Joka paikassa toitotetaan jatkuvasti, että Suomalaiset on persaukisia ja rahat ei riitä edes normaaliin elämiseen. jos rahat ei riitä elämiseen, niin miten ne säästämiseen riittäisi?Saako kysyä että mistä tuo ajatus on tullut?![]()
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Joka paikassa toitotetaan jatkuvasti, että Suomalaiset on persaukisia ja rahat ei riitä edes normaaliin elämiseen. jos rahat ei riitä elämiseen, niin miten ne säästämiseen riittäisi?Saako kysyä että mistä tuo ajatus on tullut?![]()
Väärin eletty. Onhan se täälläkin nähty jo useasti että muut tietää aina paremmin kuin itse minne ja miten ne rahat käyttää.Joka paikassa toitotetaan jatkuvasti, että Suomalaiset on persaukisia ja rahat ei riitä edes normaaliin elämiseen. jos rahat ei riitä elämiseen, niin miten ne säästämiseen riittäisi?
Joka paikassa toitotetaan jatkuvasti, että Suomalaiset on persaukisia ja rahat ei riitä edes normaaliin elämiseen. jos rahat ei riitä elämiseen, niin miten ne säästämiseen riittäisi?
Väärin eletty. Onhan se täälläkin nähty jo useasti että muut tietää aina paremmin kuin itse minne ja miten ne rahat käyttää.
Huomenna 2.4 sitten "liberation day" kun Trump julkaisee ne kunnon tullit jotka korjaavat kaikki kauppavajeet ja muut epäreiluudet. Mielenkiintoista nähdä miten markkinat reagoi.
Pörssipäivä on mielestäni paras sijoittamiseen ja talouden ilmiöihin keskittyvä podcast. Mikko Jylhän luotsaama ohjelma on jo vuosia tarjonnut kuulijoilleen syväluotaavaa, riippumatonta ja asiantuntevaa keskustelua taloudesta ja sijoittamisesta. Se on vanhin ja monipuolisin talouspodcast, joka julkaistaan torstaisin: Pörssipäivä. Viikoittain Pörssipäivä tuo studion täydeltä asiantuntijoita, sijoittajia ja analyytikkoja keskustelemaan ajankohtaisista teemoista – ilman mainosrahoitteista agendaa tai pintapuolista käsittelyä.
Tänään luin surullisia uutisia. Pörssipäivä lakkautetaan osana Ylen säästötoimia. Tämä on valtava menetys suomalaiselle talouskeskustelulle ja sijoittajayhteisölle. Riippumaton ja syvällinen talousjournalismi on erityisen tärkeää aikana, jolloin informaatio pirstaloituu ja moni saa tietonsa kaupallisista tai yksipuolisista lähteistä.
Pörssipäivän katoaminen jättäisi suuren aukon laadukkaaseen talouskeskusteluun. Voisiko Yleen vielä vedota ja anoa, että ohjelman lakkauttamista harkitaan uudelleen? Onko kansalaisilla mitään keinoja vaikuttaa tähän päätökseen?
Jos arvostat riippumatonta ja asiantuntevaa talousjournalismia, nyt olisi aika toimia.
Suomalaisille olisi tärkeää tarjota mahdollisimman monipuolista ja riippumatonta talousinformaatiota, sillä talouden ja sijoittamisen ymmärtäminen vaikuttaa suoraan meidän kaikkien elämään. Hyvä taloussivistys:
- Auttaa tekemään parempia päätöksiä – Olipa kyse säästämisestä, lainan ottamisesta tai sijoittamisesta, taloustiedon puute voi johtaa virheisiin, jotka tulevat kalliiksi.
- Vähentää taloudellista eriarvoisuutta – Riippumaton ja asiantunteva talousjournalismi auttaa kaikkia, ei vain niitä, joilla on jo valmiiksi paljon tietoa tai varallisuutta.
- Vahvistaa demokratiaa – Talous vaikuttaa politiikkaan ja yhteiskuntaamme, ja ilman laadukasta talouskeskustelua päätösten taustat jäävät helposti hämäriksi.
- Kehittää suomalaista sijoituskulttuuria – Meillä on vielä matkaa siihen, että sijoittaminen nähtäisiin laajasti kansalaistaitona. Ilman luotettavaa tietoa yhä harvempi uskaltaa lähteä mukaan.
Muistakaa tarkistaa viitenumerot ja tilin tapahtumat aina silloin tällöin. Tämä isin kohdalla tytön tili taisi olla täysin tytön nimellä eli isä ei päässyt varmistamaan, että rahat kohdsituneet oikeaan tiliin
![]()
Isä säästi tyttärelleen satasia kuussa – 18-vuotispäivänä tilillä odotti järkyttävä näky
Nordnetin maajohtaja kehottaa oleman tarkkana viitenumeroiden kanssa.www.iltalehti.fi
Eiköhän tuon ohjelman lähtölaskenta alkanut jo siinä vaiheessa, kun Yle Puhe lakkautettiin ja Pörssipäivä muutettiin radio-ohjelmasta pelkäksi podcastiksi. Ylellä on paljon hyvää audiosisältöä, mutta Yle Areenassa ne hukkuvat massaan ja häviävät videolle. Veikkaisin, että kylmästi on katsottu kuunteijamäärien olevan laskussa.Mielestäni ohjelman lakkauttaminen oli typerä temppu. Haluan kuulla perustelut: miksi juuri tämä ohjelma piti tappaa? Mitä näin merkittävässä talousjournalismissa oli sellaista, josta päätettiin luopua?
Ongelmahan näissä on vähän että näitä podcasteja tahtoo kuunnella vain ne jotka ovat aiheesta kiinnostuneet jo ennakkoon kun taas niiden joiden taas kannattaisi todellakin aiheeseen perehtyä ei homma taas kiinnosta. En ole katsonut näkyykö ylen sivuilla jotain kuuntelukertamittareita mutta olettaisin ettei välttämättä suosituimmasta päästä ollut kuitenkaan, vaikka omasta mielestä varsin loistava ohjelma.Pörssipäivän lakkauttaminen on esimerkki siitä, miten näennäiset säästöt voivat lopulta muuttua kansantalouden tappioiksi. Kun riippumaton ja asiantunteva talousjournalismi katoaa, kansalaisten ymmärrys taloudesta, sijoittamisesta ja säästämisestä kapenee. Tämä johtaa pitkällä aikavälillä huonompiin taloudellisiin päätöksiin, heikompaan talousosaamiseen ja lisää riippuvuutta ulkopuolisista talousvaikuttajista.
Pörssipäivän monipuolinen sisältö on ollut monelle suomalaiselle inspiraatio oman talouden hallintaan – se on kannustanut säästämään, sijoittamaan ja ymmärtämään talouden ilmiöitä syvällisemmin. Ohjelma tarjosi näkökulmia niin aloitteleville sijoittajille kuin kokeneille markkinatoimijoille, ja juuri tällainen julkinen palvelu on avainasemassa kansantalouden kestävän kehityksen kannalta.
Lisäksi haluan antaa arvoa viihteellisyydelle, jonka toimittaja Mikko Jylhä sai aikaan kuratoimalla ajankohtaisia ja kiinnostavia aiheita sekä kutsumalla studion täydeltä asiantuntevia ja inspiroivia vieraita. Pörssipäivä ei ollut vain informatiivinen – se oli myös mukaansatempaava ja innostava tapa perehtyä talouteen.
Mielestäni ohjelman lakkauttaminen oli typerä temppu. Haluan kuulla perustelut: miksi juuri tämä ohjelma piti tappaa? Mitä näin merkittävässä talousjournalismissa oli sellaista, josta päätettiin luopua?
Jos joku tietää, voiko tähän päätökseen vielä vaikuttaa, olisi hienoa kuulla siitä.
Uusimmassa jaksossa näkyy olevan ”käynnistyskerrat 7 967”. Vanhemmissa jaksoissa näytti olevan suuruusluokaltaan 15 000 käynnistyskertaa.Ongelmahan näissä on vähän että näitä podcasteja tahtoo kuunnella vain ne jotka ovat aiheesta kiinnostuneet jo ennakkoon kun taas niiden joiden taas kannattaisi todellakin aiheeseen perehtyä ei homma taas kiinnosta. En ole katsonut näkyykö ylen sivuilla jotain kuuntelukertamittareita mutta olettaisin ettei välttämättä suosituimmasta päästä ollut kuitenkaan, vaikka omasta mielestä varsin loistava ohjelma.
Sama juttu.Enpä itsekään tiennyt tästä podcastista. Ihan mielenkiintoisia juttuja vaikutti olevan.
Itse olen pari jaksoa kuunnellut, ihan hyvää settiä. Aikoinaan olin jo rahapodin kuuntelija, joten tuli ähky sijoittamisaiheista. Nyt rahapodin loppumisen jälkeen voisi ottaa enemmän kuunteluun pörssipäivää.Sama juttu.
YLE on melko epäonnistunut mainostamaan podcastejaan niin ei ihme etteikö ne kerää kaikkia potentiaalisia kuuntelijoita.
Jostakin syystä podcasteja etsiessä ei ikinä muista YLE Areenaa. Varsinkin, kun etusivulla näitä ei tuoda mitenkään suuresti esiin. Mobiiliapissa vähän paremmin, mutta jos sitä ei käytä niin ei löydä.
Liittyiskö jotenkin siihen että verovaroin tuotettu sisältö ei kilpailis yksityisellä alustalla muiden kanssa tms.Onkohan jotain syytä, että ylen podcasteja ei vaan tuutata tarjolle muillekin alustoille? Sijoituskästit ja Karon grillit esimerkiksi löytyvät vaikkapa spotifystä, apple podcastista, youtubesta jne.
Tuota pörssipäivää ainakaan ei noista löydy. Areenan mobiiliapissa en ole keksinyt mitään näkymää mikä listaisi kätevästi uusimmat jaksot "tilaamistani"/"seuraamistani" podcasteista. Minusta joskus aikoinaan areenasta sai klikattua yhden ohjeman rss syötteen ja lisättyä haluamaansa podcast ohjelmaan. Enää tuollaista vaihtoetoa ei ole..
En ole perhetynyt liittyykö näihin julkaisukanaviin jotain kuluja? Mielestäni ainakin osaan julkaiseminen on ihan ilmaista.
Nordealla jotain häikkää? Tullu Keskon osingot eilen ja tänään tuli saman verran uudelleen ja joillain tuli eilen Stora Ensoa ja tänään sama summa uudelleen? Mikä homma ja onko muilla?
Linkkiä?Facbookin perusteella noin on käynyt useille käyttäjille. Eli toinen varmaan korjataan jossain välissä sieltä pois. Virallinen maksupäivä on tänään eli 2.4.
Tuskin on ainakaan alustojen puolesta mitään rajoitetta, onhan näissä vaikka vaikka SVT:n ja BBC:n sisältöjä tarjolla. Kai tuo joku sääntösuomen rajoite tai Ylen oma linjaus on. Typerältä silti tuntuu, jos ohjelmilleen maksimiyleisön haluaisi..Liittyiskö jotenkin siihen että verovaroin tuotettu sisältö ei kilpailis yksityisellä alustalla muiden kanssa tms.
Linkkiä?
keskustelut.inderes.fi
Kiitos!Facen keskustelu oli suljetussa ryhmässä. Mutta täällä muutama saanut tuplana:
![]()
Kesko - Kaupan alan osaaja
Sain myös Keskon osingot kahteen kertaan, tämä arvo-osuustili Nordeassakeskustelut.inderes.fi
Paremmin kuin monet, mutta eivät parhaiten. Eikö esim. Pohjoismaat (ml. Suomi) ja Australia ole tuottaneet paremmin?Historiallisesti Yhdysvaltain osakemarkkinat ovat tuottaneet paremmin kuin muut
Helsingin indeksi inflaatiokorjattuna on nyt alempana kuin nokian huippuaikoina. Puhutaan menetetystä kahdesta vuosikymmenestä kun mietitään talouskasvua ja pörssin indeksiä suomessa. Edes osingot eivät kauheasti tätä asiaa muuta. Suomen osakemarkkina ei isommin ole hyötynyt tekkiboomista, kun softapuolen menestyjät on tulleet piilaaksosta(apple, googe, amazon, nvidia, meta, netflix,...) ja toisaalta aasiasta(samsung, bytedance, tencent jne). Helsingin pörssissä on kyllä vakaita osingonmaksajia mukana, mutta ei niiden kautta räjähtäviä kasvuja löydä vrt. piilaakso ja viimeinen 20v.Paremmin kuin monet, mutta eivät parhaiten. Eikö esim. Pohjoismaat (ml. Suomi) ja Australia ole tuottaneet paremmin?
Joskus 5-10 vuotta sitten muistan nähneeni tutkimuksen, jossa Suomi oli ykkönen (jee), kun tarkasteltiin erittäin pitkän aikavälin tuottoja.
Siitä en kyllä tekisi johtopäätöksiä...
Nyt korjaantunut ja tuplaosingot lähteneet tililtä.Nordealla jotain häikkää? Tullu Keskon osingot eilen ja tänään tuli saman verran uudelleen ja joillain tuli eilen Stora Ensoa ja tänään sama summa uudelleen? Mikä homma ja onko muilla?
Juu, mutta mietin aikaikkunaa 50...100+ vuotta eli vähän pitemmältä ajalta.Helsingin indeksi inflaatiokorjattuna on nyt alempana kuin nokian huippuaikoina. Puhutaan menetetystä kahdesta vuosikymmenestä kun mietitään talouskasvua ja pörssin indeksiä suomessa. Edes osingot eivät kauheasti tätä asiaa muuta. Suomen osakemarkkina ei isommin ole hyötynyt tekkiboomista, kun softapuolen menestyjät on tulleet piilaaksosta(apple, googe, amazon, nvidia, meta, netflix,...) ja toisaalta aasiasta(samsung, bytedance, tencent jne). Helsingin pörssissä on kyllä vakaita osingonmaksajia mukana, mutta ei niiden kautta räjähtäviä kasvuja löydä vrt. piilaakso ja viimeinen 20v.
----
Varmaan tänhetkinen lasku on aika hyvä ostopaikka, jos haluaa lähteä AI junaan mukaan.
Kai tällä hetkellä sijoituspäätöstä tehdessä kannattaa ennemmin miettiä fundamentteja eikä esim sitä että kuinka suomi teollistui toisen maailmansodan jälkeen. Nollasta on toki helpo saada iso prosentti. Teollistuminen, savupiiput, tänään savupiippujen alasajo ja menetyt 2 vuosikymmentä. Muistoksi jäänyt muutama ei kasvava osinkolinko, angry birdsin myynti kiinalaisille ja nokian rauniot.Juu, mutta mietin aikaikkunaa 50...100+ vuotta eli vähän pitemmältä ajalta.
Niin, pitäisi tietää mikä on tulevaisuuden tekkiä/bisnestä ja missä se syntyy. Savupiiput sitä aikanaan olivat, nyt Piilaakson digitaalielektroniikan ympärillä pyörivät touhut. Kauempana tulevaisuudessa ehkä jotain muuta jossain muualla, ja Piilaakson nykyisten "savupiippualoiksi" muuttuneiden touhujen alasajo.Kai tällä hetkellä sijoituspäätöstä tehdessä kannattaa ennemmin miettiä fundamentteja eikä esim sitä että kuinka suomi teollistui toisen maailmansodan jälkeen. Nollasta on toki helpo saada iso prosentti. Teollistuminen, savupiiput, tänään savupiippujen alasajo ja menetyt 2 vuosikymmentä. Muistoksi jäänyt muutama ei kasvava osinkolinko, angry birdsin myynti kiinalaisille ja nokian rauniot.
Kun miettii tänään mihin rahansa laittaisi poikimaan tuottoa kannattaa miettiä tämän päivän ja tulevaisuuden fundamentteja. Jos uskoo että esimerkiksi suomen pörssin olevan maailman paras pitäisi löytää fundamentit ja argumentit miksi tulevaisuudessa suomi kasvaisi paremmin kuin markkinat x,y,z. x,y,z voi olla vaikka maailmaindeksi, usa, vietnam, intia jne. Vietnam ja intia olisivat erittäin mielenkiintoisia, jos kestää noiden markkinoden mukanaan tuomat riskit.
Eiks tää ole vähän rohkeasti sanottu? Esimerkkinä Nokian matkapuhelinliiketoiminta nousuineen ja tuhoineenMutta yritykset, jotka hallitsevat maailmaa, ovat ja pysyvät![]()
Tällä hetkellä intel oiva esimerkki. Onneksi teenlehtiä voi lukea. Ihan selkeesti osa yrityksistä on agressiivisempa ja tekee asioita kuten irtisanomisia+organisaatiohygieniaa ennakkoon tai jatkavat r&d-satsausta johtavasta markkina-asemasta huolimatta. Meta irtisanomisten+organisaation tasaamisen kanssa tulee mieleen. Toisella puolella nvidia kiihdyttää roadmappia ja uusien tuotteiden markkinoilletuloa vaikka olisi voinut tehdä nokiat ja yrittää vuolla maksimivoittoja nykyisillä tuotteilla.Eiks tää ole vähän rohkeasti sanottu? Esimerkkinä Nokian matkapuhelinliiketoiminta nousuineen ja tuhoineen![]()
Itse miettinyt niin, että tilanteet muuttuu. Jos ostaa yksittäisiä osakkeita niin on oltava strategia millä niistä luovutaan Toisaalta indeksi kuten sp500 niin sieltä tippuu häviäjät pois ja voittajat nousee tilalle. Jos päätyy voittajan kuten nvidia kyytiin niin imho. hyvä strategia on myydä osakkeita pois pikkuhiljaa eikä yrittää ajoittaa huippua missä myydään kerralla kaikki pois. Toisinpäin nokian kanssa tuli kyllä tutuksi sekin, että pohjaa ei välttämättä ole olemassa. Ennemmin nykyään sijoittaa indekseihin ja luopuu pikkuhiljaa isommista yksittäisten osakkeiden positioista.Youtubesta katselin sellaisia kavereita kuin Howard Marks ja tietysti Warren Buffett. Yksi mikä jäi muistiin oli Howardin kommentti siitä, että jos 70-luvun lopulla olisi ostanut USA:n parhaimistoa, niin 80 puolessa välissä olisi suurimman osan rahoistaan hävinnyt kurssilaskun myötä. Eli kuinka moni teistä on osaketta ostaessaan myös miettinyt, että mitä sillä rahalla saa? Eli onko osakkeen hinta mitenkään suhteutettuna siihen firmaan itsessään. Maailman paras yritys voi yksinkertaisesti olla täysin ylihintainen ostettava. Varsinkin tuo Marksin puhe riskienhallinnasta oli omasta mielestäni varsin mielenkiintoista kuunneltavaa.
Tästä on puhuttu nordnetin tradersclubissa. Heidän mukaan jos olisi aina sijoittanut ath lukemissa sp500:een niin voittoa olisi tullut erittäin hyvin. En jaksa kaivaa statistiikkaa, uskon että ovat tehneet pohjatyöt väitteen pohjalle.SP500 oli vuonna 2000 ja vuonna 2012 samalla tasolla. Suhteelliseen huippuun sijoittamalla voi kyllä jäädä nollille aika pitkäksi aikaan vs kuopassa sijoittaminen, vaikka kuoppaa on toki vaikea/mahdoton veikata. Ne jolla on merkittävät sijoitukset ja arvo jo laskenut sen 5-10% pyrkivät toki osaltaan korostamaan sitä että aina kannattaa sijoittaa jotta kuoppa jäisi pienemmäksi. Vaikka käytännössä suomalaisten piensijoittajien rahat eivät USAn indekseihin vaikutakaan.
En tiedä yksittäisistä yhtiöistä, mutta SP500:n kokonaistuottoa en onnistunut saamaan huonoksi.Youtubesta katselin sellaisia kavereita kuin Howard Marks ja tietysti Warren Buffett. Yksi mikä jäi muistiin oli Howardin kommentti siitä, että jos 70-luvun lopulla olisi ostanut USA:n parhaimistoa, niin 80 puolessa välissä olisi suurimman osan rahoistaan hävinnyt kurssilaskun myötä. Eli kuinka moni teistä on osaketta ostaessaan myös miettinyt, että mitä sillä rahalla saa? Eli onko osakkeen hinta mitenkään suhteutettuna siihen firmaan itsessään. Maailman paras yritys voi yksinkertaisesti olla täysin ylihintainen ostettava. Varsinkin tuo Marksin puhe riskienhallinnasta oli omasta mielestäni varsin mielenkiintoista kuunneltavaa.
ofdollarsanddata.com
En tiedä yksittäisistä yhtiöistä, mutta SP500:n kokonaistuottoa en onnistunut saamaan huonoksi.
Alkupääoma 10k kertasijoitus, eikä lainkaan lisäsijoituksia. Tarkistetaan tilanne 01/1985, eli onko tosiaan menetetty suurin osa tuosta kymppitonnista.
Kerralla sisään 01/1979:
-lopussa 24,1k
-nimellisesti 15,57 %/a
-inflaatiokorjattu reaalituotto 7,46 %/a
Kerralla sisään 01/1976:
-lopussa 29,8k
-nimellisesti 12,78 %/a
-inflaatiokorjattu reaalituotto 5,10 %/a
Nuo eivät näytä ollenkaan huonolta, joten laajennan väliä, 01/1975-01/1989:
-lopussa 78,7k
-nimellisesti 15,77 %/a
-inflaatiokorjattu reaalituotto 9,03 %/a
Sekään ei tuottanut huonosti.
Tällä saa kuvaajat näkyviin. Pitää muistaa laittaa kk-sijoitus nollaksi.
![]()
S&P 500 DCA Calculator – Of Dollars And Data
The S&P DCA 500 calculator below provides the nominal and inflation-adjusted total growth (assuming dividend reinvestment) of a monthly investment intoofdollarsanddata.com
![]()
![]()
![]()
Eli IT-kuplan huipulla tehdyn kertasijoituksen takia poltettu näpit, eikä siksi tehdä lisäsijoituksia.Pistä alkuvuodeksi 2000 ja loppuvuodeksi 2012, mitä sillon tarjoaa 12 vuoden tuotoksi?
Youtubesta katselin sellaisia kavereita kuin Howard Marks ja tietysti Warren Buffett. Yksi mikä jäi muistiin oli Howardin kommentti siitä, että jos 70-luvun lopulla olisi ostanut USA:n parhaimistoa, niin 80 puolessa välissä olisi suurimman osan rahoistaan hävinnyt kurssilaskun myötä. Eli kuinka moni teistä on osaketta ostaessaan myös miettinyt, että mitä sillä rahalla saa? Eli onko osakkeen hinta mitenkään suhteutettuna siihen firmaan itsessään. Maailman paras yritys voi yksinkertaisesti olla täysin ylihintainen ostettava. Varsinkin tuo Marksin puhe riskienhallinnasta oli omasta mielestäni varsin mielenkiintoista kuunneltavaa.
Varmasti kriiseihin keskittymällä löytää huonoja aikavälejä. Jos niille antaa liikaa painoarvoa, ei tule koskaan sijoittaneeksi.Pointti oli että löytyy aikavälejä jolloin osingotkaan eivät ole kattaneet inflaatiota. Nyt jos kuvaajaa katsoo niin vuodenvaihteeseen vuodesta 2022 jatkunut kurssinousu on ollut sp500 indeksin rajuin nousu about koskaan. Sinullako on varma tieto että tämä ei ole 2000 kaltainen kupla vaikka reaalitalous menisi aivan sekaisin kauppasodan myötä samalla kun yhtiöiden arvot perustuu kasvuoletuksiin eikä osingonmaksukykyyn jo valmiiksi?
Iso ero 2000 kuplaan esimerkiksi siinä, että dot.com kuplassa firmat tekivät tappiota ja arvostustasot perustuivat täysin hypeen. Mag7 luojan vuonna 2025 tekee ihan järkyttävän kovia voittoja. Vaikka olisi olemassa kupla niin fundamentit ovat nyt ja dot.com kuplassa täysin erilaiset. Sekin unohtunee, että dot.com kuplan pohjasta jos olisi osannu vaikka poimia amazonin osakkeita niin olisi tehnyt ihan järjettömät voitot. Jos pakolla haluaa miettiä analogiaa dot.com kuplaan niin löytämällä ai/robotiikan amazonin voi myhäillä 10v,20v päästä. AI ja Robotiikka on yhtä vääjäämättömästi tulossa kuin mitä internet oli tulossa dot.com kuplan aikaan.Pointti oli että löytyy aikavälejä jolloin osingotkaan eivät ole kattaneet inflaatiota. Nyt jos kuvaajaa katsoo niin vuodenvaihteeseen vuodesta 2022 jatkunut kurssinousu on ollut sp500 indeksin rajuin nousu about koskaan. Sinullako on varma tieto että tämä ei ole 2000 kaltainen kupla vaikka reaalitalous menisi aivan sekaisin kauppasodan myötä samalla kun yhtiöiden arvot perustuu kasvuoletuksiin eikä osingonmaksukykyyn jo valmiiksi?
Juuri näin!Youtubesta katselin sellaisia kavereita kuin Howard Marks ja tietysti Warren Buffett. Yksi mikä jäi muistiin oli Howardin kommentti siitä, että jos 70-luvun lopulla olisi ostanut USA:n parhaimistoa, niin 80 puolessa välissä olisi suurimman osan rahoistaan hävinnyt kurssilaskun myötä. Eli kuinka moni teistä on osaketta ostaessaan myös miettinyt, että mitä sillä rahalla saa? Eli onko osakkeen hinta mitenkään suhteutettuna siihen firmaan itsessään. Maailman paras yritys voi yksinkertaisesti olla täysin ylihintainen ostettava. Varsinkin tuo Marksin puhe riskienhallinnasta oli omasta mielestäni varsin mielenkiintoista kuunneltavaa.
Käytämme välttämättömiä evästeitä, jotta tämä sivusto toimisi, ja valinnaisia evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseksi.