Radon ja radonsaneeraukset

[Ritke]

Onko täällä kukaan ollut radonin kanssa tekemisissä? Millaisia tuloksia ja korjauksia teillä on ollut? Väitän tietäväni aiheesta aika paljon, kun rivitaloyhtiön puheenjohtajana vedin radonsaneeraukset. Meillä oli alun perin korkeimmat radonarvot n. 1800 bq/m3. Teimme radonkaivot ja arvot laskivat alle 100 bq/m3. Kun alun perin radon nousi tapetille, niin tuntui osalla asukkaita olevan jopa pieni paniikki, vaikka lopulta kaivoille tuli hintaa vain vähän päälle 1000 €/osakas. Ei jouduttu ottamaan edes velkaa.

Rivi- ja kerrostaloissahan radonkaivot ovat oikeasti järeitä vehkeitä ja kaivetaan 4 metriin asti. Maanperän pitää olla huokoista eli mielellään hiekkamoreenia tms. Radonkaivo-nimellä olevia imureita markkinoidaan myös omakotitaloihin, mutta ne ovat oikeastaan vastaavat enemmän radonimureita. Radonimureita varten yleensä tehdään sokkeliin reikä ja laitetaan imuri imemään radonpitoinen ilma pihalle alapohjasta. Radonkaivo puolestaan huokoisella maaperällä putsaa radonia laajalla jopa 30 m alueella.

Suosittelen ehdottomasti Säteilyturvakeksen (STUK) vuonna 2012 julkaistua radonkorjausten opasta. Loistavasti esittelee kaikki vaihtoehdot ja tutkitut tulokset.

Radonissahan on tutkitusti n. 2-kertainen riski sairastua keuhkosyöpään, jos suuriin pitoisuuksiin altistuu vuosikausia. Tupakoijilla vielä huonommat kertoimet. Tyypillistä radonaluetta on hiekkaharju, jossa kasvaa männyt jne. eli kannattaa ehdottomasti tilata n. 60 € arvoinen mittari ja tehdä testit jos maisema näyttää siltä. Uudellamaalla, Lahden alueella ja Tampereella yleistä. Myös Porvoon ja Askolan kallioisella alueella.

Kilpailuttaessa urakkaa muuten pakko todeta, että ala on todella paljon keskittynyt ja supistunut. Jos täällä on vaikka joku rakennusinsinööri, niin vinkki potentiaalista
Yksi alan pioneeri on myyty virolaiselle yrittäjälle ja en vakuuttunut nykymenosta (firma Keravalla). Eivät tee enää radonkaivojakaan ollenkaan. Toinen iso firma myyty Raksystemsille (nyk. Sustera) ja hekin tarjoavat vain radoimureita. Radonimurit kustantaa sen 3000 €/asunto eli rivitaloissa ne eivät ole kovin kannattavia, koska yksi kaivo riittää laajalle alueelle. Kuulemma Lahden alueella myös yksi iso toimija lopettanut ja pelkästään vanhojen kaivojen huollot aiheuttaa kivasti lisätöitä toiselle yrittäjälle. Sanoisin että Uudellamaalla erittäin hyvä sauma yritykselle, jolla olisi laaja paletti tarjota kaivoja sekä muita ratkaisuja.

 

[janilind]

Onko täällä kukaan ollut radonin kanssa tekemisissä? Millaisia tuloksia ja korjauksia teillä on ollut? Väitän tietäväni aiheesta aika paljon, kun rivitaloyhtiön puheenjohtajana vedin radonsaneeraukset. Meillä oli alun perin korkeimmat radonarvot n. 1800 bq/m3. Teimme radonkaivot ja arvot laskivat alle 100 bq/m3. Kun alun perin radon nousi tapetille, niin tuntui osalla asukkaita olevan jopa pieni paniikki, vaikka lopulta kaivoille tuli hintaa vain vähän päälle 1000 €/osakas. Ei jouduttu ottamaan edes velkaa.

Rivi- ja kerrostaloissahan radonkaivot ovat oikeasti järeitä vehkeitä ja kaivetaan 4 metriin asti. Maanperän pitää olla huokoista eli mielellään hiekkamoreenia tms. Radonkaivo-nimellä olevia imureita markkinoidaan myös omakotitaloihin, mutta ne ovat oikeastaan vastaavat enemmän radonimureita. Radonimureita varten yleensä tehdään sokkeliin reikä ja laitetaan imuri imemään radonpitoinen ilma pihalle alapohjasta. Radonkaivo puolestaan huokoisella maaperällä putsaa radonia laajalla jopa 30 m alueella.

Suosittelen ehdottomasti Säteilyturvakeksen (STUK) vuonna 2012 julkaistua radonkorjausten opasta. Loistavasti esittelee kaikki vaihtoehdot ja tutkitut tulokset.

Radonissahan on tutkitusti n. 2-kertainen riski sairastua keuhkosyöpään, jos suuriin pitoisuuksiin altistuu vuosikausia. Tupakoijilla vielä huonommat kertoimet. Tyypillistä radonaluetta on hiekkaharju, jossa kasvaa männyt jne. eli kannattaa ehdottomasti tilata n. 60 € arvoinen mittari ja tehdä testit jos maisema näyttää siltä. Uudellamaalla, Lahden alueella ja Tampereella yleistä. Myös Porvoon ja Askolan kallioisella alueella.

Kilpailuttaessa urakkaa muuten pakko todeta, että ala on todella paljon keskittynyt ja supistunut. Jos täällä on vaikka joku rakennusinsinööri, niin vinkki potentiaalista
Yksi alan pioneeri on myyty virolaiselle yrittäjälle ja en vakuuttunut nykymenosta (firma Keravalla). Eivät tee enää radonkaivojakaan ollenkaan. Toinen iso firma myyty Raksystemsille (nyk. Sustera) ja hekin tarjoavat vain radoimureita. Radonimurit kustantaa sen 3000 €/asunto eli rivitaloissa ne eivät ole kovin kannattavia, koska yksi kaivo riittää laajalle alueelle. Kuulemma Lahden alueella myös yksi iso toimija lopettanut ja pelkästään vanhojen kaivojen huollot aiheuttaa kivasti lisätöitä toiselle yrittäjälle. Sanoisin että Uudellamaalla erittäin hyvä sauma yritykselle, jolla olisi laaja paletti tarjota kaivoja sekä muita ratkaisuja.

Tein aikanaan yhden kaivon ja laitoin imurin katolle meitin 156m2 yks tasoiseen omakotitaloon. Poralla ja piikkaimella vaan lattialaattaan ~150mm reikä ja sitten hiekan kaivuuta sen verta et tuli joku 30ltr tilavuus, sinne sit kiviä ja reiästä viemäriputki katolle. Arvot tippu 550 ->100 tolla yhdellä keskeisesti sijoitetulla kaivolla. Talven ekat pakkaset aiheuttaa pörinäilmiön kun ilmeisesti maasta nouseva kosteus jäätyy huippuimurin siipiin, tuolloin sammutan puhaltimen kunnes siivet sulaneet. Sulettuaan/käynnistyttyään meneekin loppu talvi koskematta.

 

[PornReindeer]

Aihe kiinnostaa itseäni.
Meillä on radon koholla omakotitalossa Pirkanmaalla harjun kupeessa, toki lukemat eivät hirveän pahat kun ollaan sadoissa eikö tuhansissa, mutta yli rajojen kuitenkin.
Meille ollaan vaihtamassa uudet huipparit ja toki samalla kanavapuhdistus ja uudet säädöt niin odottelen uudet tulokset ennen toimenpiteitä, mutta en pidätä hengitystä että korjaantuisi sillä...
Päässee miettimään ratkaisua ja tekijää sille...

 

[Ritke]

Aihe kiinnostaa itseäni.
Meillä on radon koholla omakotitalossa Pirkanmaalla harjun kupeessa, toki lukemat eivät hirveän pahat kun ollaan sadoissa eikö tuhansissa, mutta yli rajojen kuitenkin.
Meille ollaan vaihtamassa uudet huipparit ja toki samalla kanavapuhdistus ja uudet säädöt niin odottelen uudet tulokset ennen toimenpiteitä, mutta en pidätä hengitystä että korjaantuisi sillä...
Päässee miettimään ratkaisua ja tekijää sille...

Korvausilman riittävyydellä on aika suuri merkitys (eli ei saa olla liian iso alipaine). Meillä on koneellinen poistoilmanvaihto ja ikkunaventtiilit. Kun ikkunaventtiilit oli talvella laitettu kokonaan kiinni, arvot oli 1300 bq/m3. Kun avattiin kokonaan auki, niin arvot laskivat 600 bq/m3. Elikkä säätämällä huippuimurit sopivan tehokkaiksi (ei liian) ja huolehtimalla riittävästä korvausilmasta, niin kyllä sillä on vaikutusta.

Kuitenkaan pelkällä ilmanvaihdolla ei saa tilannetta kuntoon mikäli suositusarvot ylittyy sadoilla.

Lisäksi aina kun tekee lattiaremonttia, niin kannattaisi samalla tiivistää lattian ja seinän välisen yhtymäkohdan rako. Näistä ilmavuodoista tulee radonpitoista ilmaa. Vaatii jonkin elastisen tiivistysmassan, esim. TRK, Kiillon A215 tai Wurth V-max. Kiillolla on lisäksi erikseen jokin Airblock-massa. Kyllä noita voi muutenkin tiivistää, mutta työlästä irrotella jalkalistat ja sitten jos lattia on liian lähellä seinää, pitäisi dremelillä ottaa lattiasta pari senttiä jos haluaa kunnon tiivistyksen ja mahdollisesti paksummat listat tilalle.

 

[PornReindeer]

Korvausilman riittävyydellä on aika suuri merkitys (eli ei saa olla liian iso alipaine). Meillä on koneellinen poistoilmanvaihto ja ikkunaventtiilit. Kun ikkunaventtiilit oli talvella laitettu kokonaan kiinni, arvot oli 1300 bq/m3. Kun avattiin kokonaan auki, niin arvot laskivat 600 bq/m3. Elikkä säätämällä huippuimurit sopivan tehokkaiksi (ei liian) ja huolehtimalla riittävästä korvausilmasta, niin kyllä sillä on vaikutusta.

Kuitenkaan pelkällä ilmanvaihdolla ei saa tilannetta kuntoon mikäli suositusarvot ylittyy sadoilla.

Lisäksi aina kun tekee lattiaremonttia, niin kannattaisi samalla tiivistää lattian ja seinän välisen yhtymäkohdan rako. Näistä ilmavuodoista tulee radonpitoista ilmaa. Vaatii jonkin elastisen tiivistysmassan, esim. TRK, Kiillon A215 tai Wurth V-max. Kiillolla on lisäksi erikseen jokin Airblock-massa. Kyllä noita voi muutenkin tiivistää, mutta työlästä irrotella jalkalistat ja sitten jos lattia on liian lähellä seinää, pitäisi dremelillä ottaa lattiasta pari senttiä jos haluaa kunnon tiivistyksen ja mahdollisesti paksummat listat tilalle.

Paine-ero on pieni vaikka molemmat huipparit laittaa täysille. Korvausilmaa siis tulee, mutta miten paljon siitä tulee oikeista paikoista...