Rakentamisen laatu nykyään

[AnoJantteri]

Veikkaan että tuo kylmyys on yleisempi ongelma kyllä kun tämä liika lämpö. Akateemisesta mielenkiinnosta pitäis varmaan laittaa patterit puoleen väliin ja katsoa mihin lämpö nousee.



Enpä tiedä onko tommoinen minäminä-säätökään mikään hyvä ratkaisu. Verkosto on kuitenkin tasapainotettu ajatuksen kanssa. Toki säädöt on ajan mittaan voineet mennä persiilleen, mutta tuo oma räpeltely vain pahentaa asiaa muiden osalta.

jos ei se viides kehotus saada huoneen lämpötila yli 20 asteen tehoa, niin sitten tehdään omat ratkaisut.



edit. helpoin ratkaisuhan tuohon olisi ollut hieman muokata lämpösuntin käyrää.

 

[Grazer]

Montakohan kattoa tuokin porukka on käynyt pilaamassa? Ensi keväänähän nuo viimeistään selviää


Kari joutui keskelle kattohelvettiä - peltiä leikelty miten sattuu, aukoista vesi sisään ja pellit repsottivat: ”Kaikki olivat kuulemma ammattilaisia”

Olisi voitu yrityksen nimi kertoa, niin tietäisi että onko Hämeen Laaturemontti vai joku muu?

Tätä näkee jatkuvasti, että työmailla heiluu ihmisiä, joilla ei ole minkäänlaista raksapuolen osaamista. Ja jos on, niin erityisesti ulkomaisilla tekijöillä on se ongelma, että yhteensovitusosaaminen/kulttuuri puuttuu kokonaan. Tehdään se oma osuus valmiiksi välittämättä siitä, missä vaiheessa muut urakoitsijat tai tekijät ovat. Ja kauhea kiukuttelu sen jälkeen kun joutuu avaamaan juuri umpeen levytetyn seinän tai maalaamaan sen uusiksi tms.

 

[Moksis]

myyntiedustaj oli muutamia viikkoja aiemmin tupsahtanut Karin kotipihaan

 

[kusiainen]

Eipä ihme, että uudet talot ovat homeessa jo viimeistään 5 vuoden kulutua valmistumisestaan. No eipä ammattitaidottomien säätäjien voi olettaakaan tekevän kunnon jälkeä. Suomalainen rakennusalan "osaaminen" on nykyään naurettavalla tasolla.

 

[muronsyöjä]

Tuo kattohelvettijuttu nyt johtui oveltaovelleurakoitsijasta. Niissä usein työntekijät tekevät hommaa tyyliin ekaa kertaa ja miten parhaaksi näkevät. Yritys on juuri perustettu tuottamaan pikavoittoa, kun edellinen oli pakko lopettaa oikeusjuttujen vuoksi. Kuka tahansa tee-se-itse mies pääsee vähintään samaan. Isommilla rakennustyömailla on ihan sama juttu tosin, työntekijät tulevat jostain turkmenistanista, mutta siellä katsella vähän peräänkin. Tai ainakin niissä urakoissa, joissa jää pinta näkyviin. Gryndaamisen vanha perjaatehan on, että "se mikä jää piiloon, on kunnossa". Mutta miksi oikeasti panostaa laatuun, kun asiakas maksaa laskun kuitenkin?

 

[Antti Alien]

Tuli itsekin tilattua katolle juuri lisää tavaraa ja asennus meni sinänsä hyvin. Mutta.

Vanhan autotallin hieman erikoisen muotoinen katto vaati yhteen paikkaan pienen virityksen sadevesille, eli ränni tulee oven vierestä alas ja jatkaa matkaansa seinää pitkin maan tasossa, jotta vedet saa ohjattua pois jaloista. Tätä alhaalla kulkevaa putkenpätkää varten tarvitsi 90 asteen kulman, jollaisen toimittaminen oli täysin mahdotonta.

Aluksi tuli normaali 70 asteen mutka, jonka kanssa jatkoputki ei mahtunut paikoilleen, koska se osoitti liian jyrkästi maata kohti. Kolmen puhelinsoiton ja kahden viikon jälkeen "korjauksena" oli tuotu toinen 70 asteen mutka asennettavaksi edellisen perään. Siitä voi nopeasti näkemättäkin laskea, että lopputulos osoitti 50 astetta kohti taivasta.

Lopulta ostin itse 2 eurolla palan muoviputkea, jonka saa sopivasti vinoon, jolloin lopputulos on sopivan suora.

Kyseinen firma valmistaa itse peltituotteita, joten olisi voinut luulla, että putken pätkän toimittaminenkin onnistuisi. Ilmeisesti osaavat taitella vain tasaisia pellinpaloja ja rännille eivät osanneet tehdä mitään kun ei ollut valmista palaa tarjolla.

 

[Lumimies]

Jäänytkin tämmöinen hauska ketju huomaamatta.

Sanottakoon ensin että onteloissa on lähes aina vettä jos ei ole päästy rakentamaan sateettomalla kaudella tai hupun alla (aika saatanan kallista vielä). Se lumesta tuleva vesimäärä ontelon sisälle ei ole niin iso kuin pari paivää jatkuneesta sateesta mikä valuttaa koko talon läpi 6-7 kerrosta.

Kyllä tuo laatu seuraa aika pitkälti minkälaisia mestareita on työmaalla ja mikä rakennusfirma on kyseessä. Esim. eräs firma on erittäin tarkka keikesta näkyvästä joten heidän on nykyään vaikea edes saada urakoitsijoita kiinnostumaan urakoista.

Yksi on se että rakennuksilla on iso määrä työmaamestareita/vastaavia hyvin pienellä kokemuksella, jopa samalla työmaalla. Ei noin kokemattomat osaa ajatella/katsoa asioita tuossa vaiheessa kunnolla, mutta tuo tulee kokemuksen mukana.

Oliko tää siis ihan uudiskohde? Aika erikoiselta kuulostaa kyllä, että vuodessa valmistumisesta hapetuu putket ja vesivahinkoja tulee... normaalistihan putkissa ei pitäisi olla edes happea niin ei pitäisi mitään hapettumista tapahtua vaikka kaikki ois täysrautaa.

Ihan mutuilua kyllä, eikä mulla oo tietoa mitä materiaalia LVI-puolella nykyisin käytetään tai mitä se huono materiaali vois olla, mutta liekö edesauttanut huonosti ilmattu järjestelmä? Rahansäästösyistä jätetty vieläpä lämmitysverkoston ilmauslaitteet pois mikä edesautta kyseistä asiaa.

Jos läpivientien kohdalla on ruostunut niin voisko syy olla palokatkomassassa, mikä syövyttänyt putket? Tai se aine millä läpiviennit on tiivistetty

Nk. Mapress (ohutseinämäinen teräsputki) ja esim. plaanomassa(sementti ylipäätään) ei saa missään nimessä olla kosketuksissa toisiinsa. Jostain syystä tuo on todella vaikea lause mestareiden ymmärtää. Varsinkin plaanomassoissa on jotain millä on syövyttävä vaikutus.
Mustalla putkella on paksumpi seinämä jolloin se ei syövy niin nopesti puhki. Tosin ei mustaputkikaan saisi olla kosketuksissa betoniin/plaanoon.

 

[munse]

Vanhojen omakotitalojen suhteettoman korkeat hinnat ovat yhtä suuri ongelma kuin nykyrakentamisen laatu. Markkinat eivät ole osanneet hinnoitella vanhojen talojen rakennusteknisiä riskejä niiden hintaan riittävän hyvin. Korkeat hinnat johtavat ostajien vääriin odotuksiin vanhojen talojen kunnosta, mistä seuraa riitoja.

Laajamittainen tietoisuuden lisääminen vanhojen talojen riskipaikoista ja virheiden korjauskustannuksista auttaisi paljon. Silloin markkinat ohjaisivat vanhojen talojen hinnat alaspäin sinne, minne ne rakennustekniseltä kannalta kuuluvat. Nykyisessä tilanteessa näyttävästi remontoidut vanhat talot saattavat olla vain muutamia kymppitonneja halvempia kuin uudet, mikä ei ole rationaalista.

Hyvä lähtökohta vanhan talon hinnan määrittämiselle voisi olla enintään puolet vastaavan uuden talon hinnasta. Eli jos jollain tietyllä alueella uusista taloista pyydetään 300k, niin sopiva hinta ennen 2000-lukua rakennetulle vastaavalle talolle tällä alueella olisi enintään 150k.

 

[Nomber]

Vanhojen omakotitalojen suhteettoman korkeat hinnat ovat yhtä suuri ongelma kuin nykyrakentamisen laatu. Markkinat eivät ole osanneet hinnoitella vanhojen talojen rakennusteknisiä riskejä niiden hintaan riittävän hyvin. Korkeat hinnat johtavat ostajien vääriin odotuksiin vanhojen talojen kunnosta, mistä seuraa riitoja.

Laajamittainen tietoisuuden lisääminen vanhojen talojen riskipaikoista ja virheiden korjauskustannuksista auttaisi paljon. Silloin markkinat ohjaisivat vanhojen talojen hinnat alaspäin sinne, minne ne rakennustekniseltä kannalta kuuluvat. Nykyisessä tilanteessa näyttävästi remontoidut vanhat talot saattavat olla vain muutamia kymppitonneja halvempia kuin uudet, mikä ei ole rationaalista.

Hyvä lähtökohta vanhan talon hinnan määrittämiselle voisi olla enintään puolet vastaavan uuden talon hinnasta. Eli jos jollain tietyllä alueella uusista taloista pyydetään 300k, niin sopiva hinta ennen 2000-lukua rakennetulle vastaavalle talolle tällä alueella olisi enintään 150k.

Riippuu toki paikasta, mutta monesti vanhassa talossa maksetaankin tontista eikä talosta. Toki jossain maalla näin ei ole, mutta kaupungissa tonttimaa on aika kortilla.

 

[Taneli-]

Riippuu toki paikasta, mutta monesti vanhassa talossa maksetaankin tontista eikä talosta. Toki jossain maalla näin ei ole, mutta kaupungissa tonttimaa on aika kortilla.

Tämä pitää harvinaisen hyvin paikkansa. Kun vertaa vanhemman talon tontin kokoa uudemman ns. vastaavan kokoisen talon tontin kokoon voi yllättyä. Pahimmillaan kun siinä uudessa talossa se tontti on ympärillä niin pieni että esim. takana ei ole tonttia ollenkaan vaan suoraan talon seinä ja edessä menee pieni suiru maata. Sama toki koskee myös rivitaloja ja ehkä myös kerrostaloja (niitä ei ole paljoa tullut katseltua mutta eipä niissä ns. omaa pihaa paljoa yleensä ole, vaikka vanhemmissa voi olla keskellä esim. sauna, harrastustilat ja muuta yhteistä tilaa erillisinä rakennuksina)

Edit: ns. "maalla" (ei suuri kaupunki tai pienemmän noin 30 000 asukkaan kaupungin keskusta) voi myös olla mahdollista vielä pilkkoa se tontti useampaan osaan ja olla jopa satoja neliöitä rakennustilaa vielä jäljellä.

 

[Lumimies]

Rintamamiestalojen hinnat on ihan perseestä vedettyjä täälläpäin, lähtee siitä 80k sinne 140k melkein riippumatta siitä onko niihin tehty mitään remontteja. Varsinkaan kellarinlattian/sokkelin kapilaarikatkoja/lisäeristyksiä ja ulkovuorauksen korjauksia. Tietysti jos tykkää rempata ensimmäiset pari vuotta niin mikäs siinä. Osa näyttää lähes samalta kuin silloi milloin ne on tehty.
Toisaalta eihän noissa ole rakennusvirheitä vaan riskirakenteita (mitkä on nykyisin tehtynä rakennusvirheitä)

Mutta onko laatu silloin ollut parempi? Ehkä karvan verran koska rakentamiseen oli enenmmän aikaa.

 

[Jebaus]

Pk-seudulla se ongelma on ainakin juurikin tuo tonttien hinta. Jos 50-luvun pintarempattu rintamamiestalo on myynnissä 380t€, ei sen talon arvo yleensä ole kuin alle 100t. Sitä ei vaan tajuta että se kiva 1200m2 puutarhatontti siinä maksaa sen 300t€.

Siihen kun rakentaa uuden 170m2 okt:n niin hinta onkin 700t€+

Nykyään noita onneksi myydään "purettavaksi" pelkkänä tonttina ja kun mitään purkupäätöstä/lupaa ei kaupungilta ole haettu, voi sen ostaa ja muuttaa asumaan. Eipähän ainakaan myyjä ole kusessa.

 

[Lumimies]

PK-seudulla tuo 1200m2 saatetaan vielä "pakko"-lohkoa kahdeksi 600m2 tontiksi.
Mutuilua siis

 

[Jorsetti]

Mielenkiintoista, että moderneimmat firmat tarjoavat jo sellaista palvelua, että rakentajat ottavat kuvia omista työvaiheistaan ja niitä pääsee sitte myös seuraamaan. Toisaalta on vähän surullista, että taso yleisesti on sellaista, että tällaista palvelua tarvitaan.

 

[Misi]

Vanhojen omakotitalojen suhteettoman korkeat hinnat ovat yhtä suuri ongelma kuin nykyrakentamisen laatu. Markkinat eivät ole osanneet hinnoitella vanhojen talojen rakennusteknisiä riskejä niiden hintaan riittävän hyvin. Korkeat hinnat johtavat ostajien vääriin odotuksiin vanhojen talojen kunnosta, mistä seuraa riitoja.

Laajamittainen tietoisuuden lisääminen vanhojen talojen riskipaikoista ja virheiden korjauskustannuksista auttaisi paljon. Silloin markkinat ohjaisivat vanhojen talojen hinnat alaspäin sinne, minne ne rakennustekniseltä kannalta kuuluvat. Nykyisessä tilanteessa näyttävästi remontoidut vanhat talot saattavat olla vain muutamia kymppitonneja halvempia kuin uudet, mikä ei ole rationaalista.

Hyvä lähtökohta vanhan talon hinnan määrittämiselle voisi olla enintään puolet vastaavan uuden talon hinnasta. Eli jos jollain tietyllä alueella uusista taloista pyydetään 300k, niin sopiva hinta ennen 2000-lukua rakennetulle vastaavalle talolle tällä alueella olisi enintään 150k.

Ironista sinänsä, että tämä kommentti tuli rakentamisen laatu nykyään ketjussa. Vanhat talot kun todistetusti ovat jo kestäneet 50 vuotta. Uusissa monesti ensimmäiset kosteusvauriot korjattu viiden vuoden iässä

 

[juu-zo]

Niin siis sinällään en itsekään ymmärrä mistä tuo "puoleen hintaan" logiikka tulee. Onko se pintarempattu 20v vanha talo jotenkin sitä uutta taloa huonompi? Miksi siihen 20v vanhaan taloon tulisi jotain ongelmia seuraavan 20v vuoden aikana jos siihen mennessä ei ole tullut? Entä mistä tietää että siihen uuteen taloon ei seuraavan 5v aikana tule homevauriota?

 

[Baldrick]

Ironista sinänsä, että tämä kommentti tuli rakentamisen laatu nykyään ketjussa. Vanhat talot kun todistetusti ovat jo kestäneet 50 vuotta. Uusissa monesti ensimmäiset kosteusvauriot korjattu viiden vuoden iässä

Ironista on se, että joku kuvittelee rakentamisen laadun huonontuneen. Paskaa on tehty aina ja suurin osa vanhoista taloista on jouduttu purkamaan pois alta.

 

[Tonnin Seteli]

Miten niin kuvittelee? Nythän on niin, että uusissa kalliissa paraatipaikalle rakennettavissa osaketaloissa on kaikenlaisten kelmien ja harjoittelijoiden vinoon laatoittamia vuotavia kylppäreitä, halkeilevia ikkunoita sun muuta paskaa ihan yleisesti, eikä se ole mikään poikkeus. Näin ei ole aina ollut.

Toki paskaa on tehty aina, mutta se ei mitenkään poissulje edellistä.

Kämäinen ja ilmeisen viallinen kerrostalokaksion kylppäri voi tietysti olla ihan yhtä rakenteellisesti paska ja silti nätimpi ja varustellumpi kuin vanhan omakotitalon pesutilat. Ei rakentamisen laadun huononemista tarvitse perustella siten, että todistaisi nykyrakentamisen olevan huonompaa kuin satunnaisen riskipaikalle riskitekniikoin pystytetyn rintamamiestalon, johon kuuset nojaavat. Riittää, jos osoittaa että esimerkiksi kerrostaloasuntojen laatu on varsin usein heikompaa kuin 1990-luvun normi, tai että pientaloissa esiintyy tuoreeltaan homevaurioita. Tätä pidän toteennäytettynä jo yleisen elämänkokemuksen perusteella.

Järjenvastaiset ja haitalliset rakennusvaatimukset yhdistettynä väärässä paikassa säästämiseen johtavat loogisesti siihen, että laatu heikkenee. Eikä tätäkään kumoa se, että moni vaikkapa 1980-luvun rivari on jo purkukunnossa tai purettu. Eikä se edes tee niistä huonolaatuisia; sehän voi olla täysin suunnitellun elinkaaren mukaista. Enemmän dorkaa se on, että asuntokupla on päästetty niin pahaksi, että purkukuntoisiin 1950- ja 1960-luvun kerrostaloihin tehdään asunnon todellisen ja pahimmillaan jopa kupla-arvon hintaisia putkiremontteja nyt, talon purkupäivämäärän mentyä jo kauan sitten, ja julkisivuremontein maskeerataan pahoja neukkubunkkereita talon näköisiksi.

 

[munse]

Niin siis sinällään en itsekään ymmärrä mistä tuo "puoleen hintaan" logiikka tulee. Onko se pintarempattu 20v vanha talo jotenkin sitä uutta taloa huonompi? Miksi siihen 20v vanhaan taloon tulisi jotain ongelmia seuraavan 20v vuoden aikana jos siihen mennessä ei ole tullut? Entä mistä tietää että siihen uuteen taloon ei seuraavan 5v aikana tule homevauriota?

Talo on tekninen laite, jonka vikaantumisen todennäköisyys kasvaa sen vanhetessa. Huolto hidastaa tätä kasvua. Huollosta aiheutuu kustannuksia, ja huollon tarve kasvaa talon vanhetessa. Lisäksi riitatilanteessa vanhan talon ostajalla on huonompi oikeusturva kuin uuden talon ostajalla.

Kaikki tämä sisältyy riskiin, jonka vanhan talon ostaja ottaa. Tätä riskiä ei ole huomioitu riittävän hyvin vanhojen talojen hinnoissa.

Mistään ei tiedä, etteikö uudessakin talossa voisi olla vakavia ongelmia. Mutta sellaisen todennäköisyys on keskimäärin merkittävästi pienempi kuin vanhassa talossa.

 

[Baldrick]

Miten niin kuvittelee? Nythän on niin, että uusissa kalliissa paraatipaikalle rakennettavissa osaketaloissa on kaikenlaisten kelmien ja harjoittelijoiden vinoon laatoittamia vuotavia kylppäreitä, halkeilevia ikkunoita sun muuta paskaa ihan yleisesti, eikä se ole mikään poikkeus. Näin ei ole aina ollut.

Laita nyt jotain tilastoa väitteesi tueksi?

 

[juu-zo]

Talo on tekninen laite, jonka vikaantumisen todennäköisyys kasvaa sen vanhetessa. Huolto hidastaa tätä kasvua. Huollosta aiheutuu kustannuksia, ja huollon tarve kasvaa talon vanhetessa. Lisäksi riitatilanteessa vanhan talon ostajalla on huonompi oikeusturva kuin uuden talon ostajalla.

Osittain kyllä, mutta talon rakenteet eivät liity välttämättä tekniikkaan. Tekniikkaa on ne salaojat, katon vedenpitävyys, iv-koneet yms, jotka yleensä nimenomaan ovat kompensoitu siinä hinnassa. Jos näitä ei ole korjattu niin hinta on yleensä ainakin korjauskustannuksien verran uutta vähemmän. Mikäli rakenteissa ei ole vikaa niin en usko että niihin vikaa tulisi ellei se tekniikka petä. Eli miksi se tekniikaltaan remontoitu vanhempi talo on huonompi tai isompi riskinen kuin uusi talo?

Kaikki tämä sisältyy riskiin, jonka vanhan talon ostaja ottaa. Tätä riskiä ei ole huomioitu riittävän hyvin vanhojen talojen hinnoissa.

Nämä riskithän on tarkoitus selvittää ennen talon ostoa mahdollisimman tarkkaan. Se on sitten ostajasta ja myyjästä kiinni kuinka tarkkaan ne riskit kartoitetaan ja miten niihin se hinta suhteutetaa.

Mistään ei tiedä, etteikö uudessakin talossa voisi olla vakavia ongelmia. Mutta sellaisen todennäköisyys on keskimäärin merkittävästi pienempi kuin vanhassa talossa.

Avaatko vielä mikä se vakavan ongelman todennäköisyys vanhassa talossa on ja mikä se on uudessa talossa? Itse en ainakaan osaa sanoa mitään todennäköisyyttä kummallekaan. Talot ovat niin yksilöitä että iän mukaan hinnan määrittäminen on aivan mahdotonta.

Ja loppukaneettina en halua, eikä tarkoitus olekaan vängätä siitä onko vanhojen asuntojen hinnat tällä hetkellä liian korkeita vai ei. Haluan vain tuoda mielipiteeni siitä ilmi, että sen uuden talon osto saattaa olla yhtä lailla arpapeliä kuin vanhan talon osto. Toki mielestäni rakentaminen on kehittynyt siinä mielessä, että nykyisillä tekniikoilla kunnolla rakennettuna talo on varmasti parempi kuin 70-luvun salaojaton tasakattoinen talo. Se rakennusvirhe on kuitenkin siitä henkilöstä kiinni ja samaan tapaan niitä tehdään vielä nykypäivänäkin kuin on aikoinaan tehty. Vanhoista virheistä ollaan kuitenkin otettu opiksi ja niitä yleensä enään toisteta.

 

[Taneli-]

Kaikki tämä sisältyy riskiin, jonka vanhan talon ostaja ottaa. Tätä riskiä ei ole huomioitu riittävän hyvin vanhojen talojen hinnoissa.

Mutta jos ehdotustasi (

Hyvä lähtökohta vanhan talon hinnan määrittämiselle voisi olla enintään puolet vastaavan uuden talon hinnasta. Eli jos jollain tietyllä alueella uusista taloista pyydetään 300k, niin sopiva hinta ennen 2000-lukua rakennetulle vastaavalle talolle tällä alueella olisi enintään 150k.

)tarkastelee tarkemmin mitä se oikeasti tarkoittaa:

Jos uusi talo maksaisi nyt 1 000 000€ Helsingissä

- 20v vanhasta talosta 50% pois hinnasta vs juuri tänä vuonna valmistettu talo. = 500 000€

- 40v vanhasta talosta pois ensin 50% ja siitä 50% = 25% hinta uuteen taloon verrattuna = 250 000€
- 60v vanhasta talosta myös pois 50% lisää = 125 000€
- 80v vanhan talon hinta olisi enää = 62 500€
- 100v vanha talo olisi täten = 31 250€

Pyöristin hieman ja laitoin 20v tuolle hinnan puoliintumisajalle, koska 18-19v menisi hankalaksi laskea.

En tiedä kuinka moni oikeasti tähän suostuisi ja epäilen että sinut naurettaisiin ulos kun yrittäisit ostaa jotain esim. 100v vanhaa kerrostaloa helsingin keskustasta noilla perusteilla todeten että ostat koko talon etkä vain yhtä osaketta ja perustelisit hintatarjousta sillä mitä nyt uuden kerrostalon hinnaksi alueella tulisi ja että hinta tulee 50% alaspäin per jokainen 20v lisää ikää.

Edit: nyt kun alkaa asiaa miettimään tarkoitatko myös että jos taloon tekisi isomman remontin sen arvon tulisi tuplaantua kunnes 20v on kulunut tästä remontista?

 

[Nomber]

Ja toisaalta hintahan on oikea kun tuote menee kaupaksi.

 

[Dr. Who]

PK-seudulla tuo 1200m2 saatetaan vielä "pakko"-lohkoa kahdeksi 600m2 tontiksi.
Mutuilua siis

Onneksi faija oli kaukaa viisas ja rakensi talon 2000m2 tontille niin ettei siihen toista taloa pysty rakentamaan.

 

[Antti Alien]

Ja toisaalta hintahan on oikea kun tuote menee kaupaksi.

Näin voi päätellä vain jos tuote ei ole välttämätön ja sen (tai vastaavilla ominaisuuksilla varustetun sellaisen) saatavuus ei olisi rajoitettua.

 

[Taneli-]

Näin voi päätellä vain jos tuote ei ole välttämätön ja sen (tai vastaavilla ominaisuuksilla varustetun sellaisen) saatavuus ei olisi rajoitettua.

Ihmisen pitää toki asua jossain ja harva on valmis tekemään sitä vanhempiensa nurkissa siihen saakka että a) saa säästettyä rahat omaan asuntoon sekä b) löytää juuri itselleen sopivan "täydellisen uniikin asunnon".

Mutta kun ihmisille tulee hieman enempi ikää sekä kokemusta sitä huomaa aika nopeasti (esim. opiskelu, armeija jne) että hetkellisesti tai useammankin vuoden voi asua hieman "huonommin" ja tiukemmin samalla säästäen ja hankkii sitten sen oman asuntonsa.

Se että jossain on uniikki asunto myynnissä (esim. saari ja asunto Helsingin edessä tjsp) ei tarkoita että hintaa voi ihan rauhassa nostaa ylöspäin ja "kyllä joku sen ostaa kun vastaavilla ominaisuuksilla ei toista saa".

Pitää myös muistaa että läheskään kaikille ihmisille se asunnon omistaminen ei ehkä ole edes tärkeää ja tunnen monia jotka ovat todenneet että he vuokraavat (minusta törkeän kalliilla hinnalla) esim. Helsingin keskustassa vanhasta kivisestä kerrostalosta asuntoa mihin "eivät koskaan saisi säästettyä rahaa omakseen ostaa".

 

[DerBesserwisser]

Montakohan kattoa tuokin porukka on käynyt pilaamassa? Ensi keväänähän nuo viimeistään selviää


Kari joutui keskelle kattohelvettiä - peltiä leikelty miten sattuu, aukoista vesi sisään ja pellit repsottivat: ”Kaikki olivat kuulemma ammattilaisia”

Harmi kun artikkelissa ei ollut kuvaa siitä täydellisesti tehdystä katosta. Jossa jokainen kulma on nanometrilleen oikein leikattu. Yleensäkin kattorempat on helvetin työläitä. Katot on vinoja, mätiä ja päin helvettiä. Silikonilla reiät umpeen ja turvat tukkoon. Johonkin Kaunein piha - kilpailuun jos osallistuu niin sitten.

Sanotaanko että nykyajan asunnot on suunniteltu päin helvettiä. Kaikki on vierekkäin ja päällekkäin perse - persettä vasten tyylillä. Ei omaa pihaa, ei mitään rauhaa. Ja hintaa on on ihan poskettomasti joillekin 100m^2 koirankopeille. 350 000€.

 

[0nanias]

Jaa-a. Liimanauloja on käytetty runkonaulaimissa jo iät ja ajat enkä ole kuullut tapausta että kipsilevy olisi sellaisen jaksanut puusta ulos vetää. Tarkoitetaanko tuossa jutussa noilla sileillä nauloilla dyckert-nauloja vaiko mitä? Niillä tuo katon romahdus olisi jo ihan ymmärrettävissä.

 

[Jebaus]

Näkeehän tuon jo ihan kuvistakin että selvä rakennusvirhe kyseessä.

Kattotuolit/vasat näyttäisi olevan metrin jaolla, ja jos siihen on vedetty 100mm lauta, pahimmassa tapauksessa 50mm rima 600mm jaolla niin neliötä kohden jää about 15x10cm kohta jossa aluslauta ja kattotuoli/vasa kohtaavat. Päällä painona 40-50cm puhallusvillaa joka etenkin näillä keleillä kostuu ja alkaa tosiaan painaa niin alkaa siinä ihan ruuvienkin pitokyky olla koetuksella

Yleensä nuo tehdään a) tiheämmällä runkovälillä kun metri b) tiheämmällä laudoituksella, yleensä 400 tai 300mm c) vähintään 22x100 laudalla.

Syyllinen löytyy kun kaivetaan kuvat esiin miten se on alunperin suunniteltu mutta maksajahan on jo selvillä eli kaupunki niin voipi olla että ei sitä sen enempää edes kaivella.

 

[Melbac]

Mitäköhän ne rakentajat on ajatelleet kun on pistäneet nauloilla noi kiiinni.Vielä koulu ja ala-aste.Itse olisin alkanut pelätä että tulee joku kuolemantuottamus syyte perässä jos/kun jotain tapahtuu ja pahimmillaan jonkun turmassa kuolleen lapsen isä/äiti/suku katsoo että syy on sun ja päättää ottaa oikeuden omiin käsiin.

 

[Melbac]

Jaa-a. Liimanauloja on käytetty runkonaulaimissa jo iät ja ajat enkä ole kuullut tapausta että kipsilevy olisi sellaisen jaksanut puusta ulos vetää. Tarkoitetaanko tuossa jutussa noilla sileillä nauloilla dyckert-nauloja vaiko mitä? Niillä tuo katon romahdus olisi jo ihan ymmärrettävissä.

mjoops,mitäs jos se kipsilevy antaa periksi?.Aika outoa että miljoonan ero tarjouksissa ja vain kaksi tarjoajaa.Ton tehnyt firmakin meni konkkaan ja vaihtoi nimeä.

 

[Sprout]

mjoops,mitäs jos se kipsilevy antaa periksi?.

No ei siellä kipsilevyjä noilla nauloilla ole kiinnitetty. Kipsilevyt ovat kiinni ruuveilla koolauslaudoissa. Nuo koolauslaudat on ammuttu kiinni ja ilmeisesti tämä kiinnitys on pettänyt. Sileät naulat ja niitäkin ehkä vielä hieman harvakseltaan. Koolausväli normaalisti k400, joten mahdollisesti tuokin liian harva.

 

[elmo]

mjoops,mitäs jos se kipsilevy antaa periksi?.Aika outoa että miljoonan ero tarjouksissa ja vain kaksi tarjoajaa.Ton tehnyt firmakin meni konkkaan ja vaihtoi nimeä.

Meillä oli ero yli miljoona euroa yhden osaston saneerauksessa ja kalleikin oli reilusti alle 5 miljoonaa. Eli miltsi tupla hintaisessa ei ole kyllä iso ero jos vaan kallein tarjoaja on heittänyt enempi tai vähempi hatusta hinnan. Toki meille tuli 5 tarjousta.

Muutenkin aika perus kauraa jäätävät erot tarjouksissa. Osassa saa käteensä kyllä sellasta paskaa että huhhei. Pari esimerkkiä mitä tulee mieleen. Parin nousukeskuksen vaihto halvin 20k muut 50k ja 70k. Halvin teki ja oikein hyvä suoritus ja lopputulos. Sprinkula pari osastoa arvio 200k halvin 60k ja kallein 160k välissä muutama 100k molemmin puolin. Piti olla valmis kuukausia sitten ja x määrästä asioita saatu vääntää. Saa nähdä koska saadaan kuntoon ja mitkä lopulliset kustannukset on...

 

[tietokonerikki]

Näkeehän tuon jo ihan kuvistakin että selvä rakennusvirhe kyseessä.

Aina kun tulee alas on kyse rakennusvirheestä (työ/suunnittelu), ellei tohon kattoon ole jälkikäteen ripustettu jotain painavaa. Ihmetyttää vaan, miksi vasta nyt tuli alas?

Kattotuolit/vasat näyttäisi olevan metrin jaolla, ja jos siihen on vedetty 100mm lauta, pahimmassa tapauksessa 50mm rima 600mm jaolla niin neliötä kohden jää about 15x10cm kohta jossa aluslauta ja kattotuoli/vasa kohtaavat. Päällä painona 40-50cm puhallusvillaa joka etenkin näillä keleillä kostuu ja alkaa tosiaan painaa niin alkaa siinä ihan ruuvienkin pitokyky olla koetuksella

Tuossa on kyse vetolujuudesta, joten naulojen pituus/vetolujuus/määrä ratkaisee. Kuvista näytti,
että ainakin pääosin on yksi n.90mm naula/liitos. Kuumasinkityillä nauloilla tuskin olis tullut alas tai 2-naulaa/ liitos. Toivottavasti jakavat tosta tarkempaa tieto. DIY-rakentajille opiksi.

Yleensä nuo tehdään a) tiheämmällä runkovälillä kun metri b) tiheämmällä laudoituksella, yleensä 400 tai 300mm c) vähintään 22x100 laudalla.

Tuossa (valokuvista päätellen ) oli käytetty n. 600mm koolausväliä (48x48?) ja siinä 50mm min.villaa höyrynsulkumuovin päällä. Rakenneratkaisuna aika yleinen?

Syyllinen löytyy kun kaivetaan kuvat esiin miten se on alunperin suunniteltu mutta maksajahan on jo selvillä eli kaupunki niin voipi olla että ei sitä sen enempää edes kaivella.

Turha tossa syyllistä on etsiä. Saivat yli millin halvemmalla, joten sieltä. Ohjeistusta varmaa tarkistavat tulevaisuuden varalta. Toivotaan, että järki pysyy korjauksessa.

 

[tietokonerikki]

Meillä oli ero yli miljoona euroa yhden osaston saneerauksessa ja kalleikin oli reilusti alle 5 miljoonaa. Eli miltsi tupla hintaisessa ei ole kyllä iso ero jos vaan kallein tarjoaja on heittänyt enempi tai vähempi hatusta hinnan. Toki meille tuli 5 tarjousta.

Tuossa koulun tarjouksessa oli kyse n.9 millin hintaluokasta, hinta eron.13%. Vaikka sen olis tehnyt se kalliimpikin pääurakoitsija, olis voinut käyttää samaa aliurakoitsijaa.

Tuosta hinnasta, se määritellää laaditun kustannusarvio perustella. Itse olen käyttänyt siitä nimeä kustannusarvaus, se on mielestäni kuvaavampi ilmaus.
Kukaan ei tiedä etukäteen mitä tuollainen urakka tulee maksamaan, ennenkuin se on tehty. Osa laskee pienissä paloissa, jolloin huolellisella (aikaa vievällä) työllä saadaan osa riskeistä pois ja osa heittää suoraan "hihasta"... meillä laaditaan tarkat arviot.

 

[peräkammaripoika]

Halvalla (huonot palkat) ja nopeasti (hirveä kiire saada tilaus valmiiksi) kun tekee niin lopputulos on paskaa, ei pitäisi tulla yllätyksenä. Samahan se on jossain tehtaassa jossa hirveällä kiireellä tavaraa ulos, niin ei sieltä mitään laatua tule. Sitähän mm. kokoomus ajaa takaa, että saataisiin palkkoja laskettua, niin johan alkaa talous nousemaan, oikeasti tulos on paskaa työnlaatua, itse en ainakaan 6 euron tuntipalkalla mitään laatua tekisi, tahallani tekisin paskaa.

 

[tietokonerikki]

Halvalla (huonot palkat) ja nopeasti (hirveä kiire saada tilaus valmiiksi) kun tekee niin lopputulos on paskaa, ei pitäisi tulla yllätyksenä. Samahan se on jossain tehtaassa jossa hirveällä kiireellä tavaraa ulos, niin ei sieltä mitään laatua tule. Sitähän mm. kokoomus ajaa takaa, että saataisiin palkkoja laskettua, niin johan alkaa talous nousemaan, oikeasti tulos on paskaa työnlaatua, itse en ainakaan 6 euron tuntipalkalla mitään laatua tekisi, tahallani tekisin paskaa.

Tuo on yksi syy miksi kustannukset voidaan tietää vasta kun homma on tehty. Työn laatuun vaikuttaa monet asiat, palkka, henkilön moraali ja ammattitaito. Toiset tekee halvemmalla/nopeammin/laadukkaammin kuin toiset.

Työnjohtajaparat sitten yrittävät? parhaansa selvittää ko. henkilöiden kyvykkyydet (voiko luottaa vai ei). Valitettavasti nykyään työnjohdon aika kuluu pitkälti kirjurin (Jotain sattuessa; jos tarkastuksesta ei ole pöytäkirjaa sitä ei ole tehty) tehtäviin sen sijaan, että aikaa olisi käytettävissä työn valvontaan.

 

[Jebaus]

Tuo isojen urakoiden laskeminen on oma taiteenlajinsa ja ennenkaikkea siihen vaikuttaa tietysti käytettävissä oleva työvoima.

Periaatteessa helpoin tapa on kilpailuttaa työ eteenpäin jolloin vaihtoehtoina a) mitä useampaan osaan sen jakaa, sitä suurempi homma kilpailutuksessa ja valvonnassa mutta sitä enemmän tulee tarjouksia/jotka ovat halvempia ja sitäkautta suurempi voitto tai b) mitä isommissa paloissa, sitä helpommalla pääsee itse mutta myös kate jää usein pienemmäksi.

Toinen vaihtoehto on tehdä työ kokonaan itse jolloin joudutaan valitsemaan a) minkä tasoisia ja samalla hintaisia työntekijöitä siihen käytetään ja b) laskemaan jokainen työvaihe erikseen kauanko se vie minkäkin tasoiselta/hintaiselta työntekijältä.

Käytännössä harva pystyy tuollaista 10m€ urakkaa tarjoamaan kokonaan omalla työvoimalla, eikä se monesti ole edes kannattavaa joten 99% tarjouksista päädytään edellämainittujen asioiden kompromissiin jossa helposti kilpailutettavat työt jotka on helppo valvoa kilpailutetaan ja teetetään aliurakoitsijoilla ja loput tehdään sitten omalla työvoimalla/vuokramiehillä/kilpailutetuilla aliurakoitsijoilla tuntitöinä.

Lisäksi tuollaista 10m€ urakkaa kaupungille todella harvoin hoidetaan ns. "könttä" urakkana yhdellä tarjouksella vaan tarjouspyynnössä on esimerkiksi 10 eri osaa joita tarjotaan sekä urakkana että tuntitöinä, ja kaupunki sitten saa valita niistä mieleisensä toteutustavan. Yleistä on tehdä hommia myös ns. kattourakoina eli annetaan vaikka tarjous tuntihintoina ja kattohinta 5m€ eli tuo on se maksimi minkä urakasta saa laskuttaa tuntitöinä. Jokainen voi sitten arvata kun homma alkaa olemaan valmis ja budjetista on käytetty 4m€ niin millaiset kaverit sinne laitetaan tekemään ne viimeistelytyöt

Rakennustöissä on kuitenkin niin paljon sitä työvaiheiden välissä tapahtuvaa toimintaa ja piiloon jäävää työtä, että täydellisen kokonaisurakan teettäminen vaatii todella hyvän luottamuksen tekijään. Tämän takia kaikki riskit punnitaan yleensä tarkoin, ja urakat yritetään pilkkoa järkevästi niin että valvonta ja työn seuranta olisi mahdollisimman helppoa. Sitten vielä pitäisi olla ne jotka sitä työtä oikeasti seuraavat ja valvovat paikalla kun heitä tarvitaan mutta valitettavan usein se on tämä kohta missä säästetään tai käytetään epäpätevää työvoimaa. Tällähetkellä rakennusalan tilanne on tosin se, että sitä pätevää työvoimaa ei vain oikein tahdo olla tarjolla vaikka kustannuksista ei välitettäisi.

 

[tietokonerikki]

16CM kynnys kylpyhuoneeseen

Nainen tyrmistyi, kun kylpyhuoneeseen ilmestyi putkiremontissa 16 sentin kynnys – nyt taloyhtiötä odottaa kallis lasku

Noita valitettavasti joudutaan tekemään, kun jälkikäteen viemäröintiä muutetaan.
Mielenkiintoinen tapaus. Tavarantarkastajalle maksettu 8500€, huh Huh...
Oikeudenkäynti kulut nyt jo n.51000 + toi 8500 + tukevat) korkeimmanoikeuden käs.kulut. + varsinainen korjaus.

Saattaa tulla valittajallekin arvokkaaksi yhtiövastikkeen muodossa.

Hommahan jatkuu?... Päätetään tehdä viemäröinti alakerran kattoon? => sen huoneiston omistaja valittaa...Hoviin-asti? Koska kylpyhuonen korkeus on hänelle liian matala?

Helpoimmalla tosta olisi päästy laittamalla oven eteen kynnys? (kestää hetken ennenkuin sen ja oven lyhentämisen näköön tottuu?) tai lattiaan oven eteen liukuestematto.
Kulku ei onnistu 16cm kynnyksestä... ilmeisesti v.1960 rakennetussa talossa ei ole portaita, niiden yleinen nousukorjeus on 17-18cm.

Tossa muuten taas tuli esiin. Ettei ole tehty (tässä mietitty) jos ei ole pöytäkirjaa. Eiköhän asiaa ole käsitelty, huoneiston haltijan valituksen johdosta.

 

[Nomber]

Noita valitettavasti joudutaan tekemään, kun jälkikäteen viemäröintiä muutetaan.
Mielenkiintoinen tapaus. Tavarantarkastajalle maksettu 8500€, huh Huh...
Oikeudenkäynti kulut nyt jo n.51000 + toi 8500 + tukevat) korkeimmanoikeuden käs.kulut. + varsinainen korjaus.

Saattaa tulla valittajallekin arvokkaaksi yhtiövastikkeen muodossa.

Hommahan jatkuu?... Päätetään tehdä viemäröinti alakerran kattoon? => sen huoneiston omistaja valittaa...Hoviin-asti? Koska kylpyhuonen korkeus on hänelle liian matala?

Helpoimmalla tosta olisi päästy laittamalla oven eteen kynnys? (kestää hetken ennenkuin sen ja oven lyhentämisen näköön tottuu?) tai lattiaan oven eteen liukuestematto.
Kulku ei onnistu 16cm kynnyksestä... ilmeisesti v.1960 rakennetussa talossa ei ole portaita, niiden yleinen nousukorjeus on 17-18cm.

Tossa muuten taas tuli esiin. Ettei ole tehty (tässä mietitty) jos ei ole pöytäkirjaa. Eiköhän asiaa ole käsitelty, huoneiston haltijan valituksen johdosta.

Mutta jos jo joskus 50v sitten on pystytty tohon rakentamaan kylpyhuone 8cm kynnyksellä niin mikä ihme sen nyt estää? Eikö voi laittaa samanlaista viemäriä kuin silloin ennen?( ei vaikuta alakerran asunnon kattoonkaan) Joo ehkä halvempi tehdä 16cm kynnys, mutta ei nyt kukaan tollaista kynnystä halua.

Ja ole läheltä seurannut että jo tuo 8cm kynnys olisi monelle vanhemmalle ihmiselle erittäin vaikea ja 16cm kynnys estäisi kylpyhuoneen käytön kokonaan.

 

[janne]

Eiköhän tuossa ole vaan säästetty vanhojen rakenteiden piikkauksissa kun lätkitty uudet viemärivedot vanhojen päälle. Iso säästö koko taloyhtiössä, vaikka ei mikään paras ratkaisu olekaan. Ja oikea aika valittaa tuosta olisi ollut yhtiökokouksissa jossa remonttia on käyty läpi. Tuossa vaihessa kun on jo koko homma suunniteltu, kilpailutettu ja työt käynnissä ei niitä valittuja vaihtoehtoja enää niin vaan mennä muuttelemaan.

 

[Baldrick]

Saakohan muutkin osakkaat vaatia vastaavan rempan?

 

[tietokonerikki]

Mutta jos jo joskus 50v sitten on pystytty tohon rakentamaan kylpyhuone 8cm kynnyksellä niin mikä ihme sen nyt estää? Eikö voi laittaa samanlaista viemäriä kuin silloin ennen?( ei vaikuta alakerran asunnon kattoonkaan)

Usein noissa vaihdetaan viemäröinnin paikkaa/ lisätään vesipisteitä, jolloin viemäröintireitit muuttuu ja kantavat rakenteet saattavat tulla tielle. Alunperin viemäröinnit on voitu "valaa" rakenteen sisään ja raudoitteet sen päälle. Inssit eivät anna helposti kantavia raudoitteita katkoa...

Joo ehkä halvempi tehdä 16cm kynnys, mutta ei nyt kukaan tollaista kynnystä halua.

Silloin kun itse joutuu kulut maksamaan... saattaa helpommin miettiä halvempiakin ratkaisuja?

Ja ole läheltä seurannut että jo tuo 8cm kynnys olisi monelle vanhemmalle ihmiselle erittäin vaikea ja 16cm kynnys estäisi kylpyhuoneen käytön kokonaan.

Tästä ollaan samaa mieltä, mutta ko. henkilöt tuskin silloin asuvat rakennuksessa, jossa on 17-18cm nousukorkeuden omaavat portaat, varsinkaan jos talossa ei ole hissiä. (en tiedä onko tässä 1960 luvun talossakaan, hissit ei ollut silloin kovin yleisti taloissa)

Yleensähän lähes kaikkea voi tehdä, jos rahaa on rajattomasti käytössä...

 

[tietokonerikki]

Saakohan muutkin osakkaat vaatia vastaavan rempan?

Kun valittavat tuosta korkeimpaan oikeuteen ja jos sieltä tulee päätös että 15,9cm on liikaa...
Niin ei kun valittamaan. Saadaan taas töitä rakentajille ja asumisen kuluja lisää.

Mielenkiintoinen tapaus, saa nähdä valittaako taloyhtiö.

 

[tietokonerikki]

Eiköhän tuossa ole vaan säästetty vanhojen rakenteiden piikkauksissa kun lätkitty uudet viemärivedot vanhojen päälle. Iso säästö koko taloyhtiössä, vaikka ei mikään paras ratkaisu olekaan.

Saattaa pitää paikkansa

Ja oikea aika valittaa tuosta olisi ollut yhtiökokouksissa jossa remonttia on käyty läpi.

Teoriassa näin, mutta harvat ymmärtävät etukäteen mitä muutoksista seuraa tai miltä se näyttää.
Kaikki ammattilaisetkaan eivät osaa noita viemärimuutoksien korkovaikutuksia pelkistä kuvista päätellä...

 

[Jebaus]

Valitettavan yleistähön tuo on mutta ei, ei todellakaan näin.

Luultavasti siellä on taloyhtiön asiasta täysin ymmärtämättömät päättäjät sopineet urakoitsijan kanssa taas asioista jälkikäteen ja tietysti urakoitsija tarjonnut ratkaisua joka on ollut helpoin.
Normaalistihan tuollainen huomioidaan jo tarjouspyynnössä/kilpailutuksessa, viimeistään tilausvaiheessa tai jos urakoitsija jostain syystä haluaa tälläistä ratkaisua ehdottaa, niin sille etsitään vaihtoehto.

Sellaista tilannetta ei ole olemassakaan, että jo 8cm muuta asuntoa korkeammalla oleva kph lattia kasvaa remontissa toiset 8cm. Vesikiertoinen lattialämmitys onnistuu 20mm korotuksella, sähköinen 3mm, viemärit saattaa viedä sen 50mm mutta nekin on aina mahdollista roilota tai upottaa vanhaan lattiaan tai jopa seinään.
Periaatteessa jo vanhat laatat ja laastit poistamalla saadaan se -20mm lähtötilanne.

 

[jetblack]

Valitettavan yleistähön tuo on mutta ei, ei todellakaan näin.

Luultavasti siellä on taloyhtiön asiasta täysin ymmärtämättömät päättäjät sopineet urakoitsijan kanssa taas asioista jälkikäteen ja tietysti urakoitsija tarjonnut ratkaisua joka on ollut helpoin.
Normaalistihan tuollainen huomioidaan jo tarjouspyynnössä/kilpailutuksessa, viimeistään tilausvaiheessa tai jos urakoitsija jostain syystä haluaa tälläistä ratkaisua ehdottaa, niin sille etsitään vaihtoehto.

Sellaista tilannetta ei ole olemassakaan, että jo 8cm muuta asuntoa korkeammalla oleva kph lattia kasvaa remontissa toiset 8cm. Vesikiertoinen lattialämmitys onnistuu 20mm korotuksella, sähköinen 3mm, viemärit saattaa viedä sen 50mm mutta nekin on aina mahdollista roilota tai upottaa vanhaan lattiaan tai jopa seinään.
Periaatteessa jo vanhat laatat ja laastit poistamalla saadaan se -20mm lähtötilanne.

Pönttö vaatii 110 viemärin ja se on muhvin kohdalta luokkaa 130mm ja pitää varmaan viemärin päällekin jotain betonia tulla. P-lukollinen pönttö kytkettynä suoraan nousuun olisi tämän ongelman kiertänyt kuten jossain uutisessa aiheesta jo todettiin. Mutta lattiakaivo on yleensä 75 putkella jolloin kaivokin vie oman tilansa, esim vieserin matala malli on 110mm korkea. Ovat vaan halunneet tehdä nopeasti ja halvalla ja sellainen tarjouksen taloyhtiökin on varmaan hyväksynyt.

 

[muronsyöjä]

Saakohan muutkin osakkaat vaatia vastaavan rempan?

Eivät, koska eivät valittaneet.

 

[tietokonerikki]

Pönttö vaatii 110 viemärin ja se on muhvin kohdalta luokkaa 130mm ja pitää varmaan viemärin päällekin jotain betonia tulla. P-lukollinen pönttö kytkettynä suoraan nousuun olisi tämän ongelman kiertänyt kuten jossain uutisessa aiheesta jo todettiin. Mutta lattiakaivo on yleensä 75 putkella jolloin kaivokin vie oman tilansa, esim vieserin matala malli on 110mm korkea. Ovat vaan halunneet tehdä nopeasti ja halvalla ja sellainen tarjouksen taloyhtiökin on varmaan hyväksynyt.

Näin ja usein nousulinjojen paikatkin vaihtuvat=> tarvitaan kaatoja. Lisäksi lattia voi toimia esim. ulokkeena/ osana VSS-kattoa , jolloin teräksiä ei saa katkoa. Jokin syy tossa ollee, kun noin ylös on jätetty. Ei noin korkealle ilman syytä tehdä? Mitä enemmän materiaalia, sitä ennemmän painaa ja maksaa.

 

[Baldrick]

Eivät, koska eivät valittaneet.

Onko jokin pykälä vai mutua? Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaanhan kaikilla lienee oikeus samaan riippumatta siitä oliko halua lähteä kalliiseen oikeusjuttuun.