Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
1,86% oli S-pankin tarjous eilen kun laitoin vähäiset säästöni määräaikaiselle tilille ensi vuodeksi.
Heidän tuottotilin korko on 0,01% summasta riippumatta, niin onhan tuo tyhjää parempi.

Mistä tuollaisen löytää? Ei ässän mobiilipankista sattunut silmään minkäänlaista määräaikaistalletusta. Voisi osan käteisestä hajauttaa tuonne.
 
Mistä tuollaisen löytää? Ei ässän mobiilipankista sattunut silmään minkäänlaista määräaikaistalletusta. Voisi osan käteisestä hajauttaa tuonne.
Juuri asensin S-mobiilin enkä pikaisesti löytänyt tätä, mutta webin kautta kyllä löytyy suoraan Tilit -> Avaa uusi tili -> S-Määräaikaistili.
 
vielä torstaina s-määräaikaistili antoi 1000€ 12kk talletukselle talletuskoroksi jotain luokkaa 1,58% tms. ja nyt antaa 1,695%. Taitaa nousu jatkua, en ole vielä laittanut mut ehkä kannattaa jollain kuukauden viivellä pumpata jotain pienempiä summia sisään pikkuhiljaa jos odottaa korkojen jatkavan nousua?
 
mielipiteitä Nordnetin One rahastoista, olisiko kevyen eläkesäästämisen vaihtoehto Seligsonin Phoebukselle jonka kulut nousseet? Hallinointipalkkio One 0,49% ja Phoebus 0,94%)

 
Itselläni on käteisvarat Norwegianissa. Odottelen ainakin itse muutaman viikon ja sitten katson, kannattaako vaihtaa säästötili muualle. Norwegianissa oli aikanaan talletuskorko 1.75%, ja se riittäisi kyllä itselleni hyvin.
 
Sinänsä jännää, et 2% korolla on aika sama lyhentää asuntolainaa, kuin kasvattaa korkoa korolle 20v 4 % tuotto-odotuksella. Lainan lyhentäminen lienee riskittömämpää.
Millä laskutoimituksilla tähän tulokseen päädyit?

Jos laitat tonnin lainan lyhennykseen, niin korkomenot putoavat 20€/v. Jos sijoitat tonnin 4% tuotolla, tienaat verojen jälkeen 28€/v. Jälkimmäinen tietty tuottaa suuremman korkoa-korolle efektin.

Tietysti lainan lyhennys on kyllä riskitön.
 
Millä laskutoimituksilla tähän tulokseen päädyit?

Jos laitat tonnin lainan lyhennykseen, niin korkomenot putoavat 20€/v. Jos sijoitat tonnin 4% tuotolla, tienaat verojen jälkeen 28€/v. Jälkimmäinen tietty tuottaa suuremman korkoa-korolle efektin.

Tietysti lainan lyhennys on kyllä riskitön.
Ei se täsmälleen samoihin mene, mut riittävän lähelle omasta mielestäni, et aloin pistämään osakkeita lihoiksi :)
 
Onko kukaan miettinyt turvata eurojaan vaihtamalla esim. dollareihin? Olisi pitänyt tämä tehdä jo jonkin aikaa sitten, kun nyt euro on sukeltanut dollariin verrattuna jo melkoisesti. Jos vaikeat ajat jatkuvat, niin euron sukellus saattaa jatkua ja dollari vahvistua entisestään.
Mietin samaa tuossa yksi päivä, mutta vaihtokulut sen verran suolaiset, että tarvitsisi ainakin 10%:n arvonnousun dollarille saadakseen edes omansa pois. :hmm:
Tietenkin EU on aika munaton mitä tulee oman edun tavoitteluun vs jenkit. Eli eihän sitä tiedä mitä tässä vielä tapahtuu.
 
Ei se täsmälleen samoihin mene, mut riittävän lähelle omasta mielestäni, et aloin pistämään osakkeita lihoiksi :)
Eli tähän tapaan:

A) Kymppitonnin ylimääräinen lyhennys 20 vuoden lainaan, jonka korko 2 %.

Säästät: 20 * 10 000 € * 0,02 = 4 000 € (ja lisäksi omistat sen kymppitonnin)

Tarkemmin koron korot laskien laina on 20 v kohdalla 10 000 € * (1 + 0,02 / 12) ^ 240 = 14 913,28 € pienempi kuin ilman ylim. lyhennystä.


B) Sijoitat kymppitonnin 20 vuodeksi korkoa korolle vaikkapa kasvurahasto-osuuteen, jonka tuotto 4 %.

Bruttotuotto: 10 000 € * 1,04 ^ 20 - 10 000 € = 11 911,23 €

Jos haluat laittaa lihoiksi heti 20 v kohdalla, niin tilille pätkähtää nettona:

11 911,23 € * 0,7 + 10 000 € = 18 337,86 €

Tuolla nettopotilla maksaisi helposti sen 14 913,28 € suuremman lainan tasoihin ja jäisi vielä 3 424,58 € ylikin, jonka nykyarvo 2 % korolla on 3 424,58 € / 1,02 ^ 20 = 2 304,64 €


Edit. Laskettu a-kohta myös tarkemmin ja poistettu väärä HMO-lasku.
 
Viimeksi muokattu:
Eli tähän tapaan:

A) Kymppitonnin ylimääräinen lyhennys 20 vuoden lainaan, jonka korko 2 %.

Säästät: 20 * 10 000 € * 0,02 = 4 000 € (ja lisäksi omistat sen kymppitonnin)


B) Sijoitat kymppitonnin 20 vuodeksi korkoa korolle vaikkapa kasvurahasto-osuuteen, jonka tuotto 4 %.

Bruttotuotto: 10 000 € * 1,04 ^ 20 - 10 000 € = 11 911,23 €

Jos haluat laittaa lihoiksi heti 20 v kohdalla, niin tilille pätkähtää nettona 40 %-HMO:lla:

11 911,23 € - 0,6 * 0,3 * 11 911,23 € + 10 000 € = 19 767,21 €

Kyllä tuo korkoa-korolle toimii myös tuossa lainatapauksessa (käyttäjää vastaan toki). Siitä ensimmäisen vuoden ylimääräisestä korosta menee toisena vuonna korko, ja niin edelleeen...

Tapaukset ovat:

1. Et tee 10000 euron ylimääräistä lyhennystä, ja lainaa on lopussa 10000 * 1,02^20 = 14859,47 euroa. Tästä koron osuus on 4859,47 euroa.

2. Teet lyhennyksen. Säästät 4859,47 euroa korkomenoissa.

Toki, koska korko oli vain 2 % ja aika “vain” 20 vuotta, niin ero ei ole niin suuri (koska 0,02 * 20 = 0,4 << 1 ja siten korkoa korolle -ilmiö on vielä verrattain pieni). Huomionarvoisesti tuolla tuplatahdilla ero on jo ihan merkittävä (tai tupla-ajalla).

Nämä ovat toki molemmat virheellisiä laskutoimituksia... yleensä kannataa laskea nykyrahaekvivalenttia arvoa, jos sillä rahalla aikoo myös jotain joskus tehdä.
 
Vinkkejä kuukausisäästämiseen? Olen nyt reilun vuoden säästänyt indeksirahastoihin. Alunperin mukana olivat vain Nordnetin sisäänheittotuotteet indeksirahastot Suomi-Ruotsi-Norja, mutta myöhemmin lisäsin Handelsbankin Eurooppa ja Usa indeksit mukaan. Todella pienillä summilla olen mennyt ja menen jatkossakin, kun ASP-tilin täyttäminen on ykkösprioriteettina. Sijoittaminen on kuitenkin ollut ihan hauskaa puuhaa, kurssien seuraaminen on heti paljon jännempää kun on omaa rahaa pelissä. Hauskaa ei ole kuitenkaan ollut huonosta hajautuksesta johtuva kahden indeksirahaston sakkaaminen pahanpäiväisesti, Ruotsin rahasto on ollut miinuksella jo pitkään ja Suomikin putosi keväällä. Piti tuokin oppia kantapään kautta. Sentään Norjan indeksillä menee hyvin ja Usakin plussalla.

Miten tästä eteenpäin? Jättääkö tappiolliset indeksirahastot pois kokonaan kuukausisäästämisestä ja ottaa tilalle jotain muuta? Niin pienet rahat yksittäisissä rahastoissa kiinni, että tappiot ovat helposti nieltävissä (vielä). Vai vaihtaako tilalle jotain muuta ja pitää nuo pienet osuudet indeksirahastoista ja myy pois jos joskus menevät plussalle? Toki olisi mahdollista myös tehdä ihan täyskäännös ja vaihtaa kaikki nykyiset indeksirahastot muutamaan tuotto-odotukseltaan parempaan rahastoon? Mielipiteitä?

EDIT: Sattuikin sopivasti, että edellisessä viestissä (mikä ei ollut päivittynyt omalle koneelle) kyseltiin samasta asiasta, noh jätetään tämä nyt kuitenkin tähän :D
 
Avatkaas tyhmälle miten tuommoinen määräaikainen talletustili toimii. S-pankilta saisi n. 1,98 korolla kun ottaisin 36kk säästöajan. Miten tuo korko kertyy, jos sinne lisää rahaa kuukausittain?
Et voi lisätä rahaa määräaikaistilille kesken talletusajan. Eli alussa tallettamasi summa on tilillä kiinni sovitun määräajan. S-pankin tilinavaussivu muistaakseni laskee korkotarjouksen yhteydessä suoraan, paljonko saat tuottoa tallettamallesi summalle.
 
Avatkaas tyhmälle miten tuommoinen määräaikainen talletustili toimii. S-pankilta saisi n. 1,98 korolla kun ottaisin 36kk säästöajan. Miten tuo korko kertyy, jos sinne lisää rahaa kuukausittain?
Kolme vuotta ei kuitenkaan ole ehkä semmoinen aika että lähtisi rahastoihin sijoittamaan? Kai tuo tyhjää parempi on?
Et voi lisätä, voit laittaa x summan ja saat sen sekä koron sitten kun talletusaika päättyy.

Varmaan voisi avata monta tiliä? Mutta tuskin nyt kuukausittain? Tai ehkä vähän omituista jos olisi 50 tiliä?
 
Miten indeksirahastoon sijoittaminen käytännössä toimii nordnetissä. Laitoin sinne rahaa, miten se sitten menee siihen tilaan että sieltä voi rahaa nostaa ulos? Jokin aika vai miten se menee? Eli se summa on samantien siis semmoinen ettei voi ottaa ulos mitään, vaan se jotenkin kerryttää tai ei? Eli pitääkö minun myydä se rahasto sitten kun olen tyytyväinen? Mutta mistä tiedän minkä verran myynnistä tulee? Tarkoitus on laittaa joka kuukausi sinne ja vuosien päästä vasta katsoa miten sen kanssa tehdään. Mutta ennakkoon olisi hyvä tietää jotain
 
mielipiteitä Nordnetin One rahastoista, olisiko kevyen eläkesäästämisen vaihtoehto Seligsonin Phoebukselle jonka kulut nousseet? Hallinointipalkkio One 0,49% ja Phoebus 0,94%)

palaisin vielä näihin, en löydä sitten mistään rahastojen sijoituksia, mitä osakkeita tai muita rahastoja ne oikein sisältää. Sama ongelma muissakin nordnetin rahastoissa, rahaston sijoituksia on vaikea löytää.
 
Miten indeksirahastoon sijoittaminen käytännössä toimii nordnetissä. Laitoin sinne rahaa, miten se sitten menee siihen tilaan että sieltä voi rahaa nostaa ulos? Jokin aika vai miten se menee? Eli se summa on samantien siis semmoinen ettei voi ottaa ulos mitään, vaan se jotenkin kerryttää tai ei? Eli pitääkö minun myydä se rahasto sitten kun olen tyytyväinen? Mutta mistä tiedän minkä verran myynnistä tulee? Tarkoitus on laittaa joka kuukausi sinne ja vuosien päästä vasta katsoa miten sen kanssa tehdään. Mutta ennakkoon olisi hyvä tietää jotain
Voit nostaa rahaa ulos (myydä rahastoa) ihan heti kun vaan haluat, joko koko rahaston tai osan siitä. Nordnet näyttää kyllä sinulla rahastossa olevan rahamäärän sekä sen, kuinka suuri osuus siitä on voittoa tai tappiota. Jos myyt rahastoa 200 eurolla niin saat tilillesi 200 euroa. Osa siitä on mahdollisesti voitto-osuutta, joka on veronalaista.
 
Voit nostaa rahaa ulos (myydä rahastoa) ihan heti kun vaan haluat, joko koko rahaston tai osan siitä. Nordnet näyttää kyllä sinulla rahastossa olevan rahamäärän sekä sen, kuinka suuri osuus siitä on voittoa tai tappiota. Jos myyt rahastoa 200 eurolla niin saat tilillesi 200 euroa. Osa siitä on mahdollisesti voitto-osuutta, joka on veronalaista.
Sittenkun mie myyn sieltä, niin saako verottaja automaattisesti sen tiedon sitten, että se tulee veronpalaus/veromätkypäivänä siihen. Vai vaatiiko se minulta jotain toimia tehdä erikseen?

/Sori tyhmistä kysymyksistä, tiedän kyllä että nämä kaiken voi varmasti netistä löytää kun jaksaisin lukea..
 
Indeksirahastoista asiaa, eli 3-15 vuotta vaikka pidän tälläisellä 100e/kk säästösopimuksella. Onko tämä edes sinnepäin tehty oikein, vai ihan pieleen?
 

Liitteet

  • IMG_20220911_211345.jpg
    IMG_20220911_211345.jpg
    100,5 KB · Luettu: 237
  • IMG_20220911_211157.jpg
    IMG_20220911_211157.jpg
    273,5 KB · Luettu: 238
Sittenkun mie myyn sieltä, niin saako verottaja automaattisesti sen tiedon sitten, että se tulee veronpalaus/veromätkypäivänä siihen. Vai vaatiiko se minulta jotain toimia tehdä erikseen?

/Sori tyhmistä kysymyksistä, tiedän kyllä että nämä kaiken voi varmasti netistä löytää kun jaksaisin lukea..
Nordnetistä menee tieto automaattisesti verottajalle. Joten viimeistään mätkyinä tulee maksettavaksi mahdolliset myyntivoitot, ellei niitä maksa ennakkoverona pois tai elleivät ne kuittaannu muualla tehdyillä myyntitappioilla.
 
  • Tykkää
Reactions: Rxd
Nordnetistä menee tieto automaattisesti verottajalle. Joten viimeistään mätkyinä tulee maksettavaksi mahdolliset myyntivoitot, ellei niitä maksa ennakkoverona pois tai elleivät ne kuittaannu muualla tehdyillä myyntitappioilla.
Kiitos. Laitoin myös toisen viestin jos jaksat kurkata sitä. Mitään neuvojaa en etsi, mutta jos omia mielipiteitä vain kun tosiaan en tiedä teenkö oikein
 
Kiitos. Laitoin myös toisen viestin jos jaksat kurkata sitä. Mitään neuvojaa en etsi, mutta jos omia mielipiteitä vain kun tosiaan en tiedä teenkö oikein
Noissa rahastoissa juoksevat kulut ovat ainakin melko maltillisia, joten ihan hyvältä näyttää sen suhteen. Se mitä haluaa painottaa milläkin prosentilla on sitten aina vähän mielipidekysymys. Jos haluaa täydellisen maailmanmarkkinapainotuksen ilman näkemyksenottoa mihinkään suuntaan, niin Suomen osuus on sinulla siihen nähden kohtuuttoman suuri ja moni ehkä kysyisi miksi sen haluaa ylipäätään ottaa erillisenä mukaan. Mutta toisaalta se on ainoana täysin kuluton rahasto (ainakin tällä hetkellä), missä siinäkin on omat etunsa. En tunne tarkasti noiden rahastojen sisältöä, mutta vaikuttaa mielestäni ihan fiksulta setiltä lähteä liikkeelle.
 
  • Tykkää
Reactions: Rxd
Kysytäämpä viisaammilta, mietteissä siis miten käytännössä menee jos ostan osakkeita mitkä ovat eri maassa ja eri valuutassa (Otetaan esimerkiksi vaikka Intelin osake ja USA). Pikaiselta vilkuilulla Nordea on hurjasti halvempi kuluiltaan vr Nordnet tai sitten itseltäni jäi jotain huomaamatta, kun katselin sivustojen kulu arvioita.

- Mitenkäs verotus yms asiat jatkossa menee ilmoittaako esim Nordea verottajalle yhtälailla nämä ulkomaalaiset osakkeet, kuten ilmoittaa suomalaiset?
- Tarvitseeko verotuksessa ottaa jotain erityistä huomioon verrattuna suomi -osakkeisiin?
- Tuleeko jotain muita ilmoitus asioita näiden suhteen tai muuta hoitamista vuosien varrella mitä ei suomalaisilla osakkeilla esiinny?
- Entä osinkojen maksu tapahtuuko normaalisti tilille (esim Nordeaan) kuten suomalaisissakin osakkeissa vai vaatiko nämä jotain erityisiä toimia/huomioita?
 
Kyllä tuo korkoa-korolle toimii myös tuossa lainatapauksessa (käyttäjää vastaan toki). Siitä ensimmäisen vuoden ylimääräisestä korosta menee toisena vuonna korko, ja niin edelleeen...

Tapaukset ovat:

1. Et tee 10000 euron ylimääräistä lyhennystä, ja lainaa on lopussa 10000 * 1,02^20 = 14859,47 euroa. Tästä koron osuus on 4859,47 euroa.

2. Teet lyhennyksen. Säästät 4859,47 euroa korkomenoissa.

Toki, koska korko oli vain 2 % ja aika “vain” 20 vuotta, niin ero ei ole niin suuri (koska 0,02 * 20 = 0,4 << 1 ja siten korkoa korolle -ilmiö on vielä verrattain pieni). Huomionarvoisesti tuolla tuplatahdilla ero on jo ihan merkittävä (tai tupla-ajalla).

Nämä ovat toki molemmat virheellisiä laskutoimituksia... yleensä kannataa laskea nykyrahaekvivalenttia arvoa, jos sillä rahalla aikoo myös jotain joskus tehdä.
Oikeassa olet. Lainan koron korko tulee huomioida, vaikka onkin vaatimaton 2 %. En tiedä ajattelinko korot maksettavan noin vaan jollain ylimääräisellä taikaseinärahalla, vai muutenko vaan alitajuisesti dissasin ylimääräistä lyhentäjää. :D

Se heittämäni neljän tonnin säästö meni siis alakanttiin. Oikeastaan sinunkin 4 859,47 € taitaa olla hieman liian pieni, sillä eivätkös korot kasvata pottia kuukausittain eikä vuosittain.

Tähän tapaan:
10 000 € * (1 + 0,02 / 12) ^ (20 * 12) - 10 000 € = 4 913,28 € (säästöä)


Nyt kun luin edellisen viestini, niin olihan siinä lyhentäjän dissaamisen lisäksi suosittu sijoittajaa laskemalla verot aivan vihkoon (ei hankintahintaa saa vähentää, jos käyttää HMO:aa).

Otetaas uusiksi.

A) Lyhentää kymppitonnin ylimääräisen (korko 2 %) -> 20 vuoden kohdalla lainaa on 10 000 € + 4 913,28 € = 14 913,28 € vähemmän jäljellä kuin ilman lyhennystä


B) Sijoittaakin kymppitonnin 4 % korolla kasvurahastoon ja myy 20 v kohdalla maksaen verot:

Potti@20 v:
10 000 € * 1,04 ^ 20 = 21 911,23 € (kasvua alle 150 %, eli ei kannata käyttää HMO:aa)

Myytynä verojen jälkeen jää:
10 000 € + 0,7 * (21 911,23 € - 10 000 €) = 18 337,86 €

Erotus B - A (B voisi 20 v kohdalla lyhentää lainaa realisoidulla sijoituspotilla):
18 337,86 € - 14 913,28 € = 3 424,58 € (lainan saisi lyhennettyä samaan jamaan kuin A-kohdassa, ja lisäksi jäisi säästöön 3 424,58 €, jonka nykyarvo on samalla 2 % korolla kuin lainakin:

Erotuksen PV (=NPV) = 3 424,58 € / 1,02 ^ 20 = 2 304,64 €

Kymppitonnin sijoittamisen (vs. ylim. lyhennys) kannattavuuden nettonykyarvo on 2 304,64 €. Toki korot, tuotot ja pääomavero voivat tosielämässä olla jotain muuta 20 v aikana.
 
Mulla ei ole kokemusta Nordean hinnoittelusta joten en siihen kommentoi.

- Mitenkäs verotus yms asiat jatkossa menee ilmoittaako esim Nordea verottajalle yhtälailla nämä ulkomaalaiset osakkeet, kuten ilmoittaa suomalaiset?

Nordea pidättää ennakot ja ilmoittaa samalla tavalla kuin kotimaiset.

- Tarvitseeko verotuksessa ottaa jotain erityistä huomioon verrattuna suomi -osakkeisiin?

Osinkojen osalta täytyy huomioida että minkä maalainen yritys on kyseessä, mistä maasta osakkeet on noteerattu ja onko kyseisellä maalla verosopimusta Suomen kanssa ja mitä siellä sanotaan ja miten maa toimii käytännössä. (useat maat ei noudata sitä verosopimusta..)

Voi johtaa moninkertaiseen verotukseen osinkojen kohdalla mutta jossakin tapauksissa sitä voi periä takaisin verottajalta.

Jenkkiosakkeet eivät ole ongelma mutta esim Tanska, Ranska, Saksa, Norja kannattaa tarkistaa etukäteen jos haluaa optimoida verotusta.

- Tuleeko jotain muita ilmoitus asioita näiden suhteen tai muuta hoitamista vuosien varrella mitä ei suomalaisilla osakkeilla esiinny?

Ei. Paitsi tuo mainitsemani verojen takaisin perintä. Jossain liiketoimintamuutoksissa saattaa tulla jotain pientä mutta en niistä huolta kantaisi etukäteen.

- Entä osinkojen maksu tapahtuuko normaalisti tilille (esim Nordeaan) kuten suomalaisissakin osakkeissa vai vaatiko nämä jotain erityisiä toimia/huomioita?

Tulee samalla tavalla. Aikaa saattaa kestää vähän pidempään.
 
Kuulin puhetta että eläkettä voi itse maksaa jo ennakkoon ja sopia jotain pankin kanssa, että eläkepäivänä se summa on isompi? Mutta tietääkö kukaan että millä sanastolla tästä aiheesta löytyy netistä tietoa, että onko tämä totta?
 
Kuulin puhetta että eläkettä voi itse maksaa jo ennakkoon ja sopia jotain pankin kanssa, että eläkepäivänä se summa on isompi? Mutta tietääkö kukaan että millä sanastolla tästä aiheesta löytyy netistä tietoa, että onko tämä totta?

Vapaaehtoinen eläkevakuutus, PS-Tili

Mutta lopulta järkevämpi vaihtoehto on helposti rahastosäästäminen, kun asiaa pohtii tarkemmin tuoton ja kulujen osalta.

Noissa järjestelyissä kulut syövät helposti sijoitettua pääomaa tuottoja enemmän jolloin saavutettava verohyöty ei riitä kattamaan eroa rahastoihin.

Rahastoiden etu ja samalla haitta on nopea sijoitetun pääoman vapauttaminen, joka saattaa johtaa eläkesäästöjen ennenaikaiseen tuhlaamiseen.
 
Kuulin puhetta että eläkettä voi itse maksaa jo ennakkoon ja sopia jotain pankin kanssa, että eläkepäivänä se summa on isompi? Mutta tietääkö kukaan että millä sanastolla tästä aiheesta löytyy netistä tietoa, että onko tämä totta?

Meinaatkohan vapaaehtoista eläkevakuutusta? Eli maksat nyt vakuutukseen ja saat verovähennyksen, ja verot maksat kun nostat vakuutuksesta eläkettä:


Samaa mieltä kuin yllä, eli normaali rahastosäästäminen voi silti olla järkevämpi tapa kokonaisuuden kannalta kunhan ostaa kasvuosuuksia ja pitää kulut minimissä.
 
  • Tykkää
Reactions: Rxd
Eikö näissä ole erona, että Norwegianin korko tulee pääomatulona, kun taas Svea on lähdeveron piirissä? Joskus kyselin, että kuittaantuuko ero koroissa verotuksessa esim asuntolainan korkovähennyksellä, mutten saanut vastausta. No ei tosiaan ole isoista rahoista kiinni.

Saa siirtää, jos löytyy paremmin osuva threadi. Itse en löytänyt.
Itse siirryin myös Sveaan joskus kesällä. Ero lienee oikeasti aika mitätön, mutta toisaalta Svean korko on parempi ja eipähän tule veroilmoituksessakaan mitään pienois mätkyjä kun lähdevero on jo pidätetty. Svean sivujen käyttöliittymä on karu, mutta eipä siellä normaalisti tarvise käydäkään.
Mulla on myös puskurirahasto Sveassa, siirsin joskus keväällä. Käyttöliittymä on yksinkertainen mikä on pelkästään hyvä asia, ja myös kertyneen koron määrä on näkyvissä :tup:

Miten Svea ekonomi säästötilissä menee nykysin tämä homma. Että jos laittaa sinne vaikka 100e/kk, kymmenen vuoden ajan. Pitääkö minun joka vuosi tehdä verottajalle jonkinlainen ilmoitus? Vaikka en nosta ulos rahoja, vai pitääkö tehdä silloin kun nostan rahaa omalle pankkitilille? Kuinka usein svean 0,8% korko menee maksuun?
 
Miten Svea ekonomi säästötilissä menee nykysin tämä homma. Että jos laittaa sinne vaikka 100e/kk, kymmenen vuoden ajan. Pitääkö minun joka vuosi tehdä verottajalle jonkinlainen ilmoitus? Vaikka en nosta ulos rahoja, vai pitääkö tehdä silloin kun nostan rahaa omalle pankkitilille? Kuinka usein svean 0,8% korko menee maksuun?
Ei tarvitse tehdä mitään. Automaattisesti vuoden lopussa tulee korko ja siitä menee lähdevero eli kerran vuodessa maksetaan.
 
  • Tykkää
Reactions: Rxd
Miten Svea ekonomi säästötilissä menee nykysin tämä homma. Että jos laittaa sinne vaikka 100e/kk, kymmenen vuoden ajan. Pitääkö minun joka vuosi tehdä verottajalle jonkinlainen ilmoitus? Vaikka en nosta ulos rahoja, vai pitääkö tehdä silloin kun nostan rahaa omalle pankkitilille? Kuinka usein svean 0,8% korko menee maksuun?

Vahvistan ylläolevan. Ei tarvitse ilmoittaa mitään, lähdevero menee automaattisesti. Tämä ei vaikuta pääomatuloihin mitenkään jos niitä sattuu olemaan ilmoitettavana.
 
  • Tykkää
Reactions: Rxd
Nyt nousee Nordnetin Superluotonkin korko

Yleisen korkotason nousun seurauksena sopeutamme Superluotto-ominaisuuden korkoalennuksia. Korkoalennukset pienenevät 1 prosenttiyksiköllä. Muutokset tulevat voimaan 12.10.2022.

Superluoton Kulta-tason uusi korko on 1,99 % (efektiivinen lainakorko 2,01 %).

Superluoton Hopea-tason uusi korko on 3,49 % (efektiivinen lainakorko 3,55 %).
 
Nyt nousee Nordnetin Superluotonkin korko
Minusta tuo on vielä kilpailukykyinen. Männä viikolla pankki tarjosi yllättäen ja pyytämättä seuraavanlaista sijoituslainaa:
1662993599409.png

Laina sijoitettaisiin "pieniriskiseen" rahastoon jossa historiallisesti 6% vuosituotto. Sijoituksesta jäisi noin 10 000 euron korkokulujen (3% kokonaiskorko) jälkeen vuodessa käteen toiset 10 000 euroa :cigarbeye:
 
Goldman Sachs investointipankki lienee tuossa oikeassa. Tosin varmaan kiihdyttää tuollaiset lausunnot eurooppalaisten pörssien alamäkeä kun aika moni noudattanee noita Goldman Sachsin suosituksia.

"Investointipankki Goldman Sachs: Taantuma Euroopassa on täysin varmaa ja taloustilanne kauhea
Goldman Sachs neuvoo sijoittamaan amerikkalaisiin kotimarkkinayrityksiin, koska Euroopan taloustilanne on ”kauhea”. "​
 
Kyllä euroopan tilanne tulee näkymään monissa amerikkalaisissakin firmoissa. Vienti alkaa sakkaamaan dollareissa nopeasti, jos olette esim Applen julkaisun kommentteja lukeneet, niin moni jättää hankkimatta nousseen (euro)hinnan takia. Eurooppa ei vedä, Venäjälle ei myydä, Kiinan markkina aika hutera jne. Kotimarkkinayrityksiin panostaminen on siis ihan perusteltua.
 
Kotimarkkinayrityksiin panostaminen on siis ihan perusteltua.

Tottakai myös kotimarkkinoille panostusta, omassa salkussani vielä varmaan 60% härmässä kiinni, mutta mielestäni (ja aika monen muunkin mielestä) tuo on liian kova painotus... Joku max 40% kotimaahan, loput melkein tukkisin jenkkeihin.
 
Tottakai myös kotimarkkinoille panostusta, omassa salkussani vielä varmaan 60% härmässä kiinni, mutta mielestäni (ja aika monen muunkin mielestä) tuo on liian kova painotus... Joku max 40% kotimaahan, loput melkein tukkisin jenkkeihin.
Kotimarkkinoilla edellä tarkoitin jenkkiläisiä yrityksiä, jotka ei ole riippuvaisia viennistä, vaan siellä kotimarkkinoista.
 
Juniori (mopo iässä) kysy ihan ittellään juuri: "Oisko järkee ostaa jotain kyrpto kolikkoo tai pistää rahaa sinne sijoitus juttuun."

Kuukausisäästöt on jonkun aikaa(liian vähän) rullanneet ja joskus näytin mitä sinne on laitettu ja mitä arvo on nyt. Siitä sai sellasen kipinän, että ilmoitti välillä synttäri/kesätyö rahoja tililtä sinne siirrettäväksi. Tarkoituksella jätin ne vaan saldoon ja aattelin, että sitten kun oikeasti kiinnostaa asia enempi niin voisi yhdessä katsoa jotain spesifimpää eikä latoa vaan maailmaindeksiin vaikka se tuottavinta olisi niin mielenkiintoa aiheeseen varmaankin herättelisi huomattavasti enemmän jonkun mielenkiintoisen yrityksen osakkeet.

Eikös nordnetissä ollut halloweenin korvilla aina jotain jenkkiosakkeet pienillä kuluilla kamppiksia? Sijoitettavat summat kuitenkin on pieniä eikä palveluntarjoajaakaan viitsisi vaihtaa. Ja mitään hirveitä kuluja ei kiitos...

Kryptoihin en antanut lupaa pistää euroja. Pieni stäkki btc:tä kun lämmitellyt huonettaan pelikoneella nicehässin kanssa niin se saa riittää. Nekin siirrettiin lompsaan minkä saldoa saa seurattua puhelimesta niin sekin lisää mielenkiintoa sijoittamiseen.


Oispa itsellekkin joku opettanut näitä asioita tuossa iässä... Tyttö (ylä-asteella) tulee olemaan huomattavasti vaikeampi pala kun ei omaa pienintäkään mielenkiintoa rahaa kohtaan. Edes kuluttamisen suhteen. Riittää kun on jonkun tasosest omena kamat, mutta muuten ei mene vaatteisiin tai mihinkään harrastukseen. Rahat voi lojua milloin missäkin eikä niillä ole mitään väliä. Edes viitti puhua mistään korkoa korolle kun kiinnosta tirin taria. Pitäs jostain paljon alempaa lähteä liikkeelle, mutta mistä... Hyvät vinkit on tervetulleita!
 
Mulla on yläasteikäinen tyttö jota ei kiinnosta sijoittaminen eikä ole vaativa muutenkaan.

Nyt jo täysikäinen poika oli jossain vaiheessa kiinnostunut, mutta ei mitenkään järkevästi. Loi itselleen simuloidun sijoitustilin jonka sai sulamaan nopeasti, ja kiinnostus suli mukana.

Molemmille on mennyt pidemmän aikaa 200€/kk Nordnettiin kuukausisäästöön (maailma indeksi). Tuo oli pojan mielestä äärimmäisen tylsää ja monta kertaa olisi halunnut sijoittaa sen johonkin seksikkäänpään (esim niihin simuloidun tilin osakkeisiin). On myös välillä halunnut ottaa rahat auton ostoon (täysikäisellä tili siirtyy omaan hallintaan)… Ilmoitin, että mä siirrän sinne rahaa yhtä pitkään kuin pikkusiskolle, mutta jos pistää lihoiksi menee hanat kiinni.

En mä usko että kiinnostusta voi mitenkään synnyttää, erityisesti johonkin noin tylsään. Jos sitten 10v jälkeen nuo sijoitukset ovat hyvin plussalla niin kai se sitten voisi kuitenkin opettaa että sijoittaminen on järkevää - tai vaihtoehtoisesti toimia alkupääomana asunnolle.
 
Oon samaa mieltä kuin @dropadrop mutta samalla vähän eri mieltä.

Sijoittamiseen innostuksen herättäminen järkevällä tavalla on vähän hankalaa ulkopuolelta. Sen sijaan hype instrumentteihin kuten johonkin wincapitaan, onecoiniin, meemikryptoihin, NFT:in innostuksen herättäminen on helppoa mutta aiheuttaa helposti enemmän harmia kuin hyötyä (tosin joillekin opettavainen kokemus voi kehittää pitkän aikajänteen sijoittamista)

Sen sijaan säästäminen on toinen juttu. Mikäli lapsen saa innostumaan säästämisestä jonkin tavoitteen puitteissa on siitä aika pieni matka sijoittamisen hyödyn ymmärtämiseen.

Tai sitten jos on lähtökohtaisesti säästäväinen lapsi niin sijoittamisen käsittely on paljon helpompaa kun omaisuus on konkreettisemmin hallussa. Helppoa vertailla eri sijoitusvaihtoehtojen vaikutusta omaisuteen.

Itse olen nykyään sijoittanut sijoituslahjat sukulaisilta 1/3 säästötilille, 1/3 AOT All world ETF ja 1/3 OST Suomalaisiin asiakasrajapinnan yrityksiin (Nordea, Elisa, Kesko, Citycon)

Ajatuksena tässä on mahdollistaa eri sijoitusmuotojen ja yritysten vertailu pidemmällä aikajänteellä. Tällä hetkellä viestintävaikutus on tosin vähän huono kun säästötili on tuottanut parhaiten.
 
Vaikka lapsista olikin puhe niin ihan aikuisena omalla kohdalla juuri tuon kiinnostuksen ylläpitämisen takia luonteeni vaatii että on jotain "tekemistä" ja sijoitan siksi ainoastaan suoraan osakkeisiin. Vaikka tiedostan että passiivisilla indeksirahastoilla tuotot olisivat todennäköisesti suurempia, en halua niitä hyödyntää koska silloin rahani olisivat kiinni jossain pankin sijoitustuotteissa sen sijaan että omistan suoraan osuuksia yrityksistä. Näin säästämisen saa tuntumaan enemmän harrastukselta ja säilytettyä mielenkiinnon.

Hajauttamisen olen hoitanut sijoittamalla eri maihin ja toimialoihin.
 
Passiivisessa strategiassa nimen omaan hyötynä on, että sitä kiinnostusta ei tarvitse koko ajan olla. Rahat siirtyvät itsekseen tilipäivänä arvo-osuus tilille ja kk sijoitukset rullaavat automaattisesti.
Kun aloitin sijoittamisen tuli kursseja ja salkkua kytättyä silmät kuivina ja säädettyä kaikkea turhaa.

Harrastusmielessä tulee silti joskus jotain suoria osakeostoja edelleen tehtyä
 
Passiivisessa strategiassa nimen omaan hyötynä on, että sitä kiinnostusta ei tarvitse koko ajan olla. Rahat siirtyvät itsekseen tilipäivänä arvo-osuus tilille ja kk sijoitukset rullaavat automaattisesti.
Kun aloitin sijoittamisen tuli kursseja ja salkkua kytättyä silmät kuivina ja säädettyä kaikkea turhaa.

Harrastusmielessä tulee silti joskus jotain suoria osakeostoja edelleen tehtyä

Juuri näin, jokaiselle löytyy sopiva tapa. Välillä ketjua lukiessa ilmapiiri on mielestäni ollut, että kaikki muu kuin ETF- ja rahastosäästäminen on tyhmyyttä koska indeksin voittaminen on hankalaa jne ja tuli vain mieleen tämä oma syyni ostaa osakkeita :)
 
Jokohan pian alkaa hirvittämään niitä, jotka ovat velkavivulla hankkineet osakkeita/kiinteistöjä? Kohta on ostajan markkinat.

Suhteellisen tuhtia on kyllä ollut viitekorkojen nousu. Kuukaudessa noustu noin 1 %-yksikön verran kaikkien viitekorkojen osalta. Voi tulla hikiset paikat niille, joilla on paljon viitekorkoihin sidottuja sijoituslainoja.

Ja ollaan niin oudossa talous- ja geopoliittisessa tilanteessa, että mitä tahansa voi käydä jatkossa ja tulevaisuuden ennustaminen on vielä vaikeampaa kuin ennen.
 
Juuri näin, jokaiselle löytyy sopiva tapa. Välillä ketjua lukiessa ilmapiiri on mielestäni ollut, että kaikki muu kuin ETF- ja rahastosäästäminen on tyhmyyttä koska indeksin voittaminen on hankalaa jne ja tuli vain mieleen tämä oma syyni ostaa osakkeita :)
Jokainen tyylillään, itse sijoitan oikeastaan vaan indeksiin koska olen 100% varma että seuraavan 30 vuoden aikana minulle tulee ajanjaksoja jolloin en ole millään tavoin kiinnostunut asiasta/ei ole aikaa jne. Tällöin on parasta kun koko homma on automatisoitu loppuun asti. Tällöin mikään ei unohdu, mitään ei tee paniikissa jne. Joka kuukausi vaan menee rahaa lisää indeksiin ja mitään en myy koskaan.

Välillä ostan huvikseni osakkeita ihan harrastus mielessä, mutta indeksi sijoituksiin menee huomattavasti suurempi summa.
 
Aluksi ostin osakkeita, ja olihan se hauskaa ja mielenkiintoista. Jossakin vaiheessa ymmärsin etten kuitenkaan ymmärrä paljoa aiheesta, eikä ollut aikaa eikä kiinnostusta opiskella niin paljoa että oikeasti ymmärtäisin markkinoita paremmin. Vaihdoin sitten indekseihin, ja myöhemmin möin aika paljon osakkeista.

Osakkeet tosiaan nousi aikansa hyvin. Nyt kun lasku alkoi niin ovat sitten laskeneetkin reilusti. Hyvin huomaa hajautuksen puutteen, homman pelastaa lähinnä pari onnekasta siirtoa ennen kuin lasku alkoi suuremmin.

Tajusin ettei tämän tarvitse olla mielenkiintoista. Riittää, että joskus eläkkeellä on sijoituksista ylimääräistä tukea…
 

Statistiikka

Viestiketjuista
306 917
Viestejä
5 201 000
Jäsenet
82 964
Uusin jäsen
Korvapurkka

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom