Hienoa, henkilökohtaista keskustelua chloe pricestä. Jatkakaa vain
Ap:lla on täysi oikeus häätää täysi-ikäinen poikansa ulos talosta, ei siinä mitään sen kummallisempaa. Tietenkin poikkeuksia on, esim. sijoituslapsen mahdollinen holhouksen jatke 20:een ikävuoteen asti.
Täysi-ikäsellä pojalla puolestaan on muutoin oikeus muuttaa ja siirtyä sosiaaliturvan piiriin niillä säännöillä, joissa vanhempien tulot eivät vaikuta tuen määrään.
Näin ollen tilanne on molemmin puolin vapaaehtoinen.
AP:na puhuisin pojan kanssa kumminkin rakentavisti työmarkkinoiden realitilanteesta ja myös kilpailusta niihin korkeamman asteen tutkintoihin, jos kiinnostusta sellaiseen on.
Suuri virhe, minkä kasvatuksessa tehdään, on väitös että koulunkäynti noin vain takaa menestyksen. Todellinen suunta kumminkin on kehityksen myötä menossa siihen suuntaan, mikä kaukoidän mailla. Kilpailu on niin kovaa, että joskus saa lukea siellä jonkun tappaneen itsensä, kun sai vain 9:n arvosanan. Meillä toistaiseksi vielä suhteessa helppoa, mutta tulevaisuuden ja kehityksen myötä kilpailu kiristyy.
Sitten puhuisin rakentavasti siitä säästöstä, minkä ilman opintolainaa säästää asuessaan vanhempien kotona.
Tämän jälkeen, kun saatetaan kohde tietoiseksi arjen piilevistä raadollisuuksista, jättäisin pallon hänelle.
Hän on saannut silloin ainakin jonkinlaisen käsityksen, ettei aliarvioi tahattomasti vanhempansa huolia.
PS. Ja sosiaalinen ihminenkin voi olla täysi mätisäkki, myös hunsvotti, kuten eräs serkkuni. Varakkaasta perheestä, biletystä, nopeasti vaihtuvia kumppaneita, ei ammattia ja vähäinen työhistoria vanhempiensa aseman avulla. Sekin jo aikoja sitten loppu...
Ja passiivista harrastamista ovat varsinkin
"sohva-jääkiekko" ja
"rallikansa". En perusta pahemmin kumpaakaan harrastusta. Mutta tuskin seuraisin passiivista
"CS maailmanmestaruus" kisaakaan. Ennemmän kyseessä on siis kilpailemisesta, kuin passivisuudesta.