- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 9 584
Sony Xperia XZ1 Compact julkaistiin lähes neljä vuotta sitten mutta iästään huolimatta puhelin kykenee edelleen tarjoamaan kohtalaista suorituskykyä peruskäyttöä ajatellen. Puhelimen sisältä löytyvä Snapdragon 835 järjestelmäpiiri on suurin piirtein samalla tasolla kuin vuoden alussa julkaistu Snapdragon 480, joka löytyy esimerkiksi Nokia X20 puhelimesta. Prosessoritehoissa SD835 on hieman jäljessä mutta graafisessa suorituskyvyssä vastaavasti jonkin verran edellä.
Geekbench 5
- Nokia X20: 507/1677
- XZ1 Compact: 380/1587
- Nokia X20: 978
- XZ1 Compact: 1167
Havoc OS 4.8 (Android 11)
Custom ROMiksi valittiin Havoc OS, jossa on mielestäni keskitytty keskeisiin käyttökokemusta parantaviin ominaisuuksiin. XZ1 Compactille on saatavilla Havoc OS:n official versio, johon päivityksen tulevat kuukausittain OTAna. Lisäksi custom ROMista on saatavilla Googlen Palvelut eli GAPPSit valmiiksi sisältävä build, joka läpäisee SafetyNet-tarkistuksen suoraan. Tämän ansiosta esimerkiksi pankki- ja maksupalveluiden pitäisi toimia laitteessa ilman ylimääräisiä säätöjä kolmannen osapuolen ohjelmistosta huolimatta (toisin kuin esimerkiksi Lineage OS:ssa). Testijaksolla lähimaksut hoituivat Pivon kautta ongelmitta. Henkilökohtaisesti pidän myös Havoc OS:n pienistä lisäominaisuuksista kuten akun elinikää pidentävästä Adaptive Chargingista.
Havoc OS:n asennuksen jälkeen käytettävissä on 22,8Gt tallennustilaa järjestelmän viedessä 9,0Gt ja sovellusten 0,2Gt. Joillekin käyttäjille reilu 20Gt voi olla riittävästi mutta monilla tila saattaa loppua äkkiä kesken, vaikka siirtäisikin kuvat ja videot muistikortille, sillä esimerkiksi pelit vievät nykyään useita gigatavuja tilaa. Palataan sisäisen tallennustilan laajentamiseen vielä myöhemmin.
Havoc OS ei sisällä päällekkäisiä sovelluksia, joten tilankäyttö on optimoitu varsin hyvin. Sovellustarjonnassa luotetaan Googlen ja AOSP:n sovelluksiin mutta kamerasovellus Snap on lainattu Lineage OS:sta. Sisäänrakennettu GAPPS-paketti on maltillinen, sillä Play Kaupan lisäksi mukaan on laitettu vain Chrome, Kuvat, Files ja Google sovellukset. Käynnistysohjelman virkaa hoitaa Shady Launcher, joka vastaa ominaisuuksiltaan Pixel Launcheria. Havoc OS:n perusfilosofiana on muutenkin Google Pixel -puhelimien käyttökokemuksen mukaileminen. Käyttöliittymä on Material Design 2:n mukainen mutta käyttäjä voi muokata ulkoasua teemojen avulla. Configuration Centeristä löytyy käteviä lisäomaisuuksia, kuten taskulampun käynnistäminen virtanäppäintä pohjassa pitämällä näytön ollessa pimeänä. Havoc OS on tällä hetkellä saatavilla yli 150 laitteelle noin 20 eri valmistajalta.
Adoptable Storage
Adoptable Storage on Android 6.0 Marshmallow'n yhteydessä lanseerattu ominaisuus, jolla ulkoinen muistikortti voidaan valjastaa sisäisen tallennustilan jatkeeksi. Ominaisuus on kuitenkin jäänyt vähälle huomiolle, sillä useat valmistajat ovat kytkeneet sen pois käytöstä oletuksena Sonyn tavoin. Disabloimisen syynä on todennäköisesti pelko negatiivisesta käyttökokemuksesta, sillä muistikorttien luku- ja kirjoitusnopeudet ovat huomattavasti pienemmät kuin sisäisellä tallennustilalla. Google ei ole antanut tarkkoja vaatimuksia muistikortin nopeudelle Adoptable Storagea varten mutta ominaisuuden käyttöön ottanut Motorola suosittelee käyttämään esimerkiksi UHS-1 luokan kortteja (vähimmäiskirjoitusnopeus 10MB/s).
Xperia XZ1 Compactin kaveriksi laittettiin tässä yhteydessä tarjouksesta 9,90€ maksanut Samsungin EVO 128Gt (MB-MP128GA/EU) muistikortti, jonka kirjoitusnopeudeksi ilmoitetaan 90MB/s. Näin sisäistä tallennustilaa saadaan kasvatettua teoriassa aina 160Gt asti (32+128Gt). Adoptable Storage otetaan käyttöön Havoc OS:ssa ADB:n kautta alla olevan kuvan mukaisesti.
Koodien syöttämisen jälkeen puhelin pitää vielä käynnistää uudelleen, että ominaisuus saadaan aktivoitua. Tämän jälkeen muistikortti näkyy laitteen asetuksissa ulkoisen tallennustilan sijaan toisena sisäisenä tallennustilana. Käyttäjä voi halutessaan siirtää aiemmin sisäiseen tallennustilaan tallennetut sovellukset uudelle osiolle asetuksien "siirrä tiedot" avulla.
Kuva1: Sisäistä tallennustilaa 32Gt (Adoptable Storage off)
Kuva2: Sisäistä tallennustilaa 160Gt (Adoptable Storage on)
Kuva2: Sisäistä tallennustilaa 160Gt (Adoptable Storage on)
Valitettavasti Adoptable Storage ei toimi täysin ongelmitta. Ensinnäkin kaikkia sovelluksia ei voi siirtää muistikortin puolelle, sillä sovelluskehittäjä voi valita sovellusta luodessaan antaako siirtämiselle luvan. Jos lupa on myönnetty, niin sovellus asentuu jatkossa automaattisesti muistikortille. Kaikki sovellukset eivät kuitenkaan jostain syystä suostu käynnistymään muistikortin kautta. PUBG Mobilen kanssa ongelmia ei ollut mutta esimerkiksi Call of Duty ja Shadowgun Legends kaatuivat heti käynnistyksen yhteydessä. Nämäkin pelit sai lopulta toimimaan siirtämällä sovellukset oikeaan sisäiseen tallennustilaan manuaalisesti asetuksista. Huomion arvoisena seikkana manuaalinen siirto ei kuitenkaan siirrä kaikkia tiedostoja sisäiseen tallennustilaan, joten suuri osa sovelluksen datasta (ilmeisesti obb-tiedostot) jää edelleen muistikortille. Esimerkiksi COD:n tapauksessa vain 363Mt siirtyi oikeaan sisäiseen tallennustilaan ja loput reilu 3Gt jäi edelleen muistikortille. Lopputuloksen kannalta sisäistä tallennustilaa saadaan siis kasvatettua Adoptable Storagen avulla, vaikka ihan suoraviivaista se ei olekaan.
A1 SD Benchin mukaan muistikortti toimii noin 80-90% hitaammin kuin oikea sisäinen tallennustila mutta käytännön tasolla erot eivät tule esille niin selkeästi. Sovellusten asentamisessa ja isojen pelien avaamisessa menee pidempään mutta varsinaisessa käyttökokemuksessa ei ole valittamista. PUBG Mobilen avaamisessa kestää noin 18 sekuntia muistikortilta, kun sisäisestä tallennustilasta aikaa menee noin 14 sekuntia. Jos peli on ladattu RAM-muistiin, niin se avautuu sieltä samantien. Jos dataa joudutaan lataamaan muistikortilta pelin aikana, voi latausruutua joutua katselemaan hieman aiempaa pidempään. Lisäksi puhelimen uudelleen käynnistämisen jälkeen on havaittavissa pieni viive ennen kuin muistikortille asennetut sovellukset tulevat näkyviin.
A1 SD Bench:
- Sisäinen tallennustila: Read 558,65 MB/s, Write 123,82 MB/s
- Muistikortti: Read 66,33 MB/s, Write 23,93 MB/s
Kamerasovelluksen vaihtaminen
Xperia XZ1 Compactin Android 10 custom ROMeihin kehittäjät saivat portattua mukaan Sonyn oman kamerasovelluksen mutta Android 11 versioon se ei ole ainakaan toistaiseksi onnistunut. Onneksi kehittäjät ovat saaneet Camera2 rajapinnan toimimaan RAW-tukea lukuunottamatta, joten puhelimelle on saatavilla useita kolmannen osapuolen kamerasovelluksia. Paras vaihtoehto olisi luonnollisesti Googlen kamerasovellus (Gcam) mutta se vaatii toimiakseen juurikin RAW-tuen, minkä vuoksi Gcam täytyy jättää pois laskuista.
Henkilökohtaisesti koin HedgeCam2:n hyväksi vaihtoehdoksi, sillä siitä löytyy Snap kamerasta puuttuva HDR-tila. Lisäksi HedgeCam2 tukee XZ1 Compactin fyysistä kamerapainiketta tarkennuksella ja ominaisuuksia löytyy muutenkin melko kattavasti. Oletuksena HedgeCam2 ottaa kuvat IMX 400 Exmor RS -kuvasensorin täydellä 19,2MP:n tarkkuudella.
Ulkoasultaan HedgeCam2 muistuttaa pokkarikameroiden käyttöliittymää, mikä ei ole ihan moderneimmasta päästä mutta voi olla joillekin käyttäjille positiivinen asia. Kuvausasetukset löytyvät näytön yläkulmassa majailevan kuvakkeen takaa, minkä lisäksi tarkennuksen lukitukselle, valotuksen säädölle, kameran vaihdolla ja ajastimelle löytyvät omat pikapainikkeet. HedgeCam2:n heikkoudeksi voidaan laskea hieman hitaampi toiminta verrattuna Snap kameraan, joten nopeita kuvaustilanteita varten kannattaa pitää jäljempänä mainittu mielessä.
HedgeCam2 ei kykene tekemään ihmeitä XZ1 Compactin kuvanlaadulle mutta tietyissä tilanteissa HDR-ominaisuudella saa tuotua kirkkailla ja varjoisilla alueilla olevia yksityiskohtia paremmin esiin. Lisäksi hämärässä HDR:n avulla kuviin saa loihdittua enemmän valoa mutta erittäin hämärissä olosuhteissa XZ1 Compactin kameran rajat tulevat jo vastaan. Alla on muokkaamattomia vertailukuvia HedgeCam2:n ja Snap kameran välillä. Kuvat on otettu automaattitilassa mutta HedgeCam2:lla samasta tilanteesta on lisäksi otettu HDR-kuva. (Viimeisestä tilanteesta on myös otettu kuva DRO-tilassa, kts. https://www.sony.com/electronics/support/articles/00012101).
Linkki kuvien kansioon: Kuvat (HedgeCam2, Snap) – Google Drive
Yhteenveto
Edellä kuvattujen toimenpiteiden avulla puhelimen käyttöjärjestelmä saatiin päivitettyä uusimpaan Android 11 versioon ja tietoturvataso nostettua elokuulle 2021. Adoptable Storagella todella saatiin kasvatettua sisäistä tallennustilaa merkittävästi, vaikka ominaisuus toimiikin hieman kankeasti. Kameraankin saatiin pientä optimointia aikaiseksi, joten lopputulosta voidaan pitää vähintäänkin kohtuullisena ainakin verrattuna siihen, että puhelin olisi heitetty romukoppaan käyttökelvottomana SER-jätteenä.
Kuluttajariitalauta linjasi hiljattain, että high end -luokan älypuhelimien pitäisi kestää käytössä vähintään neljä vuotta koskien myös laitteen ohjelmistotukea. Onneksi valmistajat ovat viime aikoina heränneet siihen ajatukseen, että puhelimen käyttöiän ei tarvitse loppua vuoden tai kahden päähän julkaisusta. Nykyään osa Android-valmistajista tarjoaa 3-4 vuoden päivitystukea laitteille, mikä on erinomainen suuntaus markkinoilla. Nyt täytyy vain toivoa, että yhä useampi valmistaja lähtisi samaan kelkkaan mukaan, jotta älypuhelimien käyttöikää saadaan pidennettyä.