Pyykinpesuthread.

[Gespard]

Huomasin, että pyykkikoneessani on 20 minuutin pikapesuohjelma. Käytän tavallisesti tunnin peruspesuohjelmaa. Pyykkini ei ole koskaan erityisen likaista, mietin esimerkiksi sähkön säästön näkökulmasta, tulisiko pyykistä tarpeeksi puhtoista sähköä säästäen jos käyttäisin jatkossa vartin pikapesua tunnin ohjelman sijasta?

Pesen siis käytännössä vain hikisiä sukkia ja muita vaatteita, ei niinkään likaisia, pesuainetta laittaisin vähemmän kuin ohje sanoo pikapesun takia.

Pikapesulla ei voi pestä suurempaa määrää kerralla, kun sitten eivät puhdistu. Sama pestä kunnon pesuohjelmalla se normaali koneellinen pyykkiä, joutuisit joka tapauksessa pesemään useamman pikapesun verran että saisit ne samat pestyä. Eipä jää enää paljoa säästöä.

 

[takomo]

Mielestäni 5-7 pyyhettä koneelliseen kuulostaa isolta määrältä, vaikka itselläkin 7 kg kone. Toki koko ja paksuus vaikuttaa.

Kannattaapa joskus punnita pyyhkeet ja lakanat. 7 kg puuvillapyykkiä on oikeasti jo melkoinen vuori. Rummun saa käytännössä sulloa melkoisen täyteen. Pyykki kyllä tiivistyy siitä kastuessaan.

Kaikki t-paidat, sukat ja bokserit 60c puuvilla -ohjelmalla pyörimään ja hajut hävisivät heti ensimmäisellä kerralla.

Puuvilla kestää 60c
Polyesteri kestää 60c
Elastaani kestää 60c

Millaista kuivauslämpötilaa pyykit sietävät? Kuivausrummussa (lämpöpumppu-Siemens) on normaali ja "Low Heat". Kestääkö kuminauhat kuumaa kuivauslämpöä?

Ei tarvitse olla bakteerikammoinen, mutta nykyään ei edes muisteta, miten sata vuotta sitten kuoltiin ihan tavallisten bakteerien takia. Niistä oli Epidemia niminen ohjelma televisiossa. Saattaa ajatukset muuttua jos sen vielä Areenasta näkisi. Bakteerien perimä muuttuu jatkuvasti. Pyykkikone muuttuu helposti bakteerihautomoksi.

Ei pelkästään bakteerihautomo, vaan kone voi aiheuttaa myös ei-toivottua ristikontaminaatiota. Samaan koneeseen päätyy sukkia, kalsareita, farkkuja ja ehkä vielä keittiöliinoja (joilla on ehkä pyyhitty linnunjätöksiä terassipöydältä, tjsp.) Jos kone ei tee selvää bakteereista, niin pesun jäljiltä kaikesta pyykistä löytyy kaikkia bakteereita mitä koneeseen on syötetty.

Lämpötilan ohella riittävä emäksisyys auttaa tappamaan bakteereita. Joillakin ammattipyykkiaineilla pesun pH voi olla 12. Onkohan kuluttajakäyttöön tarjolla voimakkaan emäksisiä pesuaineita?

 

[iltanen]

Millaista kuivauslämpötilaa pyykit sietävät? Kuivausrummussa (lämpöpumppu-Siemens) on normaali ja "Low Heat". Kestääkö kuminauhat kuumaa kuivauslämpöä?

Ihan huoletta saa oman pumppu-Samsungin laittaa kuivattamaan kuumimmalla puuvilla-ohjelmalla. Vanha kuivuri kyllä taisi pilata joitakin kuminauhoja, kun asteita tarvittiin enemmän.

Low-heat varmaankin arempia ja paksumpia materiaaleja varten.

 

[ironth]

Moni pesulappu on tosiaan vain valmistajan vastuun näkökulmasta. Kuluttajansuojan parantuessa olen nähnyt yhä useammin 30 asteen lappuja, joskus somessa nostetaan esiin ihan ei-vesipesutkin, vaikka kyse tavallisesta materiaalista.

Eko-ohjelmat on tehty muita maita silmälläpitäen. Moni tosiaan kuluttaa vain vähän vettä, mutta sähköä käytetäänkin sitten monen tunnin edestä. Suomessa ei tarvitse käyttää moisia ohjelmia.

Itse kylläkin pesen harvemmin vaatteitani yli 40 asteessa. Osan laitan jopa erikseen 30 pesuun, jos ne ovat ns. parempia. Eli esimerkiksi kallista trikoota tai herkkää puuvillaa. Omassa käytössä olen huomannut, että elastaanipuuvillatrikoo kuluu nopeammin, jos pesee kuumemmassa. Kun kyseessä on toimistotyössä 1-2 päivää käytetty paita, ei siinä ole tahroja eikä juuri hikeäkään. Alla on usein toppi tai t-paita. Pesujen ja käytön välillä paita kyllä on niin kauan kaapissa, ettei siinä mikään elä. Mulla on ehkä liikaa vaatteita.

Tällä hetkellä on kyllä ongelma vanhimpien lakanoiden ja tyynyliinojen kanssa. 90 asteen pesu ei ole poistanut vuosien saatossa pinttynyttä rasvaa. Tekstiilit ovat muuten moitteettomia. Roskiin ei saa laittaa, mutta käsittääkseni ovat liian likaisia kiertoonkaan. Mattoja ei enää kudo kukaan, tosin en ehkä sinnekään haluaisi hienhajuista rasvasuikaletta. Joitakin tyynyliinoja saa poistettua rättimuodossa pyöriin, autoihin ja remontteihin, mutta aika hitaasti, ja niihin on muitakin rättejä tyrkyllä...

Muttaettä haju- ja tuntoaisti kyllä pelaavat, ja ihan on 10+v vanhoja vaatteita, jotka ovat elämänsä kunnossa vielä 40 asteen pesun jäljiltäkin. Sehän se vaateongelmaani kasvattaakin, kun eivät millään kulu pois. Toki myös huollan, paikkaan ja korjaan, enkä todellakaan osta usein uusia.

 

[Tonnin Seteli]

90 asteen pesu ei ole poistanut vuosien saatossa pinttynyttä rasvaa. Tekstiilit ovat muuten moitteettomia. Roskiin ei saa laittaa

Eikös seka- tai energiajäte ole juuri oikea paikka loppuunkäytetyille vaatteille? Vaikka joku paikallinen ohjeistus sanoisi muuta, niin roskiinhan nuo kuuluvat. Vain tällä varmistaa, että päätyvät poltettavaksi eikä joku koijari dumppaa niitä kelvottomia johonkin kehitysmaahan lumppupaalivaatteina.

 

[ironth]

Eikös seka- tai energiajäte ole juuri oikea paikka loppuunkäytetyille vaatteille? Vaikka joku paikallinen ohjeistus sanoisi muuta, niin roskiinhan nuo kuuluvat. Vain tällä varmistaa, että päätyvät poltettavaksi eikä joku koijari dumppaa niitä kelvottomia johonkin kehitysmaahan lumppupaalivaatteina.

Ei, tekstiiliä (pl. alusvaatteet ja esim. öljyiset) ei saa laittaa enää sekajätteeseen. Tekstiilinkeräykseen kuuluu, tulipa nyt tarkastettua lähin keräysmesta.

 

[Tonnin Seteli]

Ei, tekstiiliä (pl. alusvaatteet ja esim. öljyiset) ei saa laittaa enää sekajätteeseen. Tekstiilinkeräykseen kuuluu, tulipa nyt tarkastettua lähin keräysmesta.

Näköjään täällä "kangassilppu" ja "vaatteet" kuuluvat "polttokelpoiseen jätteeseen" joten laitan sekajätteeseen.

Laitan tosin jatkossakin vaikka ohjeistus muuttuisi. Katson että loppukäyttäjällä on oikeus valita kierrättää poistamansa vaatteet eettisesti lähettämällä ne polttolaitokseen, ja jätehuollon pyrkimys tehdä bisnestä toimittamalla raaka-ainetta kierrätyskuitutehtaalle on toissijainen. Lisäksi, kuten mainittu, on sellainen pieni mutta todellinen mahdollisuus, että osa lajitellusta jätteestä dumpataan kehitysmaihin. Niin ei tietenkään pitänyt voida käydä, mutta muistelen että MOT:n tutkimuksessa ei niitä ihan kaikkia UFFin vaatteitakaan sitten kuitenkaan muutettu rahaksi ennen Afrikkaan toimittamista.

Anteeksi, pieni aasinsilta takaisin aiheeseen. Kierrätyskuidussa huolettaa tavallista enemmän mikromuovi, ja minullakin on jokunen kierrätysmuovivaate. Kun kierrätystuote on valmis, alkaa taas vaihe jossa loppukäyttäjä pystyy vaikuttamaan skeidan leviämiseen ympäristöön. Pyykinkäsittely on keskeinen vaihe nöyhdän irtoamisessa. Mututuntumani vihjaa siihen suuntaan, että näistä irtoava polymeerinöyhtä saadaan parhaiten talteen rumpukuivauksessa. Toisaalta hämärän peittoon jää, edistääkö korkea kuivauslämpötila näiden hajoamista silloinkin, kun vaate näyttää sen sietävän.

 

[ironth]

Näköjään täällä "kangassilppu" ja "vaatteet" kuuluvat "polttokelpoiseen jätteeseen" joten laitan sekajätteeseen.

Laitan tosin jatkossakin vaikka ohjeistus muuttuisi. Katson että loppukäyttäjällä on oikeus valita kierrättää poistamansa vaatteet eettisesti lähettämällä ne polttolaitokseen, ja jätehuollon pyrkimys tehdä bisnestä toimittamalla raaka-ainetta kierrätyskuitutehtaalle on toissijainen. Lisäksi, kuten mainittu, on sellainen pieni mutta todellinen mahdollisuus, että osa lajitellusta jätteestä dumpataan kehitysmaihin. Niin ei tietenkään pitänyt voida käydä, mutta muistelen että MOT:n tutkimuksessa ei niitä ihan kaikkia UFFin vaatteitakaan sitten kuitenkaan muutettu rahaksi ennen Afrikkaan toimittamista.

Anteeksi, pieni aasinsilta takaisin aiheeseen. Kierrätyskuidussa huolettaa tavallista enemmän mikromuovi, ja minullakin on jokunen kierrätysmuovivaate. Kun kierrätystuote on valmis, alkaa taas vaihe jossa loppukäyttäjä pystyy vaikuttamaan skeidan leviämiseen ympäristöön. Pyykinkäsittely on keskeinen vaihe nöyhdän irtoamisessa. Mututuntumani vihjaa siihen suuntaan, että näistä irtoava polymeerinöyhtä saadaan parhaiten talteen rumpukuivauksessa. Toisaalta hämärän peittoon jää, edistääkö korkea kuivauslämpötila näiden hajoamista silloinkin, kun vaate näyttää sen sietävän.

Ainoa paikka, joka mainitsi sanan kangassilppu, löysi kyllä käyttökelpoisille tekstiileille myös tekstiilinkeräyksen. Jokainen kunta on siis velvoitettu keräämään, mutta toki paikkoja on edelleen todella huonosti ja epäkätevästi saatavilla verrattuna muihin talouden kierrätettäviin asioihin. Täällä itsellä tuo sattui olemaan paikassa, jossa käydään toisinaan. Opiskelukaupungissa piste oli aikanaan kokeilussa ja noin 10 km päässä, julkisilla lähes puoli tuntia. Kyllä mäkin risan teepaidan voin laittaa roskiin, mutta jos nyt alan perata kunnolla kodintekstiilejä, niin en kyllä kykene täyttämään muovikasseja niillä ja täyttämään muuten hyvin vähäisesti täyttyvää sekajäteastiaa.

Kyllä, tekstiilibisneksessä on valtavasti ongelmia ihan alusta aivan loppuun. Ehkä olen naiivi, mutta en halua uskoa, että kunnan keräyksellä päätyisi muualla kuin mihin sen on sanottu päätyvän. Aivan eri asia viedä jonkun takaisinottoon velvoitetun kaupan tiskille, oli kyse sitten muistakin kuin vaatteista.