Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Väärin eletty. Onhan se täälläkin nähty jo useasti että muut tietää aina paremmin kuin itse minne ja miten ne rahat käyttää.

Aika monet oikeastikin on sellaisia että raha polttelee taskuissa. Kun taas ei ole, on välillä vaikeaa ymmärtää että miten jonkun tuloilla voi olla persaukinen. :D
 
Huomenna 2.4 sitten "liberation day" kun Trump julkaisee ne kunnon tullit jotka korjaavat kaikki kauppavajeet ja muut epäreiluudet. Mielenkiintoista nähdä miten markkinat reagoi.


Näistähän "konsensusennusteen" pitäisi olla hinnoiteltu jo sisään kursseihin jos markkinat ajatellaan tehokkaiksi, eli reaktion pitäisi olla maltillinen ellei tullit poikkea merkittävästi odotetusta.
 
Voihan sieltä tulla jotai epämäärästä löysää nönnönnöötä jolloin markkinat reagoi positiivisesti kun ei ollutkaan niin paha juttu ja sit voi paistatella siinä valossa että markkinat tykkää hänen päätöksistään. Noh puhdasta spekulaatiota.

Lisää rahaa salkkuun vaan kyl ne siellä tasottuu.
 
Pörssipäivän lakkauttaminen on esimerkki siitä, miten näennäiset säästöt voivat lopulta muuttua kansantalouden tappioiksi. Kun riippumaton ja asiantunteva talousjournalismi katoaa, kansalaisten ymmärrys taloudesta, sijoittamisesta ja säästämisestä kapenee. Tämä johtaa pitkällä aikavälillä huonompiin taloudellisiin päätöksiin, heikompaan talousosaamiseen ja lisää riippuvuutta ulkopuolisista talousvaikuttajista.

Pörssipäivän monipuolinen sisältö on ollut monelle suomalaiselle inspiraatio oman talouden hallintaan – se on kannustanut säästämään, sijoittamaan ja ymmärtämään talouden ilmiöitä syvällisemmin. Ohjelma tarjosi näkökulmia niin aloitteleville sijoittajille kuin kokeneille markkinatoimijoille, ja juuri tällainen julkinen palvelu on avainasemassa kansantalouden kestävän kehityksen kannalta.

Lisäksi haluan antaa arvoa viihteellisyydelle, jonka toimittaja Mikko Jylhä sai aikaan kuratoimalla ajankohtaisia ja kiinnostavia aiheita sekä kutsumalla studion täydeltä asiantuntevia ja inspiroivia vieraita. Pörssipäivä ei ollut vain informatiivinen – se oli myös mukaansatempaava ja innostava tapa perehtyä talouteen.

Mielestäni ohjelman lakkauttaminen oli typerä temppu. Haluan kuulla perustelut: miksi juuri tämä ohjelma piti tappaa? Mitä näin merkittävässä talousjournalismissa oli sellaista, josta päätettiin luopua?

Jos joku tietää, voiko tähän päätökseen vielä vaikuttaa, olisi hienoa kuulla siitä.

Pörssipäivä on mielestäni paras sijoittamiseen ja talouden ilmiöihin keskittyvä podcast. Mikko Jylhän luotsaama ohjelma on jo vuosia tarjonnut kuulijoilleen syväluotaavaa, riippumatonta ja asiantuntevaa keskustelua taloudesta ja sijoittamisesta. Se on vanhin ja monipuolisin talouspodcast, joka julkaistaan torstaisin: Pörssipäivä. Viikoittain Pörssipäivä tuo studion täydeltä asiantuntijoita, sijoittajia ja analyytikkoja keskustelemaan ajankohtaisista teemoista – ilman mainosrahoitteista agendaa tai pintapuolista käsittelyä.

Tänään luin surullisia uutisia. Pörssipäivä lakkautetaan osana Ylen säästötoimia. Tämä on valtava menetys suomalaiselle talouskeskustelulle ja sijoittajayhteisölle. Riippumaton ja syvällinen talousjournalismi on erityisen tärkeää aikana, jolloin informaatio pirstaloituu ja moni saa tietonsa kaupallisista tai yksipuolisista lähteistä.

Pörssipäivän katoaminen jättäisi suuren aukon laadukkaaseen talouskeskusteluun. Voisiko Yleen vielä vedota ja anoa, että ohjelman lakkauttamista harkitaan uudelleen? Onko kansalaisilla mitään keinoja vaikuttaa tähän päätökseen?

Jos arvostat riippumatonta ja asiantuntevaa talousjournalismia, nyt olisi aika toimia.

Suomalaisille olisi tärkeää tarjota mahdollisimman monipuolista ja riippumatonta talousinformaatiota, sillä talouden ja sijoittamisen ymmärtäminen vaikuttaa suoraan meidän kaikkien elämään. Hyvä taloussivistys:

  • Auttaa tekemään parempia päätöksiä – Olipa kyse säästämisestä, lainan ottamisesta tai sijoittamisesta, taloustiedon puute voi johtaa virheisiin, jotka tulevat kalliiksi.
  • Vähentää taloudellista eriarvoisuutta – Riippumaton ja asiantunteva talousjournalismi auttaa kaikkia, ei vain niitä, joilla on jo valmiiksi paljon tietoa tai varallisuutta.
  • Vahvistaa demokratiaa – Talous vaikuttaa politiikkaan ja yhteiskuntaamme, ja ilman laadukasta talouskeskustelua päätösten taustat jäävät helposti hämäriksi.
  • Kehittää suomalaista sijoituskulttuuria – Meillä on vielä matkaa siihen, että sijoittaminen nähtäisiin laajasti kansalaistaitona. Ilman luotettavaa tietoa yhä harvempi uskaltaa lähteä mukaan.
 
Muistakaa tarkistaa viitenumerot ja tilin tapahtumat aina silloin tällöin. Tämä isin kohdalla tytön tili taisi olla täysin tytön nimellä eli isä ei päässyt varmistamaan, että rahat kohdsituneet oikeaan tiliin

Tästä keskusteltiin jo edellisellä sivulla aika paljon:

 
Mielestäni ohjelman lakkauttaminen oli typerä temppu. Haluan kuulla perustelut: miksi juuri tämä ohjelma piti tappaa? Mitä näin merkittävässä talousjournalismissa oli sellaista, josta päätettiin luopua?
Eiköhän tuon ohjelman lähtölaskenta alkanut jo siinä vaiheessa, kun Yle Puhe lakkautettiin ja Pörssipäivä muutettiin radio-ohjelmasta pelkäksi podcastiksi. Ylellä on paljon hyvää audiosisältöä, mutta Yle Areenassa ne hukkuvat massaan ja häviävät videolle. Veikkaisin, että kylmästi on katsottu kuunteijamäärien olevan laskussa.
 
Pörssipäivän lakkauttaminen on esimerkki siitä, miten näennäiset säästöt voivat lopulta muuttua kansantalouden tappioiksi. Kun riippumaton ja asiantunteva talousjournalismi katoaa, kansalaisten ymmärrys taloudesta, sijoittamisesta ja säästämisestä kapenee. Tämä johtaa pitkällä aikavälillä huonompiin taloudellisiin päätöksiin, heikompaan talousosaamiseen ja lisää riippuvuutta ulkopuolisista talousvaikuttajista.

Pörssipäivän monipuolinen sisältö on ollut monelle suomalaiselle inspiraatio oman talouden hallintaan – se on kannustanut säästämään, sijoittamaan ja ymmärtämään talouden ilmiöitä syvällisemmin. Ohjelma tarjosi näkökulmia niin aloitteleville sijoittajille kuin kokeneille markkinatoimijoille, ja juuri tällainen julkinen palvelu on avainasemassa kansantalouden kestävän kehityksen kannalta.

Lisäksi haluan antaa arvoa viihteellisyydelle, jonka toimittaja Mikko Jylhä sai aikaan kuratoimalla ajankohtaisia ja kiinnostavia aiheita sekä kutsumalla studion täydeltä asiantuntevia ja inspiroivia vieraita. Pörssipäivä ei ollut vain informatiivinen – se oli myös mukaansatempaava ja innostava tapa perehtyä talouteen.

Mielestäni ohjelman lakkauttaminen oli typerä temppu. Haluan kuulla perustelut: miksi juuri tämä ohjelma piti tappaa? Mitä näin merkittävässä talousjournalismissa oli sellaista, josta päätettiin luopua?

Jos joku tietää, voiko tähän päätökseen vielä vaikuttaa, olisi hienoa kuulla siitä.
Ongelmahan näissä on vähän että näitä podcasteja tahtoo kuunnella vain ne jotka ovat aiheesta kiinnostuneet jo ennakkoon kun taas niiden joiden taas kannattaisi todellakin aiheeseen perehtyä ei homma taas kiinnosta. En ole katsonut näkyykö ylen sivuilla jotain kuuntelukertamittareita mutta olettaisin ettei välttämättä suosituimmasta päästä ollut kuitenkaan, vaikka omasta mielestä varsin loistava ohjelma.
 
Ongelmahan näissä on vähän että näitä podcasteja tahtoo kuunnella vain ne jotka ovat aiheesta kiinnostuneet jo ennakkoon kun taas niiden joiden taas kannattaisi todellakin aiheeseen perehtyä ei homma taas kiinnosta. En ole katsonut näkyykö ylen sivuilla jotain kuuntelukertamittareita mutta olettaisin ettei välttämättä suosituimmasta päästä ollut kuitenkaan, vaikka omasta mielestä varsin loistava ohjelma.
Uusimmassa jaksossa näkyy olevan ”käynnistyskerrat 7 967”. Vanhemmissa jaksoissa näytti olevan suuruusluokaltaan 15 000 käynnistyskertaa.

Enpä itsekään tiennyt tästä podcastista. Ihan mielenkiintoisia juttuja vaikutti olevan.
 
Enpä itsekään tiennyt tästä podcastista. Ihan mielenkiintoisia juttuja vaikutti olevan.
Sama juttu.

YLE on melko epäonnistunut mainostamaan podcastejaan niin ei ihme etteikö ne kerää kaikkia potentiaalisia kuuntelijoita.

Jostakin syystä podcasteja etsiessä ei ikinä muista YLE Areenaa. Varsinkin, kun etusivulla näitä ei tuoda mitenkään suuresti esiin. Mobiiliapissa vähän paremmin, mutta jos sitä ei käytä niin ei löydä.
 
Sama juttu.

YLE on melko epäonnistunut mainostamaan podcastejaan niin ei ihme etteikö ne kerää kaikkia potentiaalisia kuuntelijoita.

Jostakin syystä podcasteja etsiessä ei ikinä muista YLE Areenaa. Varsinkin, kun etusivulla näitä ei tuoda mitenkään suuresti esiin. Mobiiliapissa vähän paremmin, mutta jos sitä ei käytä niin ei löydä.
Itse olen pari jaksoa kuunnellut, ihan hyvää settiä. Aikoinaan olin jo rahapodin kuuntelija, joten tuli ähky sijoittamisaiheista. Nyt rahapodin loppumisen jälkeen voisi ottaa enemmän kuunteluun pörssipäivää.
 
Onkohan jotain syytä, että ylen podcasteja ei vaan tuutata tarjolle muillekin alustoille? Sijoituskästit ja Karon grillit esimerkiksi löytyvät vaikkapa spotifystä, apple podcastista, youtubesta jne.

Tuota pörssipäivää ainakaan ei noista löydy. Areenan mobiiliapissa en ole keksinyt mitään näkymää mikä listaisi kätevästi uusimmat jaksot "tilaamistani"/"seuraamistani" podcasteista. Minusta joskus aikoinaan areenasta sai klikattua yhden ohjeman rss syötteen ja lisättyä haluamaansa podcast ohjelmaan. Enää tuollaista vaihtoetoa ei ole..

En ole perhetynyt liittyykö näihin julkaisukanaviin jotain kuluja? Mielestäni ainakin osaan julkaiseminen on ihan ilmaista.
 
Nordealla jotain häikkää? Tullu Keskon osingot eilen ja tänään tuli saman verran uudelleen ja joillain tuli eilen Stora Ensoa ja tänään sama summa uudelleen? Mikä homma ja onko muilla?
 
Onkohan jotain syytä, että ylen podcasteja ei vaan tuutata tarjolle muillekin alustoille? Sijoituskästit ja Karon grillit esimerkiksi löytyvät vaikkapa spotifystä, apple podcastista, youtubesta jne.

Tuota pörssipäivää ainakaan ei noista löydy. Areenan mobiiliapissa en ole keksinyt mitään näkymää mikä listaisi kätevästi uusimmat jaksot "tilaamistani"/"seuraamistani" podcasteista. Minusta joskus aikoinaan areenasta sai klikattua yhden ohjeman rss syötteen ja lisättyä haluamaansa podcast ohjelmaan. Enää tuollaista vaihtoetoa ei ole..

En ole perhetynyt liittyykö näihin julkaisukanaviin jotain kuluja? Mielestäni ainakin osaan julkaiseminen on ihan ilmaista.
Liittyiskö jotenkin siihen että verovaroin tuotettu sisältö ei kilpailis yksityisellä alustalla muiden kanssa tms.
 
Nordealla jotain häikkää? Tullu Keskon osingot eilen ja tänään tuli saman verran uudelleen ja joillain tuli eilen Stora Ensoa ja tänään sama summa uudelleen? Mikä homma ja onko muilla?

Facbookin perusteella noin on käynyt useille käyttäjille. Eli toinen varmaan korjataan jossain välissä sieltä pois. Virallinen maksupäivä on tänään eli 2.4.
 
Liittyiskö jotenkin siihen että verovaroin tuotettu sisältö ei kilpailis yksityisellä alustalla muiden kanssa tms.
Tuskin on ainakaan alustojen puolesta mitään rajoitetta, onhan näissä vaikka vaikka SVT:n ja BBC:n sisältöjä tarjolla. Kai tuo joku sääntösuomen rajoite tai Ylen oma linjaus on. Typerältä silti tuntuu, jos ohjelmilleen maksimiyleisön haluaisi..

edit
alkaa menemään vahvasti offtopicin puolelle, joten lopetan tästä aiheesta.
 
Moi,

Säästätkö Yhdysvaltain osakemarkkinoille? Hyvä – ja niin kannattaa tehdä jatkossakin. Pohdin, että Yhdysvaltoihin sijoittaminen on ollut äärimmäisen kannattavaa käytännössä koko viime vuosisadan – eikä syyttä -> . USA on maailman isoin, vahvin ja monipuolisin talous. Sen yritykset hallitsevat globaaleja markkinoita tavalla, johon millään muulla maalla ei ole mahdollisuuksia vastata. Mutta entä nyt, kun Trump on taas vallassa? Romuttaako hän tämän menestystarinan?

Trumpin toinen kausi – uhka vai vain melu taustalla? Donald Trumpin politiikkaa leimaa MAGA/America First -ajattelu, mikä voi näyttää huolestuttavalta sekä talouden että ulkopolitiikan näkökulmasta. Epävarmuus kasvaa, kauppasodat voivat kiihtyä, ja USA:n kansainvälinen asema voi horjua. Mutta vaikka politiikassa tapahtuisi mitä tahansa, talouden fundamentit eivät muutu hetkessä. USA:n osakemarkkinat ovat kokeneet kriisejä aiemminkin. Finanssikriisi, dotcom-kupla, koronapandemia – mutta ne ovat aina palautuneet ja jatkaneet kasvuaan. Syynä on yksinkertainen tosiasia: Yhdysvaltalaiset yritykset hallitsevat maailmaa.

USA on edelleen sijoittajan paras pelikenttä. Kuvittele arkeasi ilman amerikkalaisia yrityksiä. Ei Googlea, ei Applea, ei Microsoftia, ei Netflixiä tai Disney+:aa. Ei McDonald’sia, Coca-Colaa tai Starbucksia. Ei sosiaalista mediaa tai pilvipalveluita. Vaikka osa näistä asioista ei ole pelkästään positiivisia, kuten kestävä kehitys, ne ovat kuitenkin täällä – ja vahvempina kuin koskaan. Monilla toimialoilla maailma on muuttunut winner-takes-it-all -markkinaksi, jossa yhdysvaltalaiset yritykset ovat valloittaneet alansa yksi kerrallaan. Niille ei ole kilpailijoita, ja ne ovat juurtuneet syvälle sekä kuluttajien että yritysten arkeen.

Mutta entä Trump? Voiko hän pilata kaiken? Kyllä, Trump on todennäköisesti Yhdysvaltain historian korruptoitunein presidentti lue lisää -> Arvaat varmaan, kuka on Yhdysvaltain historian korruptoitunein presidentti, ja hänen America First -linjansa tuo talouteen epävarmuutta. Ulkopolitiikka on enemmän solmussa kuin vuosiin, ja republikaanien talouspolitiikka voi aiheuttaa lyhyen aikavälin myllerrystä. Mutta pitkässä juoksussa tällä ei ole juurikaan merkitystä sijoittajalle. Suurimmat yhdysvaltalaiset yritykset jatkavat menestystään riippumatta siitä, kuka Valkoisessa talossa istuu. Talousjärjestelmä on rakennettu niin, että politiikan heilunta ei pysäytä yritysten kasvua.

Kurssilaskut ovat kaltaiseni köyhän säästäjän ystävä. Tämän hetken suurin virhe olisi lopettaa sijoittaminen USA:han tai myydä pois USA-rahastoja. Osakemarkkinat liikkuvat sykleissä, ja kurssilaskut tarjoavat parhaan mahdollisuuden lisätä omistuksia halvemmalla. Korkoa korolle -ilmiö toimii vain, jos säästämistä jatkaa johdonmukaisesti niin nousu- kuin laskumarkkinoilla. Kun Yhdysvaltain osakeindeksit laskevat, kuukausisijoittaja saa samalla rahamäärällä enemmän indeksiosuuksia. Tämä tarkoittaa parempia pitkän aikavälin tuottoja.

Historiallisesti Yhdysvaltain osakemarkkinat ovat tuottaneet paremmin kuin muut, ja niiden asema globaalina voimana tuskin muuttuu lähivuosikymmeninä. Siksi pidän järkevänä, että USA-paino salkussa on 50–70%, nyt ja tulevaisuudessa. Politiikka tulee ja menee. Mutta yritykset, jotka hallitsevat maailmaa, ovat ja pysyvät 🚀
 
Historiallisesti Yhdysvaltain osakemarkkinat ovat tuottaneet paremmin kuin muut
Paremmin kuin monet, mutta eivät parhaiten. Eikö esim. Pohjoismaat (ml. Suomi) ja Australia ole tuottaneet paremmin?

Joskus 5-10 vuotta sitten muistan nähneeni tutkimuksen, jossa Suomi oli ykkönen (jee), kun tarkasteltiin erittäin pitkän aikavälin tuottoja. :)

Siitä en kyllä tekisi johtopäätöksiä...
 
Paremmin kuin monet, mutta eivät parhaiten. Eikö esim. Pohjoismaat (ml. Suomi) ja Australia ole tuottaneet paremmin?

Joskus 5-10 vuotta sitten muistan nähneeni tutkimuksen, jossa Suomi oli ykkönen (jee), kun tarkasteltiin erittäin pitkän aikavälin tuottoja. :)

Siitä en kyllä tekisi johtopäätöksiä...
Helsingin indeksi inflaatiokorjattuna on nyt alempana kuin nokian huippuaikoina. Puhutaan menetetystä kahdesta vuosikymmenestä kun mietitään talouskasvua ja pörssin indeksiä suomessa. Edes osingot eivät kauheasti tätä asiaa muuta. Suomen osakemarkkina ei isommin ole hyötynyt tekkiboomista, kun softapuolen menestyjät on tulleet piilaaksosta(apple, googe, amazon, nvidia, meta, netflix,...) ja toisaalta aasiasta(samsung, bytedance, tencent jne). Helsingin pörssissä on kyllä vakaita osingonmaksajia mukana, mutta ei niiden kautta räjähtäviä kasvuja löydä vrt. piilaakso ja viimeinen 20v.

----

Varmaan tänhetkinen lasku on aika hyvä ostopaikka, jos haluaa lähteä AI junaan mukaan.
 
Helsingin indeksi inflaatiokorjattuna on nyt alempana kuin nokian huippuaikoina. Puhutaan menetetystä kahdesta vuosikymmenestä kun mietitään talouskasvua ja pörssin indeksiä suomessa. Edes osingot eivät kauheasti tätä asiaa muuta. Suomen osakemarkkina ei isommin ole hyötynyt tekkiboomista, kun softapuolen menestyjät on tulleet piilaaksosta(apple, googe, amazon, nvidia, meta, netflix,...) ja toisaalta aasiasta(samsung, bytedance, tencent jne). Helsingin pörssissä on kyllä vakaita osingonmaksajia mukana, mutta ei niiden kautta räjähtäviä kasvuja löydä vrt. piilaakso ja viimeinen 20v.

----

Varmaan tänhetkinen lasku on aika hyvä ostopaikka, jos haluaa lähteä AI junaan mukaan.
Juu, mutta mietin aikaikkunaa 50...100+ vuotta eli vähän pitemmältä ajalta.
 
Juu, mutta mietin aikaikkunaa 50...100+ vuotta eli vähän pitemmältä ajalta.
Kai tällä hetkellä sijoituspäätöstä tehdessä kannattaa ennemmin miettiä fundamentteja eikä esim sitä että kuinka suomi teollistui toisen maailmansodan jälkeen. Nollasta on toki helpo saada iso prosentti. Teollistuminen, savupiiput, tänään savupiippujen alasajo ja menetyt 2 vuosikymmentä. Muistoksi jäänyt muutama ei kasvava osinkolinko, angry birdsin myynti kiinalaisille ja nokian rauniot.

Kun miettii tänään mihin rahansa laittaisi poikimaan tuottoa kannattaa miettiä tämän päivän ja tulevaisuuden fundamentteja. Jos uskoo että esimerkiksi suomen pörssin olevan maailman paras pitäisi löytää fundamentit ja argumentit miksi tulevaisuudessa suomi kasvaisi paremmin kuin markkinat x,y,z. x,y,z voi olla vaikka maailmaindeksi, usa, vietnam, intia jne. Vietnam ja intia olisivat erittäin mielenkiintoisia, jos kestää noiden markkinoden mukanaan tuomat riskit.
 
Viimeksi muokattu:
Kai tällä hetkellä sijoituspäätöstä tehdessä kannattaa ennemmin miettiä fundamentteja eikä esim sitä että kuinka suomi teollistui toisen maailmansodan jälkeen. Nollasta on toki helpo saada iso prosentti. Teollistuminen, savupiiput, tänään savupiippujen alasajo ja menetyt 2 vuosikymmentä. Muistoksi jäänyt muutama ei kasvava osinkolinko, angry birdsin myynti kiinalaisille ja nokian rauniot.

Kun miettii tänään mihin rahansa laittaisi poikimaan tuottoa kannattaa miettiä tämän päivän ja tulevaisuuden fundamentteja. Jos uskoo että esimerkiksi suomen pörssin olevan maailman paras pitäisi löytää fundamentit ja argumentit miksi tulevaisuudessa suomi kasvaisi paremmin kuin markkinat x,y,z. x,y,z voi olla vaikka maailmaindeksi, usa, vietnam, intia jne. Vietnam ja intia olisivat erittäin mielenkiintoisia, jos kestää noiden markkinoden mukanaan tuomat riskit.
Niin, pitäisi tietää mikä on tulevaisuuden tekkiä/bisnestä ja missä se syntyy. Savupiiput sitä aikanaan olivat, nyt Piilaakson digitaalielektroniikan ympärillä pyörivät touhut. Kauempana tulevaisuudessa ehkä jotain muuta jossain muualla, ja Piilaakson nykyisten "savupiippualoiksi" muuttuneiden touhujen alasajo.

Siksi itse sijoitan maailmaindeksiin. :)
 
Eiks tää ole vähän rohkeasti sanottu? Esimerkkinä Nokian matkapuhelinliiketoiminta nousuineen ja tuhoineen :D
Tällä hetkellä intel oiva esimerkki. Onneksi teenlehtiä voi lukea. Ihan selkeesti osa yrityksistä on agressiivisempa ja tekee asioita kuten irtisanomisia+organisaatiohygieniaa ennakkoon tai jatkavat r&d-satsausta johtavasta markkina-asemasta huolimatta. Meta irtisanomisten+organisaation tasaamisen kanssa tulee mieleen. Toisella puolella nvidia kiihdyttää roadmappia ja uusien tuotteiden markkinoilletuloa vaikka olisi voinut tehdä nokiat ja yrittää vuolla maksimivoittoja nykyisillä tuotteilla.

Taitaa kuitenkin olla helpompi tehdä "isoja" voittoja pienemmillä yrityksillä versus pelata apple/meta/nvidiapeliä. 100 miljoonan yritys voi kasvaa ihan eri tavalla kuin biljoonan arvoinen yritys. Onneksi tämä ei ole joko tai, hajauttaa voitot pois.
 
Youtubesta katselin sellaisia kavereita kuin Howard Marks ja tietysti Warren Buffett. Yksi mikä jäi muistiin oli Howardin kommentti siitä, että jos 70-luvun lopulla olisi ostanut USA:n parhaimistoa, niin 80 puolessa välissä olisi suurimman osan rahoistaan hävinnyt kurssilaskun myötä. Eli kuinka moni teistä on osaketta ostaessaan myös miettinyt, että mitä sillä rahalla saa? Eli onko osakkeen hinta mitenkään suhteutettuna siihen firmaan itsessään. Maailman paras yritys voi yksinkertaisesti olla täysin ylihintainen ostettava. Varsinkin tuo Marksin puhe riskienhallinnasta oli omasta mielestäni varsin mielenkiintoista kuunneltavaa.
 
Youtubesta katselin sellaisia kavereita kuin Howard Marks ja tietysti Warren Buffett. Yksi mikä jäi muistiin oli Howardin kommentti siitä, että jos 70-luvun lopulla olisi ostanut USA:n parhaimistoa, niin 80 puolessa välissä olisi suurimman osan rahoistaan hävinnyt kurssilaskun myötä. Eli kuinka moni teistä on osaketta ostaessaan myös miettinyt, että mitä sillä rahalla saa? Eli onko osakkeen hinta mitenkään suhteutettuna siihen firmaan itsessään. Maailman paras yritys voi yksinkertaisesti olla täysin ylihintainen ostettava. Varsinkin tuo Marksin puhe riskienhallinnasta oli omasta mielestäni varsin mielenkiintoista kuunneltavaa.
Itse miettinyt niin, että tilanteet muuttuu. Jos ostaa yksittäisiä osakkeita niin on oltava strategia millä niistä luovutaan Toisaalta indeksi kuten sp500 niin sieltä tippuu häviäjät pois ja voittajat nousee tilalle. Jos päätyy voittajan kuten nvidia kyytiin niin imho. hyvä strategia on myydä osakkeita pois pikkuhiljaa eikä yrittää ajoittaa huippua missä myydään kerralla kaikki pois. Toisinpäin nokian kanssa tuli kyllä tutuksi sekin, että pohjaa ei välttämättä ole olemassa. Ennemmin nykyään sijoittaa indekseihin ja luopuu pikkuhiljaa isommista yksittäisten osakkeiden positioista.
 
Tesla on varmasti tuntunut vielä vähän aikaa sitten "ikuiselta voittajalta", vaan eipä tunnu enää. Pidemmällä aikavälillä tuotot ovat toki olleet erittäin hyvät, mutta nyt osaketta ostavat tuskin tulevat näkemään paljoa vihreää tulevina vuosina jos ikinä.
 
SP500 oli vuonna 2000 ja vuonna 2012 samalla tasolla. Suhteelliseen huippuun sijoittamalla voi kyllä jäädä nollille aika pitkäksi aikaan vs kuopassa sijoittaminen, vaikka kuoppaa on toki vaikea/mahdoton veikata. Ne jolla on merkittävät sijoitukset ja arvo jo laskenut sen 5-10% pyrkivät toki osaltaan korostamaan sitä että aina kannattaa sijoittaa jotta kuoppa jäisi pienemmäksi. Vaikka käytännössä suomalaisten piensijoittajien rahat eivät USAn indekseihin vaikutakaan.
 
SP500 oli vuonna 2000 ja vuonna 2012 samalla tasolla. Suhteelliseen huippuun sijoittamalla voi kyllä jäädä nollille aika pitkäksi aikaan vs kuopassa sijoittaminen, vaikka kuoppaa on toki vaikea/mahdoton veikata. Ne jolla on merkittävät sijoitukset ja arvo jo laskenut sen 5-10% pyrkivät toki osaltaan korostamaan sitä että aina kannattaa sijoittaa jotta kuoppa jäisi pienemmäksi. Vaikka käytännössä suomalaisten piensijoittajien rahat eivät USAn indekseihin vaikutakaan.
Tästä on puhuttu nordnetin tradersclubissa. Heidän mukaan jos olisi aina sijoittanut ath lukemissa sp500:een niin voittoa olisi tullut erittäin hyvin. En jaksa kaivaa statistiikkaa, uskon että ovat tehneet pohjatyöt väitteen pohjalle.
 
Youtubesta katselin sellaisia kavereita kuin Howard Marks ja tietysti Warren Buffett. Yksi mikä jäi muistiin oli Howardin kommentti siitä, että jos 70-luvun lopulla olisi ostanut USA:n parhaimistoa, niin 80 puolessa välissä olisi suurimman osan rahoistaan hävinnyt kurssilaskun myötä. Eli kuinka moni teistä on osaketta ostaessaan myös miettinyt, että mitä sillä rahalla saa? Eli onko osakkeen hinta mitenkään suhteutettuna siihen firmaan itsessään. Maailman paras yritys voi yksinkertaisesti olla täysin ylihintainen ostettava. Varsinkin tuo Marksin puhe riskienhallinnasta oli omasta mielestäni varsin mielenkiintoista kuunneltavaa.
En tiedä yksittäisistä yhtiöistä, mutta SP500:n kokonaistuottoa en onnistunut saamaan huonoksi.

Alkupääoma 10k kertasijoitus, eikä lainkaan lisäsijoituksia. Tarkistetaan tilanne 01/1985, eli onko tosiaan menetetty suurin osa tuosta kymppitonnista.

Kerralla sisään 01/1979:
-lopussa 24,1k
-nimellisesti 15,57 %/a
-inflaatiokorjattu reaalituotto 7,46 %/a

Kerralla sisään 01/1976:
-lopussa 29,8k
-nimellisesti 12,78 %/a
-inflaatiokorjattu reaalituotto 5,10 %/a

Nuo eivät näytä ollenkaan huonolta, joten laajennan väliä, 01/1975-01/1989:
-lopussa 78,7k
-nimellisesti 15,77 %/a
-inflaatiokorjattu reaalituotto 9,03 %/a

Sekään ei tuottanut huonosti.

Tällä saa kuvaajat näkyviin. Pitää muistaa laittaa kk-sijoitus nollaksi.

Screenshot_2025-04-02-16-18-20-53_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg


Screenshot_2025-04-02-16-18-56-07_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg


Screenshot_2025-04-02-16-22-16-95_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg
 
En tiedä yksittäisistä yhtiöistä, mutta SP500:n kokonaistuottoa en onnistunut saamaan huonoksi.

Alkupääoma 10k kertasijoitus, eikä lainkaan lisäsijoituksia. Tarkistetaan tilanne 01/1985, eli onko tosiaan menetetty suurin osa tuosta kymppitonnista.

Kerralla sisään 01/1979:
-lopussa 24,1k
-nimellisesti 15,57 %/a
-inflaatiokorjattu reaalituotto 7,46 %/a

Kerralla sisään 01/1976:
-lopussa 29,8k
-nimellisesti 12,78 %/a
-inflaatiokorjattu reaalituotto 5,10 %/a

Nuo eivät näytä ollenkaan huonolta, joten laajennan väliä, 01/1975-01/1989:
-lopussa 78,7k
-nimellisesti 15,77 %/a
-inflaatiokorjattu reaalituotto 9,03 %/a

Sekään ei tuottanut huonosti.

Tällä saa kuvaajat näkyviin. Pitää muistaa laittaa kk-sijoitus nollaksi.

Screenshot_2025-04-02-16-18-20-53_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg


Screenshot_2025-04-02-16-18-56-07_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg


Screenshot_2025-04-02-16-22-16-95_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg

Pistä alkuvuodeksi 2000 ja loppuvuodeksi 2012, mitä sillon tarjoaa 12 vuoden tuotoksi?
 
Pistä alkuvuodeksi 2000 ja loppuvuodeksi 2012, mitä sillon tarjoaa 12 vuoden tuotoksi?
Eli IT-kuplan huipulla tehdyn kertasijoituksen takia poltettu näpit, eikä siksi tehdä lisäsijoituksia.

01/2000-12/2012:
-potti 10k -> 12,6k
-nimellisesti +1,81 %/a
-inflaatiokorjattuna -0,59 %/a

Reaalituotto on jopa hieman miinuksella, mutta parempi kuin patjan välissä.


Vertailun vuoksi samalla aikavälillä kk-säästäjä, joka aloitti nollan alkupotilla, mutta sijoitti 400 €/kk:
-kk-sijoituksia yht. 62k, salkun arvo lopussa 85,9k
-nimellisesti +4,89 %/a
-inflaatiokorjattuna +2,77 %/a

Ajallinen hajauttaminen tuotti tuttuun tapaan tulosta, vaikka aikaväli olikin ilmeisen tarkoitushakuisesti valittu huonoimmasta päästä.

Screenshot_2025-04-02-16-44-14-62_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg


Screenshot_2025-04-02-16-47-12-01_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg
 
Pointti oli että löytyy aikavälejä jolloin osingotkaan eivät ole kattaneet inflaatiota. Nyt jos kuvaajaa katsoo niin vuodenvaihteeseen vuodesta 2022 jatkunut kurssinousu on ollut sp500 indeksin rajuin nousu about koskaan. Sinullako on varma tieto että tämä ei ole 2000 kaltainen kupla vaikka reaalitalous menisi aivan sekaisin kauppasodan myötä samalla kun yhtiöiden arvot perustuu kasvuoletuksiin eikä osingonmaksukykyyn jo valmiiksi?
 
Youtubesta katselin sellaisia kavereita kuin Howard Marks ja tietysti Warren Buffett. Yksi mikä jäi muistiin oli Howardin kommentti siitä, että jos 70-luvun lopulla olisi ostanut USA:n parhaimistoa, niin 80 puolessa välissä olisi suurimman osan rahoistaan hävinnyt kurssilaskun myötä. Eli kuinka moni teistä on osaketta ostaessaan myös miettinyt, että mitä sillä rahalla saa? Eli onko osakkeen hinta mitenkään suhteutettuna siihen firmaan itsessään. Maailman paras yritys voi yksinkertaisesti olla täysin ylihintainen ostettava. Varsinkin tuo Marksin puhe riskienhallinnasta oli omasta mielestäni varsin mielenkiintoista kuunneltavaa.

Hajauttavan kk-säästäjän on ollut kyllä aika vaikea tehdä tappiota. Saa cherry-pickata tarkkaan ajankohdan jos meinaa yli 10v sijoitusajansta tehdä tappiollisen. Eli hajauttajan ei tarvitse kauheasti asioita pohtia, kunhan nyt jotenkin järkevästi valitsee sen indeksirahastonsa ja sitten antaa rullata. Tästähän juteltiin pari kk (?) sitten muutaman sivun verran kun joku postasi kuvan jossa taulukoitu tällaisia aloitus-lopetus-pareja, ja jonka taulukon viestin taisi ymmärtää hiukan väärin.

Osakepoimijalla joka ei hajauta, on tietenkin paljon vaikeampaa ja arpaonni voi mennä metsään. Silloin korkeita arvostustasoja ja niiden realisoitumista kurssinousuun ja osinkoihin pitää oikeasti miettiä ja suhteuttaa omaan riskinsietoon. Ja väistämättä siinä on isosti mutuakin mukana.
 
Joo pitkässä juoksussa kannattaa kuukausisijoittaminen hajautetusti maailmaindeksiin tms. Silti on omasta mielestäni hauska keskustella siitä mitä tapahtuu lähiaikoina. Pistinkin tänne varmaankin liian pessimistisen veikauksen SP500 kesän tasosta pari viikkoa sitten, mutta jatketaan sen verran että jenkkiosakkeissa on valuuttakurssi mukana. Jos ajatellaan että ei olisi kuitenkaan osannut myydä huipulla, eli helmikuussa yli 6000 tasolla ja USD 0,97 EUR, mutta olisi myynyt esim 3.3.2025 kun SP500 oli 5850 ja USD oli 0,95 EUR. Niin siinäkin tuli reilu pari pinnaa takkiin sekä indeksistä että valuutasta eli yhteensä 4,5%. Tämän hetken tilanne yhteensä 11% miinuksella vs helmikuu. Mutta kuitenkin, on jännän nähdä mitkä kertoimet on perjantaina kun markkina on tasaantunut ensi yön jäljiltä.

Tosiaan olennainen pointti on myös, se että Trumpin tavoitteesta saada USD:n arvoa alas on puhuttu jonkin verran, paha sanoa toteutuuko missä määrin oikeasti. Mutta Jos sattuisi käymään niin että USD droppaa kunnolla syystä tai toisesta ja samalla on kurssitkin entistä alempana, niin siinä kohtaa olisi tietty se hetki jolloin ostaa euroilla.

Se että onko reaalimaailmalla jatkossa jenkkien yleisindekseihin dramaattista vaikutusta oikein millään, on kanssa mielenkiintoinen kysymys. Subprime-kriisin jälkeen on vaikuttanut siltä että mikään ei pysty aiheuttamaan kuin pientä droppia, oli sitten sota tai pandemia. Sillä perusteella kauppasotakaan ei ehkä pahemmin vaikuta.
 
Viimeksi muokattu:
Pointti oli että löytyy aikavälejä jolloin osingotkaan eivät ole kattaneet inflaatiota. Nyt jos kuvaajaa katsoo niin vuodenvaihteeseen vuodesta 2022 jatkunut kurssinousu on ollut sp500 indeksin rajuin nousu about koskaan. Sinullako on varma tieto että tämä ei ole 2000 kaltainen kupla vaikka reaalitalous menisi aivan sekaisin kauppasodan myötä samalla kun yhtiöiden arvot perustuu kasvuoletuksiin eikä osingonmaksukykyyn jo valmiiksi?
Varmasti kriiseihin keskittymällä löytää huonoja aikavälejä. Jos niille antaa liikaa painoarvoa, ei tule koskaan sijoittaneeksi.

Jos aloittaa säännöllisen hajautetun indeksisijoittamisen, pääsee hyvin todennäköisesti 1-6 vuodessa sellaiseen asemaan, ettei salkku enää koskaan käy nimellisesti miinuksella. Viimeisen sadan vuoden aikana SP500-sijoittajalla on vain yksi tuota pidempi jakso, 07/2000-09/2009, eli noin yhdeksän vuotta. Mitä aikaisemmin aloittaa, sitä nopeammin tuohon mukavaan tilanteeseen pääsee.


On raju nousu, jos katsoo 11/2022-12/2024, nimellisesti +26,6 %/a ja reaali +23,3 %/a. Minulla on kuitenkin varmaa tietoa, että sen jälkeen ilmaa on jo pihissyt ulos sen verran, että esim. 01/2022-03/2025 on nim. +7,8 %/a ja reaalisesti maltillinen +3,3 %/a. En osaa varmaksi sanoa, miten paljon vielä pihisee/ei pihise, mutta on hyvin varmaa, että ensimmäinen ja toinen kappale pätevät.

Screenshot_2025-04-02-17-58-35-62_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg


Screenshot_2025-04-02-17-59-03-11_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg
 
Pointti oli että löytyy aikavälejä jolloin osingotkaan eivät ole kattaneet inflaatiota. Nyt jos kuvaajaa katsoo niin vuodenvaihteeseen vuodesta 2022 jatkunut kurssinousu on ollut sp500 indeksin rajuin nousu about koskaan. Sinullako on varma tieto että tämä ei ole 2000 kaltainen kupla vaikka reaalitalous menisi aivan sekaisin kauppasodan myötä samalla kun yhtiöiden arvot perustuu kasvuoletuksiin eikä osingonmaksukykyyn jo valmiiksi?
Iso ero 2000 kuplaan esimerkiksi siinä, että dot.com kuplassa firmat tekivät tappiota ja arvostustasot perustuivat täysin hypeen. Mag7 luojan vuonna 2025 tekee ihan järkyttävän kovia voittoja. Vaikka olisi olemassa kupla niin fundamentit ovat nyt ja dot.com kuplassa täysin erilaiset. Sekin unohtunee, että dot.com kuplan pohjasta jos olisi osannu vaikka poimia amazonin osakkeita niin olisi tehnyt ihan järjettömät voitot. Jos pakolla haluaa miettiä analogiaa dot.com kuplaan niin löytämällä ai/robotiikan amazonin voi myhäillä 10v,20v päästä. AI ja Robotiikka on yhtä vääjäämättömästi tulossa kuin mitä internet oli tulossa dot.com kuplan aikaan.
 
Indeksisijoittamisessa mukana tuleva hajautus auttaa kyllä todella paljon. Juuri mitä Marks puhuikin riskinhallinnasta ja toisaalta Buffett taas sanoi, että se viideskymmenes idea ei välttämättä ole tuottava ja veroitustilastojen kärjessä eivät ole nämä top50 idean kaverit vaan top1-2 ideoijat. Toisaalta samalla kasvaa myös sijoittamisen riski ja sanotaankin, että sijoittajan ainoa ilmainen lounas on hajautus. Kyselin itse asiassa vinkkejä tähän tekoälyltä, että missä kohtaa menisi raja, minkä jälkeen hajautus ei enää kannata. Aika paljon tekstiä, mutta tiivistettynä 20-30 sijoitusta eri toimialoille voisi olla hyvä alku.
 
S&P500 osakkeita on muuten 503. Ja kannattaa muistaa että lista muuttuu kvartaaleittain.

Pientä hauskaa vertailua KO vs S&P500:

12 kk: 22% vs 9%
20 v: 526% vs 382%

Lisäksi indeksistä menee kulut, liekö jotain 0,10 - 0,25%. Sitä ei ole huomioitu tuossa.

Luulen että kokis saa AI:sta hyvät boostit ja kustannussäästöt lähivuosina. Käyttävät sitä jo esim. mainonnassa.
 
34% tullit Kiinalle, 24% Japanille, 20% EU:lle jne. Ilmeisesti siis koskee about kaikkea. Minimitullit 10%

Voi tuo jotain pientä aiheuttaa.
 
Autoille +25% muistaakseni, onko se sitten esim. Eu:n autoille 25%+20% ? Mielenkiintoista nähdä huomenna mitä kursseille käy.
 
Youtubesta katselin sellaisia kavereita kuin Howard Marks ja tietysti Warren Buffett. Yksi mikä jäi muistiin oli Howardin kommentti siitä, että jos 70-luvun lopulla olisi ostanut USA:n parhaimistoa, niin 80 puolessa välissä olisi suurimman osan rahoistaan hävinnyt kurssilaskun myötä. Eli kuinka moni teistä on osaketta ostaessaan myös miettinyt, että mitä sillä rahalla saa? Eli onko osakkeen hinta mitenkään suhteutettuna siihen firmaan itsessään. Maailman paras yritys voi yksinkertaisesti olla täysin ylihintainen ostettava. Varsinkin tuo Marksin puhe riskienhallinnasta oli omasta mielestäni varsin mielenkiintoista kuunneltavaa.
Juuri näin!

Jatkuvasti kuulee tätä "osta xxxx, se on hyvä yhtiö" ja "osta isoja jenkkiyhtiöitä, ne on aina varmoja kohteita" jne.

Kaikki pitää kuitenkin lopulta suhteuttaa hintaan ja paraskin yhtiö (jos sen tietäisi) on jollain hinnalla liian kallis ja paskin yhtiö onkin jollain hintaa hyvä sijoitus.

Itsekin kun täällä saarnannut Teslaa vastaan niin en mitenkään väitä, että se olisi paska yhtiö. Sehän on autoyhtiöissä tähän asti hyvin kasvanut, ketterä ja edistyksellinen toimija, mutta se ei riitä jos markkina-arvo on kaikilla järkimittareilla katsottuna aivan järjettömän korkea. (Toki se silti voi olla pelilappu jollekin markkinapsykologiaan perehtyneelle keinottelijalle.)
 

Statistiikka

Viestiketjuista
273 434
Viestejä
4 717 058
Jäsenet
77 026
Uusin jäsen
$amiiiiii

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom