Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)
- Keskustelun aloittaja Purple
- Aloitettu
Eihän sitä tietty kannata tappiin vetää, ettei heti ala hapottaa
Totta joo, kuulosti tosiaan, että olisi tappiin vedetty kultaluotto. En kyllä itsekään ihan tuollaiseen lähtisi jos näin meniViittasin siis tuohon ylläolevaan @Takaisku kommenttiin Nordnetluoton käytöstä, että omat hermot ja näkemys ei moiseen riitä
Pari siivua Sampoa tankkasin. Pohjiin en osunut ja käteiskassan puolelta vielä operoitiin
Tosin olikos tuossa vielä Nordnetin systeemissä tuonkin jälkeen varaa ts. tulee vaan sitten korkeammalla korolla luotto ja olisi vedetty vain se halpa luotto täyteen.
Ihan vain siitäkin käytännön syystä ei kannata tappiin vetää, että margin-tyylisellä luotolla luotottaja aloittaa pakkomyynnit jos tuleekin liikahdus alaspäin. Mielelläni ainakin päätän ihan itse mitä myyn, jos sellainen tilanne tulee
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 7 440
Eihän tuo Nordnetin kultaluotto mahdollista kuin ihan kevyen vivutuksen. Sen jälkeen maksettava korko kasvaa, mutta on siinä silti pitkälti yli -50% varaa ottaa salkkuun ennen pakkomyyntejä. Toki riippuu mitä on ostanut, hieman eri asia ostaa jotain konetta 85% vakuusarvolla kuin 1x2 osaketta jollain 30% vakuusarvolla.
www.nordnet.fi
e: Ja voi muuten luotonkin vetää ihan tappiin siten, että pakkomyynnit eivät ole mitenkään lähellä
Oliskohan se 25 k€ Nordnetin vakioluoton raja vai miten se mahtoi mennä. Pyytämällä saa kyllä isommankin rajan.
Miten Superluotto-ominaisuus toimii?
Nordnetissä voit ottaa luottoa osakkeita, rahastoja ja muita arvopapereita vastaan. Kaupankäyntiluoton vakuutena ovat siis salkussasi olevat arvopaperit. Voit aktivoida lainaasi Superluotto-ominaisuuden ja saada edullisemman koron, jos salkkusi täyttää Superluotto-korkotason saamiselle asetetut...
e: Ja voi muuten luotonkin vetää ihan tappiin siten, että pakkomyynnit eivät ole mitenkään lähellä
Oliskohan se 25 k€ Nordnetin vakioluoton raja vai miten se mahtoi mennä. Pyytämällä saa kyllä isommankin rajan.
- Liittynyt
- 15.04.2020
- Viestejä
- 1 301
Ihan vain siitäkin käytännön syystä ei kannata tappiin vetää, että margin-tyylisellä luotolla luotottaja aloittaa pakkomyynnit jos tuleekin liikahdus alaspäin. Mielelläni ainakin päätän ihan itse mitä myyn, jos sellainen tilanne tulee
Nordnetin tapauksessa korko nousee siirryttäessä kultatasolta alemmille tasoille. Se kultatason 0,99% on tässä tilanteessa ihan hyvä sijoituslaina ja sen takia takaisku sitä varmaan hyödynsikin.
Pakkomyynti on tuosta vielä paljon matkaa.
- Liittynyt
- 13.11.2016
- Viestejä
- 1 890
Nordnetin kultataso on ihan hyvä vaikka auto"lainaksikin"
Olen muuten tätä ihan samaa miettinyt. Onko joku sattunut tällaista tekemään, kyseleekö Nordnetti sen kummemmin perään mihin nuo rahat päätyvät?
- Liittynyt
- 24.10.2016
- Viestejä
- 3 773
Aika usein näissä paniikkitilanteissa tulee markkinoille ylilyöntejä eli euroja voi ostaa 50 sentillä. Hieman ehkä ironisesti osasyyllisenä on juuri nämä lainalla sijoittajat, joille tulee pakkomyyntejä silloin kun arvot muutenkin laskevat siten kiihdyttäen laskua. Tuollaiset ei kovin kauaa kestä ennenkuin muutkin tajuaa, että nyt saa halvalla, ja tilanne normalisoituu. Näihin tilanteisiin sijoituslainat on hyviä. Juju on siinä, että sitä lainaa kannattaa käyttää silloin kun muut joutuvat tekemään pakkomyyntejä.
Disclaimerina, lainoissa, kuten muussakin vipu-sijoituksessa on aina riskejä. Kannattaa jo etukäteen millä meinaa ne velat kuitata, pelkästään tulevaisuuden tuottoihin ei kannata luottaa. Aina on mahdollista, että se osto ei osunutkaan oikeaan aikaan ja käy niin että arvo vaan laskee ja joudut itse pakkomyymään.
Disclaimerina, lainoissa, kuten muussakin vipu-sijoituksessa on aina riskejä. Kannattaa jo etukäteen millä meinaa ne velat kuitata, pelkästään tulevaisuuden tuottoihin ei kannata luottaa. Aina on mahdollista, että se osto ei osunutkaan oikeaan aikaan ja käy niin että arvo vaan laskee ja joudut itse pakkomyymään.
- Liittynyt
- 24.10.2016
- Viestejä
- 3 773
Tuohan taitaa olla ihan siellä ohjeissakin mainittu, että sitä voi käyttää ihan mihin haluaa. Veroilmoitukseen vaan pitää muistaa muuttaa sijoituslainasta se johonkin muuhun sitten.
- Liittynyt
- 15.04.2020
- Viestejä
- 1 301
Tai sitten käyttää se sijoituksiin ja myydä sijoituksia muita hankintoja varten.
Sijoituslainan hyvänä puolena on sen verovähennyskelpoisuus verrattuna esim autolainaan.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 7 440
Tämä menee nyt sitten filosofisen pohdinnan puolelle, että jos nostaa nordnetistä vaikka 10 k€ pois ja tili menee miinukselle, niin onko se sijoituslaina vai riippuuko rahojen käyttökohteesta mikä se on.... Mielestäni hyvällä omalla tunnolla voi antaa mennä sijoituslainana. Kysehän on kuitenkin halusta pitää sama osakeallokaatio vaikka rahaa tarvitsi muuhunkin.
e: Jos haluaa olla tosi pedantti, niin myy osakkeita pois, nostaa rahat ja sit ostaa osakkeita takas velkarahalla - Ei pitäisi olla verottajallakaan mitään nokan koputtamista onko sijoituslaina vai ei.
- Liittynyt
- 15.04.2020
- Viestejä
- 1 301
Toi on vähän sama juttu kuin veronkierto vs. verosuunnittelu esimerkiksi osakemyyntien tai lahjoitusten puitteissa.
Koska verottajalla on mahdollisuus tulkita että 20000€ sjoituslaina on todennäköisesti otettu seuraavana päivänä tapahtuvaa 20000€ auton hankintaa varten ja sen verovähennys on ollut veronkiertoa niin kannattaa ottaa se 20000€ laina, sijoittaa se markkinoille, myydä seuraavana päivänä omaisuutta 19500€ ja ostaa sitä seuraavana 19500€ auto.
Vaikka riski olisikin pieni niin sitä on turha ottaa ja varautuminen aikaansaa mielenrauhaa.
Juu, tuota muistelinkin, että siellä on vielä kullan jälkeen varaa, mutta jos vetää koko sen superluoton tappiin, niin kyllä siellä sitten pakkomyynnitkin tulee huonolla tuurilla
Ei ole tuota Nordnettiä enää jokuseen vuoteen tullut käytettyä.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 15.04.2020
- Viestejä
- 1 301
Sellainen vinkki muuten teille jotka mietitte useamman AOT:n käyttämistä Nordnetissä että kannattaa ottaa huomioon tuo sijoituslainamahdollisuus.
Tämä sen takia että sijoituslaina on tilikohtainen. Ei siis asiakaskohtainen.
Sen voi kyllä sitten hakea useammallekin tilille mutta manageeraaminen voi tulla hankalaksi, jotta saa korkotason pidettyä haluamallaan tasolla.
Korkotasoon kun vaikuttaa käytetyn luoton määrä ja yksittäisen arvopaperin osuus tilistä. Käytetyn luoton määrä on ihan itseaiheutettua mutta kun tapahtuu merkittävää vaihtelua niin yksittäisen arvopaperin osuus voi yllättäen nousta liian suureksi ja sitten pitää miettiä että pienentääkö sitä vai maksaako korkeampaa korkoa.
Tämä sen takia että sijoituslaina on tilikohtainen. Ei siis asiakaskohtainen.
Sen voi kyllä sitten hakea useammallekin tilille mutta manageeraaminen voi tulla hankalaksi, jotta saa korkotason pidettyä haluamallaan tasolla.
Korkotasoon kun vaikuttaa käytetyn luoton määrä ja yksittäisen arvopaperin osuus tilistä. Käytetyn luoton määrä on ihan itseaiheutettua mutta kun tapahtuu merkittävää vaihtelua niin yksittäisen arvopaperin osuus voi yllättäen nousta liian suureksi ja sitten pitää miettiä että pienentääkö sitä vai maksaako korkeampaa korkoa.
Ja tässä kannattaa tosiaan huomata että tuo Nordnetin sivuilla oleva "Rahastot lasketaan kolmeksi omistukseksi" -lause EI päde tuossa kohtaa. Eli jos on vaikka tuota EUNL + IS3N -yhdistelmää salkussa paljon niin pitää aika paljon muutakin hankkia, että saa esim. tuon EUNL:n osuuden painettua alle 20%.
Mitä enemmän -5 päiviä takana, sitä vähemmän happoja mulle tulee tommosesta ostoksesta.
Ainut syy miksi ostin ite vähänlaisesti oli, että käytännössä tuo lasku koski eniten just mun osakesäästötiliä jossa on liian suuri painotus (lähes puolet kun taas muut ETF’ssä). En nyt vaan viitsi kasvattaa alueellista riskiä enempää, mutta jos paino olis erilainen olisin siirtänyt sinne enemmän rahaa.
Mun päässä ainakin Sampo vaikuttaa just tähän tilanteeseen helpolta tilaisuudelta. Esim. Nordealla voisi olla paljon enemmän riskejä (piilotettuja sidonnaisuuksia itään, yrityksiä jotka menee nurin idänkaupan supistumisen myötä, kaatuvia asuntolainoja jos hinnat laskee tai tulee työyyömyyttä jne). Samaan aikaan jos firma on hyvä osingon maksaja ei osakkeen hinnalla niin väliä vaikka tippuisi enemmänkin…
finWeazel
Chief Karpfen - ruoKalan C&R
- Liittynyt
- 15.12.2019
- Viestejä
- 9 091
Rivianin osake otti melko kovaa hittia aftermarketissa(reilun 12%). Julkistivat 2.5miljardin tappiot viime kvartaalilta. Samalla höyläsivät alaspäin 2022 tuotantomääriä. Aikovat tehdä vain 25000 autoa luojan vuonna 2022. Tesla ei ilmeisesti ollut ainoa uusi autovalmistaja, jolle on hankala skaalata tuotantoa. Vielä on rivianilla matkaa jäljellä, jos aikovat haastaa muut autovalmistajat.
lähde: Rivian trims production target as supply chain delays linger, shares slide
lähde: Rivian trims production target as supply chain delays linger, shares slide
Rivianillahan on tarkoitus aloittaa kesällä 2022 sen massatuotantokelpoisen tehtaan rakennus? Joka olisi sitten vuonna 2024 kenties tuottamassa ensimmäisiä autoja, ja mahdollistaisi sen skaalautumisen.
Nykyiset laitoksethan ovat kai kalustettu lähinnä tutkimus, pilotti, testi ja pientuotantokelpoisiksi, joihin saa tietysti hieman lisää kapasiteettia mahdollisilla laajennuksilla. Mutta onko niillä edes aikeissa tehdä näistä nykyisistä massatuotantokelpoisia? (En juurikaan seuraa Riviania, joten tässä paremminkin ihmettelen ja siksi kysymysmerkit)
finWeazel
Chief Karpfen - ruoKalan C&R
- Liittynyt
- 15.12.2019
- Viestejä
- 9 091
En osaa sanoa muuta kuin, että jos tappio on kvartaalissa 2.5miljardia niin pari autoa pitäisi myydä voitolla, että pääsee tilanteeseen missä bisnes on kestävällä pohjalla. 25000 autoa 2022 vuonna ei siihen riitä. Tilanne selittää tosin sen miksi rivian nosti reilusti autojen hintoja.
Jeps, eli lukuja vilkuilemalla Rivianin bisness ei oikeastaan voi olla vakaalla pohjalla ennnen kuin saavuttavat massatuotantovaiheen luokkaa joitain satojatuhansia autoja vuodessa. Nyt kun tuottavat pari autoa vuodessa kutakin työntekijää kohti ja samalla palkaavat lisää & invetointi ohjelma päällä, niin väkisinkin tulee tappiota.
Vaikuttaa siltä että tappion teko jatkuisi vuoteen 2024 ja/tai sen ylikin.
finWeazel
Chief Karpfen - ruoKalan C&R
- Liittynyt
- 15.12.2019
- Viestejä
- 9 091
Nvidia haluaa olla palvelu ja softafirma. Miten tuossa käy jää nähtäväksi. En pidättele hengitystä. Perinteisesti rautafirmat eivät tajua softaa/palveluita vaikka ehkä kuvittelevat ymmärtävänsä.
Juttua oli myös ai:sta, joka voisi korvata puhelintukea ja sieltä rahavirtaa.
www.theregister.com
Omniversestä nvidia odottaa myös tuloja. Ei taida ihan kaikki kuitenkaan olla lisenssiä ostamassa.
Juttua oli myös ai:sta, joka voisi korvata puhelintukea ja sieltä rahavirtaa.
Nvidia repositions as a software and services company
Thanks for that GPU purchase, we'll start a tab for you
www.theregister.com
Dividend 15 Split
Osaatteko neuvoa noiden Kanadan osakkeiden kanssa. Kun siellä on tuollaisia " A Split Share Fund" tyyppisiä rahastoja listattuna pörssiin. Onko niistä mitään kokemuksia, ainakin hyvät osingot ja olisi mielenkiintoista sijoittaa Kanadan markkinoille, mutta en ole ihan varma olenko ymmärtänyt täysin mihin sijoittaisin. Toinen kysymys on REIT kiinteistörahastot, onko niistä mitään sanottavaa? Suomessahan niitä ei taida olla kuin se yksi firma.
Osaatteko neuvoa noiden Kanadan osakkeiden kanssa. Kun siellä on tuollaisia " A Split Share Fund" tyyppisiä rahastoja listattuna pörssiin. Onko niistä mitään kokemuksia, ainakin hyvät osingot ja olisi mielenkiintoista sijoittaa Kanadan markkinoille, mutta en ole ihan varma olenko ymmärtänyt täysin mihin sijoittaisin. Toinen kysymys on REIT kiinteistörahastot, onko niistä mitään sanottavaa? Suomessahan niitä ei taida olla kuin se yksi firma.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 15 608
Tuskin ymmärrät, jos joudut kysymään. En minäkään ole noihin tutustunut tarkemmin ja se on jo hyvä syy olla sijoittamatta. Ne ovat eräänlaisia rahastoja, jotka sijoittavat N:ään osakkeeseen ja maksaa kiinteää osinkoa, jonka maksu loppuu jos osakkeen arvo laskee jonkun tietyn NAV-rajan alapuolelle. Mutta rahaston saamat osingot eivät kata sen maksamia osinkoja, joten se joutuu myymään pääomaa ja optioita rahoittaakseen osinkoja. Täällä syy olla sijoittamatta niihin:
Investing in stocks - The hidden drawbacks of split-share corporations
When we get questions about investing in stocks through split-share, our advice is, avoid the risk and invest in good stocks individually
www.tsinetwork.ca
Eli jonkinlainen pakkolunastus vuonna 2024. Kuulostaa verotuksellisesti typerältä systeemiltä. Ja varmaan kurssi lähinnä laskee noissa. En sijoittaisi näillä tiedoilla senttiäkään.
Ja hyvä nyrkkisääntö: älä sijoita ikinä mihinkään korkean osinkoprosentin takia. Ellei ole hyvä syy poiketa tästä säännöstä.
Mitä sä tarkalleen yrität kysyä? Mitä sanottavaa?
Kun oikein kovasti yksinkertaistaa Kanadalaisen Split Fundin ideaa:
Sijoittaja X etsii kohdetta tasaiselle ja kohtuu hyvälle tuotolle, mutta hän ei halua ottaa riskiä kurssinousuista.
Sijoittaja Y taas uskoo kurssinousuihin, ja uskaltaa ottaa riskiä
-->Split Fund myy Sijoittajalle X etuoikeutetun osakkeensa (.PR lyhenne mukana näiden tikkereissä yleensä) "takuutuotolla" esim 5,75%/vuosi, jota maksetaan kuukausittain.
-->Split Fund myy sijoittajalle Y "Capital risk osakkeen", jolle maksetaan tuottoa jos rahastolle jää samaan aikaan jotain yli etuoikeutetun osakkeen saamasta vuosikorosta.
-->Split Fund ostaa molemmilta (X ja Y) saamillaan rahoilla rahastoon osakkeita
Seuraukset sieltä täältä oikaisten:
-Sijoittaja X saa suurella todennäköisyydellä sen 5,75% vuosi, mutta ei välttämättä hyödy mitään siitä että rahaston ostamien osakkeiden kurssi nousee.
-Jos sijoittajat X ja Y ovat laittaneet alussa rahaa identtisen määrän rahastoon (vaikka tonnin kumpainenkin), ja rahasto on sijoittanut ne osakkeisiin, joista keskimäärin saisi 3% osinkoja, niin ne riittäisivät hyvin maksamaan sijoittajalle X luvatun 5,75% koska 2*3% = 6%. Tästä osinkopotista tällä esimerkillä jää sitten sijoittajalle Y 0,25% osingoista johtuvaa tuotto tuolta vuodelta, vähennettynä kaksinkertaisella osuudella rahastonkustannuksia (Sijoittajan X 5,75% on netto rahaston puolesta)
-Lisäksi sijoittaja Y saa seuraukset tässä esimerkissä kertoimella 2 rahaston osakekorin arvonnoususta tai laskusta
-->Sijoittajan Y kannalta kyseisen Splitfundin ostamisen ajoittaminen oikein on tärkeämpää kuin tavanomaisissa sijoituksissa
-Lisäksi sijoittajan Y kannalta voidaan ajatella hänen tehneen "tonnin" sijoituksen sijaan itseasiassa kahden tonnin sijoituksen, käyttämällä tonnin omia rahoja ja tonnin lainarahoja 5,75% korolla.
Eli kohtuudella OK rakenne sijoittajalle X mikäli kyseinen rahasto on muutoin hyvin hoidettu.
Sijoittajalle Y jokseenkin sama kuin kalliskorkoisella lainalla rakennettu kertoimen 2 vipu rahasto.
Todellisuudessa eivät ole aina näin yksinkertaisia, ja hyvällä tuurilla markkinapaniikin aikana voi saada ostettua alihintaan.
Lisäksi kaikki mitä Paapaa edellä kirjoitti.
Sijoittaja X etsii kohdetta tasaiselle ja kohtuu hyvälle tuotolle, mutta hän ei halua ottaa riskiä kurssinousuista.
Sijoittaja Y taas uskoo kurssinousuihin, ja uskaltaa ottaa riskiä
-->Split Fund myy Sijoittajalle X etuoikeutetun osakkeensa (.PR lyhenne mukana näiden tikkereissä yleensä) "takuutuotolla" esim 5,75%/vuosi, jota maksetaan kuukausittain.
-->Split Fund myy sijoittajalle Y "Capital risk osakkeen", jolle maksetaan tuottoa jos rahastolle jää samaan aikaan jotain yli etuoikeutetun osakkeen saamasta vuosikorosta.
-->Split Fund ostaa molemmilta (X ja Y) saamillaan rahoilla rahastoon osakkeita
Seuraukset sieltä täältä oikaisten:
-Sijoittaja X saa suurella todennäköisyydellä sen 5,75% vuosi, mutta ei välttämättä hyödy mitään siitä että rahaston ostamien osakkeiden kurssi nousee.
-Jos sijoittajat X ja Y ovat laittaneet alussa rahaa identtisen määrän rahastoon (vaikka tonnin kumpainenkin), ja rahasto on sijoittanut ne osakkeisiin, joista keskimäärin saisi 3% osinkoja, niin ne riittäisivät hyvin maksamaan sijoittajalle X luvatun 5,75% koska 2*3% = 6%. Tästä osinkopotista tällä esimerkillä jää sitten sijoittajalle Y 0,25% osingoista johtuvaa tuotto tuolta vuodelta, vähennettynä kaksinkertaisella osuudella rahastonkustannuksia (Sijoittajan X 5,75% on netto rahaston puolesta)
-Lisäksi sijoittaja Y saa seuraukset tässä esimerkissä kertoimella 2 rahaston osakekorin arvonnoususta tai laskusta
-->Sijoittajan Y kannalta kyseisen Splitfundin ostamisen ajoittaminen oikein on tärkeämpää kuin tavanomaisissa sijoituksissa
-Lisäksi sijoittajan Y kannalta voidaan ajatella hänen tehneen "tonnin" sijoituksen sijaan itseasiassa kahden tonnin sijoituksen, käyttämällä tonnin omia rahoja ja tonnin lainarahoja 5,75% korolla.
Eli kohtuudella OK rakenne sijoittajalle X mikäli kyseinen rahasto on muutoin hyvin hoidettu.
Sijoittajalle Y jokseenkin sama kuin kalliskorkoisella lainalla rakennettu kertoimen 2 vipu rahasto.
Todellisuudessa eivät ole aina näin yksinkertaisia, ja hyvällä tuurilla markkinapaniikin aikana voi saada ostettua alihintaan.
Lisäksi kaikki mitä Paapaa edellä kirjoitti.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 2 468
Inflaation käydessä hirmulaukkaa on tuo Bank Norwegianin säästöilin 0,75% korko käynyt lähinnä potuttamaan.
Kaikkia rahoja ei viitsisi osakkeisiinkaan laittaa, kun lähikuukausina (=tämän vuoden aikana) tarvitsee aika isoa osaa rahoista asunnon ostoon. Ajankohta ja summa vaan yhä auki, kun asuntomarkkinat on mitä on.
Joten millaisia säästöilin ja osakkeiden välimaastoon sijoittuvia sijoituskohteita tekkiläisiltä löytyy?
Kaikkia rahoja ei viitsisi osakkeisiinkaan laittaa, kun lähikuukausina (=tämän vuoden aikana) tarvitsee aika isoa osaa rahoista asunnon ostoon. Ajankohta ja summa vaan yhä auki, kun asuntomarkkinat on mitä on.
Joten millaisia säästöilin ja osakkeiden välimaastoon sijoittuvia sijoituskohteita tekkiläisiltä löytyy?
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 2 468
Vähän tätä vastausta "pelkäsin". Pottumaisintahan tässä on, että sitä aikajännettä ei tiedä. Se oli "muutama kuukausi" jo viime kesänä, mutta kokoajan tuntuu, että menee markkinat vaan oudommiksi.
Kiitos vastauksesta.
Perfered tyyppiset osakkeet ovat monella tapaa lähempänä korkeakorkoista säästötiliä kuin normi osakkeet, mutta eivät nekään ole täysin immuuneja kurssimuutoksille (jonka vuoksi mahdollinen valinta kannattaa tehdä huolella, eikä laittaa kaikkia ylimääräisiä säästöjään), ja tietysti valuuttariski kohdistuu niihin normaalisti.
Esim Ruotsista ALM Equity AB Pref (ALM PREF) on tasaisesti maksanut kvartaaleittain 2,1Sek osinkoa, joka nykykurssilla on yli 7% / vuosi. On kuitenkin parhaillaan lievässä laskutrendissä, joten voi olla että lyhyellä kuten 3kk ajalla saattaisi silti jäädä tappiolle.
Toisekseen riskillisenä säästötilikorvikkeena tälläinen olisi näppärämpi jos valitsee sellaisen joka maksaa niitä osinkoja kuukausittain. Koska se vähentää riskiä siitä että osingon maksu romauttaa tilapäisesti kurssia sekä sitä että mahdollisen lyhyen omistuksen ajalle ylipäätään ehtisi tulla niitä osinkoja.
Lisäksi eräät BDC:t ovat historiallisesti pärjänneet senverran stabiilisti että niitäkin voi harkita osittaiseksi säästötilin korvikkeeksi. Esimerkkinä mieleen tulee Goldman Sachs BDC, Inc. (GSBD) joka maksaa osinkoa tasaisesti 0,45US$ / kvartaali. Tuo tekee nykykurssilla vuositasoksi yli 9%. <-- Tällä esimerkin BDC:llä taisi ideana olla että saavat rahaa suht edullisesti ja lainaavat sitä kalliimmalla USA:n pienyrityksille. Välistä jää tuottoa ja riskiä BDC:n osakkaille.
Näissä siis jokatapauksessa suurempi riski kuin perinteisessä säästötilissä, kuten huomaatte jos katsotte näiden esimerkkien kurssikäyriä esim maaliskuulta 2020, kun koronapaniikki iski.
Tämä ei ole sijoitussuositus, vaan kommetti siitä miten itse olen sijoittanut pienen osan niistä masseista joille haen lähinnä tasaista osinkovirtaa. Ts. omia rahoja kiinni molemmissa esimerkeissä.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 12 557
High-yield velkakirjarahastot/etf:t, mutta niilläkin on lyhyellä tähtäimellä jonkinsorttinen downside-riski. Helposti 20% hetkellisesti tai enemmänkin.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 387
Kansallistettiin tai ei niin yritystoiminta on tehty ulkomaalaisille nyt melko mahdottomaksi: Suomalaisyritykset yrittävät päästä pois Venäjältä – näin hankalaa sen on: ”Paikallinen johto voi joutua vankilaan”
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 5 254
Kaikille potkut ja tuhotaan kaikki tiedostot ym tieto ja sitten myy halvalla kaiken irtaimen ja irtisanoo tilojen vuokrasopparit. Jättää firman nimellisesti pystyyn, mutta se ei tee mitään tms?
Vaikeaa varmasti on kuitenkin.
- Liittynyt
- 15.11.2016
- Viestejä
- 1 085
Kuinkahan pitkällä aikajänteellä venäjä miettii näitä päätöksiään? Ei sinne tule länsimaista rahaa enää vuosikymmeniin tällaisen jälkeen, ihan sama millainen ratkaisu sotaan saadaan. Kiina ei taatusti pelasta, koska länsi on talouden näkökulmasta huomattavasti tärkeämpi kumppani. Venäjällä on kaiken maailman soluttautuneita agentteja ties missä viroissa ja maissa, joka on neroudessaan ja monimutkaisuudessaan ihan leffamateriaalia, mutta sitten näitä sodan ja talouden päätöksiä tekevät kiukkuiset pikkupojat. Ei voi kuin ihmetellä.
finWeazel
Chief Karpfen - ruoKalan C&R
- Liittynyt
- 15.12.2019
- Viestejä
- 9 091
Sääntösuomessa vois toimiakin. Venäjällä on vähän erilaiset menot, kun asiat ratkaistaan enemmän politiikan kuin lakien pohjalta. Vrt. Navalnyin vankilaanlaitto ja nyt yritys pidentää sen tuomiota.
Kaikkia näitä kolmea.
finWeazel
Chief Karpfen - ruoKalan C&R
- Liittynyt
- 15.12.2019
- Viestejä
- 9 091
Hodl. Aikahorisontti on pitkä, eikä mun omistamissa osakkeissa ole juurisyy omistaa muuttunut. Toki harmittaa ettei tullut myytyä kaikkea loppuvuodesta ja ostettua nyt takaisin. Mutta kun ei osaa ajoittaa niin holdailu on lopputulos.
Voi miettiä sitä covid19 droppia. Siinä(kin) kohtaa olisi ollut hyvä ajoittaa tai huonolla ajoituksella tehdä turskaa, kun ei oikein osaa ennustaa miten kurssit käyttäytyvät.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 5 254
Holdaan ja ostan lisää kuten aina. Tuo on strategiani ja se ei muutu.
- Liittynyt
- 22.09.2020
- Viestejä
- 341
Samaa holdia ollut. Itse asiassa ostot ollut muista syistä jäissä kolmisen kuukautta.
Nyt olisi taas n. 6k€ löysää sijoittaa niin jospa nuo hajauttaisi esim. kahdelle...kolmelle kuukaudelle á 2k€ - 3k€ per kerta. Shellillä ja Fortumilla ollut iso paino, mutta nyt taitaa mennä muualle nuo potit. Mutta minne, kas siinä pulma. Ehkäpä Walgreens Boots Alliancelle lisää painotusta. Tai Visalle.
Nyt olisi taas n. 6k€ löysää sijoittaa niin jospa nuo hajauttaisi esim. kahdelle...kolmelle kuukaudelle á 2k€ - 3k€ per kerta. Shellillä ja Fortumilla ollut iso paino, mutta nyt taitaa mennä muualle nuo potit. Mutta minne, kas siinä pulma. Ehkäpä Walgreens Boots Alliancelle lisää painotusta. Tai Visalle.
finWeazel
Chief Karpfen - ruoKalan C&R
- Liittynyt
- 15.12.2019
- Viestejä
- 9 091
Walmart, costco tai ehkä jopa se sp500 voi olla myös ihan ok. Tekkiosakkeet on iso kysymysmerkki, kun nyt näyttäisi että esim. gpu hinnat alkavat tulla alaspäin. Miten käy tekkiosakkeille, kun kulutus normalisoituu ja tulokset oletettavasti tulevat alaspäin. Onko kurssi jo lähellä pohjaa vai voiko tulla vielä paljon alaspäin?
Aloin walmartin asiakkaaksi tänä vuonna. Se firma pyörittää todella hyvää bisnestä. Ennen pidin amazonin voittoa varmana, mutta en ole niin varma enää
Flex queryllä saat omistukset, niissä jokainen ostoerä on eroteltu. Mun githubissa on sille csv-parseri joka laskee ostoerittäin tuoton jos myisi rapsan päiväyksellä.
Haetko nyt kuitenkin jotain menneisyyden tietoa eli vuosia sitten tehtyjä kauppoja ja haluaisit laskea koko IB asiakkuuden aikana tehdyn tuoton? Nekin löytynee tuolla flex queryllä mutta päätäni en toki pistä pantiksi.
Haetko nyt kuitenkin jotain menneisyyden tietoa eli vuosia sitten tehtyjä kauppoja ja haluaisit laskea koko IB asiakkuuden aikana tehdyn tuoton? Nekin löytynee tuolla flex queryllä mutta päätäni en toki pistä pantiksi.
Juuh, tuostahan ne näkyy, mutta taisi olla just se ongelma, että P/L luvut on euroina realisointihetken USD-EUR kurssin mukaan eikä ostohetken kurssia huomioida?
Elättelin vähän toivoa, josko sieltä tulisi oikeat euroluvut sisältävä raportti verotukseen
Edit: Kun ei mitään päiväkauppaa tule tehtyä, niin kyllähän nuo kurssit tietty poimii ihan manuaalisestikin tarvittaessa.
Oisko sulla heittää taitamattolle millä ajaa noi rapsat? Omat taidot ei tohon pysty... Vaikka YVEi taida IB:llä olla edelleenkään korvaajaa rapsalle josta näki kaikki ostoerät eri vuosilta? Tiedossa siis lisää huvia ajaa useiden vuosien rapsat ja koostaa niistä rapsa jossa kaikki osto- ja myyntierät on laskettu euroina
Euroiksi se pitäisi saada suoraan netissä käyttäen täällä ollutta linkkiä ”(syö csv:tä) tai vähän itse leikkien käyttäen mun skriptiä (syö html:ää).Juuh, tuostahan ne näkyy, mutta taisi olla just se ongelma, että P/L luvut on euroina realisointihetken USD-EUR kurssin mukaan eikä ostohetken kurssia huomioida?
Elättelin vähän toivoa, josko sieltä tulisi oikeat euroluvut sisältävä raportti verotukseen
Edit: Kun ei mitään päiväkauppaa tule tehtyä, niin kyllähän nuo kurssit tietty poimii ihan manuaalisestikin tarvittaessa.
Luurilla en jaksa etsiä enkä nickkiäkään löydä, mutta ei ole pitkä aika kun tuosta uudemmasta csv variantista keskusteltiin (syksyllä) eli alta 5min pitäisi löytää tuo nettisivu ja csv sinne jos ei jaksa/viitsi käsin laskea.
Uutiset
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (46/2024)
15.11.2024 13:52
-
Philips Evnia julkaisi uuden erittäin leveän 34M2C5501A -pelinäytön
15.11.2024 03:41
-
APNX julkaisi V1-miditornikotelon viistetyllä etukulmalla
14.11.2024 23:04
-
Cooler Master julkaisi kompaktin Hyper 411 Nano -prosessoricoolerin
14.11.2024 03:44
-
NVIDIA App -sovellus julkaistiin virallisesti
13.11.2024 03:29
Uutisia lyhyesti
-
Samsungin huhutaan suunnittelevan Exynos-piirituotannon ulkoistamista TSMC:lle
- NeliYgönen
- Vastauksia: 14
-
Redmagic esitteli Kiinassa uuden 10 Pro -lippulaivapuhelimensa- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 0
-
