Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Tuli myytyä isolla kuluilla olleita rahastoja ja nämä siirrän suoriin osakkeisiin. Miettinyt tosin että nämä 1.8% kuluilla on selvästi ollut paremmalla tuotolla kuin 0.2% tai 0.0%. Tuleeko tuo kalliimpi pitemmässä juoksussa kuitenkin häviämään isojen kulujen takia?

Jos kyseessä on puhtaasti osakerahastot yleisesti ottaen pienikuluiset indeksirahastot ovat sijoittajalle se paras vaihtoehto. Aktiivisten rahastojen suurempia kuluja perustellaan niiden vaatimalla työmäärällä mutta tutkimusten perusteella passiiviset rahastot tuottavat keskimäärin aktiivisia paremmin.

Eri asia on sitten erikoisemmat metsärahastot, kiinteistörahastot jne joiden kulut ovat aina osakerahastoja kovemmat.
 
Jos kyseessä on puhtaasti osakerahastot yleisesti ottaen pienikuluiset indeksirahastot ovat sijoittajalle se paras vaihtoehto. Aktiivisten rahastojen suurempia kuluja perustellaan niiden vaatimalla työmäärällä mutta tutkimusten perusteella passiiviset rahastot tuottavat keskimäärin aktiivisia paremmin.

Eri asia on sitten erikoisemmat metsärahastot, kiinteistörahastot jne joiden kulut ovat aina osakerahastoja kovemmat.

Ihan perus suomi rahastoja evli, handeli ym. Yhden kovakuluisen rahaston jätän ja katson miten tuotto eroaa esim. 10 vuoden päästä vrt. pienempiin. Sen pohjalta voikin tehdä ratkaisuja vähän lisää. ETF Rahaston myymisessä on ongelmaa ei tahdo irtaantua minusta sitten ollenkaan ja koko viikon joka päivä olen koittanut laittaa etiäpäin.
 
Ihan perus suomi rahastoja evli, handeli ym. Yhden kovakuluisen rahaston jätän ja katson miten tuotto eroaa esim. 10 vuoden päästä vrt. pienempiin. Sen pohjalta voikin tehdä ratkaisuja vähän lisää. ETF Rahaston myymisessä on ongelmaa ei tahdo irtaantua minusta sitten ollenkaan ja koko viikon joka päivä olen koittanut laittaa etiäpäin.

Myyt laitaan problem solved vai mikä teettää ongelmaa?
 
Myyt laitaan problem solved vai mikä teettää ongelmaa?

Panin myyntiin ja ei lähtenyt ollenkaan tililtä mutta tänään samantien kun pörssin auettua laittoi. Nyt olisi touhutonni laittaa suoriin osakkeisiin ja rikastuminen voi alkaa. :) Taidan odottaa osinkojen tulot ensin niin osakkeet droppailee parempi sauma saada hyvään hintaan.
 
Nordnetin palkkiotasoviesti kertoo, että tein 11-50 toimeksiantoa Tammikuussa. Tosiasiassa en yhtään, kumma juttu... :btooth:
 
Tuli just email Svealta:
Säästötiliemme uusi korko 0,8 % astuu sinun osaltasi voimaan 10.4.2020.

Rip Svea ja takas Norwegianille? Jos ennen ne oli about yhtä hyvii ku toi oli 1% mut jos se laskee 0,8% ni nythä Norski on taas parempi?
 
Tuli just email Svealta:


Rip Svea ja takas Norwegianille? Jos ennen ne oli about yhtä hyvii ku toi oli 1% mut jos se laskee 0,8% ni nythä Norski on taas parempi?
Norwegianin korko on 0,75% eli Svea (sekä Instabank) tarjoaa vieläkin pikkusen korkeampaa korkoa.
 
Pitää huomoida, että Norwegianilla verotus on edullisempaa, koska ei pidätetä lähdeveroa toisinkuin Svealla.
Niin tätä tarkotin koska nuo verotukset menee niillä erillailla jonka takia se 0,75% ja 1% ennen oli about yhtä hyvii, mut jos Svea on 0,8% ni sillonhan Norski on parempi.
 
Viimeksi muokattu:
Tuon pomo olisi voinut turvata firmansa, tai edes oman, tulevaisuuden myymällä tähän hulluuteen mutta on siinä niin isoegoinen kaveri ettei varmasti pystynyt.
Eikö se ukko melkein mennyt itse vararikkoon kun pelasti tuota firmaa joitain vuosia sitten omilla rahoillaan? Kyllä ne varmasti Teslalla tiesi että ei siinä arvostustasossa ollut mitään järkeä.

Jos jokin arvopaperi lähtee paraboliseen kiitonousuun niin kyllähän se nyt on aivan varma että se tulee sieltä vielä alas, ainakin väliaikaisesti.
 
Tuli just email Svealta:


Rip Svea ja takas Norwegianille? Jos ennen ne oli about yhtä hyvii ku toi oli 1% mut jos se laskee 0,8% ni nythä Norski on taas parempi?
Ei kai kukaan tuollaisten erojen takia ala vaihtelemaan pankkia? Kun ne korot kuitenkin aikaa myöten muuttuu.. Jos on 100.000€ kiinni niin erotusta on jotain 200€. Tietysti rahaa tuokin mutta en näe järkeväksi siirrellä pankista toiseen. Lisäksi ainakin itsellä on käytössä Norskin Visa-kortti joka on ilmainen (en tiedä onko noilla muilla kilpailijoilla tuota).

Ja siis tietysti ymmärrän että jokainen kymppi on kotiinpäin mutta siltikään en ihan ymmärrä. Tietysti jos on monta sataa tuhatta niin vuositasolla voi tulla himpun enemmän.
 
Niin tätä tarkotin koska nuo verotukset menee niillä erillailla jonka takia se 0,75% ja 1% ennen oli about yhtä hyvii, mut jos Svea on 0,8% ni sillonhan Norski on parempi.

Balanzialla korko näyttäisi olevan 1%. Tästä kokemuksia kellään?
 
Eikös norskilla mene pääomatulovero kuitenkin, joka on 30/34%?

Kyllä. Svealla verotus voi siis olla edullisempaa jos pääomatulo rajat paukkuu (30k), koska niistä pidätetään vain 30% lähdeveroa (eikä 34% pääomaveroa). Norwegianin verotus voi olla edullisempaa jos on sieltä saatuja pääomatuloja pystyy huomioimaan verotuksessa, mutta siihen tarvitsee taas sitten olla tappioita tai muuta mistä vähentää.
 
Viimeksi muokattu:
Ubiquitilla ihme pudotus ollut kanssa eilen, Nordea näyttää -30% lukujen jälkeen taas positiiviselta
 
Onko Nordnetin Superluotosta kellään kokemusta? Tuleeko mitään nostokuluja tai muita, vaan onko se vain tuo pelkkä oman tason määrittämä korkotaso?

Mitä muuta kannattaa ottaa huomioon, ennen kuin tuota lähtee nostamaan sijoituslainaksi?
 
Onko Nordnetin Superluotosta kellään kokemusta? Tuleeko mitään nostokuluja tai muita, vaan onko se vain tuo pelkkä oman tason määrittämä korkotaso?

Mitä muuta kannattaa ottaa huomioon, ennen kuin tuota lähtee nostamaan sijoituslainaksi?
Nordnet mielivaltaisesti voi päättää mikä on eri instrumenttien lainoitusarvo, mikä on eri korkotasojen vaatima hajautus ja paljonko se korko on, voi tulla muutoksia suhteellisen lyhyelläkin välillä. Eli aivan tappiin asti tuskin kannattaa sitä ottaa.
 
Ei kai kukaan tuollaisten erojen takia ala vaihtelemaan pankkia? Kun ne korot kuitenkin aikaa myöten muuttuu.. Jos on 100.000€ kiinni niin erotusta on jotain 200€. Tietysti rahaa tuokin mutta en näe järkeväksi siirrellä pankista toiseen. Lisäksi ainakin itsellä on käytössä Norskin Visa-kortti joka on ilmainen (en tiedä onko noilla muilla kilpailijoilla tuota).

Ja siis tietysti ymmärrän että jokainen kymppi on kotiinpäin mutta siltikään en ihan ymmärrä. Tietysti jos on monta sataa tuhatta niin vuositasolla voi tulla himpun enemmän.
Mutta eihän tuo rahan siirto ole kun pari hiiren klikkausta niin miksi ei tekisi? 200€ on paljon rahaa ja varsinkin jos sen saa parilla hiiren klikkauksella tai sormen näpäytyksellä puhelimella. Ja ei pankkia tarvitse vaihtaa, voihan olla ihan hyvin tili noissa kaikissa vaikka ei kaikissa rahaa olisikaan.
 
Nordnet mielivaltaisesti voi päättää mikä on eri instrumenttien lainoitusarvo, mikä on eri korkotasojen vaatima hajautus ja paljonko se korko on, voi tulla muutoksia suhteellisen lyhyelläkin välillä. Eli aivan tappiin asti tuskin kannattaa sitä ottaa.

En ajatellutkaan ottaa tappiin, vaan vähän kerralla. Ei kai ne niitä koko ajan muuttele äärilaidasta toiseen?
 
Onko Nordnetin Superluotosta kellään kokemusta? Tuleeko mitään nostokuluja tai muita, vaan onko se vain tuo pelkkä oman tason määrittämä korkotaso?

Mitä muuta kannattaa ottaa huomioon, ennen kuin tuota lähtee nostamaan sijoituslainaksi?

Yleinen periaate lainarahalla sijoittamisesta sekä huomio siitä, että kurssit ovat jo hyvin korkealla eli voidaan mennä enemmän alas kuin ylös lähitulevaisuudessa.

Ja siinä vaiheessa kun kurssit ottaa jonkun 25% hitin ja vähän epätasapainoissti, putoaa helposti superluoton ehtojen ulkopuolelle ja korko nousee helposti, samalla kun itse osakkeista ottaa takapakkia.

Lopputuloksena makselee korkoja, että voi omistaa tappiollisia osakkeita.

Mielestäni nyt on väärä aika sijoittaa lainarahalla; Velkavivulla myös tappiot on selvästi pahemmat.
 
Yleinen periaate lainarahalla sijoittamisesta sekä huomio siitä, että kurssit ovat jo hyvin korkealla eli voidaan mennä enemmän alas kuin ylös lähitulevaisuudessa.

Ja siinä vaiheessa kun kurssit ottaa jonkun 25% hitin ja vähän epätasapainoissti, putoaa helposti superluoton ehtojen ulkopuolelle ja korko nousee helposti, samalla kun itse osakkeista ottaa takapakkia.

Lopputuloksena makselee korkoja, että voi omistaa tappiollisia osakkeita.

Mielestäni nyt on väärä aika sijoittaa lainarahalla; Velkavivulla myös tappiot on selvästi pahemmat.

En sijoittaisikaan rahaa osakkeisiin (tai mihinkään niiden johdannaisiin).
 
Ei kai kukaan tuollaisten erojen takia ala vaihtelemaan pankkia? Kun ne korot kuitenkin aikaa myöten muuttuu.. Jos on 100.000€ kiinni niin erotusta on jotain 200€. Tietysti rahaa tuokin mutta en näe järkeväksi siirrellä pankista toiseen. Lisäksi ainakin itsellä on käytössä Norskin Visa-kortti joka on ilmainen (en tiedä onko noilla muilla kilpailijoilla tuota).

Ja siis tietysti ymmärrän että jokainen kymppi on kotiinpäin mutta siltikään en ihan ymmärrä. Tietysti jos on monta sataa tuhatta niin vuositasolla voi tulla himpun enemmän.

500
 
Onko Nordnetin Superluotosta kellään kokemusta? Tuleeko mitään nostokuluja tai muita, vaan onko se vain tuo pelkkä oman tason määrittämä korkotaso?

Mitä muuta kannattaa ottaa huomioon, ennen kuin tuota lähtee nostamaan sijoituslainaksi?

Näät oman superluoton lainatason Sivuni -> Luotot ja lainat. Siellä on eroteltu paljonko voit saada lainaa milläkin korolla. Sivupalkissa näkyy saamasi superluoton osuus prosentteina.

Vastaavasti korot ja kulut näät Palvelut -> Lainat ja luotot. Siellä lukee boldattuna "Ei aloitus- tai kuukausimaksuja. Korkoa maksat vain käyttämäsi luoton osalta, et koko myönnetystä luotosta." Lisäksi sanotaan, että maksat korkoa ainoastaan käyttämästäsi luoton osuudesta, etkä sinulle kokonaisuudessaan myönnetyn luoton määrästä. Ts. kuluja ei tule, mikäli haet luottoa, mutta ei koskaan käytä sitä.

Yleinen periaate lainarahalla sijoittamisesta sekä huomio siitä, että kurssit ovat jo hyvin korkealla eli voidaan mennä enemmän alas kuin ylös lähitulevaisuudessa.

Ja siinä vaiheessa kun kurssit ottaa jonkun 25% hitin ja vähän epätasapainoissti, putoaa helposti superluoton ehtojen ulkopuolelle ja korko nousee helposti, samalla kun itse osakkeista ottaa takapakkia.

Lopputuloksena makselee korkoja, että voi omistaa tappiollisia osakkeita.

Mielestäni nyt on väärä aika sijoittaa lainarahalla; Velkavivulla myös tappiot on selvästi pahemmat.
Nordnetin superluoton maksimirajassa on aika paljon ehtoja, eli ihan millä tahansa salkulla ei saa lainaa alhaisella korolla kovinkaan paljoa. Mikäli salkku on hyvin hajautettu, korko luultavasti nousisi 0,99%:sta 2,49%:iin ja sekin ainoastaan siltä luottoosuudelta, mitä superluotto ei enää kattaisi.

Mutta joo, tietysti kaikkiin vipuihin liittyy riskejä, jotka on hyvä tiedostaa.
 
Viimeksi muokattu:
Tästä kurssit ovat ylhäällä -puheesta sen verran, että te, jotka tähän uskotte, niin oletteko lyöneet kaikki rahanne (oma ja lainaraha) kiinni johdannaisiin, joiden arvon riippuu käänteisesti markkinoiden kehityksestä? Jotenkin tuntuu, että ainakaan kaikki teistä ei ole.
 
Tästä kurssit ovat ylhäällä -puheesta sen verran, että te, jotka tähän uskotte, niin oletteko lyöneet kaikki rahanne (oma ja lainaraha) kiinni johdannaisiin, joiden arvon riippuu käänteisesti markkinoiden kehityksestä? Jotenkin tuntuu, että ainakaan kaikki teistä ei ole.

:facepalm:

Nyt on kyllä riskienhallinta ja suhteellisuudentaju hyvin pahasti hukassa, kun ei nähdä mitään järkeviä vaihtoehtoja sen välillä, että sijoitetaan lainarahalla osakkeisiin tai että sijoitetaan lainaradahalla myyntiwarrantehin.

Romahdus saattaa tulla vasta kahden vuoden päästä ja myyntiwarrantit erääntyä vuoden päästä.

Lähinnä olen itse pyrkinyt lopettamaan sellaisen "melko indeksiin sijoittamisen" ja keskittämään uudet ostoni niihin firmoihin, joiden tilanne eroaa selvästi siitä "keskimääräisestä tilanteesta", että niillä on hyvät edellytykset nousta/pysyä ylhäällä vaikka yleinen taso putoaakin.
 
Viimeksi muokattu:
Tästä kurssit ovat ylhäällä -puheesta sen verran, että te, jotka tähän uskotte, niin oletteko lyöneet kaikki rahanne (oma ja lainaraha) kiinni johdannaisiin, joiden arvon riippuu käänteisesti markkinoiden kehityksestä? Jotenkin tuntuu, että ainakaan kaikki teistä ei ole.

Ei kai tuo nyt uskon asia ole? Pörssien P/E luvut +50% yli historiallisten mediaanien ja kaukana ei olla +50% vuodentakaiseenkaan verrattuna (P/E & Yields). Toki Shillerin P/E antaisi paremman kuvan, mutta ei jaksa kaivaa käppyröitä ja viesti lienee sama. Eri asia onko vielä syytä tehdä mitään varautumista kurssilaskua ajatellen, kun tuloskasvu on kohtalaista, parempia investointikohteita ei ole ja ilmaista rahaa markkinat täynnä.
 
Juu, muttei saa tehdä vähennyksiä voitosta, norwegianin tapaan ymmärtääkseni, jolloin mikäli vähennettävää on, taitaa mennä melko tasoihin.
Vähennettävää tai ei, niin ei sitten lopulta hääviin merkitystä kummassa rahaa pitää. No tein Svean Economin tilin ja heitin sinne 3.5 k€ ja jos välillä, jotain sinne välillä laittas. On sitten ainakin vähän hajautettuana kassaa, jos jompi kumpi päättää mennä nurin.

Molemmillahan on kyseisen valtion talletussuoja, mutta miten on paskan ns. osuessa tuulettimeen, miten todistaa kyseisen tilin olemassaolo? En muista, että Norwegianilta ainakaan ois tullut mitään pankkikirjoja tms. Pitääkö vaan ottaa tiliotteita omaan talteen tasaisin väliajoin? Sama esim. Nordnetit rahastojen kanssa, miten todistan omistavani tietyt osuudet, jostain rahastoista, jos Nordnet menee nurin? Ei oo Nordnetistakaan mitään sopimuksia tms.
 
Vähennettävää tai ei, niin ei sitten lopulta hääviin merkitystä kummassa rahaa pitää. No tein Svean Economin tilin ja heitin sinne 3.5 k€ ja jos välillä, jotain sinne välillä laittas. On sitten ainakin vähän hajautettuana kassaa, jos jompi kumpi päättää mennä nurin.

Molemmillahan on kyseisen valtion talletussuoja, mutta miten on paskan ns. osuessa tuulettimeen, miten todistaa kyseisen tilin olemassaolo? En muista, että Norwegianilta ainakaan ois tullut mitään pankkikirjoja tms. Pitääkö vaan ottaa tiliotteita omaan talteen tasaisin väliajoin? Sama esim. Nordnetit rahastojen kanssa, miten todistan omistavani tietyt osuudet, jostain rahastoista, jos Nordnet menee nurin? Ei oo Nordnetistakaan mitään sopimuksia tms.
Titenkin sen tilin olemassaolo, saldo, omistajuus ja käyttöoikeudet ovat kyseisen maan viranomaisten selvitettävä pankilta jäävillä tiedoilla. Ei nyt millään saldopapereilla aleta rahoja siirtelemään.
 
Titenkin sen tilin olemassaolo, saldo, omistajuus ja käyttöoikeudet ovat kyseisen maan viranomaisten selvitettävä pankilta jäävillä tiedoilla. Ei nyt millään saldopapereilla aleta rahoja siirtelemään.
Juu, tätä juuri mieti, että onko nämä tiedossa siellä kyseisen maan viranomaisilla ja voiko siihen luottaa(myös eu-alueen ulkopuolella). Norjaan voi tod. näköisesti luottaa, mutta jossain menee varmaan raja. Kun ostelee rahastot ja osakkeet eurooppalaisten ja muiden kumppaneiden kautta ei liene ongelmaa?
 
Juu, tätä juuri mieti, että onko nämä tiedossa siellä kyseisen maan viranomaisilla ja voiko siihen luottaa(myös eu-alueen ulkopuolella). Norjaan voi tod. näköisesti luottaa, mutta jossain menee varmaan raja. Kun ostelee rahastot ja osakkeet eurooppalaisten ja muiden kumppaneiden kautta ei liene ongelmaa?
Suomessa tuota varten on Arvopaperikeskus. Omistaja hoitaa myös samaa tehtävää monissa muissa maissa. Varmaan jokaisella maalla on vastaava pankkien yläpuolinen taho järjestelemässä arvopapereita.
 
:facepalm:

Nyt on kyllä riskienhallinta ja suhteellisuudentaju hyvin pahasti hukassa, kun ei nähdä mitään järkeviä vaihtoehtoja sen välillä, että sijoitetaan lainarahalla osakkeisiin tai että sijoitetaan lainaradahalla myyntiwarrantehin.

Romahdus saattaa tulla vasta kahden vuoden päästä ja myyntiwarrantit erääntyä vuoden päästä.

Lähinnä olen itse pyrkinyt lopettamaan sellaisen "melko indeksiin sijoittamisen" ja keskittämään uudet ostoni niihin firmoihin, joiden tilanne eroaa selvästi siitä "keskimääräisestä tilanteesta", että niillä on hyvät edellytykset nousta/pysyä ylhäällä vaikka yleinen taso putoaakin.
Jokainen asuntolainaa makseleva osakesijoittaja sijoittaa periaatteessa lainarahalla. Erona on vaan se, että ovatko lainaehdot superluoton ehdot vai asuntolainan ehdot.
 


Tuossa poikkeuksellisen hyvää historiatietoa kaikille romahdusta pelkääville. Hyvin vähän on näyttöä että seuraava liike olisi alas ja bull markkinan jatkuminen on ihan täysin mahdollinen skenaario.
 
Tosta videon käyrästä on hyvä katsoa 2002-2003 SARS ajan dippiä. Epäilemättä wuhan-nuha tulee tekemään saman. Ehkä huomattavasti isomman ja pidemmän. Isot satamat kiinassa on kiinni. Hyundai sulkee korean tehtaita. Fiat Chrysler varoittaa euroopan tehtaan sulkemisesta. Gigafactory 3 tuotannon käynnistyminen viivästyy. Kannattaako yrittää ajoittaa vai ostetaanko alennusmyynnistä vain lisää?
 
Viimeksi muokattu:
Tosta videon käyrästä on hyvä katsoa 2002-2003 SARS ajan dippiä. Epäilemättä wuhan-nuha tulee tekemään saman. Ehkä huomattavasti isomman ja pidemmän. Isot satamat kiinassa on kiinni. Hyundai sulkee korean tehtaita. Fiat Chrysler varoittaa euroopan tehtaan sulkemisesta. Gigafactory 3 tuotannon käynnistyminen viivästyy. Kannattaako yrittää ajoittaa vai ostetaanko alennusmyynnistä vain lisää?
Varmaankin käy kuten yleensä; jälkiviisaus on suurinta viisautta, mutta liian myöhässä:coffee:
 
Tosta videon käyrästä on hyvä katsoa 2002-2003 SARS ajan dippiä. Epäilemättä wuhan-nuha tulee tekemään saman. Ehkä huomattavasti isomman ja pidemmän. Isot satamat kiinassa on kiinni. Hyundai sulkee korean tehtaita. Fiat Chrysler varoittaa euroopan tehtaan sulkemisesta. Gigafactory 3 tuotannon käynnistyminen viivästyy. Kannattaako yrittää ajoittaa vai ostetaanko alennusmyynnistä vain lisää?
Kannattaa jatkaa samalla tavalla kuin nytkin kk säästöohjelmalla kantaa ottamatta ajoitukseen
 
Jos kävisi niin hyvä tuuri, että olisi paljon käteiskassaa pörssien romahtaessa, niin kannattaisiko silloinkin ostella samoja ETF:iä mitä täällä suositellaan muutenkin vai onko romahdus erikoistilanne, jossa osakepoiminnalla voi saavuttaa merkittävää hyötyä?
 
Jos kävisi niin hyvä tuuri, että olisi paljon käteiskassaa pörssien romahtaessa, niin kannattaisiko silloinkin ostella samoja ETF:iä mitä täällä suositellaan muutenkin vai onko romahdus erikoistilanne, jossa osakepoiminnalla voi saavuttaa merkittävää hyötyä?
Yleensä vakavaraisien, kilpailuedun omaavien firmojen osakkeet toipuvat nopeimmin (mutta toisaalta useimmiten putoavatkin vähiten), kun itse bisnes on voitollista heikoimpinakin aikoina.
 
Jos kävisi niin hyvä tuuri, että olisi paljon käteiskassaa pörssien romahtaessa, niin kannattaisiko silloinkin ostella samoja ETF:iä mitä täällä suositellaan muutenkin vai onko romahdus erikoistilanne, jossa osakepoiminnalla voi saavuttaa merkittävää hyötyä?
Noita ETF:iä kannattaa ostaa oli tilanne mikä vaan.
 
Jos kävisi niin hyvä tuuri, että olisi paljon käteiskassaa pörssien romahtaessa, niin kannattaisiko silloinkin ostella samoja ETF:iä mitä täällä suositellaan muutenkin vai onko romahdus erikoistilanne, jossa osakepoiminnalla voi saavuttaa merkittävää hyötyä?

Kyllä ja ei. Täällä yleisimmin suositellut ETF:ät jotka seuraavat markkinansa large cap -yhtiöitä (tai maailmanlaajuisesti isoja yhtiöitä) ovat varmasti silloinkin hyviä kohteita.

Täysin toinen tilanne voi kuitenkin olla niillä ETF:illä jotka seuraa esim. koko pörssiä tai pahimmillaan usean eri pörssin pieniä yhtiöitä. Tällöin ETF sisältää hyvin epälikvidejä yhtöitä ja osa näistä saattaa olla täysin roskayhtiöitä, jolloin romahduksen yhteydessä kun osa markkinoista kotiuttelee voittoja voi syntyä ongelmia. Toki tämä varmasti synnyttää potentiaalisia ostopaikkoja mutta pahoin pelkään että kyseisenlaiset ETF:ät dumpataan kyllä aika pohjille kun oikeasti karhumarkkinat alkaa.
 
Itse ajattelin jatkaa vaan samaa rataa, eli etf kk sijoitus+joka kuukausi jotain osaketta pieni määrä (suomalaisia hyvää osinkoa maksavia isoja firmoja tulee ostettua) tosin nuo osakkeet lähinnä mielenkiinnosta ja pienillä summilla(ostokuluihin ei vaikuta kun ostan Osuuspankissa eli voi ostaa pienilläkin summilla)

Tosin jos joku isompi romahdus tulee niin ajattelin laittaa kerralla enemmän etf:Iin ja osakkeisiin, tai ainakin nostaa huomattavasti kk säästö summaa. Nyt siis ihan rahana ylimääräistä jotka tekisi mieli sijoittaa, mutta mielestäni aika ei ole kaikkein paras kun on niin korkealla kaikki, joten odotan noiden kanssa romahdusta vaikka ehkä onkin typerää. Toisaalta tuo jatkuva kk säästäminen tasoittaa tätäkin typeryyttä.
 
  • Tykkää
Reactions: hmb
Ei kai tuo nyt uskon asia ole? Pörssien P/E luvut +50% yli historiallisten mediaanien ja kaukana ei olla +50% vuodentakaiseenkaan verrattuna (P/E & Yields). Toki Shillerin P/E antaisi paremman kuvan, mutta ei jaksa kaivaa käppyröitä ja viesti lienee sama. Eri asia onko vielä syytä tehdä mitään varautumista kurssilaskua ajatellen, kun tuloskasvu on kohtalaista, parempia investointikohteita ei ole ja ilmaista rahaa markkinat täynnä.
Minusta P/E ja Schillerin P/E antavat vääristyneen kuvan, sillä ne sivuuttavat tärkeimmän asia: vaihtoehtokustannuksen.

Vaihtoehtokustannuksen takia investoinnin kannattavuutta ei voi mitata tyhjiössä vain itseään vastaan (P/E). Sen sijaan pitäisi verrata muihin mahdollisiin sijoituksiin.

Jos voit ostaa samalla rahalla kahta eri saksan bondia, joista toinen maksaa 5% korkoa ja toinen 4% korkoa, ei se ”P/E” 25:sen ostos ole mitenkään järkevä, koska tarjolla on P/E 20 ostoskin. Tuossa valintatilanteessa ”P/E” 25:sen paperin ostaminen on negatiivisen arvoista, koska jokainen ostettu bondi estää sinua ostamasta enemmän tuottavaa bondia.

Jotta osakkeiden P/E:tä voisi käyttää hintojen mittarina, pitää niiden P/E:tä verrata johonkin muuhun sijoitukseen. Pelkkä itseensä vertaaminen ei riitä.

Jos vertaat vuoden 2003 osakemarkkinoiden P/E:itä silloisiin valtiolainojen tuottoihin, voit laskea jonkinlaisen riskipreemion, jota osakeissa oli. Jos vertaat 2020 P/E:eitä samalla tavalla, voit myös laskea riskipreemion.

Minusta voimme sanoa, että osakkeet ovat kategorisesti kalliita vain, mikäli riskipreemio on pienentynyt suhteessa osakkeiden riskeihin.

Jos yritysten toiminta-edellytykset ovat stabiloituneet, niihin sijoittamisen riskit laskevat ja silloin niistä sietääkin saada pienemmän riskipreemion.

Samoin, jos riskittömien sijoitusten tuotot ovat pudonneet osakkeiden riskipreemion pysyessä vakiona, P/E:t nousevat ihan luonnollisesti.
 
Minusta P/E ja Schillerin P/E antavat vääristyneen kuvan, sillä ne sivuuttavat tärkeimmän asia: vaihtoehtokustannuksen.

Vaihtoehtokustannuksen takia investoinnin kannattavuutta ei voi mitata tyhjiössä vain itseään vastaan (P/E). Sen sijaan pitäisi verrata muihin mahdollisiin sijoituksiin.

Jos voit ostaa samalla rahalla kahta eri saksan bondia, joista toinen maksaa 5% korkoa ja toinen 4% korkoa, ei se ”P/E” 25:sen ostos ole mitenkään järkevä, koska tarjolla on P/E 20 ostoskin. Tuossa valintatilanteessa ”P/E” 25:sen paperin ostaminen on negatiivisen arvoista, koska jokainen ostettu bondi estää sinua ostamasta enemmän tuottavaa bondia.

Jotta osakkeiden P/E:tä voisi käyttää hintojen mittarina, pitää niiden P/E:tä verrata johonkin muuhun sijoitukseen. Pelkkä itseensä vertaaminen ei riitä.

Jos vertaat vuoden 2003 osakemarkkinoiden P/E:itä silloisiin valtiolainojen tuottoihin, voit laskea jonkinlaisen riskipreemion, jota osakeissa oli. Jos vertaat 2020 P/E:eitä samalla tavalla, voit myös laskea riskipreemion.

Jos vertaat tulostuottoa (earnings yield) riskittömään korkoon (esim. T-bond) niin osakkeethan ovat halpoja ja historiallisestikin todella halpoja. Suhteellisen vertailun sijaan kun käyttää absoluuttisia arvoja (P/E tässä tapauksessa) niin tilanne täysin päinvastainen. Historiallisesti absoluuttisen valuaation käyttö on ollut parempi arvioimaan osakkeiden kalleutta/halpuutta, mutta näin nollakorkoajan pitkittyessä tilanne voi toki olla täysin toinen.

Minusta voimme sanoa, että osakkeet ovat kategorisesti kalliita vain, mikäli riskipreemio on pienentynyt suhteessa osakkeiden riskeihin.

Jos yritysten toiminta-edellytykset ovat stabiloituneet, niihin sijoittamisen riskit laskevat ja silloin niistä sietääkin saada pienemmän riskipreemion.

Samoin, jos riskittömien sijoitusten tuotot ovat pudonneet osakkeiden riskipreemion pysyessä vakiona, P/E:t nousevat ihan luonnollisesti.

Markkinoiden riskipreemio (S&P 500) on noussut tasaiseen tahtiin yli 20 vuotta odotetun osaketuoton pysyessä siellä n. 8% tasolla. "Riskitön korko" puolittunut sieltä ~4% tasolta (2007) nykyhetken alle 2%:iin.
 
Minusta P/E ja Schillerin P/E antavat vääristyneen kuvan, sillä ne sivuuttavat tärkeimmän asia: vaihtoehtokustannuksen.

Vaihtoehtokustannuksen takia investoinnin kannattavuutta ei voi mitata tyhjiössä vain itseään vastaan (P/E). Sen sijaan pitäisi verrata muihin mahdollisiin sijoituksiin.

Jos voit ostaa samalla rahalla kahta eri saksan bondia, joista toinen maksaa 5% korkoa ja toinen 4% korkoa, ei se ”P/E” 25:sen ostos ole mitenkään järkevä, koska tarjolla on P/E 20 ostoskin. Tuossa valintatilanteessa ”P/E” 25:sen paperin ostaminen on negatiivisen arvoista, koska jokainen ostettu bondi estää sinua ostamasta enemmän tuottavaa bondia.

Jotta osakkeiden P/E:tä voisi käyttää hintojen mittarina, pitää niiden P/E:tä verrata johonkin muuhun sijoitukseen. Pelkkä itseensä vertaaminen ei riitä.

Jos vertaat vuoden 2003 osakemarkkinoiden P/E:itä silloisiin valtiolainojen tuottoihin, voit laskea jonkinlaisen riskipreemion, jota osakeissa oli. Jos vertaat 2020 P/E:eitä samalla tavalla, voit myös laskea riskipreemion.

Minusta voimme sanoa, että osakkeet ovat kategorisesti kalliita vain, mikäli riskipreemio on pienentynyt suhteessa osakkeiden riskeihin.

Jos yritysten toiminta-edellytykset ovat stabiloituneet, niihin sijoittamisen riskit laskevat ja silloin niistä sietääkin saada pienemmän riskipreemion.

Samoin, jos riskittömien sijoitusten tuotot ovat pudonneet osakkeiden riskipreemion pysyessä vakiona, P/E:t nousevat ihan luonnollisesti.
Itse katselen P/E sillä mielellä, että vertaamatta mihinkään olenko valmis kantamaan riskiä sillä tuottotasolla. Jos P/E on tyyliin 40+ ja kyse ei ole voimakkaasti kasvavasta yrityksestä (tai kaiken järjen mukaan kertanotkahduksesta), niin ennemmin pidän inflaation nakerrettavana. Tuollaisesta arvostuksesta putoaa herkästi pohja, jos tulee mitään negatiivista ja tuotto ei sitä saa kompensoitua mielekkäässä ajassa.
 
Itse katselen P/E sillä mielellä, että vertaamatta mihinkään olenko valmis kantamaan riskiä sillä tuottotasolla. Jos P/E on tyyliin 40+ ja kyse ei ole voimakkaasti kasvavasta yrityksestä (tai kaiken järjen mukaan kertanotkahduksesta), niin ennemmin pidän inflaation nakerrettavana. Tuollaisesta arvostuksesta putoaa herkästi pohja, jos tulee mitään negatiivista ja tuotto ei sitä saa kompensoitua mielekkäässä ajassa.
Aina kun euro makaa käyttelytilillä 0% korolla, omistat P/E ääretön assettia, eli käteistä.

Sekin voi olla fiksua, mutta kyllä se 2% vuosituotto on sentään reilusti enemmän.

Globaali talous kasvaa edelleen tasaisen tappavasti useampia prossia vuodessa ja esim. Jenkeissä väestönkasvu on edelleen vahvaa. On ihan selvää, että 400 miljoonan ihmisen kulutustuotteiden tarpeiden täyttäminen on selvästi arvokkaampi business kuin 300 miljoonan ihmisen, joten kasvua on helppo ennustaa.

Toki yksittäisellä yrityksellä on mahdollisuus sössiä, mutta ainakin minusta on hyvin epätodennäköistä, että NYSE-listatut firmat keskimäärin eivät kasvattaisi liikevaihtoaan ja liikevoittoaan esim. 20v tähtäimellä.
 
Aina kun euro makaa käyttelytilillä 0% korolla, omistat P/E ääretön assettia, eli käteistä.

Sekin voi olla fiksua, mutta kyllä se 2% vuosituotto on sentään reilusti enemmän.

Globaali talous kasvaa edelleen tasaisen tappavasti useampia prossia vuodessa ja esim. Jenkeissä väestönkasvu on edelleen vahvaa. On ihan selvää, että 400 miljoonan ihmisen kulutustuotteiden tarpeiden täyttäminen on selvästi arvokkaampi business kuin 300 miljoonan ihmisen, joten kasvua on helppo ennustaa.

Toki yksittäisellä yrityksellä on mahdollisuus sössiä, mutta ainakin minusta on hyvin epätodennäköistä, että NYSE-listatut firmat keskimäärin eivät kasvattaisi liikevaihtoaan ja liikevoittoaan esim. 20v tähtäimellä.
Tietysti 2% on enemmän, mutten sen tuoton takia ottaisi kovin kummoista riskiä. Sillä 10% yks pudotuskin arvossa vie pienen ikuisuuden voittaa takaisin tuolla tuotolla, elleivät kertoimet kipua takaisin.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 182
Viestejä
4 485 135
Jäsenet
74 179
Uusin jäsen
Flere-Imsaho

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom