Radon ja radonsaneeraukset

Liittynyt
03.08.2017
Viestejä
89
Onko täällä kukaan ollut radonin kanssa tekemisissä? Millaisia tuloksia ja korjauksia teillä on ollut? Väitän tietäväni aiheesta aika paljon, kun rivitaloyhtiön puheenjohtajana vedin radonsaneeraukset. Meillä oli alun perin korkeimmat radonarvot n. 1800 bq/m3. Teimme radonkaivot ja arvot laskivat alle 100 bq/m3. Kun alun perin radon nousi tapetille, niin tuntui osalla asukkaita olevan jopa pieni paniikki, vaikka lopulta kaivoille tuli hintaa vain vähän päälle 1000 €/osakas. Ei jouduttu ottamaan edes velkaa.

Rivi- ja kerrostaloissahan radonkaivot ovat oikeasti järeitä vehkeitä ja kaivetaan 4 metriin asti. Maanperän pitää olla huokoista eli mielellään hiekkamoreenia tms. Radonkaivo-nimellä olevia imureita markkinoidaan myös omakotitaloihin, mutta ne ovat oikeastaan vastaavat enemmän radonimureita. Radonimureita varten yleensä tehdään sokkeliin reikä ja laitetaan imuri imemään radonpitoinen ilma pihalle alapohjasta. Radonkaivo puolestaan huokoisella maaperällä putsaa radonia laajalla jopa 30 m alueella.

Suosittelen ehdottomasti Säteilyturvakeksen (STUK) vuonna 2012 julkaistua radonkorjausten opasta. Loistavasti esittelee kaikki vaihtoehdot ja tutkitut tulokset.

Radonissahan on tutkitusti n. 2-kertainen riski sairastua keuhkosyöpään, jos suuriin pitoisuuksiin altistuu vuosikausia. Tupakoijilla vielä huonommat kertoimet. Tyypillistä radonaluetta on hiekkaharju, jossa kasvaa männyt jne. eli kannattaa ehdottomasti tilata n. 60 € arvoinen mittari ja tehdä testit jos maisema näyttää siltä. Uudellamaalla, Lahden alueella ja Tampereella yleistä. Myös Porvoon ja Askolan kallioisella alueella.

Kilpailuttaessa urakkaa muuten pakko todeta, että ala on todella paljon keskittynyt ja supistunut. Jos täällä on vaikka joku rakennusinsinööri, niin vinkki potentiaalista
;) Yksi alan pioneeri on myyty virolaiselle yrittäjälle ja en vakuuttunut nykymenosta (firma Keravalla). Eivät tee enää radonkaivojakaan ollenkaan. Toinen iso firma myyty Raksystemsille (nyk. Sustera) ja hekin tarjoavat vain radoimureita. Radonimurit kustantaa sen 3000 €/asunto eli rivitaloissa ne eivät ole kovin kannattavia, koska yksi kaivo riittää laajalle alueelle. Kuulemma Lahden alueella myös yksi iso toimija lopettanut ja pelkästään vanhojen kaivojen huollot aiheuttaa kivasti lisätöitä toiselle yrittäjälle. Sanoisin että Uudellamaalla erittäin hyvä sauma yritykselle, jolla olisi laaja paletti tarjota kaivoja sekä muita ratkaisuja.
 
Onko täällä kukaan ollut radonin kanssa tekemisissä? Millaisia tuloksia ja korjauksia teillä on ollut? Väitän tietäväni aiheesta aika paljon, kun rivitaloyhtiön puheenjohtajana vedin radonsaneeraukset. Meillä oli alun perin korkeimmat radonarvot n. 1800 bq/m3. Teimme radonkaivot ja arvot laskivat alle 100 bq/m3. Kun alun perin radon nousi tapetille, niin tuntui osalla asukkaita olevan jopa pieni paniikki, vaikka lopulta kaivoille tuli hintaa vain vähän päälle 1000 €/osakas. Ei jouduttu ottamaan edes velkaa.

Rivi- ja kerrostaloissahan radonkaivot ovat oikeasti järeitä vehkeitä ja kaivetaan 4 metriin asti. Maanperän pitää olla huokoista eli mielellään hiekkamoreenia tms. Radonkaivo-nimellä olevia imureita markkinoidaan myös omakotitaloihin, mutta ne ovat oikeastaan vastaavat enemmän radonimureita. Radonimureita varten yleensä tehdään sokkeliin reikä ja laitetaan imuri imemään radonpitoinen ilma pihalle alapohjasta. Radonkaivo puolestaan huokoisella maaperällä putsaa radonia laajalla jopa 30 m alueella.

Suosittelen ehdottomasti Säteilyturvakeksen (STUK) vuonna 2012 julkaistua radonkorjausten opasta. Loistavasti esittelee kaikki vaihtoehdot ja tutkitut tulokset.

Radonissahan on tutkitusti n. 2-kertainen riski sairastua keuhkosyöpään, jos suuriin pitoisuuksiin altistuu vuosikausia. Tupakoijilla vielä huonommat kertoimet. Tyypillistä radonaluetta on hiekkaharju, jossa kasvaa männyt jne. eli kannattaa ehdottomasti tilata n. 60 € arvoinen mittari ja tehdä testit jos maisema näyttää siltä. Uudellamaalla, Lahden alueella ja Tampereella yleistä. Myös Porvoon ja Askolan kallioisella alueella.

Kilpailuttaessa urakkaa muuten pakko todeta, että ala on todella paljon keskittynyt ja supistunut. Jos täällä on vaikka joku rakennusinsinööri, niin vinkki potentiaalista
;) Yksi alan pioneeri on myyty virolaiselle yrittäjälle ja en vakuuttunut nykymenosta (firma Keravalla). Eivät tee enää radonkaivojakaan ollenkaan. Toinen iso firma myyty Raksystemsille (nyk. Sustera) ja hekin tarjoavat vain radoimureita. Radonimurit kustantaa sen 3000 €/asunto eli rivitaloissa ne eivät ole kovin kannattavia, koska yksi kaivo riittää laajalle alueelle. Kuulemma Lahden alueella myös yksi iso toimija lopettanut ja pelkästään vanhojen kaivojen huollot aiheuttaa kivasti lisätöitä toiselle yrittäjälle. Sanoisin että Uudellamaalla erittäin hyvä sauma yritykselle, jolla olisi laaja paletti tarjota kaivoja sekä muita ratkaisuja.
Tein aikanaan yhden kaivon ja laitoin imurin katolle meitin 156m2 yks tasoiseen omakotitaloon. Poralla ja piikkaimella vaan lattialaattaan ~150mm reikä ja sitten hiekan kaivuuta sen verta et tuli joku 30ltr tilavuus, sinne sit kiviä ja reiästä viemäriputki katolle. Arvot tippu 550 ->100 tolla yhdellä keskeisesti sijoitetulla kaivolla. Talven ekat pakkaset aiheuttaa pörinäilmiön kun ilmeisesti maasta nouseva kosteus jäätyy huippuimurin siipiin, tuolloin sammutan puhaltimen kunnes siivet sulaneet. Sulettuaan/käynnistyttyään meneekin loppu talvi koskematta.
 
Aihe kiinnostaa itseäni.
Meillä on radon koholla omakotitalossa Pirkanmaalla harjun kupeessa, toki lukemat eivät hirveän pahat kun ollaan sadoissa eikö tuhansissa, mutta yli rajojen kuitenkin.
Meille ollaan vaihtamassa uudet huipparit ja toki samalla kanavapuhdistus ja uudet säädöt niin odottelen uudet tulokset ennen toimenpiteitä, mutta en pidätä hengitystä että korjaantuisi sillä...
Päässee miettimään ratkaisua ja tekijää sille...
 
Aihe kiinnostaa itseäni.
Meillä on radon koholla omakotitalossa Pirkanmaalla harjun kupeessa, toki lukemat eivät hirveän pahat kun ollaan sadoissa eikö tuhansissa, mutta yli rajojen kuitenkin.
Meille ollaan vaihtamassa uudet huipparit ja toki samalla kanavapuhdistus ja uudet säädöt niin odottelen uudet tulokset ennen toimenpiteitä, mutta en pidätä hengitystä että korjaantuisi sillä...
Päässee miettimään ratkaisua ja tekijää sille...
Korvausilman riittävyydellä on aika suuri merkitys (eli ei saa olla liian iso alipaine). Meillä on koneellinen poistoilmanvaihto ja ikkunaventtiilit. Kun ikkunaventtiilit oli talvella laitettu kokonaan kiinni, arvot oli 1300 bq/m3. Kun avattiin kokonaan auki, niin arvot laskivat 600 bq/m3. Elikkä säätämällä huippuimurit sopivan tehokkaiksi (ei liian) ja huolehtimalla riittävästä korvausilmasta, niin kyllä sillä on vaikutusta.

Kuitenkaan pelkällä ilmanvaihdolla ei saa tilannetta kuntoon mikäli suositusarvot ylittyy sadoilla.

Lisäksi aina kun tekee lattiaremonttia, niin kannattaisi samalla tiivistää lattian ja seinän välisen yhtymäkohdan rako. Näistä ilmavuodoista tulee radonpitoista ilmaa. Vaatii jonkin elastisen tiivistysmassan, esim. TRK, Kiillon A215 tai Wurth V-max. Kiillolla on lisäksi erikseen jokin Airblock-massa. Kyllä noita voi muutenkin tiivistää, mutta työlästä irrotella jalkalistat ja sitten jos lattia on liian lähellä seinää, pitäisi dremelillä ottaa lattiasta pari senttiä jos haluaa kunnon tiivistyksen ja mahdollisesti paksummat listat tilalle.
 
Viimeksi muokattu:
Korvausilman riittävyydellä on aika suuri merkitys (eli ei saa olla liian iso alipaine). Meillä on koneellinen poistoilmanvaihto ja ikkunaventtiilit. Kun ikkunaventtiilit oli talvella laitettu kokonaan kiinni, arvot oli 1300 bq/m3. Kun avattiin kokonaan auki, niin arvot laskivat 600 bq/m3. Elikkä säätämällä huippuimurit sopivan tehokkaiksi (ei liian) ja huolehtimalla riittävästä korvausilmasta, niin kyllä sillä on vaikutusta.

Kuitenkaan pelkällä ilmanvaihdolla ei saa tilannetta kuntoon mikäli suositusarvot ylittyy sadoilla.

Lisäksi aina kun tekee lattiaremonttia, niin kannattaisi samalla tiivistää lattian ja seinän välisen yhtymäkohdan rako. Näistä ilmavuodoista tulee radonpitoista ilmaa. Vaatii jonkin elastisen tiivistysmassan, esim. TRK, Kiillon A215 tai Wurth V-max. Kiillolla on lisäksi erikseen jokin Airblock-massa. Kyllä noita voi muutenkin tiivistää, mutta työlästä irrotella jalkalistat ja sitten jos lattia on liian lähellä seinää, pitäisi dremelillä ottaa lattiasta pari senttiä jos haluaa kunnon tiivistyksen ja mahdollisesti paksummat listat tilalle.
Paine-ero on pieni vaikka molemmat huipparit laittaa täysille. Korvausilmaa siis tulee, mutta miten paljon siitä tulee oikeista paikoista... :think:
 
Meidän taloyhtiössä tehtiin juuri vuoden vaihteessa radonmittaukset ja sen perustella joudumme tekemään korjaustoimenpiteitä radonin vähentämiseksi asunnoissa. Ainoastaan yhdessä asunnossa oli vuosikeskiarvo alle 300Bq/m3 ja korkein keskiarvo oli 1250Bq/m3.

Omituisinta näissä tuloksissa oli se, että viime keväällä kolme asuntoa korjattiin/tiivistettiin kauttaaltaan (seinät vedettiin auki ulkoverhoukseen asti) märkätiloja lukuunottamatta ja silti näissä kolmessa asunnossa oli vastaavanlaiset lukemat kuin muissakin asunnoissa.

Seinäliittymän tiivistyksessä on käytetty:
- SikaHyflex Facade 250 tiivistysmassa
- Contega Solido SL-D 80mm leveä teippi
- Teippauksen päälle tiivistysmassa Blowerproof liquid

Googlailin nämä tuotteet ja tuo Blowerproof liquid on sertifioitu pysyväksi ilmavuotojen tiivistykseksi, höyrynsuluksi ja Radon-suluksi, jolloin näin maallikon silmin seinäliittymän tiivistys olisi tehty tavalla, jolla radonin pääsy huoneilmaan olisi estetty. Onko mahdollisesti maanvarainen betonilaatta sen verran huokoista materiaalia, josta radon pääsee huoneilmaan?

Radonkorjauksia tekeviä firmoja tuntuu olevan todella nihkeästi. Saimme yhden tarjouksen Susteralta, joka tekisi korjauksen radonimurilla sokkelin läpi ja näitä läpivientejä tulisi 2kpl / asunto.

Radonkaivo olisi kaikista kustannustehokkain vaihtoehto, mutta meidän tontille sellaista ei saada laitettua. Tontti sijaitsee rinteessä kallion päällä jossa 6 rivitaloa, jolloin vaihtoehtoina ovat ilmanvaihdon parantaminen sekä radonimuri.

Komppaan sitä, että asuntojen ilmanvaihtoon kannattaa kiinnittää huomiota ja varsinkin siihen, että se korvausilma tulee asuntoihin oikeita reittejä pitkin.

Meillä tehtiin muutama vuosi sitten ikkuna- ja oviremontti, mutta silloin ei kiinnitetty ollenkaan huomiota siihen, miten hyvin (tai huonosti) meillä toimii ilmanvaihto asunnoissa ja mitä mahdollisia ongelmia saattaa ilmaantua tämän korjaustoimenpiteen myötä, kun asuntoja tiivistetään uusilla ikkunoilla ja ovilla.

Lisäksi pelkästään vääränlainen liesikupu, joka ei ohjaa huippuimuria oikein (ON/OFF -mallinen, ei pyöritä 24/7), aiheuttaa kohonneita radonarvoja asunnossa. Tai ainakin tällaiseen johtopäätökseen olen tullut saatujen tuloston perusteella.
 
Onko kellään tietoa miten radon kerääntyy sisätiloissa "syvimpään" kohtaan? Mietin taloja joissa on uima-allas tyhjillään/katettuna tai miksei lattian alla oleva kellari niin kerääntyykö radon sinne vastavasti kuten kaivoon? Vai pitääkö ilmanvaihto huolen että ilman liikkuu sen verran että kaasu sekoittuu muuhun ilmaan?
 
Googlailin nämä tuotteet ja tuo Blowerproof liquid on sertifioitu pysyväksi ilmavuotojen tiivistykseksi, höyrynsuluksi ja Radon-suluksi, jolloin näin maallikon silmin seinäliittymän tiivistys olisi tehty tavalla, jolla radonin pääsy huoneilmaan olisi estetty. Onko mahdollisesti maanvarainen betonilaatta sen verran huokoista materiaalia, josta radon pääsee huoneilmaan?
Tiivistäminen ei ainakaan onnistu niin hyvin, jos on harkkosokkeli tai jos rakennuksen seinä on puu- tai tiilirakenteinen. Jostain se ilma vaan tulee.
Periaatteessa erityisen onnistunut tiivistys on mahdollista betonielementeistä rakennetussa rivi- tai kerrostalossa. Kun sekä seinä että lattia on betonia, niin se on mahdollista saada 95 % tiiviiksi, ellei sitten koko betonilattia ole haljennut tms. Lisäksi pitäisi huolehtia tiiviiksi muutkin läpiviennit: viemärit, sähköt ym. Rakenteista riippuen myös pistorasioista voi tulla alapohjan ilmaa.

Esimerkiksi kun tiivistää lattian rajaa ja jos tila on jaettu väliseinällä, niin väliseinän alaosa pitäisi sahata ja sama lattiarako tiivistää sieltä väliseinän sisästä. Sitten kitata seinä kiinni. Ja tietty jos on kaappeja tms. niin ne pitäisi purkaa. Sen takia 100 % tiivistäminen on vaikeaa tai mahdotonta. STUK:n oppaassa taisi lukea, että tiivistäminen voi olla ensimmäinen keino mitä koitetaan matalissa ylityksissä ja se voi olla täydentävä toimenpide, muttei koskaan ensijainen isoilla arvoilla.

Radonkorjauksia tekeviä firmoja tuntuu olevan todella nihkeästi. Saimme yhden tarjouksen Susteralta, joka tekisi korjauksen radonimurilla sokkelin läpi ja näitä läpivientejä tulisi 2kpl / asunto.

Radonkaivo olisi kaikista kustannustehokkain vaihtoehto, mutta meidän tontille sellaista ei saada laitettua. Tontti sijaitsee rinteessä kallion päällä jossa 6 rivitaloa, jolloin vaihtoehtoina ovat ilmanvaihdon parantaminen sekä radonimuri.
Sanopa muuta. Mutta siis eivät nämä isoimmat firmat edes halua tarjota radonkaivoja. Tällä yhdellä keravalaisella firmalla oli ainoastaan radonimurien lisäksi sellainen patenttiratkaisu, että imurit laitettaisiin kiinni olemassaoleviin salaojiin. Salaojat tuulettaisivat sitten rakennusten jokaista sivua. Radonimurit on firmoilla helppo vakioratkaisu, jota voi copy+paste-tyyliin laittaa jokaiseen asuntoon. Sustera tarjoaa takuuta, että jos radonimurilla arvot eivät alitu, niin jatkotoimenpiteet ovat maksuttomia.

Radonkaivo vaatii hieman maaperätuntemusta ja siinä on riski, että kaivo ei toimi jokaisen asunnon kohdalla yhtä hyvin. Eli helpompi yritykselle olla tarjoamatta sitä. Ei se lopulta kyllä mitään maaperäinsinööriä edes vaadi, sillä meidänkin taloyhtiöllä oli rakennusaikaiset painokairauskartat, jossa näkyi maaperän syvyys ennen kalliota tontin eri kohdissa. Kahden rakennuksen vieressä kallio oli ylempänä, joten radonkaivot rakennettiin vähän ylemmäs mutta lähemmäs rakennuksia.
 
Viimeksi muokattu:
Onko kellään tietoa miten radon kerääntyy sisätiloissa "syvimpään" kohtaan? Mietin taloja joissa on uima-allas tyhjillään/katettuna tai miksei lattian alla oleva kellari niin kerääntyykö radon sinne vastavasti kuten kaivoon? Vai pitääkö ilmanvaihto huolen että ilman liikkuu sen verran että kaasu sekoittuu muuhun ilmaan?

Meillä on kaksikerroksinen rivitalo ja alimmassa kerroksessa oli alun perin 1300 bq/m3 ja ylemmässä 1100 bq/m3. Toki yläkerrassa on myös ilmanvaihto, joka vetää myös sinne, mutta yllättävän pieni ero. Meillä taloyhtiössä joku spekuloi juuri tuolla, että "radon on raskas kaasu", mutta taitaa tuossa se radon joka tapauksessa sekoittua laajasti sisäilmaan. En ole fyysikko mutta: kaasun diffuusio.

BTW selvittelin aiemmin myös sitä miksi nykyään radonin mittausjakso on syyskuusta toukokuuhun eikä marraskuusta maaliskuuhun kuten vuosia sitten. Maalaisjärjellä voisi kuvitella, että talvella lumipeitto estää radonin luontaiset kulkureitit ja siksi ohjaa sitä rakennuksen alle sulaan alapohjaan. Mutta STUK:n jostain esityksestä luin, että syksyllä kun sataa koko ajan vettä niin radonarvot voivat olla jopa korkeampia kuin talvella. Tämä siksi, että jatkuvasti märkä maaperä ei ole huokoinen ja estää radonin reitit. Talvella vaikuttaa sitten pakkanen, sillä sisä- ja ulkolämpötilan ero aiheuttaa alipainetta sisälle (terminen paine-ero) sekä talvella tukitaan korvausilmaa pienemmälle.
 
Meillä tehtiin muutama vuosi sitten ikkuna- ja oviremontti, mutta silloin ei kiinnitetty ollenkaan huomiota siihen, miten hyvin (tai huonosti) meillä toimii ilmanvaihto asunnoissa ja mitä mahdollisia ongelmia saattaa ilmaantua tämän korjaustoimenpiteen myötä, kun asuntoja tiivistetään uusilla ikkunoilla ja ovilla.

Lisäksi pelkästään vääränlainen liesikupu, joka ei ohjaa huippuimuria oikein (ON/OFF -mallinen, ei pyöritä 24/7), aiheuttaa kohonneita radonarvoja asunnossa. Tai ainakin tällaiseen johtopäätökseen olen tullut saatujen tuloston perusteella.
Miten teillä on hoidettu ilmanvaihdon kartoittaminen ja alipaineen vähentäminen? Itsellä pienessä rivitaloasunnossa ongelmana juuri tuo kova alipaine, joka nostanut radonlukemia ja aiheuttaa jatkuvia sisäilmaongelmia. Meillä myös vain koneellinen poisto ja vuosi sitten tehty valesokkelikorjauksen yhteydessä tiivistyksiä alapohjaan. Nyt korvausilmaa tule yhä alhaalta, kun alipaine niin suuri.

Omassa rivarissahan muutamalla osakkaalla juuri tuollainen liesikupu, josta saa kokonaan huippuimurin pois päältä ja vielä kerskuvat kuinka paljon säästävät sähköä tällä. Asialle ei mitään ole tehty, vaikka olen isännöitsijältä tästä kysynyt. Muuten asunnoissa ei ilmanvaihtoa ole mitenkään suunniteltu. Ainoastaan iv-kanavien puhdistuksen yhteydessä poistokanavat mitattiin ja venttiilejä säädettiin jonkun standardin mukaisiksi. Kukaan ei kuitenkaan ottanut kantaa tuloilman riittävyyteen.
 
BTW selvittelin aiemmin myös sitä miksi nykyään radonin mittausjakso on syyskuusta toukokuuhun eikä marraskuusta maaliskuuhun kuten vuosia sitten. Maalaisjärjellä voisi kuvitella, että talvella lumipeitto estää radonin luontaiset kulkureitit ja siksi ohjaa sitä rakennuksen alle sulaan alapohjaan. Mutta STUK:n jostain esityksestä luin, että syksyllä kun sataa koko ajan vettä niin radonarvot voivat olla jopa korkeampia kuin talvella. Tämä siksi, että jatkuvasti märkä maaperä ei ole huokoinen ja estää radonin reitit. Talvella vaikuttaa sitten pakkanen, sillä sisä- ja ulkolämpötilan ero aiheuttaa alipainetta sisälle (terminen paine-ero) sekä talvella tukitaan korvausilmaa pienemmälle.
Tämä muuten näkyy hienosti Airthingsillä. Ilmat lämpeni ja Radon pomppasi 300->500.
 
Kuinkakohan radon nousee seinä/lattiaraoista jos osassa kellaria on rakoa, ja osassa ei? Meillä on rintamiestalon kellari kaivettu, ja valettu uudestaan. Kylppärissä ja saunassa vesieristeet, ja meidän pelihuoneessa myös tiivistetty liitos vesierkalla ja nauhalla. Pelihuoneessa ollaan, mutta ei asuta. Kellarissa koneellinen tulo/poisto. Puolet siis lattiasta vielä tiivistämättä. Lienee varminta vaan mitata ja toteuttaa sen jälkeen tarvittavat toimenpiteet?
 
Onko kellään kokemusta miten hyvin kuluttajatason mittarien (Airthings tms.) ja Stukin mittausten tulokset korreloivat keskenään?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
269 774
Viestejä
4 663 178
Jäsenet
76 500
Uusin jäsen
Ribali

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom