Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Verottaja neuvoo rajan olevan n. 880 € (eli 4,5 % noin puolelta vuodelta) joten ei tosiaan kannata stressata. Itse asiassa taisi olla jopa samalla sivulla jota @Juzzi77 lienee lukenut.
Valitettavasti ei ole ihan noin suoraviivaista, koska verotuksen valmistumisen kestoa ei voi tietää etukäteen.

Esim. tämän vuoden viimeiset mätkyjen maksupäivät (erät 1 ja 2) ovat:
1.12.2026 1.2.2027
Joten sitä 4,5% korkoa saattaa ehtiä juosta selvästi yli puoli vuotta, jos heikosti käy.

Laskin itsekin lisäennakkoa @antti-x muistutuksen perusteella. Se herätti kysymyksen jota en olekaan aiemmin joutunut miettimään. Minulle tuli viime vuonna luovutustappiota sekä pääomatuloja osinkoina ja Bank Norwegianin säästötilin korkona. Vähennetäänkö tappio em. tuloista automaattisesti vai siirtyykö se tälle vuodelle jos en itse pyydä vähennystä? Olin jo suunnitellut mitä myyn tänä vuonna voitollisesti että tappio tulee hyödynnettyä, mutta jos tappio nollautuu, niin taidankin tyytyä "tonnin rajaan".
Pääomatulolajin verottajan hyväksymät tappiot vähennetään automaattisesti toisista pääomatuloista. Ja kuten yllä mainittu, niin siirtyvät myös myöhemmille vuosille (nykyisin max 5 vuotta), jos kaikkia tappioita ei saa käytettyä tappiovuonna.

Tuossa tosin pitää olla tarkkana sen osalta, että jos käy kauppaa jollain vähän eksoottisemmilla instrumenteilla, niin kaikki tappiot eivät ole välttämättä vähennyskelpoisia. Mutta jos vain ostelee&myy pörssissä osakkeita ja ETF:iä, niin ei ole ongelmaa tuon suhteen.
 
Viimeksi muokattu:
Laskin itsekin lisäennakkoa @antti-x muistutuksen perusteella. Se herätti kysymyksen jota en olekaan aiemmin joutunut miettimään. Minulle tuli viime vuonna luovutustappiota sekä pääomatuloja osinkoina ja Bank Norwegianin säästötilin korkona. Vähennetäänkö tappio em. tuloista automaattisesti vai siirtyykö se tälle vuodelle jos en itse pyydä vähennystä? Olin jo suunnitellut mitä myyn tänä vuonna voitollisesti että tappio tulee hyödynnettyä, mutta jos tappio nollautuu, niin taidankin tyytyä "tonnin rajaan".

Tosiaan automaattisesti vähentävät, joten niistä ei tarvitse huolehtia. Mutta yksi mikä kannattaa tarkistaa, niin katso veroehdotuksesta kuinka paljon sinulla on vielä tappioita vähennettävänä ja pyri sitten myymään vuoden aikana eniten voitolla olevia instrumentteja pois sen verran, että saat varmasti kaikki tappiot hyödynnettyä. 5 vuotta niitä voi vähennellä, mutta kannattaa siis varmistaa, ettei mene vanhaksi.
 
Aloitin vasta pari kuukautta sitten ETF-kuukausiostot Nordnetissä. Sitä palvelumaksua ei näköjään kirjata ostokuluksi ETF:n hintaan mukaan. Saisikohan sen aikanaan perusteltua ostokuluksia vai jääkö omaksi tappioksi? Jos ei ole muita kuluja niin jää omavastuurajan alle ostovuonna, mutta on se 30 €/v kuitenkin rahaa.
Nordnet ilmoittaa nuo itse automaattisesti verottajalle ja näkyvät sitten veroilmoituksella. Joten menee vähennyksinä.
 
  • Tykkää
Reactions: B12
Nordnet ilmoittaa nuo itse automaattisesti verottajalle ja näkyvät sitten veroilmoituksella. Joten menee vähennyksinä.
Tuo vaan menee siihen kohtaan "Arvopaperien hoito- ja säilytysmeno" jossa on 50 euron omavastuu. Eli jos muuta tuohon menevää vähennettävää ei ole niin jää omaksi tappioksi.
 
  • Tykkää
Reactions: Mco
Saako esim. kulta-ETF:istä sitten keskustella? :hmm:
Parempi ehkä keskustella miten tuota kannattaisi hanskata täällä: Keskustelua foorumin linjauksista imho. ennemmin sinne kultaketjuun kun tuskin kukaan oikeasti kulta etf:sta keskustelee sen jälkeen kun yleinen metallikeskustelu on metalliketjussa. ETF on lähinnä keppihevonen millä päästään harkkoihin, kolikoihin ja vironmatkoihin kiinni tai kertomaan miten osakemarkkina on uhkapeliä ja sokerissa+kullassa tulevaisuus.
 
Kuukausisäästöpäivä lähestyy taas ja tulee seurattua mitä tapahtuu.
Tuoreena huomiona näen dollarin taas heikentyneen lisää, veikkaatteko laskun jatkuvan vielä tulevaisuudessa lisää? Euroilla ostettaessa dollarimääräinen ETF toki muodostuu ns halvemmaksin dollarin heikentyessä, ns valuuttariski.
Tästä taas pääsee siihen kysymykseen että kannattaisiko markkinaa koittaa jotenkin ajoittaa vai pitää salkku vain ns markkinapainoissa tai vaihtoehtoisesti USA siinä 45 - 50% painossa? USA vaan tuntuu nyt vähän riskialttiilta poliittisen riskin takia ja dollarin luisun takia. Toisaalta tämä voisi olla hyvä paikka lisätä, pitkä aikaväli käsitteenä hankala.
Erittäin hermostunut tunnelma on markkinoilla, edes hyvät tulokset ei riitä ja voimakasta heiluntaa nähdään eri instrumenteissä.
 
Tuo vaan menee siihen kohtaan "Arvopaperien hoito- ja säilytysmeno" jossa on 50 euron omavastuu. Eli jos muuta tuohon menevää vähennettävää ei ole niin jää omaksi tappioksi.

Eiköhän tuo ole osa hankintamenoa eikä siis ole hoito- tai säilytysmeno.
 
Kiinnostaako jotakin hopea? Lähes kaikkia vuosia löytyy kolikoista Suomen tsaarin ajalta. Poisukien kaikkien absurdeimmat vuodet. Voin laittaa kuvia oikeassa ketjussa.
 
Viimeksi muokattu:
Kiinnostaako jotakin hopea? Lähes kaikkia vuosia löytyy kolikoista Suomen tsaarin ajalta. Poisukien kaikkien absurdeimmat vuodet. Voin laittaa kuvia oikeassa ketjussa.
Jahka tästä "maailmanlopusta" selvitään ja pressa on vaihdettu niin voi olla että ostan hopeataaloja (tai vastaavaa) komeroon pölyttymään :D
 
Kuukausisäästöpäivä lähestyy taas ja tulee seurattua mitä tapahtuu.
Tuoreena huomiona näen dollarin taas heikentyneen lisää, veikkaatteko laskun jatkuvan vielä tulevaisuudessa lisää? Euroilla ostettaessa dollarimääräinen ETF toki muodostuu ns halvemmaksin dollarin heikentyessä, ns valuuttariski.
Tästä taas pääsee siihen kysymykseen että kannattaisiko markkinaa koittaa jotenkin ajoittaa vai pitää salkku vain ns markkinapainoissa tai vaihtoehtoisesti USA siinä 45 - 50% painossa? USA vaan tuntuu nyt vähän riskialttiilta poliittisen riskin takia ja dollarin luisun takia. Toisaalta tämä voisi olla hyvä paikka lisätä, pitkä aikaväli käsitteenä hankala.
Erittäin hermostunut tunnelma on markkinoilla, edes hyvät tulokset ei riitä ja voimakasta heiluntaa nähdään eri instrumenteissä.

Itse laitan johonkin Jenkki ETF:ään. Vielä pari päivää aikaa miettiä mihin (SXR8, QDVE, XNAS tai XDPU) riippuen vähän siitä, millaiseksi muodostuu kuukausisäästettävä summa ja miten saan mahdollisimman pienen jakojäännöksen aikaiseksi.

Ihan vain siksi, että taala on nyt halpaa, Trump sählää, joten nyt on mielestäni edullista verrattuna tulevaisuuteen. Mutta jokainen laittakoon rahansa sinne, minne parhaaksi näkee. Toki yhden kuukauden säästösumma tuskin kenenkään taloutta heiluttaa mihinkään suuntaan.
 
IBKR:stä ei taida mennä verotiedot autom. Suomen Verohallinnolle? Ei ole aiemmin tarvinnut erikseen ilmoitella, kun mennyt suoraan kotimaisista palveluista tekemättä itse mitään.

Missä vaiheessa alkanutta vuotta pitäis ilmoitella verottajalle edellisen vuoden osakekauppatietoja tuolta ulkom.puljusta?
 
IBKR:stä ei taida mennä verotiedot autom. Suomen Verohallinnolle? Ei ole aiemmin tarvinnut erikseen ilmoitella, kun mennyt suoraan kotimaisista palveluista tekemättä itse mitään.

Missä vaiheessa alkanutta vuotta pitäis ilmoitella verottajalle edellisen vuoden osakekauppatietoja tuolta ulkom.puljusta?
Sulle tulee keväällä vuoden 2025 verotuksen veroehdotus. Sinne täydennät kaikki puuttuvat tiedot, esim. osingot ja luovutukset ja muun oleellisen mitä verottaja kysyy.

Jos taas haluat välttyä mahdollisten mätkyjen koroilta niin tämän tammikuun loppuun mennessä kannattaa maksaa lisäennakko. Eli eiliseen. Sen jälkeen alkaa juosta korko mutta siis mitä nopeammin maksaa, sitä pienemmäksi jää korko.
 
Itse laitan johonkin Jenkki ETF:ään. Vielä pari päivää aikaa miettiä mihin (SXR8, QDVE, XNAS tai XDPU) riippuen vähän siitä, millaiseksi muodostuu kuukausisäästettävä summa ja miten saan mahdollisimman pienen jakojäännöksen aikaiseksi.

Ihan vain siksi, että taala on nyt halpaa, Trump sählää, joten nyt on mielestäni edullista verrattuna tulevaisuuteen. Mutta jokainen laittakoon rahansa sinne, minne parhaaksi näkee. Toki yhden kuukauden säästösumma tuskin kenenkään taloutta heiluttaa mihinkään suuntaan.
Kuulostaa ihan järkeenkäyvältä. Yhdysvaltojen indeksit ovat todella teknologiapainotteisia ja hyvinkin keskittyneitä muutamaan isoon yritykseen. Indeksisijoittaja tulee näin ollen kantaneeksi jo hieman yhtiökohtaista riskiä. Selviää hyvin jos vertaa stoxx europe 600 ja S&P500. Itse ajattelin nostaa Yhdysvaltojen painoa tässä kuussa, vaikka edelleen jää jonkin verran alipainoon jos verrataan maailman markkinapainoon.
Näin siksi koska USA vaan nyt on niin iso ja mitään oikeasti sitä korvaavaa ei ole. Jos USA laskisi voimakkaasti, tarttuisi lasku jonkin verran myös Eurooppaan. Ruuvaan omaa allokaatiota nyt lisää maailman markkinapainon suuntaan. Halventunut dollari antaa ihan hyvän paikan, vaikka ei ole mitään takeita etteikö se halpenisi lisää.
Japaniakaan en ole unohtanut, uskon automaatioon, robotiikkaan ja tekoälyyn.
 
Viimeksi muokattu:
Toistetaan nyt taas kerran, että pitkällä tähtäimellä kullan ja hopean nousu päättyy vasta kun paperirahaa aletaan puolustaa keskuspankkien toimesta korkeilla koroilla. Sitä ei ole näköpiirissä edelleenkään. Keskuspankit lähinnä yrittävät vaieta nolosta asiasta. Edellinen kullan bull markkina päättyi 1980 vasta kun USAn korot oli 20%. Nyt presidentti yrittää oikeudessa kammeta keskuspankin johtajaa ulos saadakseen korkoja alas...joten ollaan aika kaukana paperirahan kunnian palautuksesta.

Lyhyellä tähtäimellä niustu nopeasti, joten suuretkin korjausliikkeet mahdollisia.
onhan kullalle vaikka mitä vaihtoehtoisiakin sijoitustuotteita eikä vaan paperiraha.
 
Täällä kellään Novo Nordiskia Nordnetin kautta suoraan Tanskasta? Mietin vaan, että miten hoituu tuo osinkoverotus, kun Nordnetin omien sivujen kautta saa sen käsityksen, että ei ongelmaa:

"Verosopimus Suomen ja tiettyjen maiden välillä tähtää siihen, että sinun ei tarvitse maksaa täyttä veroa kahteen maahan. Nordnet huomioi verotussopimukset Pohjoismaiden, USA:n ja Kanadan kanssa niiden asiakkaiden kohdalla, jotka asuvat Suomessa. Se tarkoittaa, että et joudu maksamaan osinkoveroja kahteen kertaan sijoittaessasi näiden maiden pörssiyhtiöihin."

"Telian, SSAB:n ja muiden ulkomaille rekisteröityjen yhtiöiden jakamista osingoista jää pääsääntöisesti 15 % (USA, Ruotsi ja Kanada) tai 25–27 % (Saksa 26,4 %, Norja 25 % ja Tanska 27 %) suuruinen lähdevero yhtiön kotimaahan. Tavallisella arvo-osuustilillä (AOT) Suomen osinkoveroprosentin ylittävät lähdeverot pääsääntöisesti huomioidaan ja hyvitetään kotimaan verotuksessa, mutta osakesäästötilille ostettujen osakkeiden kohdalla lähdeveroa ei hyvitetä vastaavasti. Liikaa perittyjä lähdeveroja voi hakea takaisin yhtiön kotimaasta, mutta tämä jää sijoittajan itsensä vastuulle."

Ulkomaisten osinkojen verotus

Vähän nimittäin arveluttaa itseäni, että vetääkö se Tanskan verottaja sitten kuitenkin liikaa veroa, jota ei sitten Suomessa huomioida missään ja pitäisi sitten hakea itse Tanskasta takaisin. Ja tosiaan tavallinen arvo-osuustili kysymyksessä. :hmm:
 
Täällä kellään Novo Nordiskia Nordnetin kautta suoraan Tanskasta? Mietin vaan, että miten hoituu tuo osinkoverotus, kun Nordnetin omien sivujen kautta saa sen käsityksen, että ei ongelmaa:

"Verosopimus Suomen ja tiettyjen maiden välillä tähtää siihen, että sinun ei tarvitse maksaa täyttä veroa kahteen maahan. Nordnet huomioi verotussopimukset Pohjoismaiden, USA:n ja Kanadan kanssa niiden asiakkaiden kohdalla, jotka asuvat Suomessa. Se tarkoittaa, että et joudu maksamaan osinkoveroja kahteen kertaan sijoittaessasi näiden maiden pörssiyhtiöihin."

"Telian, SSAB:n ja muiden ulkomaille rekisteröityjen yhtiöiden jakamista osingoista jää pääsääntöisesti 15 % (USA, Ruotsi ja Kanada) tai 25–27 % (Saksa 26,4 %, Norja 25 % ja Tanska 27 %) suuruinen lähdevero yhtiön kotimaahan. Tavallisella arvo-osuustilillä (AOT) Suomen osinkoveroprosentin ylittävät lähdeverot pääsääntöisesti huomioidaan ja hyvitetään kotimaan verotuksessa, mutta osakesäästötilille ostettujen osakkeiden kohdalla lähdeveroa ei hyvitetä vastaavasti. Liikaa perittyjä lähdeveroja voi hakea takaisin yhtiön kotimaasta, mutta tämä jää sijoittajan itsensä vastuulle."

Ulkomaisten osinkojen verotus

Vähän nimittäin arveluttaa itseäni, että vetääkö se Tanskan verottaja sitten kuitenkin liikaa veroa, jota ei sitten Suomessa huomioida missään ja pitäisi sitten hakea itse Tanskasta takaisin. Ja tosiaan tavallinen arvo-osuustili kysymyksessä. :hmm:
Kyllä Tanskan verottaja ottaa ylimääräistä ja pitää itse hakea takaisin.

Täällä sivulla on kätevä taulukko maista mitkä ottavat liikaa
 
Kyllä Tanskan verottaja ottaa ylimääräistä ja pitää itse hakea takaisin.

Täällä sivulla on kätevä taulukko maista mitkä ottavat liikaa

No sepä taas hienoa. :( Hienosti toimii homma taas välittäjällä joka kuitenkin itse toimii omien sanojensa mukaan paikallisesti molemmissa maissa: "Nordnet toimii paikallisesti (Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska)." :hmm: Lisäksi tarvitse paljon ihmetellä miksi sijoitukset suuntautuvat paljon mieluummin esim. USA:han tai Britanniaan kuin suurimpaan osaan EU-maista, kun koko yhteismarkkina homma on tällaista pelleilyä ainakin piensijoittajan näkökulmasta, että vedetääs hei pojjaat vähän välistä sopimuksista huolimatta. Heh heh vaan.
 
No sepä taas hienoa. :( Hienosti toimii homma taas välittäjällä joka kuitenkin itse toimii omien sanojensa mukaan paikallisesti molemmissa maissa: "Nordnet toimii paikallisesti (Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska)." :hmm: Lisäksi tarvitse paljon ihmetellä miksi sijoitukset suuntautuvat paljon mieluummin esim. USA:han tai Britanniaan kuin suurimpaan osaan EU-maista, kun koko yhteismarkkina homma on tällaista pelleilyä ainakin piensijoittajan näkökulmasta, että vedetääs hei pojjaat vähän välistä sopimuksista huolimatta. Heh heh vaan.

Mulla ei ole suoria tanskalaisia osakeomistuksia, joten en ole tätä itse koeponnistanut. Mutta tässä blogissa on kerrottu, miten takaisinperintä voisi tapahtua:


Tiivistetysti:
  1. Hommaa asuinpaikkatodistus suomen verottajalta
  2. Osinkotapahtumat PDF:ksi välittäjältä
  3. Osakkeiden ostotaphtumat PDF:ksi välittäjältä
  4. Käännä edelliset englanniksi
  5. Hae lähdeveroja täyttämällä Claim refund of Danish dividend tax -lomake
  6. Odota 1-2 vuotta päätöstä ja palautusta
Toki tilanno on voinut sujuvoitua tuosta, sillä blogi kirjoitettu alunperin 2021.
 
Mulla ei ole suoria tanskalaisia osakeomistuksia, joten en ole tätä itse koeponnistanut. Mutta tässä blogissa on kerrottu, miten takaisinperintä voisi tapahtua:


Tiivistetysti:
  1. Hommaa asuinpaikkatodistus suomen verottajalta
  2. Osinkotapahtumat PDF:ksi välittäjältä
  3. Osakkeiden ostotaphtumat PDF:ksi välittäjältä
  4. Käännä edelliset englanniksi
  5. Hae lähdeveroja täyttämällä Claim refund of Danish dividend tax -lomake
  6. Odota 1-2 vuotta päätöstä ja palautusta
Toki tilanno on voinut sujuvoitua tuosta, sillä blogi kirjoitettu alunperin 2021.
Kuullostaapa työläältä prosessilta.
 
Kuullostaapa työläältä prosessilta.
Onhan siinä vähän vaivaa ja vaiheita mutta ne pystyy tekemään netin kautta eikä tarvitse esim. fyysisesti käydä verotoimistossa. Mutta todella hidasta on käsittely jos pitää toista vuotta odotella palautuksia. Sääli, että tilanne on mikä on. Rahastot/ETF:t ovat tässä se helpompi tapa sijoittaa tällaiseen maahan. Rahasto hoitaa itse mahdolliset perimiset jolloin tuo vaiva jää itseltä pois. Ei tietty auta jos haluaa ostaa suoraan niitä osakkeita.
 
Vähän kyllä harhaanjohtava tuo Nordnetin teksti Suomen verottajan osalta, että risuja NN:n suuntaan. Eihän verottaja hyväksy lähdeveroiksi kuin verosopimuksen mukaisen prosentin verran lähdeveroja verosopimusmaissa kuten Tanskassa. Ylimenevät lähdeverot jäävät sijoittajan tappioksi, jos ei hae sitä yli verosopimuksen menevää osaa takaisin. Suomeen joutuu jokatapauksessa maksamaan sen 10+% veroa noista ulkomaan osingoista, jotka ovat 15% verosopimuksen piirissä.
 
Vähän kyllä harhaanjohtava tuo Nordnetin teksti Suomen verottajan osalta, että risuja NN:n suuntaan. Eihän verottaja hyväksy lähdeveroiksi kuin verosopimuksen mukaisen prosentin verran lähdeveroja verosopimusmaissa kuten Tanskassa. Ylimenevät lähdeverot jäävät sijoittajan tappioksi, jos ei hae sitä yli verosopimuksen menevää osaa takaisin. Suomeen joutuu jokatapauksessa maksamaan sen 10+% veroa noista ulkomaan osingoista, jotka ovat 15% verosopimuksen piirissä.

Lisäksi Nordnet myös omien sanojensa mukaan toimii Tanskassa, kuten myös Suomessa, joten luulisi ettei olisi mahdoton homma saada asiaa kuntoon. :hmm:
 
Lisäksi Nordnet myös omien sanojensa mukaan toimii Tanskassa, kuten myös Suomessa, joten luulisi ettei olisi mahdoton homma saada asiaa kuntoon. :hmm:
Riippuu varmaan siitä onko Tanska kuinka tuota mahdollistanut ts. voiko tuon liikaverotuksen jotenkin järkevästi estää etukäteen yksityishenkilöiltä. Voi olla, että joko tuo ei ole Tanskan verottajan kanssa mahdollista tai sitten todellä työlästä.
 
Mulla ei ole suoria tanskalaisia osakeomistuksia, joten en ole tätä itse koeponnistanut. Mutta tässä blogissa on kerrottu, miten takaisinperintä voisi tapahtua:


Tiivistetysti:
  1. Hommaa asuinpaikkatodistus suomen verottajalta
  2. Osinkotapahtumat PDF:ksi välittäjältä
  3. Osakkeiden ostotaphtumat PDF:ksi välittäjältä
  4. Käännä edelliset englanniksi
  5. Hae lähdeveroja täyttämällä Claim refund of Danish dividend tax -lomake
  6. Odota 1-2 vuotta päätöstä ja palautusta
Toki tilanno on voinut sujuvoitua tuosta, sillä blogi kirjoitettu alunperin 2021.

Mielenkintoista juttua tuo osinkoinsinööri.fi. Kiitos siitä.
 
Mielenkintoista juttua tuo osinkoinsinööri.fi. Kiitos siitä.
Samaa mieltä ja mielenkiintoista kuinka hän on päätynyt suurilta osin vain suoriin pörssiosakkeisiin.
Olen ollut sinä uskossa että nuo suorat osakkeet vaativat aika paljon seuraamista, perehtymistä ja jonkin verran aktiivista kaupankäyntiä.
 
Riippuu varmaan siitä onko Tanska kuinka tuota mahdollistanut ts. voiko tuon liikaverotuksen jotenkin järkevästi estää etukäteen yksityishenkilöiltä. Voi olla, että joko tuo ei ole Tanskan verottajan kanssa mahdollista tai sitten todellä työlästä.
Tanskasta en tiedä, mutta saksan ja ranskan kanssa aikoinaan verosopimus oli tietylle prosentille, mutta lähtökohtaisesti nuo maat ottivat jollain höpöhöpö prosenteilla niitä ja suomi verotti verosopimuksen mukaan. Ylimenneen lähdeveron pystyi hakemaan ainakin saksasta valmiilla tulostettavalla lomakkeella, mikä piti lähettää kirjeitse johonkin virastoon. Ranskassa kai oli hankalampaa.
 
Samaa mieltä ja mielenkiintoista kuinka hän on päätynyt suurilta osin vain suoriin pörssiosakkeisiin.
Olen ollut sinä uskossa että nuo suorat osakkeet vaativat aika paljon seuraamista, perehtymistä ja jonkin verran aktiivista kaupankäyntiä.
Suorilla osakkeilla voi tehdä omaan riskipreferenssiin sopivan portfolion, indeksillä saat aina markkinariskin ja markkinatuoton.
 
Tanskasta en tiedä, mutta saksan ja ranskan kanssa aikoinaan verosopimus oli tietylle prosentille, mutta lähtökohtaisesti nuo maat ottivat jollain höpöhöpö prosenteilla niitä ja suomi verotti verosopimuksen mukaan. Ylimenneen lähdeveron pystyi hakemaan ainakin saksasta valmiilla tulostettavalla lomakkeella, mikä piti lähettää kirjeitse johonkin virastoon. Ranskassa kai oli hankalampaa.
Tässä oli kyse siis siitä, että saisi tuon korjattua niin, että se lähdevero menisi lähtökohtaisesti oikein eikä sitä tarvitsisi periä jälkikäteen takaisin. Eli pystyykö tuota ylipäänsä korjaamaan Tanskan kanssa samaan tapaan kuin vaikkapa Kanadan osalta. (mikä ei edelleenkään esim. Nordealla onnistu, mutta joillain muilla kyllä)
 
Tässä oli kyse siis siitä, että saisi tuon korjattua niin, että se lähdevero menisi lähtökohtaisesti oikein eikä sitä tarvitsisi periä jälkikäteen takaisin.
tuo ymmärtääkseni riippuu verottajasta siellä lähdeveron maassa, eikä välittäjästä.
 
Täällä sivulla on kätevä taulukko maista mitkä ottavat liikaa
Nyt kun tuli tämä Nordnetin sivu puheeksi, niin osaako joku selittää miksi he käyttävät tuota 30% Suomen verottajan perimän määrän osalta? Tämä tuntuu kovin virheelliseltä, tai sitten en tajua nyt jotain aivan oleellista seikkaa. Verottajan sivujen mukaan ulkomailta saadut osingot verotetaan käytännössä ihan samalla tavalla kuin suomalaiset osingot, eli 85% veronalaista pääomatuloa ja 15% verotonta, jolloin prosentiksi tulee 25,5%. 30% ei pitäisi olla mitenkään mahdollinen edes korkeammalla pääomatuloprosentille (34%) vaan silloin prosentti on todellisuudessa 28,9%.

Esimerkkinä vaikka Iso-Britanniasta tulevat osingot jotka tulevat nollaverolla AOT:lle ja verottaja sitten ottaa omansa. Toki verottajankin verotuspäätös on niin perhanan epäselvä ja heittelee vain numeroita sinne tänne, että tämän tarkistaminen vaatii melkoista tutkimista. Mutta yleisesti verottaja kyllä toimii kuten sanoo toimivansa.

Mitä en ymmärrä? Vai ajatteleeko Nordnet jotenkin perverssisti että "30 prosenttia pääomatulona verotettavasta osingon osasta" olisi hyvä perustelu ja unohdetaan se verovapaa osuus?
 
Nyt kun tuli tämä Nordnetin sivu puheeksi, niin osaako joku selittää miksi he käyttävät tuota 30% Suomen verottajan perimän määrän osalta? Tämä tuntuu kovin virheelliseltä, tai sitten en tajua nyt jotain aivan oleellista seikkaa. Verottajan sivujen mukaan ulkomailta saadut osingot verotetaan käytännössä ihan samalla tavalla kuin suomalaiset osingot, eli 85% veronalaista pääomatuloa ja 15% verotonta, jolloin prosentiksi tulee 25,5%. 30% ei pitäisi olla mitenkään mahdollinen edes korkeammalla pääomatuloprosentille (34%) vaan silloin prosentti on todellisuudessa 28,9%.

Esimerkkinä vaikka Iso-Britanniasta tulevat osingot jotka tulevat nollaverolla AOT:lle ja verottaja sitten ottaa omansa. Toki verottajankin verotuspäätös on niin perhanan epäselvä ja heittelee vain numeroita sinne tänne, että tämän tarkistaminen vaatii melkoista tutkimista. Mutta yleisesti verottaja kyllä toimii kuten sanoo toimivansa.

Mitä en ymmärrä? Vai ajatteleeko Nordnet jotenkin perverssisti että "30 prosenttia pääomatulona verotettavasta osingon osasta" olisi hyvä perustelu ja unohdetaan se verovapaa osuus?
Todennäköisesti eivät ole jaksaneet kirjoittaa auki sitä erilaisten osinkojen (listatut vs listaamattomat) kohtelua vaan ovat vetäneet mutkat suoriksi ja jättäneet tuohon nuo pelkät ensimmäiset pääomaprosentit. Eipä tuossa ole sitä ylempää pääomatuloveron prosenttiakaan mainittu.
 
Lisäksi Nordnet myös omien sanojensa mukaan toimii Tanskassa, kuten myös Suomessa, joten luulisi ettei olisi mahdoton homma saada asiaa kuntoon. :hmm:
Käsittääkseni tuo asia oli kunnossa jokunen vuosi sitten, ainakin Tanskassa ja muissakin pohjoismaissa. Jossain kohti tuli sitten maille buumi muuttaa systeemit, että veroja otetaan varmuuden vuoksi liikaa. Perusteluna veronkierron estäminen. Olisikohan ennen ollut, että riitti kun välittäjä kertoi, että tämä asiakas on tästä tai tuosta maasta ja verottaja uskoi tuon perusteella. Nyt sen sijaan jokaisen sijoittajan pitää itse esittää todistukset.

Kyynisenä en usko, että tuohon ihan hetkeen on tulossa muutoksia, vaikka luulisi nykyaikana että tiedot asiakkaiden maista saisi automaattisesti kulkemaankin. Nuo valtiot kuitenkin jonkun verran tienaa jo ihan sillä, että noita rahoja hillotaan sen muutaman vuoden verottajan tilillä keräämässä korkoa. Ja varmaan aika paljon noita jää lunastamatta takaisin.
 
Käsittääkseni tuo asia oli kunnossa jokunen vuosi sitten, ainakin Tanskassa ja muissakin pohjoismaissa. Jossain kohti tuli sitten maille buumi muuttaa systeemit, että veroja otetaan varmuuden vuoksi liikaa. Perusteluna veronkierron estäminen. Olisikohan ennen ollut, että riitti kun välittäjä kertoi, että tämä asiakas on tästä tai tuosta maasta ja verottaja uskoi tuon perusteella. Nyt sen sijaan jokaisen sijoittajan pitää itse esittää todistukset.

Kyynisenä en usko, että tuohon ihan hetkeen on tulossa muutoksia, vaikka luulisi nykyaikana että tiedot asiakkaiden maista saisi automaattisesti kulkemaankin. Nuo valtiot kuitenkin jonkun verran tienaa jo ihan sillä, että noita rahoja hillotaan sen muutaman vuoden verottajan tilillä keräämässä korkoa. Ja varmaan aika paljon noita jää lunastamatta takaisin.

Ja sitten ihmetellään miksei eurooppalaisilla ole haluja sijoittaa muihin EU-maihin, kun esim. USA:n kanssa homma toimii ilman mitään ongelmia. Mutta EU:n mahtavilla yhteisillä pääomamarkkinoilla ei. :facepalm: Jenkkiyhtiöihin sijoittaminen siis paljon helpompaa kuin EU maiden verotuksen kanssa tappeleminen.
 

Nyt ovat ainakin Amazon, Google ja Musk viritelleet ideoita datakeskuksista avaruudessa. Koko idea on edelleen matemaattisesti idioottimainen (kiertoradalla olevan aurinkopaneelin tuotto ei ole kuin korkeintaan kaksinkertainen verrattuna paneeliin hyvässä paikassa planeetan pinnalla) joten on mielenkiintoista miksi kaikki vuorotellen siitä julkisesti puhuu?
 

Nyt ovat ainakin Amazon, Google ja Musk viritelleet ideoita datakeskuksista avaruudessa. Koko idea on edelleen matemaattisesti idioottimainen (kiertoradalla olevan aurinkopaneelin tuotto ei ole kuin korkeintaan kaksinkertainen verrattuna paneeliin hyvässä paikassa planeetan pinnalla) joten on mielenkiintoista miksi kaikki vuorotellen siitä julkisesti puhuu?
Rakettifirmojen omistajat haluavat asiakkaita raketeille. SpaceX ipo myöhemmin tänä vuonna. Ehkä jossain toisessa ketjussa tästä voisi keskustella paremmin ottaen huomioon 24/7 auringon, akustot, jäähdytyksen haasteet, mitä starship:lla satelliittien lähettäminen avaruuteen maksaa jne. Musk on ollut pitkään aurinkopaneelit+akustot ratkaisujen kannalla sosiaalisessa mediassa, silti xAI:n konesalit saavat energiansa kaasuturbiineista.
 

Nyt ovat ainakin Amazon, Google ja Musk viritelleet ideoita datakeskuksista avaruudessa. Koko idea on edelleen matemaattisesti idioottimainen (kiertoradalla olevan aurinkopaneelin tuotto ei ole kuin korkeintaan kaksinkertainen verrattuna paneeliin hyvässä paikassa planeetan pinnalla) joten on mielenkiintoista miksi kaikki vuorotellen siitä julkisesti puhuu?
Tarinan on paisuttava jotta trendi jatkaisi suuntaansa. Loppupeleissä kaikkien säästörahat valuvat näihin utopistisiin hankkeisiin, koska ainoa oikea tapa sijoittaa on ostaa indeksiä. Ne joilla on satoja miljardeja siemenrahaa ja lennokkain stoori kaappaavat suurimman potin näistä uusista teollisuudenaloista, jotka pudottavat indeksistä kokonaisia vanhoja toimialoja yhdellä IPO:lla.
 
Olisiko henkilön, joka on vuosia sijoittanut pankin matalakuluiseen maailma-indeksirahastoon, järkevää unohtaa se ja alkaa kuukausisäästää mieluummin esim. täälläkin suosittuihin Nordnetin SPYI tai EUNL -kohteisiin?
 
Olisiko henkilön, joka on vuosia sijoittanut pankin matalakuluiseen maailma-indeksirahastoon, järkevää unohtaa se ja alkaa kuukausisäästää mieluummin esim. täälläkin suosittuihin Nordnetin SPYI tai EUNL -kohteisiin?
Riippuu monesta asiasta. Ihan hyvin voi jatkaa noilla omilla rahastoillakin. Nuo mainitut ETF-rahastot on suht pienikuluisia, esim SPYI on 0,17 % hallinnointipalkkiolla. Noissa tulee sitten mukana se ETF:n kk-säästön hankintakulu 2,5€.

Tietämättä mitä rahastoja sinulla on tai millaisilla summilla sijoitat on vaikea vastata. Noilla tiedoilla lasket toki itsekin onko järkevää sinun kannalta. Periaatteessa siitä voi olla myös iloa hajauttaa sijoituksia sekä omaan pankkiin, että esim Nordnettiin. Tai joillekin se voi olla myös negatiivinen asia.
 
Olisiko henkilön, joka on vuosia sijoittanut pankin matalakuluiseen maailma-indeksirahastoon, järkevää unohtaa se ja alkaa kuukausisäästää mieluummin esim. täälläkin suosittuihin Nordnetin SPYI tai EUNL -kohteisiin?
Riippuu täysin tavotteista, ja aikaikkunasta. Hajautus ja paremman tuoton hakeminen ei ole koskaan pahasta. Maailma-indeksirahasto on turvallinen, sisäisesti hyvin hajautettu, mutta sen tuotto on sitten myös tasapaksu. Pienempään indeksiin sijoittamalla voi saada parempaa tuottoa, mutta myös riskit kasvaa jos kohdentuu vain yhteen tai pariin segmenttiin.
 
Riippuu monesta asiasta. Ihan hyvin voi jatkaa noilla omilla rahastoillakin. Nuo mainitut ETF-rahastot on suht pienikuluisia, esim SPYI on 0,17 % hallinnointipalkkiolla. Noissa tulee sitten mukana se ETF:n kk-säästön hankintakulu 2,5€.

Tietämättä mitä rahastoja sinulla on tai millaisilla summilla sijoitat on vaikea vastata. Noilla tiedoilla lasket toki itsekin onko järkevää sinun kannalta. Periaatteessa siitä voi olla myös iloa hajauttaa sijoituksia sekä omaan pankkiin, että esim Nordnettiin. Tai joillekin se voi olla myös negatiivinen asia.
Pankin rahasto-osuuksia ei koske FIFO, mutta valitettavasti kaikki pankit/välittäjät eivät anna mahdollisuutta myydä osuuksia FIFOsta poikkeavassa järjestyksessä. Tuo voi olla hyödyllinen esim. vuoden veromyyntejä tehdessä tai jos sattuu tarvitsemaan äkillisesti rahaa ja joutuu myymään omistuksiaan.
 
Pankin rahasto-osuuksia ei koske FIFO, mutta valitettavasti kaikki pankit/välittäjät eivät anna mahdollisuutta myydä osuuksia FIFOsta poikkeavassa järjestyksessä. Tuo voi olla hyödyllinen esim. vuoden veromyyntejä tehdessä tai jos sattuu tarvitsemaan äkillisesti rahaa ja joutuu myymään omistuksiaan.
Näin on lisäksi se tonnin myynti on helpompi rahastoilla kun saa määriteltyä tarkan summan ja eihän yleisesti niitä vanhoja jo olemassa olevia rahastoja kannatakkaan laittaa lihoiksi vaan jättää sinne roikkumaan vaikka alkaisikin sijoittamaan ETF:n. Molemmissa on omia hyviä ja huonoja puolia. Ei tässä oikein ole oikeaa ja väärää, kunhan ei maksa yli 0,5% kuluja passiivisesta indeksirahastosta.
 
Tällä ja seuraavalla viikoilla useamman Suomalainen yhtiön tulosraportti. Osinkoja tulossa OST:n sisälle. Ostan niillä lisää osinkoja maksavien yritysten osakkeita. Ehdotuksia kohteista?
 
…kunhan ei maksa yli 0,5% kuluja passiivisesta indeksirahastosta.
Mitäs tekisitte esimerkiksi Seligsonin rahastojen kohdalla, esim Global Top 25 jonka kulut ovat nousseet vuosien mittaan jostain 0,4% -> 0,59%? Myydä ei viitsisi, mutta ehkä olisi aika suunnata kuukausisumma jonnekin muualle..
 
Riippuu monesta asiasta. Ihan hyvin voi jatkaa noilla omilla rahastoillakin. Nuo mainitut ETF-rahastot on suht pienikuluisia, esim SPYI on 0,17 % hallinnointipalkkiolla. Noissa tulee sitten mukana se ETF:n kk-säästön hankintakulu 2,5€.

Tietämättä mitä rahastoja sinulla on tai millaisilla summilla sijoitat on vaikea vastata. Noilla tiedoilla lasket toki itsekin onko järkevää sinun kannalta. Periaatteessa siitä voi olla myös iloa hajauttaa sijoituksia sekä omaan pankkiin, että esim Nordnettiin. Tai joillekin se voi olla myös negatiivinen asia.

Riippuu täysin tavotteista, ja aikaikkunasta. Hajautus ja paremman tuoton hakeminen ei ole koskaan pahasta. Maailma-indeksirahasto on turvallinen, sisäisesti hyvin hajautettu, mutta sen tuotto on sitten myös tasapaksu. Pienempään indeksiin sijoittamalla voi saada parempaa tuottoa, mutta myös riskit kasvaa jos kohdentuu vain yhteen tai pariin segmenttiin.
Otetaan verrokiksi vaikka OP: n maailma indeksi, jossa on hyvä hajautus ja kulut 0,38 % (bonusten kanssa vielä pienempi).

Tavoitteena on pitkäaikaissäästäminen ja vaurastuminen. Rahastoihin menee keskimäärin 1000 €/kk ja säästötilille 500 €/kk. Säästötilitalletuksen perusteluna on käteispuskurin kerryttäminen esim. tulevia remppoja varten (kylppäri+sauna n. 20 t€ :dead:)

Tuntuu, että tämä ei ole paras mahdollinen strategia, mutta minusta pankin rahastot on tuottaneet yllättävän hyvin.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
305 896
Viestejä
5 179 796
Jäsenet
82 772
Uusin jäsen
tikru114

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom