Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Onko rahastoja? Jenkkimarkkinan kamaa joka pyörii meidän aikavyöhykkeen mukaan yöllä ?

On ETF:iä mutta ne ei noin paljon vaikuta tuottoon. "Vika" siis korjautuikin jo ja lopuksi oli taulussa -0.05% joka johtuu varmaan valuuttakurssien muutoksista tms.
 
Pakko myöntää, että tullut tehtyä ihan hyviä löytäjä korona dipistä + Q2 julkistuksen alla, oliskohan aloittelian tuuria (sijoittamista takana ~2v)? :D. Avasin keväällä korona dipin jälkeen OST:n, johon aloin ostelemaan ja nyt näyttää +25% vaikka monessa yhtiössä vielä hyvin nousuvaraa, kunhan talous vähän normalisoituu, tilaus kantaa tulee tilauksia ja normaali kulutus alkaa. Tilille hankin pääsääntöisesti laadukkaita yrityksiä, jolla on hyvä osinkohistoria + kassa takana

Itse viime syksyllä lupailin itselleni että nostan kaikki sijoitukseni viimeistään joulun jälkeen kun markkinatilanne pelotti. Noh, vedin ehkä vain 30% pois indekseistä. Tuuriahan oli matkassa, mutta tuli noita pieniä panostuksia laitettua takaisinkin dipinkin aikana. Syksyllä sitten taas ostellaan lisää jos houkuttelevia ostopaikkoja ilmenee.
 
Pakko myöntää, että tullut tehtyä ihan hyviä löytäjä korona dipistä + Q2 julkistuksen alla, oliskohan aloittelian tuuria (sijoittamista takana ~2v)? :D. Avasin keväällä korona dipin jälkeen OST:n, johon aloin ostelemaan ja nyt näyttää +25% vaikka monessa yhtiössä vielä hyvin nousuvaraa, kunhan talous vähän normalisoituu, tilaus kantaa tulee tilauksia ja normaali kulutus alkaa. Tilille hankin pääsääntöisesti laadukkaita yrityksiä, jolla on hyvä osinkohistoria + kassa takana

Hyvä juttu, toisaalta uskoisin et täältäkin löytyy samalla tarinalla useampikin joilla +50%. Eipä tuossa tarvinnut hirveästi edes tuuria kun katsoi kuinka alas menivät.

Samat ostin myös ma ja ti, lisäksi melko pohjilta (tähän mennessä) sampoa, Toivotaan että nousevat :)
@Janijoonaz
Ei nyt tarvitse revitellä, mutta mielenkiinnosta onko kasetti kestänyt ja nämä edelleen salkussa?

En itse ehkä vielä lähtisi mukaan ostotalkoisiin. Ensinnäkin koronan tautihuippua ei ole vielä saavutettu Euroopassa ja uudella mantereella tulee vielä jysähtämään. Siellä on niin paljon valmistavia firmoja jotka joutuvat laittamaan tehtaat kiinni viikoiksi tai jopa kuukausiksi että talouden sukeltaminen syvenee vielä. Osa ei edes selviä tästä kriisistä. Laittakaa muistiin ja toivottavasti tulette kertomaan että olin väärässä n. 6kk kuluttua.
@Primusol
Entäpä mikä on haju nytten jos ei lähtenyt mukaan pohjalta, onko tankattu pikku hiljaa? Vielähän on muutama kuukausi aikaa vielä
 
Viimeksi muokattu:
Oikeastaan maaliskuun jälkeen jos on ostanut ylipäätänsä yhtään mitään hajautetusti niin pitäisi olla reilusti plussalla. Pelkkä OMX yleisindeksikin on 25% noussut maaliskuusta joten senverran pitäisi olla nousua ihan sokkonakin ostaneella. Pörssi on huonoin paikka jossitella, parempi vaan olla tyytyväinen siihen mitä on :)
Tämä Q2 bingo on ihan mielenkiintoista. Huhtamäki ja Uponor osuneet, Tikkurila, Cargotec ja Atria olleet ns. Ohivetoja.

Nyt ostettu Yit:tä ja L&t:tä ensiviikolle, Sievi capitalia/Fortumia ostettu jo aikaisemmin ja kun nuo uponorit saan 14€+/kpl myytyä niin sieltä saa taas rahaa uusiin bingolappuihin.

Korjailtu kirjoitusvirheitä...
 
Hopea, kulta, kupari, uraani, öljyteollisuus, rahtilaivat, tankkerit.
Minusta tuntuu, että kulta ja hopea saattavat raketoivat nyt väliaikaisesti, mutta nuo muut ovat kyllä melkoisia kuolevia boomer-aloja. Teknologiafirmat ovat edelleen pääroolissa omassa portfoliossani.
 
Minusta tuntuu, että kulta ja hopea saattavat raketoivat nyt väliaikaisesti, mutta nuo muut ovat kyllä melkoisia kuolevia boomer-aloja. Teknologiafirmat ovat edelleen pääroolissa omassa portfoliossani.
Rahtilaivat tuskin ovat kuolemassa. Mikä ne syrjäyttäisi? Vai liikkuuko tavaraa vähemmän koronan jälkeenkin?

Ja eikös IT-alan pioneerit juuri boomereita ole, Gates täyttää tänä vuonna 65. ;)
 
Eipä noista mikään ole mihinkään katoamassa.

Öljyteollisuus ja tankkerit ehkä korkeintaan, mutta tuskin nekään ihan lähiaikoina (lähiajat = seuraavat 50 vuotta).
 

Paljonko ruottalaisten omistus pitää olla, jotta neles siirtyy?

Voisin vaikka tukea suomea ja ostaa muutaman osakkeen enkä suostu ostotarjoukseen, jos näin tekisi moni niin tuo firma jää suomalaiseksi?
 

Paljonko ruottalaisten omistus pitää olla, jotta neles siirtyy?

Voisin vaikka tukea suomea ja ostaa muutaman osakkeen enkä suostu ostotarjoukseen, jos näin tekisi moni niin tuo firma jää suomalaiseksi?
Jotta ostotarjous toteutuu, Alfa Lavalin pitää saada vähintään hyväksyntä 2/3 (66%) osakkeista. Jos hyväksyntä on vähintään 90%, Alfa Laval saa pakkolunastaa loputkin osakkeet.

Valmet omistaa hieman yli 15% ja eilen tuli liputuksia yli 5% omistuksista kahdelta eri sijoitusyhtiöltä, voivat toki olla samassa veneessä yhdessä.

Valmet julkisesti taistelee ostotarjousta vastaan ja markkinatkin selvästi odottavat tarjouksen korotusta tai kilpailevaa tarjousta.
 
Aloitetaan rouvan kanssa normisijoitusten ja säästöjen lisäksi testi, jossa nostetaan aritmeettisesti vitonen (/lärvi) kuussa ylimääräistä sijoitusta. Lähinnä tarkoituksena etsiä talouden kipurajoja ja lopettaa heti kun ne löytyvät. Jokusen vuoden tuota injektiota tulee kuitenkin tod.näk. tehtyä. Enää sijoitusartikkeli on mietinnässä. Laittaakko indekseihin vai kenties likvideille korkomarkkinoille (osakepaino 100% tällä hetkellä salkussa)?
 
Jotta ostotarjous toteutuu, Alfa Lavalin pitää saada vähintään hyväksyntä 2/3 (66%) osakkeista. Jos hyväksyntä on vähintään 90%, Alfa Laval saa pakkolunastaa loputkin osakkeet.

Valmet omistaa hieman yli 15% ja eilen tuli liputuksia yli 5% omistuksista kahdelta eri sijoitusyhtiöltä, voivat toki olla samassa veneessä yhdessä.

Valmet julkisesti taistelee ostotarjousta vastaan ja markkinatkin selvästi odottavat tarjouksen korotusta tai kilpailevaa tarjousta.

Nopeasti katsottuna Nelesin omistus on aika pirstaloitunut. Valmet on 15% omistuksellaan omassa luokassaan, seuraavaksi suurin omistaja omistaa 2,7%. Hallintarekisterissä/ulkomailla on yli puolet. Kotitalouksilla ihan mukavat yli 12% osuus. Eli sen puolesta tuossa voi vielä käydä vaikka mitä. Sitä en tiedä, miten rahastot käyttävät ääniään, jos lainkaan.

 
Minusta tuntuu, että kulta ja hopea saattavat raketoivat nyt väliaikaisesti, mutta nuo muut ovat kyllä melkoisia kuolevia boomer-aloja. Teknologiafirmat ovat edelleen pääroolissa omassa portfoliossani.
Tiedän varsin hyvin että nämä listaamani "boomer-alat" eivät ole seksikkäitä ja tällä hetkellä suosittuja. Juuri siksi niiden arvostus on matala ja suuri osa niistä ei ole vielä toipunut alkuvuoden shokista.

Kulta ja hopea hyötyvät suoraan rahan painamisesta ja taloudellisesta epävarmuudesta.

Kupariin sijoittamisessa lasken sen varaan että kehittyvät maat tulevat tarvitsemaan sitä suuret määrät. Lisäksi kuparin kulutusta lisää uusiutuvat.

Uraanin kohdalla lasken Intian ja Kiinan varaan. Uutta ydinvoimaa rakennetaan lähivuosina aika paljon. Tällä hetkellä suurimpien tuottajien kaivokset ovat viruksen vuoksi suljettuja ja jo ennen tätä tuotanto tuskin riitti täyttämään nykyisen kulutuksen. Ajoitus on hankalaa sillä ydinvoimayhtiöt eivät osta jatkuvasti vaan tekevät harvoin pitkän ajan ostosopimuksia. Odotus on kuitenkin alalla se että uraanin hinta tulee nousemaan merkittävästi.

Öljyteollisuus on ottanut viruksen vuoksi kovan iskun ja arvostukset ovat alhaalla. Kun maailma aukeaa, öljyä tarvitaan taas. Alalla on nyt myös ali-investointia, joka voi johtaa tulevina vuosina korkeisiin öljyn hintoihin. Öljyntuottajien lisäksi vielä suuremman iskun on saanut joukko tätä alaa tukevia yrityksiä, joten seuraan mitkä niistä tulevat selviämään.

Rahtilaivojen päivätaksat ovat matalalla kun maailma seisoo paikallaan. Osakekurssit ovat myös alamaissa. Joten kun hetki on oikea, kannattaa sijoittaa yhtiöihin joilla on talous kunnossa ja nuoret laivat.

Tankkereille vuosi 2020 on ollut kulta-aikaa. Ne ovat tehneet käsittämättömän hyvää tulosta alkuvuonna. Nyt tankkereilla on heikommat päivätaksat, joten yhtiöiden arvostus on alamaissa. Tämä on kuitenkin ala jota tarvitaan jatkossakin ja joka tuottaa hyvää voittoa taas kun öljyvarastot on tyhjennetty ja kulutus palaa normaaliksi. Summissa ei tule sijoittaa vaan yrityksiin jotka toimivat hyvin ja jolla on nuoret tankkerit. Tällä alalla seuraavat 18kk tulee olemaan hiljaisia, joten ostopaikkoja on vielä pitkään. Tämän 18kk aikana suuri määrä vanhaa kalustoa romutetaan kun taas uusia ei tilata epäselvien ekomääräysten ja tiukan rahoituksen vuoksi. Joten kun päästään vuoden 2021 loppuun, tankkereista on todennäköisesti suuri pula, päivätaksat nousevat korkealle ja nämä yritykset ovat yhtä hyvässä asemassa kuin tämän vuoden alkupuolella.

Moni näistä on todellakin epäseksikkäitä aloja ja varsinkin maailmahalaajille selviä EI. Vaikka sähköautot yleistyvät ja länsimaissa ei rakenneta ydinvoimaa, lasken sen varaan että kehittyvien maiden rikastuminen lisää kysyntää enemmän kuin mitä länsimaiden vihreä aate vaikuttaa.
 
Hopea, kulta, kupari, uraani, öljyteollisuus, rahtilaivat, tankkerit.
Yksi tutkittava kohde voisi olla myös met-coal, mitä käytetään siis teräksen tuotannossa. Hiilen korvaaminen tuolla saralla vienee vielä ainakin 10 vuotta ja firmat on aika halvan oloisia nyt. Esim. Arch Resources. Terästä taas tarvitaan aina moneen ja esim. tuulivoimalasta aika hemmetin iso osa on terästä.
 
... ja tiukan rahoituksen vuoksi.
Tiukka rahoitustilanne kun keskuspankit tunkevat tuhansia miljardeja koronapaketteina markkinoille ja valtiot kilpailevat siitä, että kuka saa maksettua omille telakoille isoimmat telakkatuet, jotta työpaikat säilyy?
 
Hassua että teknologiafirmaan sijoittava heittää hopean ja kuparin jonnekin roskapönttöön vaikka fakta on että näillä metalleilla mahdollistetaan ne kaikki hienot vimpaimet, aurinkopaneelit, sähköistykset yms. Kierrätys ei oikein toimi, helpot (lue: halvat louhia) esiintymät alkaa olla louhittu ja kysyntä senkus jatkaa kasvua kehittyvien maiden keskiluokkaistussa.

Tässä on kuparista äärimmäisen mielenkiintoinen artikkeli: Estimating global copper demand until 2100 with regression and stock dynamics . Katsoo mitä skenaariota tahansa niin kysynnän kasvu on taattu vuosikymmeniksi eteenpäin.

Itsellä on hieman kulta+hopea+kuparikaivosta salkussa aina. Hopeaa vähän turhankin paljon kiitos viime aikojen hintapyrähdyksen...
 
Tässä lienee syy päivän punoituksiin.


Gold soared to an all-time high on worsening ties between China and the United States, a weakening dollar and ultra-low interest rates on Monday, while stock markets looked uncertain before a corporate earnings deluge.

Espanjan uusimmat koronauutiset tuskin tuovat helpotusta asiaan.
 
En ole ajoittamista ennenkään harrastanut enkä aio nytkään harrastaa, mutta pakko myöntää että vähän takaraivossa jyskyttää ajatus että voisi salkkua keventää...
 
Tulipa hyvään aikaan osteltua Inteliä. Mutuilin että dollarit jotka sain myydessä Alphabetin(1kpl) ja Amazonin(1kpl) osakeista. Voisi sijoittaa Inteliin pidemmäksi aikaa, koska arvostus näyttää maltillisemmalta kuin. esim. Amd ja Nvidia.

Seuraavana päivänä -15%. Jos vaan malttaisi holdia ja ostella, mutta aina pitää kikkailla.
 
Joskus kannattais joo holdata..

MetsoOutotecin ostorajaksi katsoin jo ajat sitten 4,50, sinne se valuikin ja 1000kpl ostoon. Päivän päästä nopea myynti kun osake oli 4,70 ja odottamaan uutta ostopaikkaa. Ei laskenutkaan vaan nousi vain ylös. Nyt tuli posari ja osake 5,50. Olis se 800eur voitto salkkuun mahtunut..
 
Viritelläänpä vähän provosoivasti keskustelua hallituksen ja johtoryhmän palkitsemisesta, joka monesti piensijoittajalla on se sokea piste. Harvempi täällä kuitenkaan on edes ikinä osallistunut noihin, tai vastaavasti edes katsonut millaisilla osallistumisprosenteilla niitä palkitsemisehdotuksia hyväksytään.

Kun puhutaan esimerkiksi yrityksestä, jossa johtoryhmällä ja hallituksella on hallussa yhteensä esimerkiksi kolmasosa osakekannasta ja loput pirstoutuneena pieniin omistuksiin, niin on helppo nähdä mikä se suhtautuminen loppuja osakkeenomistajia kohtaan on. Turha sitä yrityksen tuottamaa arvoa on jakaa liikaa niille passiivisille pienomistajille, jotka eivät vaivaudu edes paikalle ottamaan kantaa palkkioihin. Käytännössä yrityksen päättävillä elimillä on kannuste jakaa tuottoa palkkioina ja ohittaa muut osakeenomistajat. Silti piensijoittaja ostaa osaketta hyvältä vaikuttavan bisneksen perusteella edes sitä palkkioselvitystä vilkaisematta, ja luottaa, että yrityksen hallitus ja johtoryhmä on kaikkien omistajien puolella.

Oma teoria on, että monessa tapauksessa laiska piensijoittaja saa kiittää tuotoistaan jonkin eläkerahaston isompaa omistusta jolloin osallistuvat myös yhtiökokoukseen. Tai vastaavasti muutama luokkaa 5% siivuja omistavaa isompaa sijoittajaa joilla paukut tai halu ei riitä kuitenkaan oman ihmisen saamiseen hallitukseen.

Imo pitäisi kirjata lakiin, että nuo tulee striimata aina jollain järkevällä tavalla etänä. Moni tosin nykyjään jo tekee tätä.
 
Viimeksi muokattu:
Kun puhutaan esimerkiksi yrityksestä, jossa johtoryhmällä ja hallituksella on hallussa yhteensä esimerkiksi kolmasosa osakekannasta ja loput pirstoutuneena pieniin omistuksiin, niin on helppo nähdä mikä se suhtautuminen loppuja osakkeenomistajia kohtaan on.
Eturistiriidat on hyvä keskustelunaihe, mutta tuo kohta, että johtoryhmän ja hallituksen suuri osakeomistus olisi ongelma kuulostaa äkkiseltään nurinkuriselta. Silloinhan osakekurssin kasvattaminen on korkeimmillaan johdon intresseissä? Esimerkkejähän tästä on, vaikka Amazon, Tesla ja Facebook, joissa toki perustajat supistaneet omistusosuuttaan pikkuhiljaa. Mitä esimerkkejä tuosta löytyy, että yrityksessä johdolla olisi suuri osuus yrityksen osakkeita, mutta olisi vähät välittänyt osakekurssista? Onkohan todellisuudessa kyse vain marginaali-ilmiöstä?

Suurimpana ongelmana näkisin ennemminkin yhtiön, jossa johto ei omista merkittävää määrää osakkeita, vaan nostaa yrityksestä suurta palkkaa. Suuromistajat taas voi myöskin ajaa omaa etuaan ja esim. jakaa ulos osinkoa enemmän, tai vähemmän kuin osakkeenomistajan etu muuten olisi. Eläkerahastot näen kyllä myös itse pääsääntöisesti hyvinä "kanssaomistajina", koska he ovat lähes aina sen tuoton perässä. Valtion ja suuryritysten suuriin osuuksiin taas suhtaudun enemmän varauksella.

Toinen suunta, johon olen aihetta soveltanut on se, miten nuo eturistiriidat poikkeaa eri markkinoilla. Historiallisesti ja pitkässä juoksussa omistaja-arvoa arvostavat kehittyneet markkinat on tuottaneet parhaiten, joista esimerkkeinä USA, Ruotsi ja Suomi. Itse uskon, että on suuri mahdollisuus, että tämä kehitys jatkuu siitä huolimatta, että kehittyvillä markkinoilla tapahtuu muuten enemmän kasvua, koska kehittyvillä markkinoilla on suurempi riski, ettei yrityksen johto/hallitus aja osakkeenomistajan etua.
 
En nyt jaksa alkaa kaivelemaan mitään yksittäisiä keissejä, mutta tuon eturistiriidan takia muiden omistajien kannalta paras olisi, että ne palkkiot jaetaan osakkeina ja tätä monet yritykset tekevätkin. Hallituksella on toki kannusteena aina ajaa omia palkkioitaan, mutta se palkitsemisehdotus vain ei mene läpi ellei yhtiökokouksessa ole riittävää äänivaltaa. Koko homman pointti oli, että noista asioista päättää tosiaan yhtiökokouksen enemmistö, ei omistajien enemmistö ja tuon takia siihen yhtiökokouksen vallankäyttöön voi riittää passiivisen hajautuneesti omistetussa yhtiössä yllättävän pieni omistus.

Edit. Enkä nyt väitä, että selvittelisin itse jokaisen omistamani osakkeen yhtiökokoukset, vaan yritän sanoa, että helposti se osakesijoittaminen ajatellaan ilmaisena lounaana eikä ymmärretä sitä, että homma menee vituiksi mikäli riittävän moni hallituksen/johtoryhmän ulkoinen omistaja ei sinne yhtiökokoukseen osallistu.
 
Viimeksi muokattu:
Ok, eli ilmeisesti et nähnyt ongelmaa siinä, että johto omistaa osakkeita, vaan siinä että on paljon passiivisia sijoittajia, jotka ei esimerkiksi osallistu yhtiökokoukseen. Ilman yhtään esimerkkiä pohdinta jää vähän vaisuksi. Uskon kyllä, että pienessä mittakaavassa tuollaista on, mutta kyllä passiivisetkin sijoittajat katsoo tuloksia ja äänestää jaloillaan, jos tulosta ei tule. Tuossa paras, jos yrityksen johdolla on paljon osakkeita itsellään, niin tämä näkyy suoraan heidän omalla tilillään. Jos taas ei, niin ei sekään ole pitkässä juoksussa ko. yritykselle ja johdolle menestyksekäs tie, koska liiketoimintaansa nähden huonosti performoiva yritys ostetaan pois, ei saa lisärahoitusta kasvuun, tai se vaan muuten näivettyy pois.

Markkinatalous ja kilpailu pitkässä juoksussa karsii tuollaisen käyttäytymisen pois ja siksi sitä ei suuressa mittakaavassa esiinnykään paitsi sellaisissa firmoissa, joissa liiketoiminta on suojattu jollain tavoin vapaan kilpailun ulkopuolelle. Joku S-ryhmä voisi olla sellainen itselle tuosta mieleen tuleva esimerkki, eli se ei ole käytännössä kilpailijoita halvempi, eikä tee voittoa omistajilleen, vaan se voitto ohjataan istuvan johdon ja hallituksen palkkioihin ja heidän tahtomiinsa hankkeisiin.
 
Joku konkreettinen esimerkki tuollaisesta (iso omistus johdolla ja se ei aja muiden omistajien etua palkitsemalla itseään liikaa) olisi kyllä hyvä, niin saisi paremmin käsityksen asiasta.
 
No Biohit voisi olla esimerkiksi yhtiö, mihin en koskisi missään tapauksessa omistajalistauksen takia. Yhtiökokouksen valtaa käyttää käytännössä hallituksen puheenjohtaja, joka on myös suurin osakkeenomistaja. 32% osakkeista on yrityksen itsensä nimissä. Hallituksen puheenjohtajan omistus on yrityksestä 4,7miljoonaa ja maksaa itselleen reilu 200k€ palkkiota "tieteellisen nevottelukunnan jäsenyydestä", eli vajaa 5% tuotto vaikka yritys ei ole ikinä maksanut osinkoa.
 
Viimeksi muokattu:
No Biohit voisi olla esimerkiksi yhtiö, mihin en koskisi missään tapauksessa omistajalistauksen takia. Yhtiökokouksen valtaa käyttää käytännössä hallituksen puheenjohtaja, joka on myös suurin osakkeenomistaja. 32% osakkeista on yrityksen itsensä nimissä. Hallituksen puheenjohtajan omistus on yrityksestä 4,7miljoonaa ja maksaa itselleen reilu 200k€ palkkiota "tieteellisen nevottelukunnan jäsenyydestä", eli vajaa 5% tuotto vaikka yritys ei ole ikinä maksanut osinkoa.
Tuosta puuttuu mun mielestä yksi äärettömän tärkeä lukema, eli mikä prosenttiosuus omistuksesta ja hallinnasta sillä hallituksen pj:llä on firmasta itsestään?

Marketcap on ilmeisesti n. 28.5M, joten jos firma itsesään omistaa 32% omista osakkeistaan, niin markkinoilla osakkeita on silloin n. 19 miljoonan arvosta, josta PJ omistaa 25%?

Joo, kieltämättä syytä pysyä erossa tuollaisesta firmasta. Tai sitten sen PJ:n pitää oikeasti olla tosi kova, jotta on hintansa väärti. Mutta tuolla hallintaosuudella tietty sanelee jo pitkälti mitä firmassa tapahtuu.
 
Näyttäisi olevan kyseessä yrityksen perustaja ja on pitänyt äänioikeuksista vielä osakkeiden määrää suuremman osuuden. Näkisin tuon ennemminkin, niin että tuolla kokemuksella tekee ko. firmalle hommia reilulla alehinnalla suhteessa siihen, mitä mahtaisi saada jostain ulkomailta joltain kilpailijalta, ja näin koska on omistajana ja perustajana firmassa.

Tuo äänimäärien eroaminen eri osakelajeissa on yleistä erityisesti Ruotsissa. Ei tuossa mun mielestä mitään väärää ole. Jokainen tekee sijoittaessaan päätöksen, että luottaako firman johtoon ja siinä pointissa, että se arvio on syytä tehdä on idkf:llä toki perää.

Ps. En tiedä miten tarkalle tasolle näissä arvioissa saa mennä, vaikka on julkisten yritysten johtohenkilöt kyseessä. Poistakaa, jos menee liian pitkälle.
 
En siis sano, että tässä tapauksessa ehdottomasti kaveri ei tee mitään, mutta nostaa silti 200k€ vuodessa palkkioita, vaan yritän sanoa, että se osinko ei ole ainoa tapa millä sieltä voi virrata rahaa ulos ja jos sopivan siivun omistavalla osakkeenomistajalla on mahdollisuus joko nostaa omaa hallituspalkkiotaan tai kasvattaa osinkoa niin siihen hallituspalkkion kohtuullisena pitämiseen ei välttämättä ole hirveitä kannustimia. Esimerkkejä on muitakin, jokainen voi noita kaivaa katselemalla noita Helsingin pörssin perheyrityksiä.

Haluan siis kritisoida sitä näkökulmaa, että ostetaan osaketta ns. nollat taulussa ja naiivisti kuvitellaan, että hallituksen ja johtoryhmän intresseissä on pyrkiä maksimoimaan sen passiivisen piensijoittajaporukan tuotto. Omistusosuuksista jne. riippuen hallituksen voi olla jopa kannattavaa maksimoida hallinnointipalkkioita tai toimitusjohtajan palkkaa mikäli itse niissä toimii, tällä pystyy vetämään välistä toisilta osakkeenomistajilta. Ja, että tämän toteuttaminen käytännössä ei vaadi mitään 50% osakeomistusta koska yhtiökokouksen osallistumisprosentti on usein jotain ihan toista.
 
Viimeksi muokattu:
En siis sano, että tässä tapauksessa ehdottomasti kaveri ei tee mitään, mutta nostaa silti 200k€ vuodessa palkkioita, vaan yritän sanoa, että se osinko ei ole ainoa tapa millä sieltä voi jakaa rahaa ulos ja jos sopivan siivun omistavalla osakkeenomistajalla on mahdollisuus joko nostaa omaa hallituspalkkiotaan tai kasvattaa osinkoa niin siihen hallituspalkkion kohtuullisena pitämiseen ei välttämättä ole hirveitä kannustimia.

Haluan siis kritisoida sitä näkökulmaa, että ostetaan osaketta ns. nollat taulussa ja naiivisti kuvitellaan, että hallituksen ja johtoryhmän intresseissä on pyrkiä maksimoimaan sen passiivisen piensijoittajaporukan tuotto. Omistusosuuksista jne. riippuen hallituksen voi olla jopa kannattavaa maksimoida hallinnointipalkkioita tai toimitusjohtajan palkkaa. Ja, että tämän toteuttaminen käytännössä ei vaadi mitään 50% osakeomistusta koska yhtiökokouksen osallistumisprosentti on usein jotain ihan toista.
Ei mitään suoria osakeostoja kannata tehdä nollat taulussa vaan kyllä yhtiökokousten, tiedotteiden ja muiden yhtiöön liittyvien tietojen seuraaminen kuuluu olennaisena osana sijoittamiseen. Sieltähän nuo kaikki tuollaiset selviää. Niihin voi sitten reagoida, jos tuntuu siltä, että palkitsemismenetelmät on väärät.

Jos taas ei kiinnosta seurata niin sitten kannattaa sijoittaa indeksirahastoihin tai -ETF:iin. Tai kannattaa muutenkin...
 
Jep, tulikohan noi Nordnetin alkukesästä julkaisemat indeksirahastot vähän kuin kilpailijoiksi OP:n vastaaville? Jotenkin niiden nimeäminen ja muoto on niin samantyylinen. Hiukan eri indeksien mukaan näyttävät sijoittavan. Erot vaikutti pieniltä kuluissakin ( OP bonukset huomioiden), en oikein tiennyt kummat olisi parempi. Veikkauksia?
 
Jep, tulikohan noi Nordnetin alkukesästä julkaisemat indeksirahastot vähän kuin kilpailijoiksi OP:n vastaaville? Jotenkin niiden nimeäminen ja muoto on niin samantyylinen. Hiukan eri indeksien mukaan näyttävät sijoittavan. Erot vaikutti pieniltä kuluissakin ( OP bonukset huomioiden), en oikein tiennyt kummat olisi parempi. Veikkauksia?
Itse en näe mitään yhtäläisyyksiä nimeämisen tai muodon kanssa, ei niitä rahastoja kauhean monella eri tavalla voi fiksusti nimetä.

Tuotteet ovat aivan varmasti tehty sisäänheittotuotteiksi Nordnetille, en usko että ne mitenkään erityisesti kilpailevat OP:n rahastoja vastaan. Onhan noita parempia kuin OP:n rahastot ollut jo saatavilla aikaisemminkin (mm. SPP ja Handelsbanken).
 
Tässä vielä visualisoituna miten maailman suurimpien brändien lista on muuttunut kahdessa vuosikymmenessä. Upea suoritus Microsoftilta, joka on keikkunut kärkisijoilla koko ajan -> .

On mielenkiintoista pyöritellä mielessä ajatusta millaiselta lista näyttää tulevan kahden vuosikymmen aikana? Veikkaan, että listalle putkahtelee yrityksiä joista emme ole tänään kuulleetkaan. Uskon sovellusteknologiaan pohjautuvien yritysten brändi-, ja markkina-arvon jatkavan kasvuaan myös tulevaisuudessa.

Listan top-5:ssä keikkuu myös Nokia, jonka brändiarvo ylsi suurimmillaan yli 22 miljardiin euroon vuonna 2008. Olisi upeata nähdä maailman suurimpien brändien listalla vielä joskus kotimainen yritys

Moikka,

Karo Hämäläisen yhteenveto parhaista rahastoista. Brändiyhtiörahastoille on riittänyt kysyntää, koska isot tuotemerkit ovat pitäneet pintansa talouden myllerryksissä. Suuret kuluttajatuoteyhtiöt ja lääkeyhtiöt loistivat poissaolollaan. Nämä ovat suhdannekestäviä, koska taantumassakin ostetaan ruokaa, vaatteita ja lääkkeitä. Esimerkistä käy Coca-Cola. Juomajätin osakekurssi on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Sama pätee Procter & Gambleen , joka tunnetaan Cokiksen ohella hyvänä osingonmaksajana. Yhtiöiden kurssinousu ei ole ollut rakettimaista vaan tasaista. Tänä vuonna ne ovat kuitenkin kasvattaneet arvoaan voimakkaasti sijoittajien etsiessä korvikkeita heikosti tuottaneille valtionlainoille.

 
Nyt vasta tänään tajusin että toi Nordnetin salkun tuotto ei kyl pidä alkuunkaan paikkaansa. Aamulla salkku oli pakkasella vuoden takaisesta ~9% ja nyt päivällä kun salkun osakkeet ovat nostaneet reilusti arvoa niin salkku on pakkasella vuoden takaisestq ~10%.

Ja sitten päätin ihan laskea paljon oon tallettanu ja paljon on osakkeiden tämän hetkinen arvo niin olen plussalla noin 8%
 
Nyt vasta tänään tajusin että toi Nordnetin salkun tuotto ei kyl pidä alkuunkaan paikkaansa. Aamulla salkku oli pakkasella vuoden takaisesta ~9% ja nyt päivällä kun salkun osakkeet ovat nostaneet reilusti arvoa niin salkku on pakkasella vuoden takaisestq ~10%.
Millähän logiikalla tuo tosiaan laskee sen tuoton ja ottaako huomioon esim. osinkoja? Itsellä se näyttää esim. YTD negatiivista prosenttia hieman alle indeksin, mutta sitten taas absoluuttisina euroina tuottoa (Myin ennen korona droppia paljon ja ostin paljon maalis-huhtikuussa).
 
Juu tuo logiikka on ihan omanlaisensa. Minulla näyttää salkulle - 24 %, mutta heti siinä vieressä nelinumeroinen luku plussaa. Jos lasken noista käsin, tuloksena on +12,5 %.

Ymmärtääkseni käppyrää piirretään päivittäin muutoksen mukaan. Eli esim. jos alkuvaiheessa arvo puolittuu 100 €- > 50 € ollaan - 50% tilanteessa. Sen jälkeen jos lyö ison summan kiinni ja arvo nousee 10 %, ollaan - 40 % mutta kuitenkin absoluuttisesti selvästi plussalla.
 
Joo, salkun tuoton prosentuaalinen laskenta perustuu aina senhetkiseen salkun arvoon, joten se ei ota huomioon nostoja ja talletuksia. Itsekin avasin vuosia sitten salkun Nordnetiin ja tein noin 30e testitalletuksen, jonka jälkeen menin epähuomiossa ostamaan yhden ETF:n 15e kuluilla ja salkku samantien 50 % pakkaselle. Tämän jälkeen tein isomman talletuksen, mutta on ollut kova työ saada tuottokuvaaja plussalle :D

Lainaus Nordnetin sivuilta:
Kuinka salkkuraportin tuottokäyrä lasketaan?
Salkkuraportin kuvaaja näyttää tuoton suhteessa aikavälin ensimmäiseen päivään. Jos olet siis esimerkiksi tallettanut salkkuun 100 euroa ja hävinnyt tästä 50 euroa, näkyy raportilla -50 %. Mikäli tämän jälkeen talletat salkkuun 1000 euroa ja salkkusi tuottaa 100 euroa, näkyy tämä vain noin 10 % nousuna 50 % laskun jälkeen. Kuvaaja siis huomioi ainoastaan prosentuaaliset muutokset.
Tuottokuvaaja ottaa huomioon mm. omistuksiesi kurssimuutokset, osingot ja salkkusi arvonkehitykseen liittyvät maksut. Salkkuraportin kuvaaja ei ota huomioon talletuksia ja nostoja.
Kehitysosastomme on tietoinen salkkuraportin ominaisuuksista ja niihin tullaan mahdollisesti tekemään muutoksia tulevaisuudessa.
 
Joo, salkun tuoton prosentuaalinen laskenta perustuu aina senhetkiseen salkun arvoon, joten se ei ota huomioon nostoja ja talletuksia.

Mä itse sanoisin, että se nimenomaan ottaa huomioon talletukset: eli tallettaminen ei keinotekoisesti nosta tuottoa, vaan ne huomioidaan vain talletuksina.
 
Mä itse sanoisin, että se nimenomaan ottaa huomioon talletukset: eli tallettaminen ei keinotekoisesti nosta tuottoa, vaan ne huomioidaan vain talletuksina.
Jep, nostot ja talletukset se nimenomaan ottaa huomioon laskennassa sillä tavalla, ettei ne aiheuta nousua tai laskua (muutaman minuutin viiveellä tosin talletuksen jälkeen korjaantuu).

Muuten ihan ylläolevissa parissa kommentissa kuvattu ihan oikein, että muutos on per päivä prosenteille ja euromäärälle. Salkun koon muuttuessa prosentit ja euromääräinen muutos voi menee epäsynkkaan ja voi tulla tilanteita, joissa toinen on miinuksella ja toinen plussalla, tai toisinpäin, jollakin ajanjaksolla.
 
Miten täällä muut on hoitaneet lapselle sijoittamisen? Ajateltiin että heittäisi muutaman tonnin pohjille ja sitten tasaisesti about lapsilisän verran kuussa johonkin indeksiin. Pelkona on vaan että omistuksista seuraa lapselle viimeistään opiskeluaikoina ongelmia jos tuen saamisen ehtona on ettei ole omaisuutta. Eli teenkö sittenkin vaan rinnakkaistilin vaikka Nordnettiin ja säästän "itselleni" ja tuen lasta sitäkautta.

Varmaan jossain kohtaa käsitelty, mutten löydä haulla. Tavoitteena yrittää tutustuttaa pitkäjänteisen säästämisen ajatukseen jolloin suora rahan antaminen ei toimi yhtä hyvin kuin että rahat olisivat ihan oikeasti omalla osaketilillä.
 
Miten täällä muut on hoitaneet lapselle sijoittamisen? Ajateltiin että heittäisi muutaman tonnin pohjille ja sitten tasaisesti about lapsilisän verran kuussa johonkin indeksiin. Pelkona on vaan että omistuksista seuraa lapselle viimeistään opiskeluaikoina ongelmia jos tuen saamisen ehtona on ettei ole omaisuutta. Eli teenkö sittenkin vaan rinnakkaistilin vaikka Nordnettiin ja säästän "itselleni" ja tuen lasta sitäkautta.

Varmaan jossain kohtaa käsitelty, mutten löydä haulla. Tavoitteena yrittää tutustuttaa pitkäjänteisen säästämisen ajatukseen jolloin suora rahan antaminen ei toimi yhtä hyvin kuin että rahat olisivat ihan oikeasti omalla osaketilillä.
Yks vaihtoehto on avata alasalkku omiin nimiin ja lahjoittaa joskus tulevaisuudessa osakkeet/rahastot lapselle. Tällöin joutuu toki lahjaveroa maksamaan, jos on isompi potti kerralla, mutta toisaalta jos lapsi pitää niitä hallussaan yli vuoden ennen myyntiä, lasketaan hankintahinta lahjoitushetken hinnasta eikä alkuperäisestä hankintahinnasta.
 
Yks vaihtoehto on avata alasalkku omiin nimiin ja lahjoittaa joskus tulevaisuudessa osakkeet/rahastot lapselle. Tällöin joutuu toki lahjaveroa maksamaan, jos on isompi potti kerralla, mutta toisaalta jos lapsi pitää niitä hallussaan yli vuoden ennen myyntiä, lasketaan hankintahinta lahjoitushetken hinnasta eikä alkuperäisestä hankintahinnasta.
Siis jos lapsi myy alle vuodessa, lasketaan lahjaveron hankintahinta alkuperäisestä hankintahinnasta? Aikamoista jos näin.
 
Miten täällä muut on hoitaneet lapselle sijoittamisen? Ajateltiin että heittäisi muutaman tonnin pohjille ja sitten tasaisesti about lapsilisän verran kuussa johonkin indeksiin. Pelkona on vaan että omistuksista seuraa lapselle viimeistään opiskeluaikoina ongelmia jos tuen saamisen ehtona on ettei ole omaisuutta. Eli teenkö sittenkin vaan rinnakkaistilin vaikka Nordnettiin ja säästän "itselleni" ja tuen lasta sitäkautta.

Varmaan jossain kohtaa käsitelty, mutten löydä haulla. Tavoitteena yrittää tutustuttaa pitkäjänteisen säästämisen ajatukseen jolloin suora rahan antaminen ei toimi yhtä hyvin kuin että rahat olisivat ihan oikeasti omalla osaketilillä.
Lasketaankohan opintotuen yhteydessä rahastot tai ETF:tkin omaisuudeksi?

1596050520371.png


Tietty lakia ehditään muuttamaan useampaan otteeseen, mutta jos nyt oikein ymmärrsin lapsi voi saada opintotukea normaalisti niin kauan kun rahastoja ei realisoida.

Muutama sivu takaperin löytyy harkitsemisen arvoinen vaihtoehto:

Jos taso on se perinteinen lapsilisät säästöön tai vähemmän niin tuo 2,5€/kk kulu syö tuottoa ihan hyvin. Täällä oli jossain taaempana kattavat taulukot aiheesta.

Me tai tarkemmin ottaen minä (exä viitsi kiinnostua sen enempää aiheesta) päädyttiin SPP Globaliin yksinkertaisuuden vuoksi ja kun summa on 60€/kk/nappula niin ei oikein makua hajauttaa erillisiin rahastoihin. Keep it simpple ja jatkuvana on todennäköisesti paras tapa edetä. Liika kikkailu takaa vain markkinoiden alittamista ainakin tällä tieto/taito tasolla millä itse pelaan. Toistaiseksi ainakin muksujen Nordnet salkut on +20% vs. mun Nordnet salkku XD. EUNL:ää olisi kyllä ollut mielenkiintoinen jatkaa, mutta ei tolla summalla...
 
Aika monelle on varmaan tuttu Nordnetin Rahapodi. Suosittelen myös katsomaan Traders' Clubia samalta Youtube-kanavalta. Vähän tarkempaa analyysiä siitä, mitä on markkinoilla tapahtumassa. Hyödyllistä tietoa vaikka sijoitustyyli ei olisikaan "treidaus". Itsekkin aiemmin jätin noita katsomatta kun en ole treidaaja.

 
Ei vaikuta omistukset opintotukeen, vain myyntivoitot. KasvuETF periaatteessa opiskelijalle parhaita. Kelan sivuilla on myös maininta, ettei satunnainen myyntivoitto vaikuta, en tosin tiedä voidaanko sitä soveltaa osakkeisiin.
 
Ei vaikuta omistukset opintotukeen, vain myyntivoitot. KasvuETF periaatteessa opiskelijalle parhaita. Kelan sivuilla on myös maininta, ettei satunnainen myyntivoitto vaikuta, en tosin tiedä voidaanko sitä soveltaa osakkeisiin.
Joo, opintotuki ja asumistuki (eli ne mitä opiskelijat yleensä saavat) on sellaisia, joihin vaikuttaa vain tulot, ei omaisuus.
Sen sijaan jos joutuu esim. sossusta joskus hakemaan rahaa, niin arvopaperit täytynee realisoida ennen kuin mitään antavat.
 
Tuossa mainitsemassani "rahastot omiin nimiin ja lahjoitus myöhemmin lapselle" -skenaariossa siis ajatus, että jos sijoitusten arvo esim. kaksinkertaistuu ennen lahjoitushetkeä, joutuu lahjaveroa maksamaan noin puolet siitä summasta mitä osakkeiden myyntivoitoista joutuisi maksamaan (kunhan lahjan saaja on lähisukulainen ja pitää arvopaperit vähintään vuoden ennen kuin myy ne).

Eli esim. sijoitat 15v ajan 100€/kk (=18000€) ja sijoitusten arvo on lahjoitushetkellä 36000€.
Lahjaveron määrä lähisukulaiselle on 2800€.
Toisaalta 18000€ arvonnoususta maksettava pääomavero olisi 5400€.

Toki esim. hankintameno-olettama voi muuttaa tilannetta, samoin kuin se, että tuo lahjavero tulee heti maksuun, kun taas pääomatulovero vasta kun omaisuus realisoidaan.
 
Eli siis... Jos perheellä on suunnitteilla jokin isompi hankinta mitä varten olisi tarkoitus realisoida sijoituksia, niin mikäli osaa ennakoida sen vuoden verran, voi saada merkittävästi veroja leikattua kun lahjoittaakin arvopaperit puolisolle, joka sitten puolestaan realisoi ne vuoden päästä.

Vai onko tässä vielä joku kiemura mikä estää tällaisen kikkailun?
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 311
Viestejä
4 490 714
Jäsenet
74 194
Uusin jäsen
Juhisti

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom