Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Noi viiveet on välillä aivan törkeitä.Nordnetillä automaattinen osto eräästä SPP:n rahastosta. Viimeisin merkintä "Käsitellään" ti 25.5. ennen klo 7, nyt on ke 2.6. vaille yksi, eikö tämä ole jo melkoisen pitkä viive?
Onko Sammon tilanteesta käsitystä. Yritin jo lueskella, mutta en löytänyt varmaa tietoa. Eli kun ovat myyneet Nordeaa pois, niin tuleeko Sammon omistajille jonkinlainen lisäboosti, pääoman palautus yms myöhemmin tänä vuonna. Jotain huhuja on asiasta ollut kuitenkin.
Mitä aiotte tehdä myynnistä saatavilla varoilla?
Osa myynnistä saatavista varoista käytetään Sammon velkaisuusasteen alentamiseen ja osalla vahvistetaan Sammon likviditeettiasemaa ja kykyä tarttua tulevaisuudessa aukeaviin tilaisuuksiin.
Onko näkyvissä mahdollisia ostokohteita?
Pidämme silmämme aina auki mahdollisten tilaisuuksien varalta, mutta emme ole tällä hetkellä yritysostomoodissa vaan keskitymme Hastings-kaupan loppuun viemiseen.
Vaikuttaako myynti Sammon osinkopolitiikkaan?
Ei vaikuta. Myynnistä aiheutuvaa kirjanpidollista tappiota käsitellään satunnaisena eränä, joten se ei vaikuta vuodelta 2020 maksettavan osingon laskentaan. 6.2.2020 voimaan tulleen Sammon osinkopolitiikan mukaisesti osinkoa jaetaan vähintään 70 prosenttia konsernin vuotuisesta nettotuloksesta (satunnaiset erät pois lukien), ja yhtiö voi lisäksi ostaa omia osakkeitaan.
Suosittelen katsomaan Inderesin analyysivideon aiheesta:Onko Sammon tilanteesta käsitystä. Yritin jo lueskella, mutta en löytänyt varmaa tietoa. Eli kun ovat myyneet Nordeaa pois, niin tuleeko Sammon omistajille jonkinlainen lisäboosti, pääoman palautus yms myöhemmin tänä vuonna. Jotain huhuja on asiasta ollut kuitenkin.
Sampo kertoi aiemmin CMD:llä tavoitteekseen palauttaa ylimääräistä pääomaa sijoittajille 5-6e seuraavan parin vuoden aikana. Nordean kurssinousu kasvattaa suoraan tätä määrää, sillä se on kaikki Sammon kannalta ylimääräistä pääomaa. Nordean kurssinousu kasvattaa lähivuosien kertaosinkojen määrää noin 1,2 eurolla ja odotammekin nyt Sammon jakavan ylimääräistä osinkoa 6-7e/osake. Ensimmäinen lisäosinko tullaan todennäköisesti saamaan syksyllä, kun Sampo jatkaa Nordea myyntejään ja/tai Nordea jakaa vihdoin kunnolla osinkoa. Keväällä pidämme lisäosinkoa epätodennäköisenä, sillä Sampo halunnee käyttää seuraavista Nordea-myynneistä saatavat pääomat velkaantuneisuuden laskuun.
Johtuisko odotuksia paremmasta tuloksesta? Jos se oli kertaluonteinen niin voi tulla alaskin…
Ai niimpä se onkin. Täytynee sitten ostella lisää osakkeita kun nyt avasin osakesäästötilin ja sinne ylimääräisiä roposia siirtelin. Kalliita vaan tuntuu olevan kun vasta viime kesänä alennusmyynneissä tankkasin. Olisiko tuo vasta mainittu Sampo tulevien osinkojen vuoksi hyvä paikka nyt? Jotain muita hyviä paikkoja?Osakesäästötilille voi ostaa vain osakkeita.
No kerro nyt se ei ikityöllistävä ala
Täytyy koko ajan yrittää vähän tasailla. Tavoite siis, että ero olisi kohtuullisen pieni, joku max 5ke sitten lopussa niin voi helpommin käteisellä tasata. Vanhemmalla muksulla on tällä hetkellä yli 7ke suurempi salkku vaikka ikäero vain 2 vuotta, joten pitää lahjoituksia vähän painottaa tuolle nuoremmalle jossain kohtaa.Te, jotka sijoitatte lapsilisät tai ylipäätään sijoitatte lapselle ja jos lapsia on enemmän kuin yksi: miten olette ajatelleet menetellä sitten, kun vaikka 18-vuotiaana kukin lapsi saa potin käyttöönsä? Vaikka sijoitettu kokonaissumma olisi ollut joka lapselle sama ja sijoituskohteet identtiset, niin salkun arvohan voi olla hyvinkin erilainen kullekin lapselle täysi-ikäisyyden koittaessa? Termi kyseiselle ilmiölle on kaiketi ”sequence of return risk”.
Lisävaikeusastetta tulee vielä siitä, että salkkujen koon lisäksi pitäisi huomioida myös verokuorma ts. jos molemmat myisivät koko salkkunsa niin samasta koosta huolimatta toiselle voi jäädä verojen jälkeen enemmän käteen, jos hankinnat ei ole saman verran voitolla/tappiolla. Ja jos vielä hankintameno-olettaman ottaa mukaan, niin pitäisi olla samaan aikaankin hankinnat, jotta tuon käyttäminen olisi tasapuolistaTäytyy koko ajan yrittää vähän tasailla. Tavoite siis, että ero olisi kohtuullisen pieni, joku max 5ke sitten lopussa niin voi helpommin käteisellä tasata. Vanhemmalla muksulla on tällä hetkellä yli 7ke suurempi salkku vaikka ikäero vain 2 vuotta, joten pitää lahjoituksia vähän painottaa tuolle nuoremmalle jossain kohtaa.
Joo, olisihan se tavallaan helpompaa lahjoittaa koko potti sitten myöhemmin. Vanhemman muksun salkusta pitäisi vissiin alkaa jo maistraattiinkin tehdä ilmoituksia kun rajat paukkuu. Kivaa byrokratiaa.Lisävaikeusastetta tulee vielä siitä, että salkkujen koon lisäksi pitäisi huomioida myös verokuorma ts. jos molemmat myisivät koko salkkunsa niin samasta koosta huolimatta toiselle voi jäädä verojen jälkeen enemmän käteen, jos hankinnat ei ole saman verran voitolla/tappiolla. Ja jos vielä hankintameno-olettaman ottaa mukaan, niin pitäisi olla samaan aikaankin hankinnat, jotta tuon käyttäminen olisi tasapuolista
Itse tuli aloitettua nuo vasta siinä vaiheessa, kun pystyi säästämään tasapuolisesti tenavien arvo-osuustileille. Ei tosin mitenkään etukäteen suunnitellusti vaan aloitus ei ollut heti syntymän jälkeen
Ehkä helpommalla pääsisi sillä osta itselle ja lahjoita sitten saman kokoiset omistukset samoja firmoja 18v kohdalla, ei tarvitsisi miettiä kuin lahjaveroa. Tosin tuosta tulee sitten todennäköisesti muita kuluja päälle siirroista.
Te, jotka sijoitatte lapsilisät tai ylipäätään sijoitatte lapselle ja jos lapsia on enemmän kuin yksi: miten olette ajatelleet menetellä sitten, kun vaikka 18-vuotiaana kukin lapsi saa potin käyttöönsä? Vaikka sijoitettu kokonaissumma olisi ollut joka lapselle sama ja sijoituskohteet identtiset, niin salkun arvohan voi olla hyvinkin erilainen kullekin lapselle täysi-ikäisyyden koittaessa? Termi kyseiselle ilmiölle on kaiketi ”sequence of return risk”.
Lahjoittamallahan voi tasata tuota eroa, mutta noin 5k suurempien summien lahjoittaminen ei onnistu verovapaasti kerralla.
Jep, tätäpä juuri tarkoitin tuolla ylempänä eli tuolla välttää nuo myyntivero-ongelmat. Huom! Se kannattaa huomioida, että lapsi ei saa myydä lahjoitettuja arvopapereita vuoden sisällä niiden saamisesta, tai no, saa, mutta ei kannata. Jos noin tekee, niin joutuu käyttämään lahjoittajan alkuperäisiä hankintamenoja lahjoitushetken arvon sijaan. (tai hankintameno-olettamaa, joka ei myöskään helpota sitä tilannetta, että haluaa käyttää lahjoitushetken arvoa)Sellainen asia tuli juuri opittua, että jos aikoo jakaa lapsille (arvoaan nostanutta) sijoitusomaisuutta, niin sitä ei todellakaan kannata myydä ja jakaa rahana tai myydä ja antaa valua perintöä rahana; Tällöin joutuu vanhemmat makselemaan ensin myyntivoittoveroa 30-34% ja sitten vielä lapsi joutuu makselemeen lahja- tai perintöveroa.
Mutta kun jakaa alkuperäisen omaisuuden suoraan lahjana tai perintönä, selviää täysin ilman myyntivoittoveroa sen voiton osalta, mitä se omaisuus vanhemmilla nosti arvoaan.
Eli jos vanhempi on ostanut 10000 euron edestä sijoitusomaisuutta ja se on nostanut arvonsa 20000 tonniin, myymällä sen makselisi ensin 3000 euroa myyntivoittoveroa, ja sitten jäljellejäävästä 17000 eurosta lapselle lahjoittamalla lapsi maksaisi 1060e lahjaveroa, käteen jäisi 15960e.
Perintönä taas alaikäinen lapsi ei joutuis maksamaan tästä vielä perintöveroa, mutta käteen jäisi lapselle silti vain 17000e.
Kun taas lahjoittaa sen 20000 euron omaisuuden sellaisenaan, lapsi maksaa siitä ainoastaan 1300e lahjaveroa ja jos myy sen tuolla 20000 eurolla, ei joudu maksamaan yhtään myyntivoittoveroa, käteen jää 18700.
Eli myymällä omaisuuden ensin ja antamalla rahat verot olisi tällä esimerkillä yli kolminkertaiset verrattuna siihen, etä antaa alkupeärisen omaisuuden ja lapsi myy sen heti.
Toki, jos sijoitus jää lapselle ja nostaa myöhemmin arvoaan, sitten lapsi joutuu makselemaan myyntivoittoveroa sen arvonnousun osalta; Lahjoitushetkellä siis verottajalle ilmoitetaan lahjan arvo ja tämä myyntivoitto lasketaan tästä arvosta.
Tämän takia voi olla jopa verotuksellisesti kannattavaa että sitä sijoitusomaisuutta EI anna lapselle pikkuhiljaa aikaisin välttääkseen lahjaverot, vaan voi jopa kannattaa pitää se omassa omistuksessa pidempään jotta voi antessa nollata sen myyntivoittoveron.
Koska jos lapsi saa sijoitusomaisuutensa aikaisin ja se kasvaa arvoa lapsen omistuksessa, lapsi joutuu sen myydessään makselemaan siitä paljon suuremmat myyntivoittoverot verrattuna tilanteeseen, jossa saa sen aikuisena juuri ennen kuin se tarvii realisoida.
Tähän vielä lisäys, että lahjoitushetken ja myynnin välissä pitää olla vähintään vuosi, jotta hankinta-arvoksi katsotaan lahjoitushetken arvo.Sellainen asia tuli juuri opittua, että jos aikoo jakaa lapsille (arvoaan nostanutta) sijoitusomaisuutta, niin sitä ei todellakaan kannata myydä ja jakaa rahana tai myydä ja antaa valua perintöä rahana; Tällöin joutuu vanhemmat makselemaan ensin myyntivoittoveroa 30-34% ja sitten vielä lapsi joutuu makselemeen lahja- tai perintöveroa.
Mutta kun jakaa alkuperäisen omaisuuden suoraan lahjana tai perintönä, selviää täysin ilman myyntivoittoveroa sen voiton osalta, mitä se omaisuus vanhemmilla nosti arvoaan.
Eli jos vanhempi on ostanut 10000 euron edestä sijoitusomaisuutta ja se on nostanut arvonsa 20000 tonniin, myymällä sen makselisi ensin 3000 euroa myyntivoittoveroa, ja sitten jäljellejäävästä 17000 eurosta lapselle lahjoittamalla lapsi maksaisi 1060e lahjaveroa, käteen jäisi 15960e.
Perintönä taas alaikäinen lapsi ei joutuis maksamaan tästä vielä perintöveroa, mutta käteen jäisi lapselle silti vain 17000e.
Kun taas lahjoittaa sen 20000 euron omaisuuden sellaisenaan, lapsi maksaa siitä ainoastaan 1300e lahjaveroa ja jos myy sen tuolla 20000 eurolla, ei joudu maksamaan yhtään myyntivoittoveroa, käteen jää 18700.
Eli myymällä omaisuuden ensin ja antamalla rahat verot olisi tällä esimerkillä yli kolminkertaiset verrattuna siihen, etä antaa alkupeärisen omaisuuden ja lapsi myy sen heti.
Toki, jos sijoitus jää lapselle ja nostaa myöhemmin arvoaan, sitten lapsi joutuu makselemaan myyntivoittoveroa sen arvonnousun osalta; Lahjoitushetkellä siis verottajalle ilmoitetaan lahjan arvo ja tämä myyntivoitto lasketaan tästä arvosta.
Tämän takia voi olla jopa verotuksellisesti kannattavaa että sitä sijoitusomaisuutta EI anna lapselle pikkuhiljaa aikaisin välttääkseen lahjaverot, vaan voi jopa kannattaa pitää se omassa omistuksessa pidempään jotta voi antessa nollata sen myyntivoittoveron.
Koska jos lapsi saa sijoitusomaisuutensa aikaisin ja se kasvaa arvoa lapsen omistuksessa, lapsi joutuu sen myydessään makselemaan siitä paljon suuremmat myyntivoittoverot verrattuna tilanteeseen, jossa saa sen aikuisena juuri ennen kuin se tarvii realisoida.
Ostin viime kesänä QCOM, ASML ja TSM. Nuo ovat +112%, +75% ja +50%. Eivätkä todellakaan ole mitään senttiosakkeita - firmat ovat miljardien largecapeja.Privanet Group Oyj (PRIVA) osake
Ostin 0,280 ja myin 0,440. Senttiosakkeiden iloja nämä, mutta sainpahan ainakin voittoa. Ehkä olisi pitänyt myydä vain puolet, se on suositeltu taktiikka, mutta en tiedä jaksaako noita senttiosakefirmoja edes salkussa katsella. Aikamoista kurssien kyttäämistä on helposti, vaikka niistä nyt pelkkää voittoa olenkin tähän mennessä saanut, niin en tiedä onko kaiken säätämisen arvoista.
Eli myymällä omaisuuden ensin ja antamalla rahat verot olisi tällä esimerkillä yli kolminkertaiset verrattuna siihen, etä antaa alkupeärisen omaisuuden ja lapsi myy sen heti.
Eniten Exxonia, kun syksyllä sai alennuksesta.Mitä kotimaan ulkopuolisia osinko-osakkeita pitelette salkuissanne?
Ei taida olla tällä hetkellä parempaa paikkaa puskurille kuin Svea tai Bank Norwegian.Olisi tarkoitus säästää vähän puskuria pitkäaikaisten sijoitusten lisäksi. Ajattelin, että korko-etf olisi helppo tapa pitää puskuria, jonka saa nopeasti kuitenkin käyttöön. Osaisiko joku suositella hyvää etf-rahastoa tähän tarkoitukseen vai onko parempia ideoita puskurille? Svea ja bank norwegian ovat turhan matalakorkoisia, vaikka muuten hyvä vaihtoehto.
Olisi tarkoitus säästää vähän puskuria pitkäaikaisten sijoitusten lisäksi. Ajattelin, että korko-etf olisi helppo tapa pitää puskuria, jonka saa nopeasti kuitenkin käyttöön. Osaisiko joku suositella hyvää etf-rahastoa tähän tarkoitukseen vai onko parempia ideoita puskurille? Svea ja bank norwegian ovat turhan matalakorkoisia, vaikka muuten hyvä vaihtoehto.
Tutulla on tämä käytössä minimi kuukausi erällä, kyseessä vanhempi henkilö ja helppous ollut tässä pysymisen syynä.
Eihän tuo kuluiltaan liene ihan pahimmasta päästä näiden isoimpien firmojen tarjontoja? Vai enkö huomaa jotain, toki nordnet tms on vielä edullisempi mutta ei ihan normaali riisto hinta kuitenkaan tässä mielestäni:
LähiTapiola Eurooppa Ilmastoindeksi | LähiTapiola
www.lahitapiola.fi
Niin, mikä tässä oli etuna sihen nähden, että säästäisi jatkuvasti lapsen omistuksessa olevalle salkkuun? Tietysti lapsen nimissä olevia varoja ei saa laittaa riskisijoituksiikän etc, mutta onko tuossa muuta etua?Tähän vielä lisäys, että lahjoitushetken ja myynnin välissä pitää olla vähintään vuosi, jotta hankinta-arvoksi katsotaan lahjoitushetken arvo.
Mutta juuri näin itsekin päätin lapselle sijoittamisen tehdä, eli perustin Seligsoniin oman salkkuni oheen erillisen alasalkun, johon ostan rahastoja sillä ajatuksella, että siirrän ne myöhemmin lapsen nimiin.
Helppo esimerkki, laitat 5ke lapselle nyt ja 10v päästä se on 10ke. Lapsi cashaa rahat, maksaa verot 5ke:sta 30%. vs sijoitat rahat omiin nimiisi, jolloin se nousee myöskin arvoon 10ke, lahjoitat tästä 5ke muksulle joka myy sen vuoden päästä pois - ei maksa veroa ollenkaan, 3v päästät lahjoitat toiset 5ke ja lapsi myy taas sen vuoden päästä eikä maksa veroja.Niin, mikä tässä oli etuna sihen nähden, että säästäisi jatkuvasti lapsen omistuksessa olevalle salkkuun? Tietysti lapsen nimissä olevia varoja ei saa laittaa riskisijoituksiikän etc, mutta onko tuossa muuta etua?
Luulisi että hinnat nousisivat ellei noita dollareita polteta pois markkinoilta esimerkiksi elokuvien rekvisiittana.Mitä tuo dollarin painaminen käytännössä tarkoittaa maailmantaloudelle? Paljon tästä asiasta löytyy kauhistelua.
Pois polttaminen tapahtuu sillä, että FED myy ostamaansa omaisuutta pois. Silloin rahaa virtaa takaisiln keskuspankkiin ja se katoaa markkinoilta.Luulisi että hinnat nousisivat ellei noita dollareita polteta pois markkinoilta esimerkiksi elokuvien rekvisiittana.
Oletan, että sanoit tuon vitsillä. Älkää kuitenkaan ikinä rikkoko/tuhotko Yhdysvaltojen dollareita, koska kyseessä on rikosLuulisi että hinnat nousisivat ellei noita dollareita polteta pois markkinoilta esimerkiksi elokuvien rekvisiittana.
Oletan, että sanoit tuon vitsillä. Älkää kuitenkaan ikinä rikkoko/tuhotko Yhdysvaltojen dollareita, koska kyseessä on rikos
Käsittääkseni pääosin sivistysvaltioissa on periaatteena teon pitää olla kummassakin maissa rangaistava että siitä ns. kotimaassa voidaan tuomita. Lisäksi teon pitää olla vähän ylinopeutta vakavampi että toisessa maassa voidaan edes syyttää aiheesta. Kolmanneksi tekijän kansalaisuudellakin/asuinmaalla/asukasluvalla lienee jotain tekemistä asiaan. Olisi nimittäin aika kosmista että ”ei kotipaikka” valtiolla olisi syyteoikeus johonkin joka molemmissa maissa on rangaistavaa mutta kotipaikkavaltio ei syytettä nosta siellä tehdystä asiasta, niin sen voisi nostaa toinen valtio kun käyt sielllä lomalla.Joo, Suomessa ei taida olla lakia, joka kieltäisi oman rahan tuhoamisen. Valuutasta riippumatta. Sitä en tiedä, voiko ulkomaan valuuttaa tuhoamalla rikkoa ulkomaan lakia, vaikka sen tekisi Suomessa.
Mitä tuo dollarin painaminen käytännössä tarkoittaa maailmantaloudelle? Paljon tästä asiasta löytyy kauhistelua.
Inflaatiota tuosta seuraa. Kuinka paljon jää nähtäväksi, ei ole mahdoton skenaario se hyperinflaatiokaan.Mitä tuo dollarin painaminen käytännössä tarkoittaa maailmantaloudelle? Paljon tästä asiasta löytyy kauhistelua.
Toisaalta inflaatio ja korot voivat kulkea käsi kädessä, jolloin nousevan inflaation mukana korotkin nousevat ja tällöin kasvuosakkeet kyykkäävät.Tavallaanhan osakkeiden arvo pitäisi nousta inflaation mukana, joten ei ainakaan kannata alkaa tämän takia myymään.
Totta tuokin. Jos siis korkoja nostetaan.Toisaalta inflaatio ja korot voivat kulkea käsi kädessä, jolloin nousevan inflaation mukana korotkin nousevat ja tällöin kasvuosakkeet kyykkäävät.
Tuo saattaa olla aika yleinen harhaluulo, että korkoja "nostetaan/lasketaan", koska lopulta osakemarkkinoihin vaikuttaa eniten 10 ja 30 vuotisten jenkkilainojen korot. Ne taas määräytyvät vieläkin ainakin jossain määrin ihan markkinoilla ja kymmenvuotisen tuotto on tällä hetkellä 1,6%, ja 30 vuotisen 2,3%. Tuo kymmenvuotinen korko on se kaikkein ratkaisevin asia. Se on sitten hyvä kysymys lähteekö FED jossain vaiheessa puuttumaan enemmänkin noihin pitkiin korkoihin.Totta tuokin. Jos siis korkoja nostetaan.
Monella tavallahan tuolla jenkkilässä ollaan siinä tilassa, että oikein hyviä ratkaisuja ei ole. Joko annetaan inflaation nousta hallitsemattomasti, joka kaataa koko talouden. Tai sitten aletaan nostamaan korkoja, joka kaataa koko talouden.
Joo, eihän niitä vain päättämällä nosteta, mutta keinoja on millä niihin voi vaikuttaa. Pitkän ja lyhyen ajan korot ovat tosin kytköksissä toisiinsa ja toisen päähän vaikuttamisella on negatiivisia vaikutuksia toiseen päähän, ja tämä yhdistettynä siihen, että kummatkin päät ovat jo äärirajoilla suhteessa muihin talouden asioihin.Tuo saattaa olla aika yleinen harhaluulo, että korkoja "nostetaan/lasketaan", koska lopulta osakemarkkinoihin vaikuttaa eniten 10 ja 30 vuotisten jenkkilainojen korot. Ne taas määräytyvät vieläkin ainakin jossain määrin ihan markkinoilla ja kymmenvuotisen tuotto on tällä hetkellä 1,6%, ja 30 vuotisen 2,3%. Tuo kymmenvuotinen korko on se kaikkein ratkaisevin asia. Se on sitten hyvä kysymys lähteekö FED jossain vaiheessa puuttumaan enemmänkin noihin pitkiin korkoihin.