ollut jo 5 vuotta, eli pidempään kuin AI buumia on ollut. Ja Toisaalta Nvidia osaltaan nostaa sitä P/E keskiarvoa. Eli Onko AI:ta oikeastaan kovin isoina lukuina vielä laskettu softafirmojen markkina-arvoihin? Vai olisivatko ne likimain samalla tasolla muutenkin? Jos ei olisi ollut AI buumia niin olisiko esim. MS tai Alphabet halvempi?

Jos AI:ta on jonkin softafirmojen markkina-arvossa satoja miljardeja, niin missä?

 

[finWeazel]

En puhunut AI:n käytöstä nyt tai tulevaisuudessa vaan mietin sitä että minkä verran sitä on laskettu firmojen arvoihin? Magnificent sevenin P/E luku on aika ylhäällä, mutta toisaalta about samassa paikassa kuin ollut jo 5 vuotta, eli pidempään kuin AI buumia on ollut. Ja Toisaalta Nvidia osaltaan nostaa sitä P/E keskiarvoa. Eli Onko AI:ta oikeastaan kovin isoina lukuina vielä laskettu softafirmojen markkina-arvoihin? Vai olisivatko ne likimain samalla tasolla muutenkin? Jos ei olisi ollut AI buumia niin olisiko esim. MS tai Alphabet halvempi?

Jos AI:ta on jonkin softafirmojen markkina-arvossa satoja miljardeja, niin missä?

Heitä esimerkki miten laskisit nuo kysymäsi asiat ja mietitään sitten miltä näyttää. TLDR multa edelleen että puolijohdefirmoissa on laskettu sisään asiat 2030-2032 asti kun sinne asti tiedetään paljonko konesalia rakennetaan. Enempi vaikea rakentaa kun piirejä ei saa tehtyä enempää ja vaikka saisi rakennettua piirejä niin energiaa ei riitä. Jossain kohtaa ehkä (pien)ydinvoimalat, sähköpaneelit+akustot yms. voivat ratkaista energia-asian mutta tämä tapahtuu hitaasti eikä vuodessa tai kahdessa.

Softapuolen firmoissa asia imho. riippuu ihan siitä että miten mallien ja palveluiden kehittäminen etenee. Uskon, että 20v päästä taaksepäin katsoessa pidetään niitä firmoja jotka voittivat halpoina. Kaikki firmat eivät selviä.

Jos sijoittaa vaikka qqq:n tai sp500:en kautta niin tuskin tarvii jännitellä kun voittajat nousee indeksiin ja häviäjät poistuvat. Jos vetää all in google niin voipi olla jännemmät paikat.

 

[antti-x]

No jos ajatellaan että AI buumia ja sen rautavaikutuksia ei olisi tullut mutta kaikki muuten olisi edennyt aika entisellään, niin sitten NVIDIA:N arvo olisi ehkä 3,5-4 biljoonaa kevyempi. Mutta minkä verran nykyistä kevyempi olisi Alphabetin, Microsoftin tai Metan (puhtaiten softapuolen M7 yritykset) markkina-arvo? Näkisin että on ihan mahdollista että ne arvot olisivat likimain samat kuin nykyään ihan vain siksi että rahaa pusketaan koko ajan lisää markkinalle ja jonnekin sen pitää mennä. Vaikka ei olisi AI buumia.

 

[finWeazel]

No jos ajatellaan että AI buumia ja sen rautavaikutuksia ei olisi tullut mutta kaikki muuten olisi edennyt aika entisellään, niin sitten NVIDIA:N arvo olisi ehkä 3,5-4 biljoonaa kevyempi. Mutta minkä verran nykyistä kevyempi olisi Alphabetin, Microsoftin tai Metan (puhtaiten softapuolen M7 yritykset) markkina-arvo? Näkisin että on ihan mahdollista että ne arvot olisivat likimain samat kuin nykyään ihan vain siksi että rahaa pusketaan koko ajan lisää markkinalle ja jonnekin sen pitää mennä. Vaikka ei olisi AI buumia.

EPS olisi isompi jos meta&co eivät käyttäisi satoja miljardeja konesalien rakentamiseen. Mun alkuperäinen pointti oli, että kun konesalia on tarpeeksi ja rahaa ei mene uusien rakentamiseen niin meta&co tekevät heti isomman voiton capex:in laskiessa. Jos tuohon päälle vielä investoidut konesalit tekevät rahaa niin tupla hyvä. Tässä tilanteessa puolijohdefirmat lähtevät syöksyyn kunnes jossain vaiheessa tarvitaan joko uusia konesaleja tai pitää korvata vanhoissa oleva rauta uudella. Palvelut/Softa voi puksutella tasaisesti, puolijohteet syklinen. Konesalissa olevan GPU:n käyttöiäksi arvioitu 4v-6v. Tuosta saataneen jossain vaiheessa päivityssykli.

 

[B12]

OpenAI:n liikevaihdon kasvu antaa jonkinlaisen suuntaviitan AI:n käytöstä. OpenAI:lla 700 miljoonaa aktiivista käyttäjää. Mitä jos käyttäjämäärä tuplaantuu, mitä jos keskiarvona per käyttäjä saadaan 5e/kk enemmän, mitä jos per token hinta tipahtaa 1/10 osaan nvidian vera-rubin + cpx systeemin avulla ennen kuin mietitään edes softaoptimointeja? Uusin codex mistä keskustelua+lähde koodiavustinketjussa tiputti osassa pyynnöistä käytettyjen tokenien määrää 90%.

Kysyin tekoälyltä, niin noissa yleisissä tekoälyissä, openai, gemini, xai, perplexity jne maksavien asiakkaiden osuus on Chatgpt itse kertoi 5-10%. Tarkkoja lukuja ei julkaista. Free käyttäjät ovat nettomeno käyttäen serveriaikaa. Normaali keskiverto pro-version hinta kaikissa on 20€/kk. Viihdekäyttäjälle ehkä yläkanttiin puhumattakaan jostakin ultimate 100-xxx€/kk.

Aikamoinen haaste ai-firmoille on saada maksavia asiakkaita. Poikkeuksena ehkä erikoistyökalut vaikka se Cursor. Useimmille kotikäyttäjille välttää chatgpt ilmainen versio analogiana vaikka spotify. Maksullinen tekoäly on pitkälle corporate juttua luulisin. Maksullisen käyttäjät haluavat vastinetta eri tavalla kuin satunnainen surffaaja ja kokeilija. Tästä kuviosta itsellä on tällä hetkellä vähän ristiriitaiset ajatukset sijoittamisen kannalta. Toki itselläkin on ihan isolla rahalla noita firmoja rahastojen kautta, vaikka suoria tekkiosakkeita en omista.

 

[finWeazel]

Kysyin tekoälyltä, niin noissa yleisissä tekoälyissä, openai, gemini, xai, perplexity jne maksavien asiakkaiden osuus on Chatgpt itse kertoi 5-10%. Tarkkoja lukuja ei julkaista. Free käyttäjät ovat nettomeno käyttäen serveriaikaa. Normaali keskiverto pro-version hinta kaikissa on 20€/kk. Viihdekäyttäjälle ehkä yläkanttiin puhumattakaan jostakin ultimate 100-xxx€/kk.

Aikamoinen haaste ai-firmoille on saada maksavia asiakkaita. Poikkeuksena ehkä erikoistyökalut vaikka se Cursor. Useimmille kotikäyttäjille välttää chatgpt ilmainen versio analogiana vaikka spotify. Maksullinen tekoäly on pitkälle corporate juttua luulisin. Maksullisen käyttäjät haluavat vastinetta eri tavalla kuin satunnainen surffaaja ja kokeilija. Tästä kuviosta itsellä on tällä hetkellä vähän ristiriitaiset ajatukset sijoittamisen kannalta. Toki itselläkin on ihan isolla rahalla noita firmoja rahastojen kautta, vaikka suoria tekkiosakkeita en omista.

Samaa mieltä jos miettii vain 1v, 2v aikajännettä. Entä jos miettii 20v aikajännettä ja sijoittaa indekseihin pitkäjänteisesti? Historian varrelta olen oppinut etten tajua ja ei mun järjellä mietitä miten tulevaisuus pyörähtää. Muistan kun metan IPOn aikaan pohdittiin kamujen kanssa pitäisikö ostaa vai ei. Päädyttiin, että paska firma, ei tuu tekeen rahaa, ei kannata ostaa. About vuosi IPOn jälkeen meta oli saanut mobiilin jiiriin ja mainosbisnes pyöri. En sillonkaan vielä tajunnut. Olen saattanut iphonelle, appseille, angry birdsille, free2play:lle yms. myös naurahtaa ettei tuu tapahtumaan.

Se toinen tajuttavampi puoli on esim. koodiavustimet ja se että niistä halutaan jo nyt maksaa kun halvalla ei saa hyvää ja kallis on rahan arvoinen. Millaisen rahan arvoiseksi esim. koodausavustin tai lakiavustin nousee, vaikea sanoa. Piilaaksossa kesähessun palkka 10000$/kk, seniori tuplat tuohon+osakekannustimet+sivukulut. Millonkahan ollaan valmiita maksamaan 24/7 vauhdilla x tokeneita generoivasta koodausagentista esim. 5000$/kk tai vaikka 10000$/kk, mikä on firmoissa seniori/agentti suhde, 1 seniori/1 agentti, 1 seniori/5 agenttia? Alkavatko yritykset tekemään itse koodausagentin avulla työkaluja versus ennen ostettiin lisenssi softaan joka ei oikein vastannut tarvetta + kustomointia? Ehkä parin vuoden päästä, ehkä ei koskaan. Koodiagentti toki ottaa taukoa tokeneiden generoinnista sen aikaa kun koodi kääntyy, testit ajossa jne. Ts. vaikka agentti 24/7 päällä ei AI-konesali jauha tokeneita 24/7 kuten ei kooderikaan hakkaa pelkkää koodia 8h/päivä.

 

[Ingn]

Mikähän ero "Nordnet USA Indeksi" ja "Nordnet Teknologia Indeksi"? Katsoin, niin hyvin pitkälti samat omistukset noissa, Apple, Nvidia, Microsoft jne.. Toisessa hiukan korkeammat "juoksevat kulut".

 

[phetu]

Mikähän ero "Nordnet USA Indeksi" ja "Nordnet Teknologia Indeksi"? Katsoin, niin hyvin pitkälti samat omistukset noissa, Apple, Nvidia, Microsoft jne.. Toisessa hiukan korkeammat "juoksevat kulut".

Etusivun tietoa rahastosta kohdan mukaan seuraavat eri indeksiä: MSCI USA Climate Change Index vs MSCI World Information Technology Expanded Select Capped Index.

 

[Ingn]

Etusivun tietoa rahastosta kohdan mukaan seuraavat eri indeksiä: MSCI USA Climate Change Index vs MSCI World Information Technology Expanded Select Capped Index.

Aivan, niinpä olikin..

 

[Tuomi0]

Aika pintapuolinen, mutta silti hyvä. Olisi kaivannut sen, että mikä firmojen eps-lukema ja kannattavuus olisi jos AI-konesali investointi painetaan lähelle nollaa. Senkin olisi voinut huomioida, että vaikka AI-boom ei kokonaisuutenaan poksahtaisi niin sen sisältä voi etenkin puolijohteisiin, energiaan yms. liittyen löytyä syklejä. Hyperskaalaajat jossain kohtaa sulattelevat nykyisiä ostoksia ja nvidia ei käy kaupaksi. Tähän sulatteluun liittyen se eps kun konesali-investoinnit menevät ylös ja alas puolijohdesyklin mukana.

AI boomissa on rahan vastaanottajat kuten Nvidia ja konesaliyritykset. Muut menettävät rahaa, mutta saavat lopulta ehkä pitää markkinaosuutensa rahan käytöllään. Nvidian katteetkin ovat koko ajan uhattuna ja tulevat haaveillut tilaukset voivat jäädä tulematta.

Googlehan työntää massia aivan holtittomasti eri paikkoihin buy & forget meiningillä, aivan kuten joku nainen kenkäshoppailussaan. Nyt sille rahalle on vähän aikaa joku oikea käyttökohdekin. Tämän ei pitäisi sinällään vaikuttaa kursseihin mitenkään, vaan ylläpitää PE tasoa.

Googlen rahavirrat tulevat lähes pelkästään mainonnasta eli mainostajilta. Mainostajien budjetit ovat kiinni pelkästään siitä, paljonko ihmiset käyttävät kuluttamiseen rahaa. Tämä potti tietenkin kasvaa QE ja inflaation kautta jatkuvasti, mutta pelkästään Googlen siirtymä tekoälyyn ei kasvata mainostajien käytössä olevia varoja.

 

[B12]

Googlen rahavirrat tulevat lähes pelkästään mainonnasta eli mainostajilta. Mainostajien budjetit ovat kiinni pelkästään siitä, paljonko ihmiset käyttävät kuluttamiseen rahaa. Tämä potti tietenkin kasvaa QE ja inflaation kautta jatkuvasti, mutta pelkästään Googlen siirtymä tekoälyyn ei kasvata mainostajien käytössä olevia varoja.

En tiedä mikä on perimmäinen logiikka, mutta google tavallaan syö, osittain omaa tulovirtaansa laittamalla geminin tekemään ai-koosteen googlen hakuihin osaksi hakukonetta. Tällöin osa hakijoista tyytyy tekoälyn koottuun vastaukseen ja jättää menemättä haun antamille nettisivulle katselemaan googlen mainoksia.

 

[Galaxy]

En tiedä mikä on perimmäinen logiikka, mutta google tavallaan syö, osittain omaa tulovirtaansa laittamalla geminin tekemään ai-koosteen googlen hakuihin osaksi hakukonetta. Tällöin osa hakijoista tyytyy tekoälyn koottuun vastaukseen ja jättää menemättä haun antamille nettisivulle katselemaan googlen mainoksia.

Ai-kooste on kuitenkin aika kevyesti luotu joten eiköhän niitä linkkejä silti klikkailla. Ja Googlelle on varmaan pääasia silti pitää Googlen palveluihin tottuneet käyttäjät heidän palveluissaan. Itsekin käytän Geminiä ilman mitään vertailuja siitä onko se itselleni paras...

 

[dropadrop]

En tiedä mikä on perimmäinen logiikka, mutta google tavallaan syö, osittain omaa tulovirtaansa laittamalla geminin tekemään ai-koosteen googlen hakuihin osaksi hakukonetta. Tällöin osa hakijoista tyytyy tekoälyn koottuun vastaukseen ja jättää menemättä haun antamille nettisivulle katselemaan googlen mainoksia.

Eiköhän toi ole puhtaasti reagointi muiden LLM’ien nopeaan kasvuun. Jos vaihtoehto on menettää käyttäjät kannattaa tehdä toimenpide joka pitää ne palvelussa, myöhemmin sitten keksitään miten voi monetisoida entiseen malliin.

 

[Tuomi0]

Eiköhän toi ole puhtaasti reagointi muiden LLM’ien nopeaan kasvuun. Jos vaihtoehto on menettää käyttäjät kannattaa tehdä toimenpide joka pitää ne palvelussa, myöhemmin sitten keksitään miten voi monetisoida entiseen malliin.

Näin sen näkisin myös. Google olisi menettänyt ja ehkä menettikin jonkin verran osuuksia ChatGPT:lle.

Onhan tuo Microsoftin PE noussut aika railakkaasti 36 korville. Nämä ovat kuitenkin yhtiöitä jotka kaikki jakavat jossain määrin samat markkinat. Miten ne voisivat kasvaa 2-3x 10 vuoden aikana inflaatiokorjatusti?

Aasialaiset järjestelmät tulevat ihan varmasti murentamaan näiden markkinoita, jos ei hyvällä niin pahalla. Kakun koko pienenee, mutta nyt luullaan että kasvaa.

 

[dropadrop]

Onhan tuo Microsoftin PE noussut aika railakkaasti 36 korville. Nämä ovat kuitenkin yhtiöitä jotka kaikki jakavat jossain määrin samat markkinat. Miten ne voisivat kasvaa 2-3x 10 vuoden aikana inflaatiokorjatusti?

No kyllä noiden tulot tulee kuitenkin ihan eri alueilta.

Microsoft on onnistunut bundlaamaan niin paljon juttuja yhteen, että eroon pääsy voi olla hankalaa. Pitäisi aika monen eri yksikön miettiä korvaavia ratkasuja synkassa. Lisäksi aika moni noista järjestelmistä on sidottu pilvipalveluihin tiedostojen tallennuksen osalta ja sopivan paskasti koodattu että dataa kertyy paljon ja siivoaminen vaikeata.

Googlella iso osa tulosta tulee siitä, että näytetään mainoksia. Yksinkertaisuus voi olla positiivista, mutta ehkä disruptio olisi helpompi tekoälyn myötä. Toisaalta onhan heilla resursseja ja osaamista kehittää asioita eteenpäin.

En tiedä ovatko tulojen kasvatukset realistisia, mutta jos peilaa historiaan niin suhteellisen hyvin ovat onnistuneet tähän asti huolimatta siitä, että näennäisesti tekevät hyvin samankaltaista asiaa.

 

[Juha_H]

Yli kaksi miljoonaa suomalaista säästää ja sijoittaa, mutta matkaa on vielä. Tilastokeskuksen tuore artikkeli kertoo, että sijoitusrahastojen ja pörssiosakkeiden omistajien määrä Suomessa nousi viime vuonna yli kahteen miljoonaan: Pörssiosakkeita tai sijoitusrahastoja omisti 2 miljoonaa henkilöä vuonna 2024 | Tilastokeskus . Omistajia tuli lisää 82 000 vuoden aikana. Yleisintä sijoittaminen on 35–44-vuotiaiden ikäryhmässä. Omistusten arvon mediaani oli vuoden lopussa noin 6 000 euroa. Itse säästän pitkälti osakerahastoihin, joista suurin osa on passiivisia osakeindeksirahastoja. Pidän tästä mallista, koska kulut pysyvät matalina ja sijoitukset hajautuvat automaattisesti laajasti eri yhtiöihin ja maantieteellisille alueille.

10 vinkkiä säännöllisen säästämisen ja sijoittamisen aloittamiseen:

1. Aseta tavoite miksi säästät? Eläkepäivät, puskurirahasto, itsesi tai lasten tulevaisuus?
2. Aloita pienellä, sinulle sopivalla summalla vaikka 50–100 €/kk riittää. Tärkeintä on aloittaminen. Kasvata summaa, kun taloutesi antaa myöden.
3. Valitse kustannustehokas rahasto. Indeksirahastoilla on usein alhaisimmat kulut.
4. Hajauta maantieteellisesti. Esim. Pohjois-Amerikka, Eurooppa, Aasia ja kehittyvät markkinat.
5. Automatisoi säästäminen. Tee verkkopankissa pysyvä kuukausiveloitus rahastoon.
6. Pidä kiinni suunnitelmastasi myös laskumarkkinassa. Säästä myös silloin, kun markkinat heiluvat ja ostat osakkeita halvemmalla.
7. Vältä turhat kulut. Korkeiden hallinnointipalkkioiden rahastoja kannattaa varoa.
8. Seuraa, muttei liikaa. Tarkista salkku esimerkiksi 1–2 kertaa vuodessa, älä päivittäin. Vältä jatkuvaa kurssien tuijottamista, anna ajan tehdä työnsä.
9. Kerro itsellesi aikajänne. Osakkeet ovat pitkän aikavälin sijoitus, mielestäni vähintään 4–10 vuotta. Sijoita pitkäjänteisesti. Osakemarkkinat heiluvat lyhyellä aikavälillä, mutta tuottavat pitkällä aikavälillä.
10. Opiskele perusasiat, käytä luotettavia lähteitä ja tervettä harkintaa. Esimerkiksi Finanssivalvonta (Fiva), Morningstar, Suomen Pörssisäätiö, Tilastokeskus ja riippumattomat talousmediakanavat esim. Kauppalehti, Talouselämä, Arvopaperi tarjoavat mielestäni hyvää ja puolueetonta tietoa. Käytä kuitenkin tervettä kritiikkiä pankkien ja varainhoitoyhtiöiden sijoitusneuvonnassa, sillä ne saattavat tarjota juoksevilta kuluiltaan korkeita rahastoja, jotka eivät aina ole aloittavan sijoittajan edun mukaisia.

Haluan erityisesti rohkaista pienituloisia ja vähävaraisia aloittamaan säästämisen ja sijoittamisen. Juuri heille sijoittamisesta voi olla suurin hyöty, koska pitkä aikaväli ja korkoa korolle -ilmiö voivat antaa kaivattua vetoapua henkilökohtaiseen talouteen. Aloittaa voi jo pienillä summilla.

 

[Taivaankulkija]

Hyviä ehdotuksia, mutta lähtökohtana sijoittamiselle pitää kuitenkin olla tilanne, jossa sijoittajalla ei ole enää yli kuluiltaan olevia 4% velkoja. Liian monella suomalaisella on luottokorttivelkaa tai vakuudettomia kulutusluottoja. Vakuudettomia kulutusluottoja on n. 14 miljardia euroa.

Jos pienituloisella on näitä kuten suurimmalla osalla on, niin kaikki sijoittamisen hyödyt menevät ohitse. Vaikka saisikin 1000e sijoitukselle 50e euroa tuottoa, niin tuon menettää omien lainojen koroissa. Samaa korolle korkoa tapahtuu myös käänteisesti, kun otat lainaa.

Otetaan esimerkkinä 5000e laina, josta maksetaan 11%korkoa. (Op:n kulutusluottolaskuri, jossa 6 % korkoa ja 6e/kk kulut ). Tämän takaisin maksu on 200e lyhennyksellä on 2 vuotta 4 kk ja maksetaan korko 706e. Maksamalla 100e enemmän, aika lyhenee vuoteen ja kuuteen kuukauteen ja kulut 467 euroon. Tällöin satasen sijoittamisella lainaan sai ns. Vähennettyä tuota lainan kulua 240euroa. Jos olisi maksanut lainaa 2 vuotta 4 kuukautta ja samalla 100e sijoittanut, niin siinä kohtaa sinulla olisi 2800 euroa säästöjä +135 korkoja. Jos taas maksat ensin lainan pois ja sitten alat maksaa kaiken säästöön eli laitatkin säästöön 300e, niin sinulla on samassa kohtaa 3000 euroa säästöjä ja korkoja 63 euroa päälle.

Rahaa kertyy siis reilu satanen enemmän maksamalla ensin lainat pois ja sitten lisäämällä säästämisen määrää. Mitä suurempi korko, niin sitä suurempi kokonaissäästö. Lisäksi jos on myös useampia lainoja kerralla, niin hyödyt lainojen pois maksamisessa lisääntyvät.

Tämän vuoksi nollakohtana pitäisi olla velkojen pois maksaminen, jos korko on yli 4%. Lisäksi turhien velkojen välttäminen on myös yksi suurimmista säästämisen edistäjistä.

 

[Paapaa]

Yli kaksi miljoonaa suomalaista säästää ja sijoittaa, mutta matkaa on vielä. Tilastokeskuksen tuore artikkeli kertoo, että sijoitusrahastojen ja pörssiosakkeiden omistajien määrä Suomessa nousi viime vuonna yli kahteen miljoonaan: Pörssiosakkeita tai sijoitusrahastoja omisti 2 miljoonaa henkilöä vuonna 2024 | Tilastokeskus . Omistajia tuli lisää 82 000 vuoden aikana

Arvopaperiomistusten arvot ovat Suomessa yhä todella pieniä: "sijoitusrahastoja tai pörssiosakkeita omistavien omistusten mediaaniarvo oli noin 6 000 euroa". Tuolla summalla on siis varakkaampi kuin puolet niistä, joilla on jotain pörssiomistuksia. Jos otettaisiin mukaan koko aikuisväestö, niin arvo olisi vielä pienempi. 500k arvopaperiomaisuudella pääsee korkeimpaan prosenttiin.

Ilahduttavaa on kuitenkin sijoittajien määrän voimakas kasvu. Vuonna 2013 omistajia oli noin 25% kun nyt heitä on jo noin 37%. Eli karkeasti 1 %-yks tullut omistajia lisää joka vuosi. Se on ihan tuntuva tahti. Jokainen aloittaa nollasta, mutta suunta on onneksi vain ylöspäin.

 

[B12]

Arvopaperiomistusten arvot ovat Suomessa yhä todella pieniä: "sijoitusrahastoja tai pörssiosakkeita omistavien omistusten mediaaniarvo oli noin 6 000 euroa". Tuolla summalla on siis varakkaampi kuin puolet niistä, joilla on jotain pörssiomistuksia. Jos otettaisiin mukaan koko aikuisväestö, niin arvo olisi vielä pienempi. 500k arvopaperiomaisuudella pääsee korkeimpaan prosenttiin.

Ilahduttavaa on kuitenkin sijoittajien määrän voimakas kasvu. Vuonna 2013 omistajia oli noin 25% kun nyt heitä on jo noin 37%. Eli karkeasti 1 %-yks tullut omistajia lisää joka vuosi. Se on ihan tuntuva tahti. Jokainen aloittaa nollasta, mutta suunta on onneksi vain ylöspäin.

Tuossa juuri oli työmaalla puhe, kuinka talous mataa kun ihmiset eivät kuluta, vaan laittavat rahansa sijoituksiin.

 

[Vepasto]

Arvopaperiomistusten arvot ovat Suomessa yhä todella pieniä: "sijoitusrahastoja tai pörssiosakkeita omistavien omistusten mediaaniarvo oli noin 6 000 euroa". Tuolla summalla on siis varakkaampi kuin puolet niistä, joilla on jotain pörssiomistuksia. Jos otettaisiin mukaan koko aikuisväestö, niin arvo olisi vielä pienempi. 500k arvopaperiomaisuudella pääsee korkeimpaan prosenttiin.

Olisi kiva nähdä verrokkitilastoja muista maista. Olemmeko noin köyhiä kuin noista luvuista voisi päätellä. Taidamme olla. Kai tämäkin jollain tavalla korreloi GDP:n kanssa.

 

[B12]

Olisi kiva nähdä verrokkitilastoja muista maista. Olemmeko noin köyhiä kuin noista luvuista voisi päätellä. Taidamme olla. Kai tämäkin jollain tavalla korreloi GDP:n kanssa.

Suomessa useimmat perinteisesti sijoittavat omaan asuntoon. Ruotsissa on niitä 60v asuntolainoja, jossa käytännössä asutaan vuokralla ja talo jää pankille kuollessa. Ei kai Suomalaiset mitenkään erityisen köyhiä ole, mutta meillä maksetaan veroja ja on sosiaalijärjestelmä, eläkkeet joilla elää jne. Monessa muussa maassa on käytännössä pakko säästää omatoimisesti johonkin tuettuun rahastoon eläkepäiviä varten, jollei halua sillan alle. Esim ryssälässä eläke on suuruusluokkaa 200€/kk ja se ei riitä yhtään mihinkään.

 

[Smugu]

Tuossa juuri oli työmaalla puhe, kuinka talous mataa kun ihmiset eivät kuluta, vaan laittavat rahansa sijoituksiin.

Jos säästötiliä pidetään sijoituksena, niin tämä pitää paikkansa.

 

[Vepasto]

Suomessa useimmat perinteisesti sijoittavat omaan asuntoon.

Tottahan tämänkin on, onhan se asunto-osakekirja arvopaperi sekin.

 

[Clarenz]

Jos säästötiliä pidetään sijoituksena, niin tämä pitää paikkansa.

Jep, tuosta ollu paljon juttua että suomalaisilla makaa pankkitileillä uskomattomia määriä rahaa. Ei siis sijoituksissa vaan tileillä nimenomaan. Nuo pitäisi saada joko tuottamaan sijoituksissa tai käyttöön kulutuksena.

 

[Mikkos]

Jep, tuosta ollu paljon juttua että suomalaisilla makaa pankkitileillä uskomattomia määriä rahaa. Ei siis sijoituksissa vaan tileillä nimenomaan. Nuo pitäisi saada joko tuottamaan sijoituksissa tai käyttöön kulutuksena.

Moni ei tässä maailmantilateessa uskalla.

 

[antti-x]

Totta on sekä se että tilillä makaavat rahat pitäisi saada tuottavampaan käyttöön. Mutta totta on myös se että ETF yms. sijoituksetkin vähentävät yksityistä kulutusta Suomessa jos ideana (kuten yksilölle on järkevää) on vähentää kulutusta ja sen sijaan säästää. Mutta myös kansantaloudelle on tietty parempi jos ihmiset säästävät johonkin tuottavaan vs tilille. Vaikka verojen maksua siirretään eri tavoin, osingoista ja voitosta maksetaan kuitenkin jollain aikavälillä veroa valtion kassaan jos lakeja noudatetaan. Ja lisäksi se potti jonka myöhemmin voidaan käyttää kulutukseen, kasvaa sijoitusten kautta paljon suuremmaksi vs tilillä makuuttaminen.

Mutta toisaalta itse en täysin allekirjoita sitäkään että koska tahansa kannattaa lähteä hajautetusti sijoittamaan. Tai ainakin pitää osata valita oikea kohde. Maailmaindekseissä on aika iso USA painotus ja jos dollarin kurssi edelleen laskee ja joku AI notkahdus tulee siihen päälle, niin voi mennä jokunen vuosi ennen kuin on omillaan taas. Toki pitkällä tähtäimellä se korjaa, enkä toisaalta osaa sanoa että missä kohtaa on se parempi hetki.