Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[kibe]

Taiteessa se nimi ratkaisee aika paljon. Ellei nyt ole suuri taiteen tuntija, voi olla vähän hankala valkata se 1/100 tai luultavasti vielä pienempi tsäänssi oikeaan tekijään jonka taulun arvo raketoi. Eiköhän 80-luvultakin tule satoja taiteilijoita joiden tauluilla on se 20e arvoa.

 

[Andan]

Kyseenalaistan ja haastan vähän joitain vastaajia siinä, että tiedättekö oikeasti sijoittamisesta mitään? En kysy ilkeyttäni.

Taide sijoituskohteena – onnistunut taidesijoittaminen vaatii tarkkaa ajoitusta

Parhaimmillaan taideteos saattaa olla yhtä hyvä sijoitus kuin menestysosakkeet.

www.taloustaito.fi

"Kun tavoitteena on kannattava taidesijoittaminen, ostojen ja myyntien ajoituksella on suuri merkitys – kuten monissa muissakin sijoituksissa. Parasta olisi, jos taideostoksille osaisi lähteä viimeistään nousukauden alkuvaiheessa. "

"Kun talous on nousussa, varallisuutta siirtyy taidemarkkinoille ja taiteen hinta nousee merkittävästi. Pahimmillaan syntyy jopa markkinahäiriöksi luonnehdittava taidebuumi. "

Eli nyt voisi olla hyvä hetki sijoittaa taiteeseen, joka kuitenkin pitää arvonsa, eli on epätodennäköistä, että teoksen arvo jostain syystä romahtaa 20 vuoden aikana. Sitten kun jaksan odottaa taiteen ostamisen kultakautta, niin saan rahani takaisin, järkevän voiton, ja missään tapauksessa työn arvo ei romahda nolliin. Vai mitä?

Tuossa taidetaan nyt puhua lähinnä jo tunnettujen taiteilijoiden teoksiin sijoittamisesta heikkoina aikoina, kun hinnat ovat matalalla eli pyritään hyödyntämään taiteen hintavaihteluja. Tuntemattomien taiteilijoiden teosten ostaminen on aika lottoa kuten yllä jo mainittiinkin, jossa lähinnä mahdollisuuksia voi parantaa a) tuntemalla alan todella hyvin ts. löytämällä potentiaalisia huipputaitelijoita ennen suurta yleisöä ja b) omaamalla tarvittavat suhteet, joilla tuntemattoman taiteilijan pystyy nostamaan tunnetuksi - tietty sen jälkeen, kun itse omaa hyvän määrän kyseisen taiteilijan teoksia.

 

[Astana]

Ok, olen nyt vakuuttunut ideani paskuudesta. Kiitos.

 

[Kan Dee Dokata]

Kysyn sijoitusneuvontaa.

Haluan hajauttaa sijoittamista ja olen ajatellut seuraavaa:
Tunnen 1-2 lahjakasta taiteilijaa. Ajattelin kertoa heille, että sitten kun heille tulee inspiraatio, niin he voisivat tehdä jonkin omasta mielestään "mestariteoksen", joka ilmentäisi heidän taiteellista suuntaustaan erinomaisesti. Ideana oli se, ettei työllä olisi sovittua aikarajaa muuta kuin se, että se syntyisi seuraavan kahden vuoden aikana. Sopisin jo valmiiksi siitä, että kuinka paljon teos maksaisi. Kertoisin, että aion pitää teosta sijoituksena, eli laitan sen piloon ja suojaan ja yritän myydä sen voitolla 20 vuoden päästä. Eli taitelijan etuna on se, että hän voi käyttää aikaa parhaiden taitojensa hyödyntämiseen ja saa tästä korvauksen ja oma etuni on se, että saan tehtyä sijoituksen. Jos sijoitus menee hukkaan, olen ainakin rahoittanut ystäväni taideuraa. Olen ajatellut sijoittaa tähän enintään 300 euroa aluksi yhteen työhön.

Kuulostaako tämä järkevältä?

Ainakaan minulle tämä ei kuulosta järkevältä, jos sitä sijoitusmielessä katsoo.

Taiteen rahamääräisessä arvostuksessa ei nimittäin suinkaan ole lahjakkuudella juurikaan niin paljon väliä kuin suhteilla ja yleisesti taidepiireissä hyväksytyillä suuntauksilla.

Se, kenestä tulee rahallisesti menestyvä taiteilija ja jonka taideteokset lähtevät nousemaan arvossaan, on puhdasta lottoa. Asiaa kannattaa katsoa jo senkin kautta, miten järjettömän paljon aidosti lahjakkaita taitelijoita maailma ja Suomi on pullollaan, joiden työt eivät koskaa saavuta niin sanottua sijoitusstatusta. Taidesijoitukset elävien taiteilijoiden teoksissa eivät seuraa mitään normaalia logiikkaa.

Jos taiteeseen lähtee "sijoittamaan" esittelemältäsi lähtökohdalta, kannattaa se tehdä vain silloin, jos oikeasti olet itse valmis laittamaan rahaa kiinni kyseisen taiteilijan teokseen ja itse oikeasti haluat taulun seinälle. Kaikki myy on harvakuvitelmaa ja satojen eurojen lottolapun ostamista.

Eri asia on sitten se, jos lähdet sijoittamaan johonkin jo arvokkaaksi tunnustettuun taiteilijaan, voi onni suosia rohkeaa. Mistään valtavista voitoista ei niissäkään puhuta.

EDIT. Jaa, aiheeseen olikin tyhjentävästi jo vastattu.

 

[Vanquish]

Taide ja keräily esineillä oli huippu huhtikuussa. Kun kaikki oli kotona selaamassa nettiä miettimässä mihin tuhansien korona elvytysrahat käyttää-> Trying To Sell Paintings On Ebay For Thousands! *TikTok Trend* sekoilu
Jos elvytys seteleitä tulee lisää tai EU lähtee tähän leikkiin mukaan voi tulla tupla huippu? Jotkut uskoo S&P500 tupla huippuun mutta varmaan 99% uskoo ->"keskuspankit ei voi antaa pörssin romahtaa"

@hanbok @Astana kysymyksiin ja muillekin hyvä vinkki
Scared money don't make no money

 

[Honzo]

Oma jakauma kaikesta
-Asunto 74%
-Käteinen 4.3%
-Sijoitukset 21.1%
-Eläkesijoitukset (työpaikan maksamat) 0.6%

Asunto on sen arvokas (Iso ok-talo pk-seudulla), että se väkisinkin vetää asunnon suurimmaksi omaisuuseräksi. Aasunotavarallisuutta kerrytetty vuodesta 1999, ja aiempien asuntojen lyhennykset ja arvonnousut käyettty tähän asuntoon kokonaisuudessaan. Lainaa otettu 10v sitten 20v, eli 10v vielä jäljellä. Sijoituksiin ja lyhennyksiin menee samanverran kuussa jaminimissään sama määr äkertyy käteistäkin, riippuen vähän kuukaudesta. Senverran kulutetaan kaikkeen harrastuksiin jne, että käteisestä ehkä n. puolet jää säästöön..

 

[PetriV]

Tuli mielenkiinnosta nyt laitettua myös omalta kohdalta jakaumat kohdilleen:
asunto 59.6%
rahastot 20.4%
osakkeet 12.8%
säästöt 7.2%

Velkaahan asunnosta on vielä vaikka kuinka, mutta silti maksettu osuus on jo oman "salkun" ylivoimaisesti suurin potti. Mutta kokonaisuus kasvaa hiljalleen. Nyt yritän laittaa hieman ekstraa säästöön, niin sitten jos ja kun tulee pudotusta pörsseissä, niin on ylimääräistä iskeä kiinni.

 

[Harb]

Oma jakauma:
Asunto 32,8%
Kesämökki 17,6%
Osakkeet 20,6%
Rahastot 14,5%
Vapaaehtoiset eläkevakuutukset 8,5%
Osuuskuntien tuotto-osuudet 4,8%
Käteinen 1,2%

Velkaosuus on ~10% omaisuuden arvosta.

Painotus on viimeisen vuoden aikana siirtynyt selkeästi osakkeisiin käteisestä. Olettaisin että seuraavan vuoden aikana suunta on vastakkainen.

 

[Kiinteistönhoitaja]

Mielenkiinnosta kysyn kun täällä pyörii sijoituksilla pelaavia fiksuja ihmisiä joilla jälkikasvua.

Miten te olette ohjeistaneet tai tehneet lapsien kanssa tätä sijoitusta, tarkoittaen oletteko ottaneet lapsia mukaan, en tarkoita sitä että vanhempi säästä lapsen tietämättä , vaan käytännössä näyttäneet että kun tänne laittaa tuon hesen kerrosateria rahan niin se on vuoden päästä mega-aterian verran. Itsellä toki Seligsonilla omia ja lasten rahoja. Nytkin kesällä poika (12v) sai stipendin niin olisi mahtava laittaa se johonkin ja ottaa hänet mukaan tähän rahasto säästämiseen ja ylipäätään säästämiseen, menettämättä kuitenkaan mukavuuksia mitä lapsilla on omalla rahalla. Käytännön vinkkejä =)

 

[tuoppi´]

Jahas Nordnetillä hieman ongelmaa päällä

17.8.2020: Kolmannen osapuolen teknisen ongelman vuoksi toimeksiantojen tekeminen ei onnistu verkkopalvelussamme tällä hetkellä. Myöskään kurssidataa ei saada. Korjaamme ongelmaa parhaillaan korkeimmalla mahdollisella prioriteetilla palveluntarjoajan kanssa. Jos haluat jättää toimeksiannon, meklarimme palvelevat puhelimitse numerossa 020 198 5898. Tekninen ongelma ei koske Saksan Xetra-markkinaa – kyseiselle markkinalle on mahdollista jättää toimeksiantoja normaaliin tapaan. Toimeksiantojen tekeminen Oslon pörssiin tai NGM:ään (Nordic Growth Market) ei ole tällä hetkellä mahdollista puhelimitse eikä verkkopalvelun kautta.

 

[Honzo]

Mielenkiinnosta kysyn kun täällä pyörii sijoituksilla pelaavia fiksuja ihmisiä joilla jälkikasvua.

Miten te olette ohjeistaneet tai tehneet lapsien kanssa tätä sijoitusta, tarkoittaen oletteko ottaneet lapsia mukaan, en tarkoita sitä että vanhempi säästä lapsen tietämättä , vaan käytännössä näyttäneet että kun tänne laittaa tuon hesen kerrosateria rahan niin se on vuoden päästä mega-aterian verran. Itsellä toki Seligsonilla omia ja lasten rahoja. Nytkin kesällä poika (12v) sai stipendin niin olisi mahtava laittaa se johonkin ja ottaa hänet mukaan tähän rahasto säästämiseen ja ylipäätään säästämiseen, menettämättä kuitenkaan mukavuuksia mitä lapsilla on omalla rahalla. Käytännön vinkkejä =)

Meillä on lapsilla tollaiset vähän alle 10ke salkut muutamassa erässä hankittuna 2014 alkaen (verotussyistä). Tulleet perintönä omien isovanhempien kautta vanhemmille ja sieltä hyppäs meidän lapsille.

Päivän jakauma:
-Nokia ~20%
-Nokian Renkaat ~10%
-Fortum ~35%
-Nordea ~15%
-Sanoma ~20%

Noista saavat vuosittain joku 3-400e osinkoja ja usein jutellaan, miten osakkeet/osingot toimivat. Myös erilaisista lahjarahoista jne, on välilllä ostettu jotain pieniä lisäpotteja ylläoleviin. Ei varmasti ole järkevin salkkusetuppi (itse suosisin ETF-pohjaista säästämistä), mutta kyllä lapset on noistakin ideaa sijoittamisesta saaneet. Lapset nyt 15 ja 17v.

 

[Joukahaine]

Mielenkiinnosta kysyn kun täällä pyörii sijoituksilla pelaavia fiksuja ihmisiä joilla jälkikasvua.

Miten te olette ohjeistaneet tai tehneet lapsien kanssa tätä sijoitusta, tarkoittaen oletteko ottaneet lapsia mukaan, en tarkoita sitä että vanhempi säästä lapsen tietämättä , vaan käytännössä näyttäneet että kun tänne laittaa tuon hesen kerrosateria rahan niin se on vuoden päästä mega-aterian verran. Itsellä toki Seligsonilla omia ja lasten rahoja. Nytkin kesällä poika (12v) sai stipendin niin olisi mahtava laittaa se johonkin ja ottaa hänet mukaan tähän rahasto säästämiseen ja ylipäätään säästämiseen, menettämättä kuitenkaan mukavuuksia mitä lapsilla on omalla rahalla. Käytännön vinkkejä =)

Lapsia ei ole, mutta nähnyt hyviä esimerkkejä esim kolme kirjekuorta (funny money, säästöt ja sijoituskuori) sekä näiden kehittyminen isommaksi kuukausien aikana. Tämä tosin aika pienille lapsille. 12veelle lähtisin ihan käytännön esimerkeistä ja historiasta mitä se 1900 luvulla sijoitettu yksi dollari olisi nyt ja rahapodissa hyviä esimerkkejä miten 20vuotiaana aloittanut sijottaja voi lopettaa 10v sijoittamisen jälkeen ja silti 30v aloittaneella sijoittajalla olisi vähemmän eläkkeellä vaikka sijoittaisi kuukausittain eläkepäiviin asti. Korkoa korolle on siis se mitä kannattaa opettaa niin lähtee siitä. Rahapodi selittää tämän useassa jaksossa todella selkeästi /nuoret varmasti ymmärtää

 

[Sokuripappa]

Oma jakauma tänään.

Osakkeet 64%
Oma asunto-osake 21%
Osakerahastot 11%
Vertaislainat 2%
Virtuaalivaluutat 1%
Käteinen/Pankkitili 1%

Onhan tuota altistusta osakkeisiin vähän liikaa mutta ei se käteinenkään oikein houkuta, jos inflaatio saadaan printtaamalla käyntiin. Asuntosijoittaminen voisi olla yksi mutta siinä riskit väärästä hevosesta ovat vähintään osakesijoittamisen tasoa.

 

[kilroy1]

Oma asunto: 28%
Perintö asunto (siis 25% asunnosta): 41%
Osakkeet ja rahastot: 19%
Käteinen: 12%

 

[Honzo]

Lapsia ei ole, mutta nähnyt hyviä esimerkkejä esim kolme kirjekuorta (funny money, säästöt ja sijoituskuori) sekä näiden kehittyminen isommaksi kuukausien aikana. Tämä tosin aika pienille lapsille. 12veelle lähtisin ihan käytännön esimerkeistä ja historiasta mitä se 1900 luvulla sijoitettu yksi dollari olisi nyt ja rahapodissa hyviä esimerkkejä miten 20vuotiaana aloittanut sijottaja voi lopettaa 10v sijoittamisen jälkeen ja silti 30v aloittaneella sijoittajalla olisi vähemmän eläkkeellä vaikka sijoittaisi kuukausittain eläkepäiviin asti. Korkoa korolle on siis se mitä kannattaa opettaa niin lähtee siitä. Rahapodi selittää tämän useassa jaksossa todella selkeästi /nuoret varmasti ymmärtää

Haastavinta vaan meillä on teinien kanssa se, että "haluan elää nyt ja käyttää rahoja nyt, enkä joskus 30-vuotiaana ". 15-vuotiaallehan elämä on ohi kolmekymppisenä.. Vanhemman (ihan just 18v) kohdalla alkaa jo vähän järkeä olla ja ymmärtää pidemmän aikavälin tavoitteiden päälle. Nuorempi elää max. 24h perspektiivillä...

 

[belmont]

Asuntolainaata olisi vielä aika pyöreästi 10Keur lyhennettävää(500€/kk). Mietin sitä vaan, että olisko meidän parempi maksaa se laina nyt kerralla pois, sijoitetaan se 500eur rahastoihin vai jatkaako sitä lyhennystä loppuun asti?

 

[edup]

Asuntolainaata olisi vielä aika pyöreästi 10Keur lyhennettävää(500€/kk). Mietin sitä vaan, että olisko meidän parempi maksaa se laina nyt kerralla pois, sijoitetaan se 500eur rahastoihin vai jatkaako sitä lyhennystä loppuun asti?

Jos kuvittelet saavasi markkinoilta parempaa tuottoa kuin mitä asuntolainasi korko on, fiksuinta olisi ottaa vaikka lyhennysvapaata ja laittaa lyhennysten verran sijoituksiin.

Ja vaikka haluaisi ennemmin kerryttää bufferia säästötilille, niin nykyisillä asuntolainojen koroilla todennäköisesti sekin on tuottoisampaa kuin maksaa lainaa pois. (SVEA antaa nyt vielä pari kuukautta 1% korkoa, lokakuusta alkaen 0,8%. Ja Bank Norwegian 0,75% korkoa.)

Laskennallisesti lainan etuajassa pois maksaminen ei oikein ole järkevää, olettaen että asuntolainasi korko on suht järjellisellä tasolla.

 

[samamies]

Tuo allokaatio on sellainen asia, jotka itsekin olen laittamassa kohdalleen (keskustelua puskurista olikin jo aiemmin):

Asunto 37,5%
Käteinen (säästöt) 39,1%
Salkku (osa on käteistä) 23,3%

Tarkoituksena on kasvattaa salkun osuutta huomattavasti (ja on se pikkuhiljaa sieltä noussutkin), mutta jos kaikki muu pysyy stabiilina elämässä, tulee salkun osuus kasvamaan ensi vuonna ihan mukavasti. Käteissäästöistä on tulossa muutama vähän isompi hankinta loppuvuodesta ja salkussa oleva käteinen tyhjennetään markkinoille pikkuhiljaa tai nopeammin, jos syksyllä taas lasketellaan.

Allokaatioon en ole tällä hetkellä kovin tyytyväinen vaan osakepainon pitäisi tässä kohtaa elämää olla ainakin puolet isompi.

 

[snz]

Nyt kun on lasten rahankäytöstä puhe, niin kyselisin onko kellekään PCKT-mobiiliappi tuttu. Millaisia kokemuksia?

PCKT – Turvallinen tapa antaa lapselle rahaa

Tuli vastaan joskus Rahapodissa olleen haastattelun kautta.

 

[Captain]

Pitihän se itsekkin allokaatio taljata.

Käteinen 13% (ylipainossa, koska säästöä mm. häihin varten)
Asunto 26% (maksettu osuus)
Osakkeet 12%
ETF 37%
Rahastot 10%
Listaamattomat 2%

Velkaa jäljellä 110% kertyneen omaisuuden arvosta. Tosin asuntolainaa ei ole ollut kuin muutama vuosi ja ikää vielä alle 30, joten velan määrä laskee tuosta suhteessa noin 4% kuukausitahtia.

 

[zepi]

Noh - tuo oli lähinnä heitto, sikäli tulee oikein kunnon pörssiromahdus mallia 1930-luku. Kyllä sellainenkin on edelleen mahdollinen, koska harjoitamme nyt globaalisti niin erikoista taloudellista kokeilua.

Toisaalta voisi samaan tapaan sanoa, että on fakta, ettei tutkimusten mukaan ammattilaisetkaan osaa poimia osakkeita tikkaa heittävää apinaa paremmin. Olen toki samaa mieltä, että aina on edullisia osakkeita, mutta markkinat ei kovinkaan usein ole rationaaliset.

Oma rationaalinen huoleni osakeindeksien arvostukseen liittyen tulee mm. seuraavasta:

Riskittömien korkojen pitkään alaspäin menevät trendi on laskenut todennäköisesti tasolle, josta se ei voi enää paljoa enempää laskea:

Osakkeet arvostetaan perustuen tuleviin kassavirtoihin / diskonttokorolla, joka koostuu kyseisestä riskittömästä korosta ja Equity risk premiumista (Olisiko tuo n. 6% yleensä). Huomioikaa ylläolevasta graafiin liittyen se, että korkojen noustessa 1965-1982 osakemarkkinat laskivat yli 15 vuoden ajan!

Valitettavasti aika iso osa menneistä tuotoista ei ole perustunut kassavirtojen ja tulosten kasvuun, vaan juuri tuohon riskittömän koron laskuun. Sikäli tuon riskittömän koron osalta on nähty pohjat, niin tulevaisuuden kurssinousun täytyy tulla joko oikeasti kehittyvistä kassavirroista&tuloksista, tai riskipreemion laskusta. Samaan aikaan osakkeiden kokonaisarvo suhteessa reaalitalouteen on noussut jo erittäin korkealle:

Ja muistutuksena älkää kukaan tehkö pelkästään jonkun keskustelupalstan nimimerkin kirjoitusten perusteella sijoituspäätöksiä. Tämä on vain pohdintaa, jonka tarkoituksena herättää keskustelua.

Tämä on varmaan eka viesti aikoihin josta käy selkeästi ilmi, että kirjoittaja ymmärtää mitä se ainaisesti jankkaamani vaihtoehtoehtokustannus ja riskittömän korkotason lasku tarkoittaa assettien (osakkeiden, kiinteistöjen, bondien) hinnoille.

Tuo FRED:n graafi on myös minusta oleellisin syy sille, että miksi osakkeet ovat kallistuneet niin systemaattisesti pitkään. Samaan kuvaan jos piirtää vielä Saksan bundit jne. niin hyvin samalta näyttää. Kuva selittää myös minusta aika paljon Buffet-indikaattorin noususta -> Kun riskitön korko laskee ja firmojen voitot / osingot / pääomapalautukset nousevat keskimäärin 2% vuodessa (NGDP-nousun mukana), niin pakkohan niiden omaisuuserien nykyarvon on kasvaa kun jengi tuunaa diskonttauskorkoaan alaspäin huomioimaan sitä markkinakorkojen laskua. Minusta olisi äärettömän huolestuttavaa, jos osakkeet eivät olisi ennätyksellisen kalliita nykyisessä korkoympäristössä.

Muutamia pointteja nostaisin vielä esille:
Equity risk premio jonka sijoittaja hyväksyy on yksilöllinen jokaiselle sijoittajalle. Jonkun mielestä asiat ovat ostettavan hintaisia, toisten mielestä eivät ollenkaan. Mitä vakaampaan talousympäristöön sijoitukset kohdistuvat, sitä alemmas riskipreemiovaatimus laskee. Esim. Sveitsi on hyvä esimerkki markkinasta, jossa riskipreemiot näyttäisivät poikkeuksellisen matalilta. Miljoonan euron kämpän saa täällä vuokrattua about 2500e:llä kuussa. Siinä ei paljon jää pääomalle tuottoa kun huomioidaan huoltokustannukset paikallisilla kustannustasoilla - risk-premium on todella alhaalla.

Markkinakorot ovat kehittyneillä markkinoilla matalia ja jotta ne nousisivat, niin talouskasvuodotusten pitäisi oikeasti nytkähtää nollasta ylöspäin. Etenkin EU:ssa talouskasvu tulee olemaan nollassa pitkään, kun väestö ikääntyy ja tulonsiirrot taantuville alueille, sekä taantuville teollisuusyrityksille aktiivisesti estävät luovaa tuhoa ja uuden ja tuottavamman liiketoiminnan kehittymistä.

Tässä on lähitapiolalta kopsittu kuva:

Minun on yksinkertaisesti vaikea nähdä mitään sellaisia tekijöitä seuraavan 10v sisällä, jotka kiihdyttäisivät talouskasvua Euroopassa. Poliittisella kentällä on epävarmuutta, mutta suurissa talouksissa markkinatalouspuolueet eivät näytä pääsevän niskan päälle ja vaikka esim. Ranskassa Macron ihan vähän talousliberaalita vaikuttikin, niin ihan protektionisti sieltä paljastui joka alkoi pelastaa kuolevia yrityksiä.

Jos pelastat kannattamattoman yrityksen tai työpaikan tukirahoilla, vähennät tulevaa talouskasvua kun yhteiskunnan resurssit eivät uudelleenallokoidu tuottavampaan toimintaa. Ja no, koko eurooppa elää juuri tuota "pelastetaan työpaikat" (Ranska) ja "tuetaan taantuvien alueiden ihmisiä" (Etelä-Italia, Itä-Saksa) omaan jalkaan ampumista, eikä populistioikeisto tule tilannetta muuttamaan vaan lähinnä päinvastoin, jos pääsee valtaan.

--
Mitä tästä pitäisi nyt sitten päätellä sijoitusstrategian suhteen? Aika vaikea sanoa. Inflaatio on matalaa, joten rahakasan päällä istuminen ei tule kauhean kalliiksi, mutta mitäänhän se ei tuota. Korkosijoitusten tuotot ovat nollissa, kun keskupankkien tukiostot kohdistuvat vakavaraisiin bondeihin. Jotain tuottoa voisi hakea yritysbondeista, mutta sielläkin kaikki terveet yritykset saavat lainaa todella matalilla koroilla ja vain kuralla olevat tai epävarmempaa liiketoimintaa harjoittavat firmat maksavat bondeistaan merkittävän korkeita korkoja.

Osakkeiden P/E:t ovat korkealla, mutta niiden on pakko ollakin, kun korot ovat niin matalalla. Ja kiinteistöjen hinnat ovat ennätyskorkealla ja vuokratuottoprosentit ovat laskeneet paikoin todella alas.

En koe nykytilannetta everything-bubblena, koska assettien hinnannousut perustuvat ihan puhtaasti fundamentteihin eli diskonttauskorkojen laskuun, eikä mihinkään odotukseen tai vaatimukseen valtavista tulevista tuotoista. Viimekädessä koen, että etenkin Euroopassa korkeat assettihinnat perustuvat odotukseen matalasta talouskasvusta!

Miksi inflaatio ei nouse, vaikka rahaprintterit laulavat viimeistä päivää? Sehän se olisi syy rajoittaa rahan printtausta, mutta aika laiskasti kulutustuotteiden hinnat ovat nousseet. Tuo on ainoa myrskypilvi horisontissa. Jos inflaatio alkaa kiihtyä, niin voi tulla ongelmia. Niin kauan kuin inflaatio ei nouse jostain 2-3%:sta yli, niin matalat korot ovat ongelmattomia voivat jatkua nähdäkseni loputtomiin.
-
Pitäisi vissiin vivuttaa ja sitten maksella vipua vähitellen pois uusilla pääomapanostuksilla + osingoilla jne. Oletukseni on vähän sama kuin Mastahilla. Riskitön korko ei voine laskea hirveästi nollan alapuolelle, joten kurssit eivät voi nousta massiivisesti jatkossa. Tuottoa pitää hakea muilla keinoin.

 

[zepi]

Minusta omia allokaatioita laskettaessa pitää laskea asunnon kokonaisarvo, eikä vain sitä osuutta joka on maksettu. Asunnon arvon muutokset kohdistuvat koko arvoon, eivätkä vain siihen maksettuun osuuteen. On mahdollista, että lainaa on enemmän kuin asunnolla arvoa...

Oma allokaatio:
70% Sijoitusasunnot
25% Osakkeet / ETF:t
5% Vapaaehtoinen eläkesäästö (80/20 osakkeet/bondit)

"Gearingini" on n. 31%, josta maksellaan karvan yli 0.5% korkoa, eli useisiin asuntovelallisiin verrattuna aika maltillinen vipu, mutta ei kuitenkaan ihan olematon. Ihan vielä ei pystyisi maksamaan sijoitusasuntojen lainoja pois osakkeiden myynnillä.

Pääomatuloja alkaa olla ihan hyvä määrä, mutta sijoitusasuntojen ylläpito ja lainanlyhennykset rullaavat, joten vapaata kassavirtaa niistä ei juuri muodostu. Vieläköhän sitä saisi lyhennysvapaata ihan vaan pyytämällä...

 

[Mastah]

En koe nykytilannetta everything-bubblena, koska assettien hinnannousut perustuvat ihan puhtaasti fundamentteihin eli diskonttauskorkojen laskuun, eikä mihinkään odotukseen tai vaatimukseen valtavista tulevista tuotoista. Viimekädessä koen, että etenkin Euroopassa korkeat assettihinnat perustuvat odotukseen matalasta talouskasvusta!

Samoilla linjoilla, enkä usko, että mikään tiedossa oleva riski tulee romahduttamaan kursseja. Ennemminkin, jos ne realisoituu pienempinä kuin on pelätty, niin kurssit voi nousta (Esim. USA:n presidentinvaalit seurauksineen). Kuitenkin se, että osakkeiden takaisinmaksuaika on venynyt äärimmäisen pitkäksi tekee osakemarkkinat ennätyksellisen haavoittuvaisiksi erilaisille black swan tapahtumille. Keskimääräinen pe-luku nyt yli 20:n - 20 vuodessa voi tapahtua kyllä kaikenlaista.

Inflaatio on muuten aika monimutkainen ilmiö, vaikka se useimmiten tiivistetään yhteen CPI lukuun. Ensinnäkin siellä CPI:n sisällä eri kategoriat voi kehittyä hyvin eri suuntaan (Esim. elektroniikan hinnan lasku Kiinan tuottamana ja ruuan&asumisen hinnannousu). Sen lisäksi inflaatio ei välttämättä vaadi kasvua, vaan ihan kysynnän ja tarjonnan lait vaikuttaa siihen pitkässä juoksussa. Esim. kun energian hinta on laskenut on yritykset pistäneet investointeja jäihin, mikä tulee jossain vaiheessa vähentämään tarjontaa ja hinnat lopulta nouseekin ainakin tuotantokustannusten tasolle. Myös kun väestö vanhenee ja siirtyy pois tuottavista töistä kysyntäpuoli kasvaa tarjonnan kustannuksella. Itse uskon, että tämä nykyinen laskeva trendi kääntyy kyllä jossain vaiheessa meidänkin aikana, mutta kun osaisi sanoa, että milloin?

Tuohon diskonttokorkoon vielä sellainen huomio, että keskuspankkien ohjauskorkojen pysyminen nollassa ei välttämättä riitä siihen, että myös osakemarkkinoilla käytetään juuri sitä lukua. Jos inflaatio-odotukset nousee, niin markkinat voi alkaa käyttämään diskonttokorkona riskittömän tuoton sijaan pitkän aikavälin inflaatio-odotusta. Sellainen skenaario olisi varmaankin aika bullish esim. kullalle ja velkarahalla hankitulle reaaliomaisuudelle, kuten asunnot.

Minusta omia allokaatioita laskettaessa pitää laskea asunnon kokonaisarvo, eikä vain sitä osuutta joka on maksettu. Asunnon arvon muutokset kohdistuvat koko arvoon, eivätkä vain siihen maksettuun osuuteen. On mahdollista, että lainaa on enemmän kuin asunnolla arvoa...

Täysin samaa mieltä. Toki pointtinsa siinäkin, että katsoo asiaa niin, että paljonko asuntoon on sitoutunut pääomaa (netto), mutta lopulta riski = bruttoarvo.

 

[kuoris]

Osinkosijoittajille löytyi mahdollinen helmi toiselta palstalta: DHT

Osinkoprosentti tällä hetkellä yli 30 eli joku koira tässä täytyy olla haudattuna, en kyllä vielä keksinyt mikä.

 

[Andan]

Osinkosijoittajille löytyi mahdollinen helmi toiselta palstalta: DHT

Osinkoprosentti tällä hetkellä yli 30 eli joku koira tässä täytyy olla haudattuna, en kyllä vielä keksinyt mikä.

Voipi olla aika lailla koronariskiä tuohon hinnoiteltu tällä hetkellä, kun näyttää olevan öljytankkeribisneksessä.

Toisena tulee mieleen, että minkähän valtion verotuksen piirissä nuo osingot ovat? Itse myin norjalaiset rahtialusfirmat aikoinaan, kun Norja alkoi verottamaan osinkoja täysillä verosopimuksesta huolimatta ja olisi pitänyt jälkikäteen itse hakea ylimääräiset verotukset pois. Tuossa taitaa mennä Bermudan kautta ja muuttua Suomen verotuksessa ansiotuloksi, jos kuvio ei ole muuttunut siitä mitä viimeksi noita selvittelin.

 

[eba]

Kämppä 49% (ASP-lainasta 25v, kohta maksettu 1/5 lainasta).
Perintömetsät/tontit (arvio alakanttiin) 31%
Osakkeet: 15%
Käteinen 3%
Bitcoin 2%

Metsistä tulossa päätehakkuut 5-10v sisällä suurinpiirtein ja osa tonteista mahdollisesti menossa myös lihoiksi, kun osaomistan niitä sisaruksieni kanssa. Varmaan osakkeisiin tulossa iso boosti "lähivuosina".

 

[kaarlos]

Onkos ihmisillä kokemusta asuntolainan uudelleenneuvottelusta pidemmälle laina-ajalle? Reilu kolmasosa maksettuna nyt ja oikeastaan houkuttaisi neuvotella pidempi laina-aika tuolle jäljellä olevalle osuudelle muiden säästöjen kasvattamisen varjolla.

 

[kjns]

Onkos ihmisillä kokemusta asuntolainan uudelleenneuvottelusta pidemmälle laina-ajalle? Reilu kolmasosa maksettuna nyt ja oikeastaan houkuttaisi neuvotella pidempi laina-aika tuolle jäljellä olevalle osuudelle muiden säästöjen kasvattamisen varjolla.

Ainakin kun siirrettiin laina nordeasta danskeen muutaman vuoden maksamisen jälkeen onnistui laina-aika laittaa uudelleen 25 vuoteen. Lainaneuvottelija itse asiassa ehdotti tätä meille itse kun puhuttiin että haluttaisiin kerätä enemmän säästöjä.

edit: jäin käsitykseen että uusi laina on heille uusi laina ja siihen voidaan sopia ehdot ihan kuin mihin tahansa uuteen lainaan vaikka tullaankin kilpailutuksen tuloksena ja ”siirretään laina” heille. Olettaisin lainan uudelleenjärjestelyn onnistuvan nykyisenkin lainapankin kanssa, mutta mielellään varmaan ottavat siitä kulut...

 

[TommiZeliard]

Allokaatio:
46,7 % osakkeet / ETF
42,3 % / 20,7 % rivariosakkeen puolikas, kokonaisarvon mukaan / maksetun osuuden mukaan
7,4 % käteinen
2,6 % auton puolikas
0,9 % kolme mynttiä

"Gearing" on 21,6 %, eli aika maltillinen, kuten autokin. Mielestäni auto saa olla enintään 5 - 10 % tuottavan omaisuuden määrästä, jos nimittäin haluaa että korkoa korolle vuo ei liikoja ota osumaa auton arvonalentumisesta johtuvan pääomavuodon takia.


OT
Jos joku nyt ihmettelee autokuvioita, niin se Mii Electric ei ole mun omistuksessa ollenkaan vaikka vielä jonkin aikaa pihassa seisookin ja kesän aikana tuli ajettua 4 tkm mittariin. Hain siitä vain tarjouksen vanhemmille ja myöhemmin hain sen kaupasta ulos, mutta vanhemmat eivät ehtineet juurikaan ajaa sillä ennenkuin lähtivät toisella autolla mökille kesäksi. Ostivat ns. "kun halvalla sai". Mii jäi meille testikäyttöön ja Auris saa olla seisonnassa kunnes sitä kohta taas tarvitaan.

 

[Don Stupido]

Noh - tuo oli lähinnä heitto, sikäli tulee oikein kunnon pörssiromahdus mallia 1930-luku. Kyllä sellainenkin on edelleen mahdollinen, koska harjoitamme nyt globaalisti niin erikoista taloudellista kokeilua.


Toisaalta voisi samaan tapaan sanoa, että on fakta, ettei tutkimusten mukaan ammattilaisetkaan osaa poimia osakkeita tikkaa heittävää apinaa paremmin. Olen toki samaa mieltä, että aina on edullisia osakkeita, mutta markkinat ei kovinkaan usein ole rationaaliset.

Oma rationaalinen huoleni osakeindeksien arvostukseen liittyen tulee mm. seuraavasta:

Riskittömien korkojen pitkään alaspäin menevät trendi on laskenut todennäköisesti tasolle, josta se ei voi enää paljoa enempää laskea:

Osakkeet arvostetaan perustuen tuleviin kassavirtoihin / diskonttokorolla, joka koostuu kyseisestä riskittömästä korosta ja Equity risk premiumista (Olisiko tuo n. 6% yleensä). Huomioikaa ylläolevasta graafiin liittyen se, että korkojen noustessa 1965-1982 osakemarkkinat laskivat yli 15 vuoden ajan!

Valitettavasti aika iso osa menneistä tuotoista ei ole perustunut kassavirtojen ja tulosten kasvuun, vaan juuri tuohon riskittömän koron laskuun. Sikäli tuon riskittömän koron osalta on nähty pohjat, niin tulevaisuuden kurssinousun täytyy tulla joko oikeasti kehittyvistä kassavirroista&tuloksista, tai riskipreemion laskusta. Samaan aikaan osakkeiden kokonaisarvo suhteessa reaalitalouteen on noussut jo erittäin korkealle:

Tämä on varmaan eka viesti aikoihin josta käy selkeästi ilmi, että kirjoittaja ymmärtää mitä se ainaisesti jankkaamani vaihtoehtoehtokustannus ja riskittömän korkotason lasku tarkoittaa assettien (osakkeiden, kiinteistöjen, bondien) hinnoille.


Tässä on lähitapiolalta kopsittu kuva:

Teillä on pojat hienoja käyriä, mutta mielestäni yksi erittäin oleellinen tekijä niistä puuttuu, nimittäin inflaatio. Mielestäni nimittäin yleisesti ottaen varsin naurettavaa puhua "riskittömistä sijoituksista" jos rahoja pitämällä niissä menettää rahan ostovoimaa. Tällä hetkellä tosin se inflaatiokin varsin matalalla ainakin Suomessa tainnut olla, vaikka käsittääkseni sekä EKP:n että FED:in inflaatiotavoite on siellä 2 prosentissa tai pikkaisen yli. Joka tapauksessa itse ainakin pidän tästä muodostunutta tilannetta varsin mielenkiintoisena, jossa sijoitat esim. johonkin 10 vuoden AAA luokiteltuun valtionlainaan ja saat jonkun 0,5% korkoa vuodessa, kun samaan aikaan kyseisen maan keskuspankki mainostaa isoilla kirjaimilla että tavoitteena on heikentää sen rahan ostovoimaa 2% per vuosi. Itse siis kyllä näkisin nykyisin tuon pelkän koron menettäneen merkityksensä ns. riskittömänä sijoituksena ainakin silloin kun se häviää vallitsevalle inflaatiolle. (Ja se inflaatio, vallitseva tai tavoiteltu varovaisuudesta riippuen, voisi olla parempi mittari sijoitusten arviointiin ainakin siis silloin kun se on korkeammalla kuin tuo ns. riskittömän valtionlainen korko.) Toki sitten taas jos on sitä mieltä, ettei inflaatiolla ole tässä yhtälössä mitään väliä voi sijoittaa vaikka Venezuelaan tai johonkin Afrikan maahan paikallisessa valuutassa ja saada mahdollisesti ennennäkemättömiä tuottoprosentteja rahalleen.

Ja yleisesti tähän asiaan liittyen ei taida Suomen valtiolla olla tarjota nykyisellään mitään inflation bondia, jota voisi ostaa? Euroopassahan näitä taitaa kyllä jollakin valtioilla olla, mutta sitten taas ongelmaksi voi tulla se, ettei esim. jonkun Ranskan tai Saksan inflaatio mene yks yhteen Suomen vastaavan kanssa.

 

[kuoris]

Voipi olla aika lailla koronariskiä tuohon hinnoiteltu tällä hetkellä, kun näyttää olevan öljytankkeribisneksessä.

Toisena tulee mieleen, että minkähän valtion verotuksen piirissä nuo osingot ovat? Itse myin norjalaiset rahtialusfirmat aikoinaan, kun Norja alkoi verottamaan osinkoja täysillä verosopimuksesta huolimatta ja olisi pitänyt jälkikäteen itse hakea ylimääräiset verotukset pois. Tuossa taitaa mennä Bermudan kautta ja muuttua Suomen verotuksessa ansiotuloksi, jos kuvio ei ole muuttunut siitä mitä viimeksi noita selvittelin.

Ihan jenkkipörssistä tuota voi ostaa tikkerillä DHT eli osinkojen verotus ei pitäisi olla ongelma.

 

[Andan]

Ihan jenkkipörssistä tuota voi ostaa tikkerillä DHT eli osinkojen verotus ei pitäisi olla ongelma.

Se mihin on listattuna ei vaikuta osinkojen verotukseen vaan yhtiön verotuksellinen kotimaa, mikä tässä tapauksessa näyttää olevan tuo Bermuda.

 

[perato]

Oma "hajautus" tällä hetkellä:
ETF:t = 61%
ASP = 22%
Käteinen = 16%
Muu omaisuus on ehkä 1-3% vähän riippuen miten laskee.

Vuoden lopussa arvelen, että ilman suuria markkinaheilahteluita tuo ETF: on jossain 60-70% välimaastossa, ja jatkanee kasvua kunnes asunnon osto on ajankohtainen.

 

[Don Stupido]

Haastavinta vaan meillä on teinien kanssa se, että "haluan elää nyt ja käyttää rahoja nyt, enkä joskus 30-vuotiaana ". 15-vuotiaallehan elämä on ohi kolmekymppisenä.. Vanhemman (ihan just 18v) kohdalla alkaa jo vähän järkeä olla ja ymmärtää pidemmän aikavälin tavoitteiden päälle. Nuorempi elää max. 24h perspektiivillä...

No onko tämä sitten juurikaan yllättävää jos miettii asiaa sen 15-vuotiaan tai sitä nuoremman näkökulmasta? Tuossa iässä kuitenkin vielä kokee monia juttuja maailmassa vasta ensimmäistä kertaa (ja jos ei nyt ihan kokonaan elämänsä ensimmäistä niin ainakin ikävaiheensa ensimmäistä kertaa) ja toisaalta taas omaa omaisuutta tai säännöllisiä tulojakaan ei vielä juuri ole, joten ei voi milloin vaan kävellä kauppaan ja ostaa mitä huvittaa silloin kun huvittaa, niin kuin aikuisena voi myöhemmin monen asian kohdalla tehdä.

Itsellä kun ei lapsia ole niin paha mitään kokemusperäisiä vinkkejä antaa, mutta niinhän sitä usein sanotaan että vanhempien rahankäyttötottumukset ja suhtautuminen rahaan vaikuttaa usein lastenkin suhtautumiseen noihin. Jonka lisäksi ainakin toivon, että vaikka sitä lapsilleen säästäisikin niihin indeksirahastoihin/etf:iin niin muistaa kuitenkin myös esim. syntymäpäivinä ja jouluina jotain niitä toivottuja tavaroita/muita juttuja hankkia, eikä vaan sano, että sori et saa nyt mitään kun isi sijoitti kaikki lahjarahat matalakuluiseen indeksirahastoon. Vähän nimittäin epäilen, että jos lapsuus on ollut ankea eikä oikein mitään ole koskaan saanut, mutta sitten esim. 18-vuotiaana paukahtaa käteen ne mahdollisesti hyvinkin tuottaneet sijoitukset voi ne rahat palaa aika äkkiä, kun vihdoin alkaa jotain tavaraa saamaankin.

 

[kuoris]

Se mihin on listattuna ei vaikuta osinkojen verotukseen vaan yhtiön verotuksellinen kotimaa, mikä tässä tapauksessa näyttää olevan tuo Bermuda.

Kiitoksia selvennyksestä, näinhän se menikin kun tarkistin. Eli menee ansiotulona (tämä on pienituloiselle hyvä asia). Joskus pystyi kikkailemaan osingon kanssa esim. ostamalla Shelliä jenkeistä eikä Hollannista tai UK:sta, tämä sekoitti.

 

[Honzo]

No onko tämä sitten juurikaan yllättävää jos miettii asiaa sen 15-vuotiaan tai sitä nuoremman näkökulmasta? Tuossa iässä kuitenkin vielä kokee monia juttuja maailmassa vasta ensimmäistä kertaa (ja jos ei nyt ihan kokonaan elämänsä ensimmäistä niin ainakin ikävaiheensa ensimmäistä kertaa) ja toisaalta taas omaa omaisuutta tai säännöllisiä tulojakaan ei vielä juuri ole, joten ei voi milloin vaan kävellä kauppaan ja ostaa mitä huvittaa silloin kun huvittaa, niin kuin aikuisena voi myöhemmin monen asian kohdalla tehdä.

Itsellä kun ei lapsia ole niin paha mitään kokemusperäisiä vinkkejä antaa, mutta niinhän sitä usein sanotaan että vanhempien rahankäyttötottumukset ja suhtautuminen rahaan vaikuttaa usein lastenkin suhtautumiseen noihin. Jonka lisäksi ainakin toivon, että vaikka sitä lapsilleen säästäisikin niihin indeksirahastoihin/etf:iin niin muistaa kuitenkin myös esim. syntymäpäivinä ja jouluina jotain niitä toivottuja tavaroita/muita juttuja hankkia, eikä vaan sano, että sori et saa nyt mitään kun isi sijoitti kaikki lahjarahat matalakuluiseen indeksirahastoon. Vähän nimittäin epäilen, että jos lapsuus on ollut ankea eikä oikein mitään ole koskaan saanut, mutta sitten esim. 18-vuotiaana paukahtaa käteen ne mahdollisesti hyvinkin tuottaneet sijoitukset voi ne rahat palaa aika äkkiä, kun vihdoin alkaa jotain tavaraa saamaankin.

Vähän toki menee ohi sijoittamisesta mutta meillä se ongelma on ehkä enemmän, että lapset on aina saaneet kaiken tarvitsemansa. Lapset eivät ole vuosiin pyytäneet mitään syntymäpäivälahjoja yms. koska kaikki tarvittava on aina hommattu harkinnan jälkeenja mitään kertakäyttökrääsää tms. eivät halua. Isommista hankinnoista ovat sitten saaneet pulittaa jonkun osuuden (synttäreinä jne. saatu pääosin rahaa). Isompia hankintoja mm. kännykät, pelitietokoneet, parempi tramppa aikanaan hyvän tilallle,... . Just nuorempi osti skeittilaudan 150e omistaan.

Vaan kyllä voi samoista vanhemmista ja kasvatuksesta tulla erilaisia rahankäyttäjiä. Vanhemmalla 17v on kaikki rahat käyttötilillä ja rahaa vain kertyy, harkitsee jokaista hankintaa viikkoja (esim. vaatteita). Toisellla 15v taas pääosa rahoista mun hallussa säästötilillä, koska käyttötililtä menee rahat sileäksi samantien. Nyt on vuoden alusta opeteltu elämään pelkän viikkorahan turvin ja perustellusti saatan siirtää säästötililtä käyttötilille. Maanantaisin tulee viikkoraha tilille ja harvoin on mitään viikonloppuna jäljellä...

Vanhempi tuntuu ymmärtävän siis säästämisen ja jopa sijoittamisen päälle. Hyvä niin, koska 18v tullee just ja silloin meikäläisen näkymä ja kontrolli rahoihin ja osakkeisiin katoaa. Ukson, että osaa raha-asiansa hyvin hoitaa. Nuoremman kanssa onneksi vielä 3v aikaa.

 

[Mooses]

Osinkosijoittajille löytyi mahdollinen helmi toiselta palstalta: DHT

Osinkoprosentti tällä hetkellä yli 30 eli joku koira tässä täytyy olla haudattuna, en kyllä vielä keksinyt mikä.

Yleensä näissä on on ongelmana vahva syklisyys. Hyvinä aikoina maksetaan liikaa osinkoja ja huonoina aikoina annetaan pääomistajille liian halvalla suunnattu anti. Piensijoittajat kärsii liudentumisesta ja pääomistajat pumppaa yhdessä syklissä moninkertaisen tuoton. Nyt on ilmeisesti tankkeripalvelun hinta pysynyt yllättävän pitkään yllättävän korkeana, niin on osakkeen hintaan nähden kyllä tullut huikeaa tulosta. Koko ajan on kuitenkin pelko perseessä, että kohta hinnat putoaa, niin osakkeen hinta ei ole sitten noussut ja peräpeilin P/E on alle 4.

 

[tuoppi´]

Kiitoksia selvennyksestä, näinhän se menikin kun tarkistin. Eli menee ansiotulona (tämä on pienituloiselle hyvä asia). Joskus pystyi kikkailemaan osingon kanssa esim. ostamalla Shelliä jenkeistä eikä Hollannista tai UK:sta, tämä sekoitti.

Tuon voi tarkistaa osakkeen ISINistä, siitä selviää mistä maasta ne osingot tulee. Voi olla eri maa kuin missä pörssissä on listattuna. Toisaalta voi olla myös ADR, mitä jenkkien pörssissä on aika paljon, jolloin siinä on välikäsi ja osingot tulevatkin esim. jenkkilästä vaikka itse firma on jostain muusta maasta.

Esimerkiksi tuon DHT:n ISIN on MHY2065G1219. Eli osingot tulee Marshall Islandsilta.

 

[Andan]

Tuon voi tarkistaa osakkeen ISINistä, siitä selviää mistä maasta ne osingot tulee. Voi olla eri maa kuin missä pörssissä on listattuna. Toisaalta voi olla myös ADR, mitä jenkkien pörssissä on aika paljon, jolloin siinä on välikäsi ja osingot tulevatkin esim. jenkkilästä vaikka itse firma on jostain muusta maasta.

Esimerkiksi tuon DHT:n ISIN on MHY2065G1219. Eli osingot tulee Marshall Islandsilta.

Kiitti tarkennuksesta, oli vieläkin eksoottisempi lähtömaa

 

[Galaxy]

Tulipas itsekin katsottua allokaatiota:

62% Osakkeet, ETF ja rahastot (ETF ja rahastot oikeastaan pelkkiin osakkeisiin sijoittavia)
28% Sijoitusasunto
7% Asunto
3% Käteinen

Eli aika kova paino osakkeilla, mutta rahan laittaminen esim. lainojen maksuun tuntuu ihan turhalta.

Velan määrä 59.5%

 

[Eldmor]

Olen kasannut vuoden alusta melko defensiivistä osinkosalkkua parilla kasvuyhtiöllä höystettynä, mutta yllätyksekseni huomasin tänään salkun vuosituoton rikkoneen rajapyykin 50 000 euroa. Sijoituksia tehty siis ensimmäiset pienet tammikuussa 2020 ja isompia toukokuusta eteenpäin.
katso liitettä 431268
Tuotto-odotukseni perustuu osinkoihin joita pitäisi nykyennusteiden mukaan tulla ensi vuonna reilut 27 000 euroa. Kaikki mahdollinen arvonnnousu otetaan vastaan bonuksena, osakkeita ei ole tarkoitus myydä vuosikymmeniin.

Kiitos tiedosta, tällä hetkellä viestisi ei anna irti mitään muuta kuin omakehua.

Voisit vaikka listata salkkusi yrityksiä tai avata hieman enemmän ajatuksiasi.

 

[Dalle]

Olen kasannut vuoden alusta melko defensiivistä osinkosalkkua parilla kasvuyhtiöllä höystettynä, mutta yllätyksekseni huomasin tänään salkun vuosituoton rikkoneen rajapyykin 50 000 euroa. Sijoituksia tehty siis ensimmäiset pienet tammikuussa 2020 ja isompia toukokuusta eteenpäin.
katso liitettä 431268
Tuotto-odotukseni perustuu osinkoihin joita pitäisi nykyennusteiden mukaan tulla ensi vuonna reilut 27 000 euroa. Kaikki mahdollinen arvonnnousu otetaan vastaan bonuksena, osakkeita ei ole tarkoitus myydä vuosikymmeniin.

Mun salkku näyttää tylsällä KK-säästöllä YTD -2,8%...

 

[mt247]

Onko mistä pörssistä järkevintä ostaa Shellin osaketta(Lontoo, Amsterdam vai New York?) vai onko tuolla mitään väliä ja kannattaako hankkia A vai B sarjaa? Näin verotuksellisesti tuli asiaa mietittyä.

 

[mölyä]

Olen kasannut vuoden alusta melko defensiivistä osinkosalkkua parilla kasvuyhtiöllä höystettynä, mutta yllätyksekseni huomasin tänään salkun vuosituoton rikkoneen rajapyykin 50 000 euroa. Sijoituksia tehty siis ensimmäiset pienet tammikuussa 2020 ja isompia toukokuusta eteenpäin.
katso liitettä 431268
Tuotto-odotukseni perustuu osinkoihin joita pitäisi nykyennusteiden mukaan tulla ensi vuonna reilut 27 000 euroa. Kaikki mahdollinen arvonnnousu otetaan vastaan bonuksena, osakkeita ei ole tarkoitus myydä vuosikymmeniin.

Eikö nää elvistelyt nyt voisi jo vihdoin laittaa sinne palkkakeskusteluun. Nollapostaus tän ketjun kannalta.

EDIT: Alkaa olla jo Suoli24-tasoa kommentitkin

 

[Apari]

Mun salkku näyttää tylsällä KK-säästöllä YTD -2,8%...

Katsoinpa itsekin omaa salkkua ja YTD näytti -0,42% ja sama euroina +429€. Mitenköhän tämäkin on mahdollista.. Noh, aikalailla siis koronan vaikutukset alkaa olemaan kohta kurottu umpeen, viimeiset 6kk näyttää -4,54% ja -383€.
Oma strategia siis buy and hold ja ostan ainoastaan etf:iä sekä indeksejä. Korona dipin aikoihin (maalis-touko) sain hieman normi kk-säästöä isommin tuupattua sisään ja kesäkuussa palailtu takaisin normaaliin rytmiin.

 

[escalibur]

Kiitos tiedosta, tällä hetkellä viestisi ei anna irti mitään muuta kuin omakehua.

Voisit vaikka listata salkkusi yrityksiä tai avata hieman enemmän ajatuksiasi.

Samaa mieltä. Mielestäni olisi informatiivisempää jos postaus sisältäisi jonkinlaisia vinkkejä, tai muuta tietoa vaikka siihen ”katsokaa tienasin satasen”-tulokseen, kuin näihin muiden lukijoiden kannalta varsin turhiin ”katsokaa mun salkun kokoa”-postauksiin. Ei sillä etteikö toisten onnistuminen ole hieno asia - se on, mutta olisi silti kivaa jos postauksella olisi jonkinlainen antikin.

Uskon että jokainen arvostaisi kuulla niitä hyväksi todettuja menetelmiä löytää sopivan osakeyhtiön, ETF:n, rahaston, you name it salkun optimoimiseen, geneeristen numerolukujen sijasta.

Takaisin aiheeseen->

Harrastaako joku teistä noita NASDAQ-100 ETF:iä? Invescon EQQQ Acc vaikuttaa houkuttelevalta.

 

[Zigh]

Sijoituksia tehty siis ensimmäiset pienet tammikuussa 2020 ja isompia toukokuusta eteenpäin.

No ei tuo reilu +8% mikään kovin häävi tulos ole kun ottaa huomioon, että esim. pelkästään OMXH25 on noussut tuosta toukokuun alusta yli 18%.

Tuolla ostoaikataululla aika indeksien mukainen tulos eikä mielestäni aihetta mihinkään henkselien paukutteluun.

 

[maukka]

Katsoinpa itsekin omaa salkkua ja YTD näytti -0,42% ja sama euroina +429€. Mitenköhän tämäkin on mahdollista..

Nordnetin tuottoprossat on kyl jotain korkeamman asteen matikkaa. Itse tungen ostot ja arvot Exceliin ja lasken noiden peruslukujen lisäksi XIRR-funktiolla annualisoidun tuottoprosentin.

 

[Dalle]

Katsoinpa itsekin omaa salkkua ja YTD näytti -0,42% ja sama euroina +429€. Mitenköhän tämäkin on mahdollista.. Noh, aikalailla siis koronan vaikutukset alkaa olemaan kohta kurottu umpeen, viimeiset 6kk näyttää -4,54% ja -383€.
Oma strategia siis buy and hold ja ostan ainoastaan etf:iä sekä indeksejä. Korona dipin aikoihin (maalis-touko) sain hieman normi kk-säästöä isommin tuupattua sisään ja kesäkuussa palailtu takaisin normaaliin rytmiin.

Nordnetin tuottoprossat on kyl jotain korkeamman asteen matikkaa. Itse tungen ostot ja arvot Exceliin ja lasken noiden peruslukujen lisäksi XIRR-funktiolla annualisoidun tuottoprosentin.

Se Nordetin tuottoprossa (kuten kehitysgraafikin) lasketaan TWR-tuoton kaavalla.
Täällä hyvin avattu tuota: TWR-tuoton laskeminen

 

[maukka]

Se Nordetin tuottoprossa (kuten kehitysgraafikin) lasketaan TWR-tuoton kaavalla.
Täällä hyvin avattu tuota: TWR-tuoton laskeminen

Kiitos, no niinpä näyttää. Omassa Excelissä olen laskenut indeksin juuri TWR-menetelmällä sen nimeä tietämättä. Näyttää mätsäävän Nordnetin tulokseen. Ei vain ole koskaan tullut rajattua aikajännettä identtiseksi, koska Excelin päivitys on aloitettu vasta pari vuotta sitten, vaikka Nordnetiä on tullut käytettyä on/off jo yli 10 vuotta.