Raiskaussäännös muutettaisiin suostumusperusteiseksi määrittelemällä raiskaukseksi sukupuoliyhteydessä oleminen sellaisen henkilön kanssa, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti. Henkilön osallistumista sukupuoliyhteyteen voidaan pitää vapaaehtoisena, kun hän on osallistunut siihen omasta valinnastaan, joka hänellä on ollut riittävä kyky ja vapaus tehdä (valinnanmahdollisuus). Raiskaussäännöksessä määriteltäisiin erikseen tilanteet, joissa henkilön osallistumista sukupuoliyhteyteen ei ole pidettävä vapaaehtoisena. Säännös laajentaisi raiskauksena rangaistavien tekojen alaa ja kattaisi myös kaikki raiskauksena nykyisin rangaistavat teot.
Yleiseksi edellytykseksi vapaaehtoiselle osallistumiselle sukupuoliyhteyteen määriteltäisiin säännöksessä asiallisesti se, että henkilö on jollain tavalla sanallisesti tai muuten ilmaissut vapaaehtoisuutensa. Näin ollen raiskauksen tunnusmerkistö täyttyisi jo sillä perusteella, että sukupuoliyhteyden toinen osapuoli ei ollut sanallisesti, käytöksellään tai muulla tavalla ilmaissut osallistuvansa siihen vapaaehtoisesti. Vapaaehtoisuuden ilmaisua koskeva edellytys myös täsmentäisi tunnusmerkistöä.
Vapaaehtoisen osallistumisen ilmaisemiselle ei asetettaisi muodollisia edellytyksiä. Ihmisten erilaisia tapoja ilmaista vapaaehtoisuutensa sanallisesti tai muulla tavalla ei olisi sääntelyllä tarkoituksenmukaista rajoittaa. Erilaisten ilmaisujen merkitykset voivat olla vahvasti tilannesidonnaisia. Tarkoitus ei siten ole, että sukupuoliyhteys olisi rangaistava raiskauksena, kun sen toinen osapuoli ei ollut ilmaissut osallistumisensa vapaaehtoisuutta jollain määrätyllä tavalla, jos hän kuitenkin osallistuu vapaaehtoisesti ja tämä on toisen osapuolen tiedossa. On kuitenkin aiheellista esittää säännöksen perusteluissa joitakin yleisiä lähtökohtia siitä, mitä tietynlainen käytös tai toiminta voi merkitä vapaaehtoisuuden ilmaisemisen kannalta, ja pyrkiä näin oikaisemaan joitain perusteettomia yleistyksiä.