Robotit ja tekoäly vie työpaikat

Särähti jotenkin ittelle tuo. Onko tekoäly jatkossa se paikka jossa faktatarkistetaan kaikki näetty tai haetaan yksinkertaisin informaatio, tyhmät hakukoneet on ihan menneen talven lumia. Tämä nyt on lähinnä omia mietteitä tuosta tekoäly-buumista, kuinka paljon ja miten nopeasti se "tyhmentää" ja "laiskistaa" ihmisiä vielä hakukoneisiin verrattuna, noissa kun itse pitää vielä jonkin verran nähdä vaivaa oikean tiedon seulontaan. Kärjistetään vielä sen verran et mitä sitä vaikka matematiikkaa opettelemaan kun on laskimia olemassa, mitään ei tarvitse tietää tai osata sisäistää kun tekoäly sen muotoilee puolestasi. Nämä asiat tietty on jo aikaisemmin koettu kun taskulaskimet tuli kuvioihin ja internetistä sai kaiken tiedon eikä tarvinnut enää kirjastossa vierailla. Nykyään koulut puskee ulos tiktok-sukupolvea joka ei tiedä tai osaa yhtään mitään kun tekoälyä saa käyttää opiskelussa hyväksi ja siitä pitäis sit työelämään siirtyä, ihmetellään miksi lukutaidottomuus ym on kasvussa.
Tyhmentää ja laiskistaa? Onko ihminen ahkera ja viisas jos joutuu googlesta selaamaan älyttömän määrän turhaa tauhkaa, keskusteluryhmiä, jne... löytääkseen erilaisia ratkaisuja ongelmaansa. Aikoinaan piti mennä kirjastoon ja etsiä tietosanakirjasta asia, josta lopulta kerrottiin neljännes sivun verran - vanhentunutta tietoa. Googlesta on tullut standardi ja kielimallit tuovat siihen valtavan paljon paremman käyttöliittymän. Välillä alan kirjoittaa googlen hakukenttään kysymystä lausemuodossa, mutta siihenhän pitääkin arvata millä hakusanoilla saattaisi löytää ainakin lähelle sellaista mitä on etsimässä.

Kaikkea ei tarvi tietää. Esimerkiksi kasveja päntättiin 60-luvulla hulluna ja mitä hyötyä niiden pänttäämisestä on ollut vanhemmillemme? Ei yhtään mitään. Nykyään otat kuvan kasvista puhelimella ja se kertoo hetkessä mikä kasvi on kyseessä. "Tekoäly" tulee olemaan ainakin parempi google. Mutta se on muutakin kuin laajat kielimallit. Laajat kielimallit on mahtava keksintö mutta pitäisi ymmärtää mitä tekoäly oikeasti on. Monille se on vain chatti, joka osaa vastata hienosti vaikeisiinkin kysymyksiin. Tietojen analysoinnissa se on kohtalaisen hyvä, mutta en luottaisi sen vastauksiin 100%.
 
Ihan varma on, että meidän duunielämä tulee radikaalisesti muuttumaan 5 vuoden aikana.
Kenen duunielämä, ohjelmistosuunnittelijan, lääkärin, taksikuskin, assistentin vai hitsarin? Olen ihan varma, että useimpien duunareiden duunielämä ei muutu 5 vuodessa mihinkään.
 
Kaikkea ei tarvi tietää. Esimerkiksi kasveja päntättiin 60-luvulla hulluna ja mitä hyötyä niiden pänttäämisestä on ollut vanhemmillemme? Ei yhtään mitään. Nykyään otat kuvan kasvista puhelimella ja se kertoo hetkessä mikä kasvi on kyseessä.
Pänttäämisessä ei käsittääkseni koskaan ole ollutkaan kyse siitä, että sillä ulkoa opetetulla tiedolla välttämättä tekisi mitään. Ehkä on kuitenkin hyvä osata ulkoa triviaalikin tietoa, kuin olla osaamatta mitään.
 
Pänttäämisessä ei käsittääkseni koskaan ole ollutkaan kyse siitä, että sillä ulkoa opetetulla tiedolla välttämättä tekisi mitään. Ehkä on kuitenkin hyvä osata ulkoa triviaalikin tietoa, kuin olla osaamatta mitään.
Käänteisesti voi sanoa, että asioiden ymmärtäminen ei menetä arvoaan sillä, että lunttaaminen on entistä helpompaa. Ei se nollatauluinen pänttääminen auttanut, eikä auta googlaus, eikä yllättäen chattibotin suodattama ja hallusinoima versio hakutuloksesta.
 
Tyhmentää ja laiskistaa? Onko ihminen ahkera ja viisas jos joutuu googlesta selaamaan älyttömän määrän turhaa tauhkaa, keskusteluryhmiä, jne... löytääkseen erilaisia ratkaisuja ongelmaansa. Aikoinaan piti mennä kirjastoon ja etsiä tietosanakirjasta asia, josta lopulta kerrottiin neljännes sivun verran - vanhentunutta tietoa. Googlesta on tullut standardi ja kielimallit tuovat siihen valtavan paljon paremman käyttöliittymän. Välillä alan kirjoittaa googlen hakukenttään kysymystä lausemuodossa, mutta siihenhän pitääkin arvata millä hakusanoilla saattaisi löytää ainakin lähelle sellaista mitä on etsimässä.

Kaikkea ei tarvi tietää. Esimerkiksi kasveja päntättiin 60-luvulla hulluna ja mitä hyötyä niiden pänttäämisestä on ollut vanhemmillemme? Ei yhtään mitään. Nykyään otat kuvan kasvista puhelimella ja se kertoo hetkessä mikä kasvi on kyseessä. "Tekoäly" tulee olemaan ainakin parempi google. Mutta se on muutakin kuin laajat kielimallit. Laajat kielimallit on mahtava keksintö mutta pitäisi ymmärtää mitä tekoäly oikeasti on. Monille se on vain chatti, joka osaa vastata hienosti vaikeisiinkin kysymyksiin. Tietojen analysoinnissa se on kohtalaisen hyvä, mutta en luottaisi sen vastauksiin 100%.
Helposti lähtee lipsumaan siihen suuntaan että mitään ei kannata opiskella tai opetella ulkoa kun tuo ah niin viisas botti tietää kaiken. Googlen aikakaudella ollaan menty siihen suuntaan jos tarkkaillaan internetin aikakauden muksujen osaamista. Kehitys ei välttämättä ole kehitystä...
 
Ei jonkin asian osaamisella tai ulkoa opettelulla ole mitään itseisarvoa. Ihminen opettelee tekemään sellaisia asioita, jotka hän ajattelee hyödyttävän itseään. Jos jonkin asian saa hoidettua robottien avulla, niin ei sellaista kannata ihmisen alkaa opettelemaan, ellei se sitten tuo hänelle jotain mielihyvää.
 
Kenen duunielämä, ohjelmistosuunnittelijan, lääkärin, taksikuskin, assistentin vai hitsarin? Olen ihan varma, että useimpien duunareiden duunielämä ei muutu 5 vuodessa mihinkään.

Niin, ja jos koodarina ei kestä sitä että hommat muuttuu (ainakin jossain mielessä) niin on tainnut käydä käpy ammatinvalinnassa...
 
Helposti lähtee lipsumaan siihen suuntaan että mitään ei kannata opiskella tai opetella ulkoa kun tuo ah niin viisas botti tietää kaiken. Googlen aikakaudella ollaan menty siihen suuntaan jos tarkkaillaan internetin aikakauden muksujen osaamista. Kehitys ei välttämättä ole kehitystä...
Koulussa huomasi hyvin, miten ihmiset, joilla oli tolkuttoman hyvä muisti, pärjäsi kokeissa hyvin. Opiskelua kutsuttiin pänttäämiseksi. Tunnen muutamia ihmisiä, joilla on pirun hyvä muisti ja vuosilukuja foinikkialaissodan vaiheista tulee kuin liukuhihnalta. Itsellä muisti on aika huono ja kaikenlaisten historiantapahtumien vuosiluvut muisti jotenkuten kokeissa, mutta ongelma oli että päntättiin näitä vuosilukuja, mutta kokonaiskuva maailmanhistoriasta ei muodostunut lainkaan. Innostuin kerran katsomaan ja lukemaan tiede-lehden webbiin julkaisemaa aineistoa, jossa oli yhdistetty tekstiä ja animaatioita. Vasta silloin avautui miten maailmanhistorian tietyt tapahtumat linkittyivät toisiinsa. En vieläkään tosin muista tarkkoja vuosilukuja.

Ennen ihmiset loistivat hyvällä muistilla. Ammattilaista, joka osasi kertoa ulkoa mitkä komponenttityypit vaurioituneen osan tilalle käy, oli guru. Nykyään saman saa selville hyvin nopeasti sähköisten kanavien kautta. Mielestäni meidän lapsillemme on tärkeämpää kuin päntätä, oppia löytämään oikea tieto. Väärää tietoa on netti pullollaan, jolloin lähdekritiikki on todella tärkeää. Looginen päättely korostuu tulevaisuudessa ja tietenkin taito hallita erilaisia sähköisiä palveluita. Esimerkkinä henkilö, joka tarvii tietoa televisiosta. Hän kirjoittaa googlen hakukenttään Sony Bravia ja saa pitkän listan kaikenlaisia linkkejä. Avaako henkilö ensimmäisiä mainoksia ja lukee verkkokaupan kehut jostain mallista vai etsiikö hän keskusteluryhmiä, joissa ihmiset kertovat omakohtaisia kokemuksia ko. televisiomallista. Vai tajuaako hän että Bravia malleja on kymmeniä ja kirjoittaa hakukenttään tarkentavia tietoja? Unohtaako hän täysin että televisioilla on myös vuosimalleja? Uskooko hän ekaa nettifoorumilla televisiota haukkuvaa tai kehuvaa vai etsiikö hän vielä lisää aiheesta? Entä uskooko jonkin lehden tekemää arvostelua - jossa ei ole kuin kolme muuta televisiomerkkiä mukana?

Nykylapset pelaa paljon ja roikkuu puhelimilla netissä, katsoo tiktokkia, youtubea, jne... mutta osaavat silti matematiikkaa hienosti. Nykylapsille opetetaan yrittäjyyttä. Ja englantia he osaavat sujuvasti hyvin nuorina, koska youtube. En ymmärrä miksi asioita pitäisi opetella kauheasti ulkoa. Maailmassa on niin paljon asioita, ettei kaikkea voi kuitenkaan muistaa. Eikä ne ole relevantteja enää 10-20 vuoden päästä. Kuten nämä kasvien keräilyt ja niiden osaaminen. Tottakai on hyvä osata tunnistaa syötävät marjat ja myrkylliset kasvit, mutta ei niitä kaikkia rehua tarvitse ulkoa opetella ihan jokaisen. Keskittyvä voi mieluummin yhteiskunnan rakenteeseen ja miten yhteiskunta toimii Suomessa ja miten muissa valtioissa.
 
Nykylapset pelaa paljon ja roikkuu puhelimilla netissä, katsoo tiktokkia, youtubea, jne... mutta osaavat silti matematiikkaa hienosti. Nykylapsille opetetaan yrittäjyyttä. Ja englantia he osaavat sujuvasti hyvin nuorina, koska youtube. En ymmärrä miksi asioita pitäisi opetella kauheasti ulkoa.
Menee vähän ohi aiheen, mutta osaavatko nykylapset matematiikkaa enää hienosti, pisa-tuloksethan laskee koko ajan? Mutta jos osaavat, se tuskin on tiktokin ja youtuben ansiota vaan sen, että opetus on edelleen korkeatasoista.

Mitä olen podcasteja aiheesta kuullut, niin opetusalan tietäjien mielestä pänttäämisessä ei ole tärkeää niinkään itse asiat, vaan se että asioita oppii muistamaan opettelemalla muistamaan asioita. Eli pänttääminen on hyvää treeniä aivoille siinä missä muistipelit, sudokut, sanaristikot, sun muut.

Mutta jos kouluissa ei pitäisi enää nykyaikana opetella asioita ulkoa koska google ja internet, niin mitä siellä sitten pitäisi tehdä. Miten järjestää opetus niin, että oppilaat saa siitä jotain konkreettista ja mitattavaa. Ja mikä peruskoulun opetussuunnitelmaan kuuluva asia ei ole relevantti enää 10-20 vuoden kuluttua, samat kertotaulut, historian tapahtumat ja rauduskoivut täällä silloinkin on. It-alallakin suuri/suurin osa tekniikoista on vuosikymmenten takaa eikä mikään oikeasti koskaan muutu.
 
Menee vähän ohi aiheen, mutta osaavatko nykylapset matematiikkaa enää hienosti, pisa-tuloksethan laskee koko ajan? Mutta jos osaavat, se tuskin on tiktokin ja youtuben ansiota vaan sen, että opetus on edelleen korkeatasoista.

Mitä olen podcasteja aiheesta kuullut, niin opetusalan tietäjien mielestä pänttäämisessä ei ole tärkeää niinkään itse asiat, vaan se että asioita oppii muistamaan opettelemalla muistamaan asioita. Eli pänttääminen on hyvää treeniä aivoille siinä missä muistipelit, sudokut, sanaristikot, sun muut.

Mutta jos kouluissa ei pitäisi enää nykyaikana opetella asioita ulkoa koska google ja internet, niin mitä siellä sitten pitäisi tehdä. Miten järjestää opetus niin, että oppilaat saa siitä jotain konkreettista ja mitattavaa. Ja mikä peruskoulun opetussuunnitelmaan kuuluva asia ei ole relevantti enää 10-20 vuoden kuluttua, samat kertotaulut, historian tapahtumat ja rauduskoivut täällä silloinkin on. It-alallakin suuri/suurin osa tekniikoista on vuosikymmenten takaa eikä mikään oikeasti koskaan muutu.
Tuntuu että nykylapset ja nuoret eivät kovin hyvin esim matematiikkaa osaa, muuten kuin joidenkin yksinkertaisten laskutoimitusten suorittamisen kännykän laskimella. Toki joukossa on aina niitäkin jotka osaavat mutta suunta tuntuu olevan alaspäin. En minäkään nyt ehkä näe mitään toisen asteen yhtälöitä tai jotain vastaavia niin kovin oleellisena osata ellei niille ole töissä tai harrastuksissa hyötyä mutta esimerkiksi edes kohtalainen päässälaskutaito ja ylipäätään jonkun laskutoimituksen tuloksen oikeellisuuden arvioiminen (näppäilyvirheiden sun muiden varalta) olisi ihan hyvä osata.

Paljonhan ainakin omina kouluvuosina koulussa opetettiin mielestäni turhaa tietoa, opeteltiin kaikenmaailman kasveja (muutamat yleisimmät ja sellaiset joihin voisi oikeasti elämässään törmätäkin (esim nokkonen) olisi riittäyt), ne ainaiset historian vuosiluvut tuntuivat kanssa aika turhilta jne. Toki oli paljon hyödyllistäkin mutta moni hyödyllinen asia käsiteltiin kovin ohkaisesti koska noita turhia jankattiin turhan paljon.

Kyllä tässä vielä jokunen vuosi menee että tekoäly ja robotit valtaavat maailman, kehitystä toki on koko ajan mutta pitkä on matkakin mitä tekoälyn pitäisi oppia. Toisaalta, ihmettelen kyllä tuota kehittelyn suuntaakin, miksi noista roboteista pitää väkisin yrittää tehdä ihmisen kaltaisia kahdella jalalla käveleviä ja kahdella kädellä esineitä käsitteleviä? Esimerkiksi jossain varastossa tavaroiden siirtelyä hoitava robotti toimisi mielestäni paljon paremmin teloilla tai renkailla varustettuna tai miksei vaikka kiskoilla liikkuvana kuin kävelevänä. Samoin tuotavaroista kiinni ottaminen, monissa tapauksissa juuri kyseisille tuotteille tarkoitettu imukuppi, kulmarauta, koukku tai muu vastaava otin tuntuisi järkevämmältä kuin robottikäsi. Vai onko tuossa kyse vain näyttämisen halusta ja brassailusta että "meillä onkin tämmönen robo joka osaa ottaa kädellä kiinni tästä"?

Tekoälyssä tällä hetkellä ainakin omalle kohdalle suurin rajoittava tekijä on ollut se hallusinointi, monesti AI rupeaa puhumaan ihan höpöjä hyvinkin yksinkertaisissakin tapauksissa. Tuon kun saisi vähenemään ja ylipäätään vastauksia luotettavammaksi niin kyllähän tekoälystä kelvollinen apuri tulee. Silti en usko että kovin montaa ammattia AI kovin äkkiä valtaa, kehitystä pitää tapahtua vielä paljon. Toki esimerkiksi jotain geneeristä "hissimusiikkia" tekoäly säveltelee jo varsin sujuvasti, samoin vaikka jotain simppeleitä taustakuvia, joten musiikin ja graafisen alan työntekijöitä tuo varmaan rupeaa jossain vaiheessa koskettamaan. Mutta kyllä tuo tekoäly silti vielä niin paljon esimerkiksi ihmisen piirtämisessä virheitä tekee, ettei se hetkeen ihmistä korvaa.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
260 296
Viestejä
4 528 325
Jäsenet
74 551
Uusin jäsen
Helikar

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom