Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Mulla on eri-ikäiset lapset joille säästäminen alkoi samaan aikaan. Sanoin silloin vanhemmalle (joka todennäköisesti tuhlaavaisempi) että jatkan rahojen laittamista hänelle yhtä pitkään kuin sisarelle olettaen ettei ole tyhjentänyt tiliä.
 
Nordnetillä automaattinen osto eräästä SPP:n rahastosta. Viimeisin merkintä "Käsitellään" ti 25.5. ennen klo 7, nyt on ke 2.6. vaille yksi, eikö tämä ole jo melkoisen pitkä viive?
 
Onko Sammon tilanteesta käsitystä. Yritin jo lueskella, mutta en löytänyt varmaa tietoa. Eli kun ovat myyneet Nordeaa pois, niin tuleeko Sammon omistajille jonkinlainen lisäboosti, pääoman palautus yms myöhemmin tänä vuonna. Jotain huhuja on asiasta ollut kuitenkin.
 
Onko Sammon tilanteesta käsitystä. Yritin jo lueskella, mutta en löytänyt varmaa tietoa. Eli kun ovat myyneet Nordeaa pois, niin tuleeko Sammon omistajille jonkinlainen lisäboosti, pääoman palautus yms myöhemmin tänä vuonna. Jotain huhuja on asiasta ollut kuitenkin.

Tässä Sampon ilmoitus viime marraskuulta jolloin myyntejä oli tehty isompi setti. Nyt voi tilanne olla toinen, mutta ehkä noista saa osviittaa:

Mitä aiotte tehdä myynnistä saatavilla varoilla?
Osa myynnistä saatavista varoista käytetään Sammon velkaisuusasteen alentamiseen ja osalla vahvistetaan Sammon likviditeettiasemaa ja kykyä tarttua tulevaisuudessa aukeaviin tilaisuuksiin.

Onko näkyvissä mahdollisia ostokohteita?
Pidämme silmämme aina auki mahdollisten tilaisuuksien varalta, mutta emme ole tällä hetkellä yritysostomoodissa vaan keskitymme Hastings-kaupan loppuun viemiseen.

Vaikuttaako myynti Sammon osinkopolitiikkaan?
Ei vaikuta. Myynnistä aiheutuvaa kirjanpidollista tappiota käsitellään satunnaisena eränä, joten se ei vaikuta vuodelta 2020 maksettavan osingon laskentaan. 6.2.2020 voimaan tulleen Sammon osinkopolitiikan mukaisesti osinkoa jaetaan vähintään 70 prosenttia konsernin vuotuisesta nettotuloksesta (satunnaiset erät pois lukien), ja yhtiö voi lisäksi ostaa omia osakkeitaan.

 
Onko Sammon tilanteesta käsitystä. Yritin jo lueskella, mutta en löytänyt varmaa tietoa. Eli kun ovat myyneet Nordeaa pois, niin tuleeko Sammon omistajille jonkinlainen lisäboosti, pääoman palautus yms myöhemmin tänä vuonna. Jotain huhuja on asiasta ollut kuitenkin.
Suosittelen katsomaan Inderesin analyysivideon aiheesta:

Yhteenvetoa löytyy myös:
Sampo kertoi aiemmin CMD:llä tavoitteekseen palauttaa ylimääräistä pääomaa sijoittajille 5-6e seuraavan parin vuoden aikana. Nordean kurssinousu kasvattaa suoraan tätä määrää, sillä se on kaikki Sammon kannalta ylimääräistä pääomaa. Nordean kurssinousu kasvattaa lähivuosien kertaosinkojen määrää noin 1,2 eurolla ja odotammekin nyt Sammon jakavan ylimääräistä osinkoa 6-7e/osake. Ensimmäinen lisäosinko tullaan todennäköisesti saamaan syksyllä, kun Sampo jatkaa Nordea myyntejään ja/tai Nordea jakaa vihdoin kunnolla osinkoa. Keväällä pidämme lisäosinkoa epätodennäköisenä, sillä Sampo halunnee käyttää seuraavista Nordea-myynneistä saatavat pääomat velkaantuneisuuden laskuun.
 
Mistäs Nokian kurssinousut johtuu, jos tuota kuukauden-kahden takaista Reddit meemeilyä ei oteta huomioon? Tuskin lafka nyt kuitenkaan yhtäkkiä mikään rahasampo on, vaikka vissiin kohtalaisesti nyt mennyt. Pari kertaa noussut nyt kurssi vähän isommin muutaman viikon sisään. Ensin n. 3.5 eurosta 4 euroon, ja tänään/viime viikolla sitten 4.4 euroon.
 
Viimeksi muokattu:
Osakesäästötilille voi ostaa vain osakkeita.
Ai niimpä se onkin. Täytynee sitten ostella lisää osakkeita kun nyt avasin osakesäästötilin ja sinne ylimääräisiä roposia siirtelin. Kalliita vaan tuntuu olevan kun vasta viime kesänä alennusmyynneissä tankkasin. Olisiko tuo vasta mainittu Sampo tulevien osinkojen vuoksi hyvä paikka nyt? Jotain muita hyviä paikkoja?
 
No kerro nyt se ei ikityöllistävä ala

Onhan noita varmaan monia, mutta omalla kohdalla logistiikka/toimitusketjun ohjaukseen liittyvää puuhastelua. Oliko tästä tarkoitus jatkaa keskustelua johonkin suuntaan vai jäädä vain off-topic onelineriksi?
 
Te, jotka sijoitatte lapsilisät tai ylipäätään sijoitatte lapselle ja jos lapsia on enemmän kuin yksi: miten olette ajatelleet menetellä sitten, kun vaikka 18-vuotiaana kukin lapsi saa potin käyttöönsä? Vaikka sijoitettu kokonaissumma olisi ollut joka lapselle sama ja sijoituskohteet identtiset, niin salkun arvohan voi olla hyvinkin erilainen kullekin lapselle täysi-ikäisyyden koittaessa? Termi kyseiselle ilmiölle on kaiketi ”sequence of return risk”.
Täytyy koko ajan yrittää vähän tasailla. Tavoite siis, että ero olisi kohtuullisen pieni, joku max 5ke sitten lopussa niin voi helpommin käteisellä tasata. Vanhemmalla muksulla on tällä hetkellä yli 7ke suurempi salkku vaikka ikäero vain 2 vuotta, joten pitää lahjoituksia vähän painottaa tuolle nuoremmalle jossain kohtaa.
 
Täytyy koko ajan yrittää vähän tasailla. Tavoite siis, että ero olisi kohtuullisen pieni, joku max 5ke sitten lopussa niin voi helpommin käteisellä tasata. Vanhemmalla muksulla on tällä hetkellä yli 7ke suurempi salkku vaikka ikäero vain 2 vuotta, joten pitää lahjoituksia vähän painottaa tuolle nuoremmalle jossain kohtaa.
Lisävaikeusastetta tulee vielä siitä, että salkkujen koon lisäksi pitäisi huomioida myös verokuorma ts. jos molemmat myisivät koko salkkunsa niin samasta koosta huolimatta toiselle voi jäädä verojen jälkeen enemmän käteen, jos hankinnat ei ole saman verran voitolla/tappiolla. Ja jos vielä hankintameno-olettaman ottaa mukaan, niin pitäisi olla samaan aikaankin hankinnat, jotta tuon käyttäminen olisi tasapuolista :kahvi:

Itse tuli aloitettua nuo vasta siinä vaiheessa, kun pystyi säästämään tasapuolisesti tenavien arvo-osuustileille. Ei tosin mitenkään etukäteen suunnitellusti vaan aloitus ei ollut heti syntymän jälkeen :)

Ehkä helpommalla pääsisi sillä osta itselle ja lahjoita sitten saman kokoiset omistukset samoja firmoja 18v kohdalla, ei tarvitsisi miettiä kuin lahjaveroa. Tosin tuosta tulee sitten todennäköisesti muita kuluja päälle siirroista.
 
Lisävaikeusastetta tulee vielä siitä, että salkkujen koon lisäksi pitäisi huomioida myös verokuorma ts. jos molemmat myisivät koko salkkunsa niin samasta koosta huolimatta toiselle voi jäädä verojen jälkeen enemmän käteen, jos hankinnat ei ole saman verran voitolla/tappiolla. Ja jos vielä hankintameno-olettaman ottaa mukaan, niin pitäisi olla samaan aikaankin hankinnat, jotta tuon käyttäminen olisi tasapuolista :kahvi:

Itse tuli aloitettua nuo vasta siinä vaiheessa, kun pystyi säästämään tasapuolisesti tenavien arvo-osuustileille. Ei tosin mitenkään etukäteen suunnitellusti vaan aloitus ei ollut heti syntymän jälkeen :)

Ehkä helpommalla pääsisi sillä osta itselle ja lahjoita sitten saman kokoiset omistukset samoja firmoja 18v kohdalla, ei tarvitsisi miettiä kuin lahjaveroa. Tosin tuosta tulee sitten todennäköisesti muita kuluja päälle siirroista.
Joo, olisihan se tavallaan helpompaa lahjoittaa koko potti sitten myöhemmin. Vanhemman muksun salkusta pitäisi vissiin alkaa jo maistraattiinkin tehdä ilmoituksia kun rajat paukkuu. Kivaa byrokratiaa. :beye:

Toisaalta tällä tavalla nuo saa pikkuhiljaa opetettua tuohon sijoittamiseen ja säästämiseen. Varmaan jollekin teinille alkaa ajatuksenakin olla jo vähän erilaista käsittää, että se salkku on tosiaan oma eikä iskän/äidin, eikä sitä kukaan voi häneltä pois viedä.
 
Sellainen asia tuli juuri opittua, että jos aikoo jakaa lapsille (arvoaan nostanutta) sijoitusomaisuutta, niin sitä ei todellakaan kannata myydä ja jakaa rahana tai myydä ja antaa valua perintöä rahana; Tällöin joutuu vanhemmat makselemaan ensin myyntivoittoveroa 30-34% ja sitten vielä lapsi joutuu makselemeen lahja- tai perintöveroa.

Mutta kun jakaa alkuperäisen omaisuuden suoraan lahjana tai perintönä, selviää täysin ilman myyntivoittoveroa sen voiton osalta, mitä se omaisuus vanhemmilla nosti arvoaan.

Eli jos vanhempi on ostanut 10000 euron edestä sijoitusomaisuutta ja se on nostanut arvonsa 20000 tonniin, myymällä sen makselisi ensin 3000 euroa myyntivoittoveroa, ja sitten jäljellejäävästä 17000 eurosta lapselle lahjoittamalla lapsi maksaisi 1060e lahjaveroa, käteen jäisi 15960e.
Perintönä taas alaikäinen lapsi ei joutuis maksamaan tästä vielä perintöveroa, mutta käteen jäisi lapselle silti vain 17000e.

Kun taas lahjoittaa sen 20000 euron omaisuuden sellaisenaan, lapsi maksaa siitä ainoastaan 1300e lahjaveroa ja jos myy sen tuolla 20000 eurolla, ei joudu maksamaan yhtään myyntivoittoveroa, käteen jää 18700.

Eli myymällä omaisuuden ensin ja antamalla rahat verot olisi tällä esimerkillä yli kolminkertaiset verrattuna siihen, etä antaa alkupeärisen omaisuuden ja lapsi myy sen heti.


Toki, jos sijoitus jää lapselle ja nostaa myöhemmin arvoaan, sitten lapsi joutuu makselemaan myyntivoittoveroa sen arvonnousun osalta; Lahjoitushetkellä siis verottajalle ilmoitetaan lahjan arvo ja tämä myyntivoitto lasketaan tästä arvosta.



Tämän takia voi olla jopa verotuksellisesti kannattavaa että sitä sijoitusomaisuutta EI anna lapselle pikkuhiljaa aikaisin välttääkseen lahjaverot, vaan voi jopa kannattaa pitää se omassa omistuksessa pidempään jotta voi antessa nollata sen myyntivoittoveron.

Koska jos lapsi saa sijoitusomaisuutensa aikaisin ja se kasvaa arvoa lapsen omistuksessa, lapsi joutuu sen myydessään makselemaan siitä paljon suuremmat myyntivoittoverot verrattuna tilanteeseen, jossa saa sen aikuisena juuri ennen kuin se tarvii realisoida.
 
Te, jotka sijoitatte lapsilisät tai ylipäätään sijoitatte lapselle ja jos lapsia on enemmän kuin yksi: miten olette ajatelleet menetellä sitten, kun vaikka 18-vuotiaana kukin lapsi saa potin käyttöönsä? Vaikka sijoitettu kokonaissumma olisi ollut joka lapselle sama ja sijoituskohteet identtiset, niin salkun arvohan voi olla hyvinkin erilainen kullekin lapselle täysi-ikäisyyden koittaessa? Termi kyseiselle ilmiölle on kaiketi ”sequence of return risk”.

Lahjoittamallahan voi tasata tuota eroa, mutta noin 5k suurempien summien lahjoittaminen ei onnistu verovapaasti kerralla.

Itse ajattelen asian niin, että me sijoitamme lapsille saman summan ja lopputulos on mitä on. Alamme myös hyvissä ajoin kertomaan pörssimaailman perusteita, jolloin korkoa korolle ilmiö tulee tutuksi. Summien tasaaminen tuntuu jotenkin väärältä, sillä silloin toinen lapsista olisi konkreettisesti saanut meiltä enemmän. Nyt arvonnousun määrittelee pörssi, ei meidän sijoittama rahasumma.

Ymmärrän kyllä tuon salkkujen arvon tasaamisenkin tasapuolisuuden nimissä, mutta itse koen saman rahasumman laittamisen tasapuolisempana.
 
  • Tykkää
Reactions: jad
Sellainen asia tuli juuri opittua, että jos aikoo jakaa lapsille (arvoaan nostanutta) sijoitusomaisuutta, niin sitä ei todellakaan kannata myydä ja jakaa rahana tai myydä ja antaa valua perintöä rahana; Tällöin joutuu vanhemmat makselemaan ensin myyntivoittoveroa 30-34% ja sitten vielä lapsi joutuu makselemeen lahja- tai perintöveroa.

Mutta kun jakaa alkuperäisen omaisuuden suoraan lahjana tai perintönä, selviää täysin ilman myyntivoittoveroa sen voiton osalta, mitä se omaisuus vanhemmilla nosti arvoaan.

Eli jos vanhempi on ostanut 10000 euron edestä sijoitusomaisuutta ja se on nostanut arvonsa 20000 tonniin, myymällä sen makselisi ensin 3000 euroa myyntivoittoveroa, ja sitten jäljellejäävästä 17000 eurosta lapselle lahjoittamalla lapsi maksaisi 1060e lahjaveroa, käteen jäisi 15960e.
Perintönä taas alaikäinen lapsi ei joutuis maksamaan tästä vielä perintöveroa, mutta käteen jäisi lapselle silti vain 17000e.

Kun taas lahjoittaa sen 20000 euron omaisuuden sellaisenaan, lapsi maksaa siitä ainoastaan 1300e lahjaveroa ja jos myy sen tuolla 20000 eurolla, ei joudu maksamaan yhtään myyntivoittoveroa, käteen jää 18700.

Eli myymällä omaisuuden ensin ja antamalla rahat verot olisi tällä esimerkillä yli kolminkertaiset verrattuna siihen, etä antaa alkupeärisen omaisuuden ja lapsi myy sen heti.


Toki, jos sijoitus jää lapselle ja nostaa myöhemmin arvoaan, sitten lapsi joutuu makselemaan myyntivoittoveroa sen arvonnousun osalta; Lahjoitushetkellä siis verottajalle ilmoitetaan lahjan arvo ja tämä myyntivoitto lasketaan tästä arvosta.



Tämän takia voi olla jopa verotuksellisesti kannattavaa että sitä sijoitusomaisuutta EI anna lapselle pikkuhiljaa aikaisin välttääkseen lahjaverot, vaan voi jopa kannattaa pitää se omassa omistuksessa pidempään jotta voi antessa nollata sen myyntivoittoveron.

Koska jos lapsi saa sijoitusomaisuutensa aikaisin ja se kasvaa arvoa lapsen omistuksessa, lapsi joutuu sen myydessään makselemaan siitä paljon suuremmat myyntivoittoverot verrattuna tilanteeseen, jossa saa sen aikuisena juuri ennen kuin se tarvii realisoida.
Jep, tätäpä juuri tarkoitin tuolla ylempänä eli tuolla välttää nuo myyntivero-ongelmat. Huom! Se kannattaa huomioida, että lapsi ei saa myydä lahjoitettuja arvopapereita vuoden sisällä niiden saamisesta, tai no, saa, mutta ei kannata. Jos noin tekee, niin joutuu käyttämään lahjoittajan alkuperäisiä hankintamenoja lahjoitushetken arvon sijaan. (tai hankintameno-olettamaa, joka ei myöskään helpota sitä tilannetta, että haluaa käyttää lahjoitushetken arvoa)
 
Viimeksi muokattu:
Ellei ole jo mainittu täällä, niin OP näemmä jatkaa omistaja-asiakkailleen 1% välityspalkkiokattoa 2022 loppuun saakka.

Tuossa yllä olikin hyvää keskustelua ja pointteja lapsille säästämisestä / sijoitusomaisuuden "jakamisesta" lapsille. Itse säästän pääosin tylsästi rahastoihin, ja ainakaan Nordnetilla ei ilmeisesti pysty rahastoja siirtämään lapselle - sen sijaan OP:lta vastasivat että kyllä onnistuu. Erikoista että näissäkin on noin radikaaleja eroja. Ongelmaa ei tietysti tule jos säästää suoraan lapsen nimiin, mutta se on sitten sinänsä homma erikseen.

edit: Nordnetin aspa siis vastasi että "Rahastoja ei tosiaan pysty siirtämään tilien välillä. "
 
Viimeksi muokattu:
Sellainen asia tuli juuri opittua, että jos aikoo jakaa lapsille (arvoaan nostanutta) sijoitusomaisuutta, niin sitä ei todellakaan kannata myydä ja jakaa rahana tai myydä ja antaa valua perintöä rahana; Tällöin joutuu vanhemmat makselemaan ensin myyntivoittoveroa 30-34% ja sitten vielä lapsi joutuu makselemeen lahja- tai perintöveroa.

Mutta kun jakaa alkuperäisen omaisuuden suoraan lahjana tai perintönä, selviää täysin ilman myyntivoittoveroa sen voiton osalta, mitä se omaisuus vanhemmilla nosti arvoaan.

Eli jos vanhempi on ostanut 10000 euron edestä sijoitusomaisuutta ja se on nostanut arvonsa 20000 tonniin, myymällä sen makselisi ensin 3000 euroa myyntivoittoveroa, ja sitten jäljellejäävästä 17000 eurosta lapselle lahjoittamalla lapsi maksaisi 1060e lahjaveroa, käteen jäisi 15960e.
Perintönä taas alaikäinen lapsi ei joutuis maksamaan tästä vielä perintöveroa, mutta käteen jäisi lapselle silti vain 17000e.

Kun taas lahjoittaa sen 20000 euron omaisuuden sellaisenaan, lapsi maksaa siitä ainoastaan 1300e lahjaveroa ja jos myy sen tuolla 20000 eurolla, ei joudu maksamaan yhtään myyntivoittoveroa, käteen jää 18700.

Eli myymällä omaisuuden ensin ja antamalla rahat verot olisi tällä esimerkillä yli kolminkertaiset verrattuna siihen, etä antaa alkupeärisen omaisuuden ja lapsi myy sen heti.


Toki, jos sijoitus jää lapselle ja nostaa myöhemmin arvoaan, sitten lapsi joutuu makselemaan myyntivoittoveroa sen arvonnousun osalta; Lahjoitushetkellä siis verottajalle ilmoitetaan lahjan arvo ja tämä myyntivoitto lasketaan tästä arvosta.



Tämän takia voi olla jopa verotuksellisesti kannattavaa että sitä sijoitusomaisuutta EI anna lapselle pikkuhiljaa aikaisin välttääkseen lahjaverot, vaan voi jopa kannattaa pitää se omassa omistuksessa pidempään jotta voi antessa nollata sen myyntivoittoveron.

Koska jos lapsi saa sijoitusomaisuutensa aikaisin ja se kasvaa arvoa lapsen omistuksessa, lapsi joutuu sen myydessään makselemaan siitä paljon suuremmat myyntivoittoverot verrattuna tilanteeseen, jossa saa sen aikuisena juuri ennen kuin se tarvii realisoida.
Tähän vielä lisäys, että lahjoitushetken ja myynnin välissä pitää olla vähintään vuosi, jotta hankinta-arvoksi katsotaan lahjoitushetken arvo.

Mutta juuri näin itsekin päätin lapselle sijoittamisen tehdä, eli perustin Seligsoniin oman salkkuni oheen erillisen alasalkun, johon ostan rahastoja sillä ajatuksella, että siirrän ne myöhemmin lapsen nimiin.
 
Privanet Group Oyj (PRIVA) osake

Ostin 0,280 ja myin 0,440. Senttiosakkeiden iloja nämä, mutta sainpahan ainakin voittoa. Ehkä olisi pitänyt myydä vain puolet, se on suositeltu taktiikka, mutta en tiedä jaksaako noita senttiosakefirmoja edes salkussa katsella. Aikamoista kurssien kyttäämistä on helposti, vaikka niistä nyt pelkkää voittoa olenkin tähän mennessä saanut, niin en tiedä onko kaiken säätämisen arvoista.
 
Privanet Group Oyj (PRIVA) osake

Ostin 0,280 ja myin 0,440. Senttiosakkeiden iloja nämä, mutta sainpahan ainakin voittoa. Ehkä olisi pitänyt myydä vain puolet, se on suositeltu taktiikka, mutta en tiedä jaksaako noita senttiosakefirmoja edes salkussa katsella. Aikamoista kurssien kyttäämistä on helposti, vaikka niistä nyt pelkkää voittoa olenkin tähän mennessä saanut, niin en tiedä onko kaiken säätämisen arvoista.
Ostin viime kesänä QCOM, ASML ja TSM. Nuo ovat +112%, +75% ja +50%. Eivätkä todellakaan ole mitään senttiosakkeita - firmat ovat miljardien largecapeja.

Jotta uskaltaisin sijoittaa nakkikioskeihin, niin haluaisin tehdä kunnon analyysit niiden tuloksentekokyvystä ja koittaisin keksiä hyvät perustelut sille, että miksi ne firmat yhtäkkiä lähtisivät merkittävästi markkinoita kovempaan kasvuun. Muuten en näe noiden ostamisessa kauheasti järkeä.
 
Eli myymällä omaisuuden ensin ja antamalla rahat verot olisi tällä esimerkillä yli kolminkertaiset verrattuna siihen, etä antaa alkupeärisen omaisuuden ja lapsi myy sen heti.

Eli kuten voffer tuossa jo sanoi, niin heti ei lapsi voi omaisuutta myydä tai veroseuraamuksia tulee, vaan pitänee omistaa lahjoitettu omaisuus vuoden ajan ennen myymistä.
 
Olisi tarkoitus säästää vähän puskuria pitkäaikaisten sijoitusten lisäksi. Ajattelin, että korko-etf olisi helppo tapa pitää puskuria, jonka saa nopeasti kuitenkin käyttöön. Osaisiko joku suositella hyvää etf-rahastoa tähän tarkoitukseen vai onko parempia ideoita puskurille? Svea ja bank norwegian ovat turhan matalakorkoisia, vaikka muuten hyvä vaihtoehto.
 
Olisi tarkoitus säästää vähän puskuria pitkäaikaisten sijoitusten lisäksi. Ajattelin, että korko-etf olisi helppo tapa pitää puskuria, jonka saa nopeasti kuitenkin käyttöön. Osaisiko joku suositella hyvää etf-rahastoa tähän tarkoitukseen vai onko parempia ideoita puskurille? Svea ja bank norwegian ovat turhan matalakorkoisia, vaikka muuten hyvä vaihtoehto.
Ei taida olla tällä hetkellä parempaa paikkaa puskurille kuin Svea tai Bank Norwegian.
 
Olisi tarkoitus säästää vähän puskuria pitkäaikaisten sijoitusten lisäksi. Ajattelin, että korko-etf olisi helppo tapa pitää puskuria, jonka saa nopeasti kuitenkin käyttöön. Osaisiko joku suositella hyvää etf-rahastoa tähän tarkoitukseen vai onko parempia ideoita puskurille? Svea ja bank norwegian ovat turhan matalakorkoisia, vaikka muuten hyvä vaihtoehto.

"Perinteisiä" globaalisti hajautettuja ratkaisuja passiivisen salkun korkosijoitus-osuuteen ovat esim:
  • Vanguard Global Aggregate Bond UCITS ETF EUR hedged - VAGF (IE00BG47KH54) TER 0.10%
  • iShares Core Global Aggregate Bond UCITS ETF EUR hedged - EUNA/AGGH (IE00BDBRDM35) TER 0.10%
Nykyään korkoriskin vuoksi voi olla kuitenkin järkevämpää pitää rahat siellä Sveassa tai Bank Norwegianissa. Riippuu keneltä kysyy, eli mielipideasia, kun toimivaa kristallipalloa ei ole. :)
 
Tutulla on tämä käytössä minimi kuukausi erällä, kyseessä vanhempi henkilö ja helppous ollut tässä pysymisen syynä.

Eihän tuo kuluiltaan liene ihan pahimmasta päästä näiden isoimpien firmojen tarjontoja? Vai enkö huomaa jotain, toki nordnet tms on vielä edullisempi mutta ei ihan normaali riisto hinta kuitenkaan tässä mielestäni:

 
Tutulla on tämä käytössä minimi kuukausi erällä, kyseessä vanhempi henkilö ja helppous ollut tässä pysymisen syynä.

Eihän tuo kuluiltaan liene ihan pahimmasta päästä näiden isoimpien firmojen tarjontoja? Vai enkö huomaa jotain, toki nordnet tms on vielä edullisempi mutta ei ihan normaali riisto hinta kuitenkaan tässä mielestäni:


Minun mielestäni nuo Lähitapiolan Eurooppa Markkina ja USA Markkina ovat melko ok. Ilmeisesti ovat käytännössä melko passiivisia, vaikka rahaston kuvauksessa jostain rahastonhoitajasta ja kvantitatiivisesta mallista höpistäänkin. Kulut ovat silti kohtuulliset, eikä ole merkintä- ja lunastuspalkkioita. Olen käyttänyt niitä välillä bufferina ja saadakseni vakuutusmaksuista alennusta (Omaetu-alennusta tulee enemmän jos on enemmän Lähitapiolan palveluita käytössä). Jos sijoitukset ovat pelkästään Eurooppa Markkina -rahastossa, niin voisi tietenkin miettiä, pitäisikö kuitenkin pitää esim. vaikka puolet USA Markkinassa hajautuksen parantamiseksi (ellei ole jostain syystä täysin vakuuttunut siitä, että Eurooppa tulee menestymään paremmin).
 
Keskon nousu ollut kyllä aika kuumottavaa. Maaliskuusta nousu melkein 40%. Se on varsin kova nousu tuollaiselle firmalle. Kesko on menestynyt todella hyvin koronan aikana ja varsinkin verkkokauppa kasvanut kohisten. Mutta tuskin kasvu loputtomiin jatkuu kun ihmiset pikku hiljaa palaavat normaaliin. Mutta, en valita!
 
Tähän vielä lisäys, että lahjoitushetken ja myynnin välissä pitää olla vähintään vuosi, jotta hankinta-arvoksi katsotaan lahjoitushetken arvo.

Mutta juuri näin itsekin päätin lapselle sijoittamisen tehdä, eli perustin Seligsoniin oman salkkuni oheen erillisen alasalkun, johon ostan rahastoja sillä ajatuksella, että siirrän ne myöhemmin lapsen nimiin.
Niin, mikä tässä oli etuna sihen nähden, että säästäisi jatkuvasti lapsen omistuksessa olevalle salkkuun? Tietysti lapsen nimissä olevia varoja ei saa laittaa riskisijoituksiikän etc, mutta onko tuossa muuta etua?
 
Niin, mikä tässä oli etuna sihen nähden, että säästäisi jatkuvasti lapsen omistuksessa olevalle salkkuun? Tietysti lapsen nimissä olevia varoja ei saa laittaa riskisijoituksiikän etc, mutta onko tuossa muuta etua?
Helppo esimerkki, laitat 5ke lapselle nyt ja 10v päästä se on 10ke. Lapsi cashaa rahat, maksaa verot 5ke:sta 30%. vs sijoitat rahat omiin nimiisi, jolloin se nousee myöskin arvoon 10ke, lahjoitat tästä 5ke muksulle joka myy sen vuoden päästä pois - ei maksa veroa ollenkaan, 3v päästät lahjoitat toiset 5ke ja lapsi myy taas sen vuoden päästä eikä maksa veroja.

Sitä tehokkaampi tuo on mitä pienemmät summat, erityisen tehokas jos koko potti mahtuu 5ke sisään niin ei tarvi kuin joko lahjoittaa ne rahat 1v ennen rahan tarvetta.

Jos lapsi tarttee koko rahan heti niin kun lahjoitat 10ke vuoden "etuajassa" niin lapsi maksaa lahjoituksesta veroja 500e ja rahat on käytössä kun niitä vuoden päästä tarvitaan.

Esimerkeissä säästetään 1,5ke - 1ke sillä että venytetään sen rahan cäshäämistä kylmäksi käteiseksi 1v tai 4v ja/tai ennakoidaan vähän koska sitä rahaa tarvittaisiin ja lahjoitetaan ne rahat etukäteen. Eli ei tuo säästö ilmaiseksi tule, aika-arvon ja ennustajan lahjat siitä joutuu maksamaan.

Toisin sanoen oikein mitään kymppiä kuussa ei kannata lapsin nimiin säästää, tuon rahan voi vipata koska tahansa verottomasti lapselle ja lapsi sitten verottomasti cäshää sen vuoden päästä. Tilanne ehkä vähän muuttuu jos säästää lapselle selvästi isommin eli sanotaanko että vaikka 18v:nä on nipussa 100ke, tuollaista summaa ei enää ihan helposti siirrellä pienillä veroilla myöhemmin, toisin sanoen lapsi voi tuosta hänen nimiin säästetystä nipusta lohkaista 10ke melko pienellä veroilla käteiseksi kun taas koko potin siirrosta hänelle pitäisi maksaa jo tuo 10ke veroja.
 
Eikö noissa lahjoitushommissa ole vielä se, että äiti ja isä ja mummo ja pappa,... voivat jokainen lahjoittaa. Voi rakentaa himmeleitä, jos haluaa. Voitolla olevat osakkeet voivat olla parempi juttu lahjoittaa kuin raha. Mun käsityksen mukaan kunhan osakelahja on rajan alle niin osakkeet voi myydä vuoden jälkeen olettamalla, että ostohinta oli sama kuin hinta lahjoitushetkellä. Säästää pääomaveron verran lahjoittamalla osakkeita versus rahaa. Voitolla olevat osakkeet lahjaksi ja itse käyttää rahaa. Win/Win.
 
Just noin, himmeleiden rakentamisessa vain taivas on rajana, mutta pääosin kyllä noita ”sukulaisia” käytetään vain kylmän käteisen lahjoittamisessa jos et lapselle kehtaa pistää tuhtia ruskeaa kirjekuorta.

Muiden sekoittaminen osaketileihin/rahastoihin on kuitenkin byrokratialtaan tietyssä mielessä aika vaivalloista vaikka toki täydellä valtakirjalla pystyy itse huseeraamaan. Lisäksi erityisesti isovanhempiem tapauksessa pitää myös ottaa huomioon skenaario että kukaan ei ole tällä pallolla lopullisesti eli nuo heidän nimissään olevat ”lasten lasten” rahastot pitäisi hoitaa testamentilla tai muuten ne palautuu 50/50 sulle ja päihdeongelmaiselle sisaruksellesi :). Omiin sisaruksiin ja setiin/täteihin alkaa myös sisältymään omia riskejä pitkäaikaisessa vuosikymmen/kaksi kestävässä säästämisessä.

Eli ilmaisia lounaita ei ole.
 
Aika moni tuntuu huutavan, että pian tulee pörssiromahdus. Itse tankkasin osakkeita kaksin käsin maaliskuussa 2020, kun maailma tuntui romahtavan ja täytynee alkaa kotiuttaa voittoja, kun tuolla on aika älyttömiä tuottoja osassa osakkeita.
 
Mitä tuo dollarin painaminen käytännössä tarkoittaa maailmantaloudelle? Paljon tästä asiasta löytyy kauhistelua.
RDT_20210605_1202174299319608313316279.jpg
 
Luulisi että hinnat nousisivat ellei noita dollareita polteta pois markkinoilta esimerkiksi elokuvien rekvisiittana.
Pois polttaminen tapahtuu sillä, että FED myy ostamaansa omaisuutta pois. Silloin rahaa virtaa takaisiln keskuspankkiin ja se katoaa markkinoilta.

 
Viimeksi muokattu:
Luulisi että hinnat nousisivat ellei noita dollareita polteta pois markkinoilta esimerkiksi elokuvien rekvisiittana.
Oletan, että sanoit tuon vitsillä. Älkää kuitenkaan ikinä rikkoko/tuhotko Yhdysvaltojen dollareita, koska kyseessä on rikos

Ja lisäksi elokuvissa käytettävät "väärennetyt" rahat aiheuttavat jatkuvasti ongelmia viranomaisille
 
Joo, Suomessa ei taida olla lakia, joka kieltäisi oman rahan tuhoamisen. Valuutasta riippumatta. Sitä en tiedä, voiko ulkomaan valuuttaa tuhoamalla rikkoa ulkomaan lakia, vaikka sen tekisi Suomessa.
 
Joo, Suomessa ei taida olla lakia, joka kieltäisi oman rahan tuhoamisen. Valuutasta riippumatta. Sitä en tiedä, voiko ulkomaan valuuttaa tuhoamalla rikkoa ulkomaan lakia, vaikka sen tekisi Suomessa.
Käsittääkseni pääosin sivistysvaltioissa on periaatteena teon pitää olla kummassakin maissa rangaistava että siitä ns. kotimaassa voidaan tuomita. Lisäksi teon pitää olla vähän ylinopeutta vakavampi että toisessa maassa voidaan edes syyttää aiheesta. Kolmanneksi tekijän kansalaisuudellakin/asuinmaalla/asukasluvalla lienee jotain tekemistä asiaan. Olisi nimittäin aika kosmista että ”ei kotipaikka” valtiolla olisi syyteoikeus johonkin joka molemmissa maissa on rangaistavaa mutta kotipaikkavaltio ei syytettä nosta siellä tehdystä asiasta, niin sen voisi nostaa toinen valtio kun käyt sielllä lomalla.

Joku hakkerointi joka tehdään maassa x mutta kohdistuu fyysisesti maahan y lienee jonkinlainen poikkeustapaus ja y voinee asiasta syyttää jos sinne lomailemaan menet.

Sitten jenkeistä sellainen erikoistapaus että osavaltio/liittovaltio lait näyttäytyvät erityisesti turistille sitten että kun lentokentällä sut pysäyttää liittovaltion lakia noudattava CBP-viraston virkailija niin se on maahanpääsyn estämisen peruste kun ilmoitat loman tarkoituksen olevan vetää nuppi täyteen pilveä coloradossa (jossa budi siis laillista). Twisti on siinä että tuossa tilanteessa noudatetaan liittovaltion lakia vaikka lentokenttä olisikin coloradossa eikä osavaltion lailla ole mitään merkitystä, vastaavasti oman maan kansalaiselle CBP officer ei voi tehdä mitään vaikka hän ilmoittaa aikeekseen saman.
 
Mitä tuo dollarin painaminen käytännössä tarkoittaa maailmantaloudelle? Paljon tästä asiasta löytyy kauhistelua.
RDT_20210605_1202174299319608313316279.jpg

Se jää nähtäväksi mutta kato vaikka mitä on käyny Venezuelassa, Unkarissa jne, ehkä USA viivästelee sitä kaikilla keinoilla mutta lopputulos tulee olemaan sama kun kaikilla valuutoilla.
 
"Toukokuu efektiä", eli keventelin vähän salkkua, jottei kesällä tartte huolehtia kurssien suunnasta.

Vakavemmin IMO uskon, että todennäköisemmin noustaan kesälläkin, mutta upside on pienempi kuin downside. Voidaan nousta vielä 10-15%, mutta jos jotain kummallista tapahtuu niin pudotus voi olla paljon suurempi. Ei jaksa kesällä miettiä tuollaisia.
 
Mitä tuo dollarin painaminen käytännössä tarkoittaa maailmantaloudelle? Paljon tästä asiasta löytyy kauhistelua.
RDT_20210605_1202174299319608313316279.jpg
Inflaatiota tuosta seuraa. Kuinka paljon jää nähtäväksi, ei ole mahdoton skenaario se hyperinflaatiokaan.

Näin sijoitusten näkökulmasta en osaa sanoa miten tohon pitäisi reagoida. Tavallaanhan osakkeiden arvo pitäisi nousta inflaation mukana, joten ei ainakaan kannata alkaa tämän takia myymään. Itse olen myös inflaatio-hedgenä sijoittanut myös arvometalleihin ja kryptoihin.
 
Tavallaanhan osakkeiden arvo pitäisi nousta inflaation mukana, joten ei ainakaan kannata alkaa tämän takia myymään.
Toisaalta inflaatio ja korot voivat kulkea käsi kädessä, jolloin nousevan inflaation mukana korotkin nousevat ja tällöin kasvuosakkeet kyykkäävät.
 
Toisaalta inflaatio ja korot voivat kulkea käsi kädessä, jolloin nousevan inflaation mukana korotkin nousevat ja tällöin kasvuosakkeet kyykkäävät.
Totta tuokin. Jos siis korkoja nostetaan.

Monella tavallahan tuolla jenkkilässä ollaan siinä tilassa, että oikein hyviä ratkaisuja ei ole. Joko annetaan inflaation nousta hallitsemattomasti, joka kaataa koko talouden. Tai sitten aletaan nostamaan korkoja, joka kaataa koko talouden.
 
Totta tuokin. Jos siis korkoja nostetaan.

Monella tavallahan tuolla jenkkilässä ollaan siinä tilassa, että oikein hyviä ratkaisuja ei ole. Joko annetaan inflaation nousta hallitsemattomasti, joka kaataa koko talouden. Tai sitten aletaan nostamaan korkoja, joka kaataa koko talouden.
Tuo saattaa olla aika yleinen harhaluulo, että korkoja "nostetaan/lasketaan", koska lopulta osakemarkkinoihin vaikuttaa eniten 10 ja 30 vuotisten jenkkilainojen korot. Ne taas määräytyvät vieläkin ainakin jossain määrin ihan markkinoilla ja kymmenvuotisen tuotto on tällä hetkellä 1,6%, ja 30 vuotisen 2,3%. Tuo kymmenvuotinen korko on se kaikkein ratkaisevin asia. Se on sitten hyvä kysymys lähteekö FED jossain vaiheessa puuttumaan enemmänkin noihin pitkiin korkoihin.

Maailmalla se lyhyen aikavälin keskuspankin määrittämä korko vaikuttaa paljon vähemmän kuin Suomessa, koska muualla esim. asuntolainat on pääsääntöisesti sidottu pitkiin korkoihin toisin kuin Suomessa, missä suurin osa on muuttuvissa koroissa.

EU:ssa toki asia on vähän eri lailla ja pitkätkin korot on painettu tosi alas. EU:ta tuleekin verrata enemmänkin Japaniin ja USA on tällä hetkellä vähän erilainen eläin.
 
Tuo saattaa olla aika yleinen harhaluulo, että korkoja "nostetaan/lasketaan", koska lopulta osakemarkkinoihin vaikuttaa eniten 10 ja 30 vuotisten jenkkilainojen korot. Ne taas määräytyvät vieläkin ainakin jossain määrin ihan markkinoilla ja kymmenvuotisen tuotto on tällä hetkellä 1,6%, ja 30 vuotisen 2,3%. Tuo kymmenvuotinen korko on se kaikkein ratkaisevin asia. Se on sitten hyvä kysymys lähteekö FED jossain vaiheessa puuttumaan enemmänkin noihin pitkiin korkoihin.
Joo, eihän niitä vain päättämällä nosteta, mutta keinoja on millä niihin voi vaikuttaa. Pitkän ja lyhyen ajan korot ovat tosin kytköksissä toisiinsa ja toisen päähän vaikuttamisella on negatiivisia vaikutuksia toiseen päähän, ja tämä yhdistettynä siihen, että kummatkin päät ovat jo äärirajoilla suhteessa muihin talouden asioihin.

Joka tapauksessa mitä tahansa tuolla tekevät niin ongelmia siitä seuraa. Jollain tavalla olisi parasta vaan "antaa" homman kaatua, kyllä se sitten siitä ennen pitkään palautuu. Ongelmana on vaan se, että asioista päättää sellaiset seitsen- ja kahdeksankymppiset ja noilla ei ole aikaa odottaa sitä 10-20 vuotta kun talous korjaantuu, joten sen takia nykytilannetta yritetään tekohengittää mahdollisimman pitkään. Meille vähän nuoremmille, jotka voivat tuon 10-20 vuotta odottaa, tuo voisi kuitenkin pidemmällä tähtäimellä olla parempi.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 415
Viestejä
4 507 040
Jäsenet
74 395
Uusin jäsen
amer

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom