Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Perus rahastoihin sijoittamisessa ei ole Nordnetin puolesta mitään kuluja eli se on tosi hyvä niihin ja rahastovalikoimakin on ihan ok. ETF-rahastoissa kk-säästön kautta tehtyihin ostoihin on 2,5€/kk kulu, eli jos säästää kuukaudessa alle 250€ niin joko perusrahastoihin tai jos haluaa silti ETF-rahastoja niin ehkä joku toinen palvelu parempi. Ilman kk-säästöö ETF-rahastot on turhan kalliita kyllä Nordnetissä.

@TimelessAge, toinen vaihtoehto on Nordea, jonka kautta voi ostaa ETF:iä ja osakkeita 1% kulukatolla. Silloin pikkusummillakin ostaminen onnistuu. Mutta noin yleisesti Nordnet on hyvä kuukausisäästämiseen monella tavalla. Sen suurin miinus on kalliihkot minimikulut jos ostaa osakkeita tai ETF:iä suoraan pörssistä. Mutta tuo ETF-kk-säästö laskee kuluja ETF:ien osalta.
 
@TimelessAge, toinen vaihtoehto on Nordea, jonka kautta voi ostaa ETF:iä ja osakkeita 1% kulukatolla. Silloin pikkusummillakin ostaminen onnistuu. Mutta noin yleisesti Nordnet on hyvä kuukausisäästämiseen monella tavalla. Sen suurin miinus on kalliihkot minimikulut jos ostaa osakkeita tai ETF:iä suoraan pörssistä. Mutta tuo ETF-kk-säästö laskee kuluja ETF:ien osalta.
Eikös Nordeassa ole 8€ minimi? Eli huomattavasti kalliimpi prosentuaalisesti jotain alle 500€/kk säästöä tehdä vrt. tuo nordnetin 2,5€.
 
Eikös Nordeassa ole 8€ minimi? Eli huomattavasti kalliimpi prosentuaalisesti jotain alle 500€/kk säästöä tehdä vrt. tuo nordnetin 2,5€.

Pohjoismaisten pörssien (Helsinki, Tukholma, Oslo, Kööpenhamina) sekä ETF:ien (Exchange Traded Fund) palkkioissa on yhden prosentin hintakatto.
 
Onko Nordnet edelleen se suositeltu paikka indeksirahastosäästämiselle?

Vai onko jotkin suomalaiset pankit kehittäneet kulutasoaan paremmaksi?
Jos tarkoitat perinteisiä rahastoja, ETF:ien osalta olet jo saanut neuvoja, niin Nordnetillä on laaja valikoima eri yhtiöiden rahastoja. Mutta ei perinteiset pankitkaan ole huonoja, usein indeksirahastoissa ei ole erillistä merkintä- tai lunastuspalkkiota ja juoksevat kulut myös kohtuulliset.

Esim. jos pääasiakkuus on Osuuspankissa, jollekin voi sopia sijoittaa heidän indeksirahastoihinsa, vaikka kulut on hieman suuremmat, tulee takaisin bonuksina. Tai S-Pankin asiakas voi ostaa vielä tänä vuonna Handelsbankenin rahastoja, joissa on hyviä vaihtoehtoja. Ja joita saa toki myös Nordnetistä nyt heti.
 
Nordnetin puolesta puhuu halpa luototus salkkua vastaan. Vaikka luottoa ei tarvitse on hyvä tietää että saa kymppitonneja luottoa samalla sekunnilla. Luoton voi hakea jo valmiiksi vaikka tarvetta ei olisikaan. Antaa kummasti pelivaraa jos sellainen paikka tulee.

Kunhan saisivat luototuksen myös sijoitusvakuutukseen..
 
Markkinat vaan chippii, chippii ja chippii. Joko sitä kannattais vähentää kun kupla alkaa olemaan melkoinen? Varsinkin AMD:n kohdalla jossa P/E lähestyy jo 250. NVIDIA:n P/E "vain" 100. Joku Qualcomm vielä maltillinen 27.

Vaikeahan sitä on myydä rajusti kasvaneita hyvin voitolla olevia osakkeita or is it just me?
 
Nvidiaa miettiessä kannattaa katsoa fundamentaaleja ja sitä mitä AI boomille kuuluu eikä vain teknisesti tuijottaa käppyrää ja miettiä että koska iso nousuprosentti niin varmasti kupla. Kaikki indikaatiot sen puolesta, että AI-myynti jatkuu vahvana ainakin 2025 loppupuolelle. Nvidian tuoteportfolio vahva. Kilpailijat ei mene ohi jos piirit tulevat ajallaan myyntiin. Computexissa esitelty konesalipuolen roadmap missä uusi piiri vuoden välein on vakuuttava + verkkopuolen ja cpu puolen parannukset. Jotain kertoo se, että vaikka kaikki ns. tietävät, että vuoden välein tulee parempaa niin ostajat ei laittaneet jalkoja ämpäreihin ja alkaneet odottamaan uudempaa.

Mä olen myynyt nvidiaa 2 vuotta pää märkänä ja jatkan myyntejä. Jos alkaa näyttämään siltä, että AI trendi ja momentum hiipuvat niin kiihdytän myyntejä. Kurssinousu ollut niin kova, että isoista myynneistä huolimatta nvidia position rahamääräinen arvo nyt isompi kuin vuoden alussa tai 1v sitten. Myynnit ei harmita, parempi kotiutettu voitto kuin teoreettinen voitto.

Tyyliin yksi ainoa firma eli tesla ostamassa ensi vuoden puoliväliin mennessä 9miljardilla blackwelliä. Paljonko ms, google, amazon, oracle, valtiot jne. ostavat? Taitaa mennä pitkälti 2025 lopulle asti kaikki kaupaksi mitä nvidia saa tehtyä. 2026/rubin menekkiin ei ole vielä näkyvyytta.

 
Viimeksi muokattu:
Sääatötilien korkojen lasku alkanut.

Jaksaisitko vielä kirjoittaa minkä pankin tai pankkien osalta :hmm:

Itseä mietitytti sama viime viikolla ja laitoin puolet Sveassa olevista rahoista 12 kk määräaikaistalletukseen 4,10 % korolla.
 
Täsmää ainakin Bank Norwegianiin.

8.5. viesti säästötili plussan koron muuttumisesta 3,75 -> 3,70 %. Voimaan 9.7.
hetki sitten viesti koron muuttumisesta 3,70 -> 3,05 %. Voimaan 13.8.

Näille säästötilisäästämisille taisi olla oma ketjukin.
 
Viimeksi muokattu:
Norwegianin tavallisen säästötilin nykyinen korko on: 3,25% ei 3,70%
Uusi korko: 3,05% astuu voimaan 13.8.
 
Norwegianin nykyinen korko on: 3,25% ei 3,70%
Uusi korko: 3,05% astuu voimaan 13.8.
Aivan menikin säästätili ja säästötili plussa sekasin, kun molemmista tullut omat viestit
Plussatilin korko muuttuu elokuussa 3,7 % ja normaalin säästötilin syyskuussa 3,05 %. (Toisaalta normaali säästötili monelle turha, kun plussatilikin mahdollistaa 6 nostoa vuodessa)
 
Bigbank lähetti kanssa tänään, että säästötilin korko putoaa 10.8 3,70% -> 3,50%. Määräaikaisten 12kk korko putosi jo aikaisemmin 4,20% -> 4,00%, Varmaan pientä pudotusta luvassa kaikilla. Pitää seurata, jos alkaa putoamaan enemmän, niin siirtää säästötilit/määräaikaiset muihin sijoituksiin.
 
Bigbank lähetti kanssa tänään, että säästötilin korko putoaa 10.8 3,70% -> 3,50%. Määräaikaisten 12kk korko putosi jo aikaisemmin 4,20% -> 4,00%, Varmaan pientä pudotusta luvassa kaikilla. Pitää seurata, jos alkaa putoamaan enemmän, niin siirtää säästötilit/määräaikaiset muihin sijoituksiin.
Nämä toki seurailee ihan markkinakorkojen kehitystä ja suuntaa. Eli euriborit ja muut korot menossa alas ainakin toistaiseksi.
 
Ei taida olla järkevää siirtää sääatötililtä rahoja määräaikaiselle säästötilille jos senkin korko voi laskea kesken määräajan. Jospa se pysyisi Sveallakin 3% tuntumassa niin antaa olla.
 
Ei taida olla järkevää siirtää sääatötililtä rahoja määräaikaiselle säästötilille jos senkin korko voi laskea kesken määräajan. Jospa se pysyisi Sveallakin 3% tuntumassa niin antaa olla.
Eiköhän näissä perinteisissä määräaikaisissa talletuksissa korko ole se, mikä on talletussopimuksessa määrätty. Muutokset koskee nyt näitä joustavia säästötilejä, joilta voi nostaa rahaa milloin vain joko rajattomasti tai jonkun rajoitetun kerran vuoden aikana.
 
Se olisikin hauskanen jos määräaikaisen tilin korkoja saisi pankki halutessaan muuttaa. Asiakkaat sisään 5% vuodeksi ja heti seuraavana kuukautena korko 0% ilmoitusluontoisesti.
 
No ainakin Svean sivulla määräaikaisen talletustilin kohdalla kerrotaan;

Määräaikaistalletuksella on ennalta sovittu talletuskorko, joka useimmiten pysyy muuttumattomana tilin määräajan loppuun asti.
 
No ainakin Svean sivulla määräaikaisen talletustilin kohdalla kerrotaan;

Kyllä se korko käytännössä samana pysyy. En tiedä mitä erikoistilannetta varten sivulle on tuo lainaamasi lause kirjoitettu. Ehkä niitä erittäin harvinaisia tilanteita varten, joissa pankki irtisanoisi talletuksen kesken kaiken. Tai ehkä ajatuksena, että voivat tuoda jonkun uudenlaisen puolikiinteäntuotteen muuttamatta tekstiä. Tai vaan puolihuolimattomasti kirjoitettua markkinointiviestintää. Jos olisit vähän eteen päin lukenut niin siitä ilmenee miten asia normaalisti menee:

Svealla määräaikaistilin talletuskorko on kiinteä koko talletuskauden ajan.

Ja ehdoissa tosiaan tarkemmin ja sitovasti: Määräaikaistilin yleiset ehdot | Svea Bank

Kannattaako alkaa vänkäämään asiasta, joka on sinulle ilmeisen vieras?
 
Viimeksi muokattu:
Täytynee iskeä jonkinlainen potti kiinni 12kk määräaikaistalletukseen Svealle. Joskin skeptinen olen että korot paljoakaan laskisi, mutta tietysti pankit mieluummin jo ennakoi ja laskevat vastaavasti talletuskorkoja.
Mieluummin kyllä asuntovelallisena ottaisin koronlaskut ja pienemmät talletuskorot, mutta se on toisen keskustelun paikka se...
 
Nordean joustotalletustiliin on näköjään tullut vaihtoehdoksi myös 3kk talletusjakso 3,60% korolla. 12kk jaksolle korko on 3,30%.
 
Jos talletuskorkoja miettii niin samaan syssyyn kannattaa kelata velkakirjat ja reit:it. Molemmissa toki enempi riskiä kuin talletuksissa mutta myös enemmän tuottomahdollisuutta.
 
Jos talletuskorkoja miettii niin samaan syssyyn kannattaa kelata velkakirjat ja reit:it. Molemmissa toki enempi riskiä kuin talletuksissa mutta myös enemmän tuottomahdollisuutta.
Mutta eikös nämä ole jo sijoituksia? Voiko velkakirjoistakin nostella sitten vaikka joka kuukausi verovapaasti varojaan?
 
Lammin Osuuspankki 13kk 4.1% määräaikaistililtä:


Edit: voimassa olo näemmä mennyt yli mut isolla mainostetaan etusivulla edelleen, niin luulis onnistuvan.
 
Mutta eikös nämä ole jo sijoituksia? Voiko velkakirjoistakin nostella sitten vaikka joka kuukausi verovapaasti varojaan?
Miten saa rahaa ulos riippuu velkakirjasta/etf:sta mihin rahat laittaa kiinni. Osa maksaa osinkoja kuukausittain osa kvartaaleittain. Jos ostaa etf:n sisällle paketoitua velkakirjaa niin voi myydä osan/koko omistuksen pois osaketyyliin.

TLT etf mitä mulla on salkussa rahan tilalta maksaa noin 4% osinkoa vuodessa. Osingot tulee kuukausittain tilille. Jos 20v+ usa treasury bond korko laskee niin tlt:n arvo nousee ja osinko laskee(ja päinvastoin). Olettaen että jenkkikorot vaikka puolittuu niin aika hyvä nousuvara kurssissa. Alla käppyrä tlt:n arvosta pitkältä aikaväliltä. Nollakorot ei palaa niin uutta ath:ta tuskin tehdään mun elinaikana. Jos/kun korot laskee uuteen normaaliin tulevina vuosina niin olisikohan tlt:n hinta jossain 110$-120$ välissä ja osinko ehkä 2%. Siinä kohtaa aika myydä veks ja miettiä uusia matoja koukkuun.
1718191198311.png


TLT:ta ei sellaisenaan saa euroopassa mutta iso4.de on vastaava frankfurtin pörssistä. https://finance.yahoo.com/quote/IS04.DE/
 
Viimeksi muokattu:
Jos etusivulla edelleen isolla mainostavat niin luulis onnistuvan edelleen.

Vaikka ylläpitävätkin nettisivujaan laiskasti, kyllä tuolla silti selvästi tarjouksen tiedoissa sanotaan, että se on voimassa toukokuun loppuun asti. Ei siis tule onnistumaan.
 
Noh joku voinee kertoa jos on kyselemässä tai etsimässä määräaikaista, ei siinä paljoa häviä kysymällä.
 
Mutta eikös nämä ole jo sijoituksia? Voiko velkakirjoistakin nostella sitten vaikka joka kuukausi verovapaasti varojaan?
Jos ostat Acc ETF:ää jossa on bondeja sisällä vaikka 100 000e:llä ja se kasvaa korkoa 4% vuodessa, niin vuoden päästä omistusten arvo 104 000e ja jos myyt 4000e:llä, niin veroja menee siitä 4000e ostamisesta ~50e ja loput saat käteen.

Jos nousua tulee taas 4% ja nostat seuraavana vuonna 4000e, niin veroja menee n. 100e -> joka vuosi veron määrä kasvaa kun laskennallinen voiton osuus kotiutetusta rahasta kasvaa, kunnes jossain vaiheessa voit käyttää jotain hankintanmeno-olettamaa 10v ja 20v kohdilla tjsp. En nyt muista millä tuotoilla nuo ovat kannattavia ja millä eivät.
 
Osakeanti, osaisiko joku selittää niin että tällainen vajaampikin ymmärtäisi.

Exelin osakeannissa merkkareilla sai uuden osakkeen hintaan 0,23€/osake. Merkkasin tarjolla olleet osakkeet. Nordnet näyttää uusien osakkeiden tuotoksi noin -58%, vaikka ne ovat oikeasti plussalla kun kerron osakkeiden määrän nykykurssilla.

Nordnetissä näkyy myös "vanhat" osakkeet. niiden kurssi on tällä hetkellä 0,322 ja tuotto näyttää noin -54%. Oikea Keskihintani niille oli 4,43/osake. Eli miinuksen pitäisi olla 90%, ei 54%. (Nordnet näyttää tällä hetkellä keskihinnaksi 0,7).

Miten ylläolevat prosentit muodostuvat vai ovatko ne vain jostain teknisestä syystä noin ennenkuin osakkeet yhdistyvät?
 
Jos ne annista merkatut laput ovat juuri ilmestyneet salkkuun niin voi olla, että tuo lukema päivittyy päivässä parissa. Laita ihmeessä tuo yllä oleva kysymys asiakaspalveluun, jos ei päivity tai luvut näyttävät kummalta.
 
Jos ne annista merkatut laput ovat juuri ilmestyneet salkkuun niin voi olla, että tuo lukema päivittyy päivässä parissa. Laita ihmeessä tuo yllä oleva kysymys asiakaspalveluun, jos ei päivity tai luvut näyttävät kummalta.

Tosiaan anneissa, spliteissä, nimenmuutoksissa jne... kannattaa odottaa rauhassa pari päivää. Eipä ainakaan itsellä ole ikinä vaatinut yhteydenottoa tukeen vaikka vähän epämääräiseltä hetken voi näyttääkin.
 
Jos etusivulla edelleen isolla mainostavat niin luulis onnistuvan edelleen.


Tuttu oli tuota kysellyt ja kuulemma voimassa tämän kuun loppuun (kesäkuu) eli jäänyt väärä päivämäärä nettisivuille.

Edelleen siis tarjolla tuo, jos jollain kiinnostusta määräaikais talletukselle.

4,1 % vuosikorko
  • uusiin 13 kk määräaikaistalletuksiin
  • sijoitettava summa vähintään 10 000 €
 
Viimeksi muokattu:
Olen miettinyt määräaikaista säästötiliä tai op maltillista rahastoa. Kumpaa io techin raati suosittelee vai molempia?
 
Olen miettinyt määräaikaista säästötiliä tai op maltillista rahastoa. Kumpaa io techin raati suosittelee vai molempia?


Aika erilaiset tapaukset kyseessä, mut jos ihan suoraan vastataan niin ei ainakaan missään nimessä tuohon maltilliseen rahastoon, koska kulut:

VUOSITTAINEN HALLINTOPALKKIO LUNASTUSPALKKIO
1,25 % 0,50 %

Jotain selkeesti pienempi kuluisempaan tai sit tuohon riskiltään olemattomaan määräaikaistiliin jos korko ok.
 
Olen miettinyt määräaikaista säästötiliä tai op maltillista rahastoa. Kumpaa io techin raati suosittelee vai molempia?

Riippuu myös sijoituksen pituudesta. Vuosi-pari, niin enemmin korkeakorkoiselle, jos taas 7-10-30 vuotta niin itse laittaisin matalakuluiseen laajasti hajautettuun indeksitahastoon. Esim. OP maailma-indeksi, kulut 0,39% (-bonukset jos olet OP omistajajäsen). Vastaavia rahastoja löytyy myös muualta, esim Nordnet Storebrand Global All Countries (kulut 0,31%). Voit myös itse rakentaa maailman markkinapainoa suurinpiirtein seuraavan hajautuksen eri indeksirahastoista (amerikka/eurooppa/pohjoismaat/aasia..,)
 
Olen miettinyt määräaikaista säästötiliä tai op maltillista rahastoa. Kumpaa io techin raati suosittelee vai molempia?
Riippuu vähän summistakin, että mikä kannattaa.

Itselläni nordnetistä etf msci world johon menee kk säästöllä rahaa ja lisäksi määräaikaistilejä. Parempi olisi laittaa kaikki etf:ään, mutta ei ole oma riskinsietokyky sillä tasolla että pystyisin siihen, joten maksan siis jonkinlaisesta mielenrauhasta tuhansia euroja vuodessa.

Saldo bankista saa 4,15% koron ja sveasta 4,1%. Bigbankista sai vielä jokin aika sitten 4,2% jolloin laitoin sinnekkin.

Suurin osa kuitenkin nordnetissä.

En tiedä sopiiko sinulle, mutta oma suositus on että suurin osa matalakuluiseen hyvin hajauttavaan etf:ään ja sitten oman harkinnan mukaan jokin osa määräaikaistileille.
 
Olen miettinyt määräaikaista säästötiliä tai op maltillista rahastoa. Kumpaa io techin raati suosittelee vai molempia?

Mieti ensin vähän, kuinka pitkäksi ajaksi haluat sijoittaa. Sijoitatko yhden kerran vai voitko tehdä säännöllisiä sijoituksia esim. kuukausittain. Määräaikainen tili tarjoaa riskitöntä tuottoa, mutta keskimäärin matalampaa kuin mitä saa osakemarkkinoilta. Juuri tällä hetkellä määräaikainenkin tarjoaa reaalituottoa, sillä inflaatio on nyt hyvin mataa mutta säästötililtä saa silti 3-4% tuoton miinus verot.

Osakemarkkinoilta saa korkeamman tuoton korkeammalla riskillä. Osakkeisiin (oli se sitten suorat sijoitukset tai rahastot) kannattaa laittaa rahaa, johon ei tarvitse koskea moneen vuoteen (esim. 10+ vuoteen). Helpoin ja yleensä järkevin tapa sijoittaa osakkeisiin on joku halpa passiivinen osakeindeksirahasto tai ETF, joka sijoittaa tuotot uudelleen. Halpa tarkoittaa reilusti alle 0,5% kuluja. Tuo Maltillinen on kallis rahasto, joten unohda se saman tien. Yleensäkin yhdistelmärahastot on ylihinnoiteltuja enkä itse niihin laittaisi rahojani. OP:lla hyvä osakerahasto on eri indeksirahastot, kuten OP-Maailma Indeksi. (Se on siis eri rahasto kuin ylihinnoiteltu OP-Maailma). Kulut 0,39% miinus bonukset. Helppo tapa hajauttaa kattavasti ympäri maailman.

Mutta ennen päätöstä mieti, paljonko voit sijoittaa, onko rahoille ehdottomasti joku tarve lähivuosina ja menetätkö yöunet vaikka salkku välillä olisi tappiollakin. Siitä sitten rakentamaan järkevää suunnitelmaa. Täältä saat varmasti järkevää apua kun vähän enemmän kerrot tilanteestasi. Pankkitäti luultavasti sanoo että sijoita Maltilliseen, joten unohda pankkitäti.

Ai niin, ja lue ketjua 100s taaksepäin. Tätä samaa kysytään koko ajan ja samat hyvät vastaukset löytyy monta kertaa ketjusta.
 
Olen miettinyt määräaikaista säästötiliä tai op maltillista rahastoa. Kumpaa io techin raati suosittelee vai molempia?
Kaikkien täällä kerrottujen hyvien neuvojen lisäksi kuuntele Rahapodin jakso 262. Kuuntele ajatuksella ilman muuta tekemistä. Tuolla jaksolla olen saanut monen tutun ja ystävän ymmärtämään sijoittamisen perusteesit. Kova ydin alkaa 5 min kohdalta loppuun asti.

 
Tämmöiseksi on vakiintunut oma 1,5v sijoitushistoria, olisiko tässä päivitettävää? Käsittääkseni ihan ookoo hajautus ja +19,52% tällä hetkellä. Olen vain odottanut sitä ensimmäistä kunnon alamäkeä.
Kuukausittain menee se 100-200e.

Edit: Sen verran on kyllä muuttunut että tällä hetkellä menee USA 60%, Eurooppa 20% ja Japani 20%. Kehittyviin laitan fiiliksen mukaan.

Näyttökuva 2024-06-15 104330.png
 
OP:lla hyvä osakerahasto on eri indeksirahastot, kuten OP-Maailma Indeksi. (Se on siis eri rahasto kuin ylihinnoiteltu OP-Maailma). Kulut 0,39% miinus bonukset. Helppo tapa hajauttaa kattavasti ympäri maailman.
Katsoin tuota indeksiä jota op-maailma seuraa:

Jos olisi historian aikana sijoittanut n. 90% varoista op-USAan ja loput makaamaan pankkitilille, niin grafiikka olisi aika lailla identtinen op-maailman kanssa.

Ei ihme, koska op-maailma sijoittaa 71% usaan, ja usan indeksi määrää puoliksi loppujen kurssin+ joidenkin maiden kurssit vain makaavat samassa kohdassa.

Jos USA jostain syystä tippuisi, muuttaisiko ne sitten USAn osuutta vähemmäksi?

Muuten en sano että se on huono rahasto, mutta jos puhutaan suuresta hajauttamisesta...
 
Ei ihme, koska op-maailma sijoittaa 71% usaan, ja usan indeksi määrää puoliksi loppujen kurssin+ joidenkin maiden kurssit vain makaavat samassa kohdassa.

Jos USA jostain syystä tippuisi, muuttaisiko ne sitten USAn osuutta vähemmäksi?

Näin se menee. Iso osa tällaisista indekseistä painottaa kohteitaan niiden markkina-arvojen mukaan. Markkina-arvoltaan iso firma -> iso osuus indeksissä. Koska maailman isoimmat firmat ovat jenkkifirmoja, niin lopputuloksena jenkkilän osuus on maailma-indekseissä yleensä suuri. Tässä infolehtinen indeksistä, jota tuo OP-Maailma Indeksi seuraa.

The MSCI World ESG Screened Index is based on the MSCI World Index, its parent index, and includes large and mid-cap securities across 23 Developed Markets (DM)* countries. The index excludes companies from the parent index that are associated with controversial, civilian and nuclear weapons and tobacco, palm oil and arctic oil & gas or that derive revenues from thermal coal and oil sands extraction and that are not compliant with the United Nations Global Compact principles. The index also excludes companies that are involved in very severe controversies and/or in certain biodiversity-related controversies and targets a minimum 30% reduction in carbon emission intensity relative to the underlying parent index


USA:n osuus yli 71%. Mutta juuri kuten sanoit, jos jenkkifirmojen arvot lähtisivät laskuun, niiden paino indeksissä laskisi ja muiden maiden paino nousisi. Tämä on ihan tarkoituksellista ja poistaa tietynlaisen subjektiviisuuden rahaston sijoituspäätöksistä.

Maailmaindeksit siis kohtelevat maailman kaikkia firmoja kuin ne olisivat yhdessä pörssissä ja ottaa niistä N suurinta, eikä välitä tippaakaan minkä maalaisia ne ovat tai eivät ole. Noin periaatteessa. Toki käytännössä indekseissä voi sitten olla omia sääntöjä, rajoituksia, maarajauksia tai poikkeavia painotuksia. Esim. tuo indeksi jättää pois "ilkeät yhtiö" kuten kuvauksessa kerrotaan. Ja kattaa vain 23 kehittynyttä maata.

Tässä vielä MSCI World -indeksin factsheer, johon tuo yllä oleva perustuu:


The MSCI World Index captures large and mid-cap representation across 23 Developed Markets (DM) countries*. With 1,464 constituents, the index covers approximately 85% of the free float-adjusted market capitalization in each country.
 
On kyllä hurjaksi kasvanut USA:n osuus maailman osakemarkkinoista. Osuus maailman BKT:stä on nimittäin "vain" luokkaa 25 %.

Onkohan USA:ssa vain vähän listaamattomia yhtiöitä suhteessa muuhun maailmaan? Arvostuskerrointen jenkkilisä ei kai yksinään selitä tuota eroa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 256
Viestejä
4 486 869
Jäsenet
74 126
Uusin jäsen
rkj

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom